että en halua sun katoavan elämästäni?
Miten sanotaan puolitutulle
Anonyymi
3055
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sanomalla ettet halua hänen katoavan elämästäsi. :)
Ai se onkin noin yksinkertaista :) Kiitos.
Se on juurikin niin yksinkertaista. Super simple stuff.
Annan ääneni myös tälle.
Tai ihan vaan osoittamalla sen
Ei sanota. Itse kokisin ainakin ahdistavana jos joku semmonen niin tekis.
Läheisen sanomana ihan eri asia tietty.
Olen eri mieltä. Nyt puolituttu voi olla huomenna läheinen. Miten sinä tapaat uusia ihmisiä ja rakastu? Vai sukulaisten kanssako elelet vaan?
Sanot mulle S, että "J, nähdäänkö pian? Olisi kiva nähdä!!!"
Minä J vastaan, että "Voih S, odotin kysymystäsi oikein - ilman muuta. Koska Sulle käy?"
Sanomalla sen vaikka textarilla.
Se voisi olla järkevää myös.
Eihän se katoa,jos kysyt sitä vaik jonnekin ? syömään,lenkille,kotiin....
Niin, jos haluaa lähteä.
Miten se selviää? Kysymällä.
No juuri näin. Suoraan kun sanoo niin ei varmasti jää epäselväksi. Näin itse haluaisin asian kuulla.
Kyllä minäkin sen suoraan haluaisin kuulla. Eipä jää tulkinnan varaa sitten.
Minä kyllä ilahtuisin, jos mun puolituttuni sanois kun ohimennen nähdään, että ”oota hei vähän, haluan jutella sun kanssa. Nyt on niin, että haluan tutustua sinuun paremmin ja haluan, että olet osa mun elämääni.”
Ei muuten jäisi mikään arvailujen varaan. Perinteinen kirje? Ei se tekstarikaan huono vaihtoehto ole.
Sinä kerrot sen hänelle, jos et voi olla kertomatta.
Haluamallasi tavalla.
Niin kerronkin. Minä haluan sen sanoa hänelle. Sitten se on sanottu eikä tarvitse jossitella, että jospa olisin sanonut.
Hyvä, kerro vain. Haluaisin myös itse kuulla tämän, mutta sitä odotellessa.
Mulla ei nyt oikein ole vaihtoehtoja. Se on sanottava vaan vaikka sydän särkyisi.
No pitäisköhän siihen vaan yrittää tutustua ja sitä kautta ilmaista tuo ikäänkuin teoilla. Että haluaa elämään, kun eihän se oikeastaan puolituttuna siellä vielä ole kuin ehkä ovenraossa. Ihmisillä voi olla paljonkin puolituttuja ja sitä astetta tutumpia tuttuja. Kun tuttavatkaan eivät välttämättä kovin paljon toistensa elämissä vaikuta. Että matkaa on siis kuljettavana vielä. Ja ettei nyt oikein voi tosiaan puolitutulle mennä tuollaista tuosta vaan laukomaan, se pitäisi sua vähän kahjona. Että oiot mutkia.
Niin jos se on mahdollista niin totta tuo on paras menetelmä. Mutta aina ei ole sitä tilaisuutta. Jos vaikka asutaan kaukana tms. Tässä oletetaan, että toinen on katoamassa.
Tähän sanottava vielä, että mun mielestä niitä mutkia on oiottu aiemminkin "tässä suhteessa" ja hän oli siinä mukana itse. Kaikki ei ole mennyt ihan kuten sinä tuossa nyt selität ennenkään mulla ja hänellä. Naurahdin tätä kirjoittaessa muuten.. sitä ei tekstistä huomaa.
Haittaako se muuten, jos toinen pitää vähän kahjona?
Hänhän on puolituttu ja jo katoamassa :)
Ei, sun argumentit ei kestä mun luonnetta. Sen verran kahjo pitää uskaltaa olla. Kuka ei sitä ymmärrä on väärä.
Pidän tästä asenteesta. Sivusta.
Mun mielipide, ei haittaa. Pikkasen kahjot on jees. Uskaltaa olla mitä ovat ja sanoa mitä miettivät.
Juuri noilla sanoilla🤷♀️Tietty.
Putkahtaisit nyt ekana elämääni
Tunnetko häntä ollenkaan?
Tuo ei sitten ollut aloittajan kommentti. Tuohan olisi järjetön aloitukseen peilaten. Sanon vaan sen tähän väliin.
Pyydä kaveriksi facebookissa tai jos olisit hän, laita edes tapahtumat julkisina, että näen ne. Voin sitten itsekin laittaa.