Se sanoo ettei pidä antaa minkään asettua elämän ja oman itsesi väliin. Ei minkään ajatuksen, opin, määritelmän tai mielipiteen. Eikä varsinkaan käsityksen omasta itsestäsi. Sillä elämälläsi ja itselläsi ei ole mitään eroa.
Ja aivan yhtä suuri virhe on antaa minkään edellä tai alla mainitun asettua elämän ja oman itsesi väliin.
"Intimacy", "likeisyys", minkään estämättä. Tämä on sitä.
Ja aivan yhtä suuri virhe on antaa minkään edellä tai alla mainitun asettua elämän ja oman itsesi väliin.
"Intimacy", "likeisyys", minkään estämättä. Tämä on sitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on helpottavaa olla jos ei ole käsitystä mitä on.
Olen vain olemassa. :))
Ulkopuolelta tulevat määritelmät, luulot, opit, mielipiteet tms. pyrkivät häiritsemään aina olemassaoloni rauhaa! ZZZZZZZZ
Hmm... Mistä zen-buddhalaisuuden haarasta nyt puhumme? Sôtô-zenistä? Rinzai-zenistä? Korean zenistä eli son-buddhalaisuudesta? Kiinan zenistä eli chan-buddhalaisuudesta? Käsittääkseni ne kuitenkin eroavat toisistaan aika paljon. Ja käsittääkseni zen-buddhalaisuudessa - ja ylipäätään buddhalaisuudessa - ei uskota itsen olemassaoloon varsinaisesti. Ei ole minää, ei itseä. Silloin kun tajuaa irrottautua käsityksestä, että on itse ja muut, kun tajuaa irtautua kaikesta, eikö silloin voi löytää valaistumisen? Eikö zen-buddhalaisuuden periaatteena ole palata buddhalaisuuden alkuperäiseen yksinkertaisuuteen, hylätä sûtrat ja luottaa meditaatioon?
Minun on pakko tunnustaa, että siitä on tovi, kun viimeksi olen buddhalaisia tekstejä lukenut, mutta tuo on käsitykseni buddhalaisuuden opista. Myös muistaakseni Sôtô-zenin perustaja Dôgen on hyvin vahvasti sillä linjalla, että kaikesta tulee irtautua, eikä millään ole selkeää rajaa. Ei elämällä, ei kuolemalla. Ei ajalla, ei olemisella. Satori saavutetaan zazenilla eli istumameditaatiolla. Entä Rinzai-zen? Mitä kôanit sanovat?
"Hmm... Mistä zen-buddhalaisuuden haarasta nyt puhumme? Sôtô-zenistä? Rinzai-zenistä? Korean zenistä eli son-buddhalaisuudesta? Kiinan zenistä eli chan-buddhalaisuudesta?"
Eikö se ollut niin ettei minkään opin pitäisi tulla väliin? Tässähän puhut opeista vai mitä. Onko silloin kyseessä joku oppisuunta, jos ei ole oppia laisinkaan?
Hmm... Olet kaiketi oikeassa... Luulisin, että koko buddhalaisuuden perustana on yleensä ottaen jonkin sortin suvaitsevaisuus kaikkia oppeja ja uskontoja kohtaan. Mutta se ei estä eri haaroja taistelemasta toisiaan vastaan ja väittelemästä siitä, mikä on juuri se paras, oikein haara, mikä seuraa kaikkein eniten Buddhan oppeja. Zen ei tietääkseni ole opin suhteen kovinkaan tiukka, mutta onhan kullakin zen-opillakin kai käsityksensä siitä, mikä on paras keino saavuttaa valaistuminen, oli sitten kyseessä kôanit tai zazen. Zenin periaatteenahan on kuitenkin kai saavuttaa buddhalaisuuden alkuperäinen yksinkertaisuus, onko sillä sitten väliä, miten se saavutetaan, on eri asia. Opiton oppihan zen kai on siinä mielessä, että se ei tue sûtriin tai muihin kirjoituksiin vaan luottaa ihmisen sisäsyntyiseen kykyyn löytää valaistuminen.
En oikein taida enää itsekään tietää, mistä puhun...