Biologinen valo

Tuo ei mitenkään tue vaitettäsi, että kaikki vastaanottimet olisivat myös lähetimiä. Kyse on hyvin spesiaalista synteettisesti valmistetusta "antennista", jonka kehittäminen on vienyt 40 vuotta, jota ei voi yleistää luonnossa normaalisti tapahtuvaksi.

Jostkut eivät kykene ymmärtämään lukemaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei mitenkään tue vaitettäsi, että kaikki vastaanottimet olisivat myös lähetimiä. Kyse on hyvin spesiaalista synteettisesti valmistetusta "antennista", jonka kehittäminen on vienyt 40 vuotta, jota ei voi yleistää luonnossa normaalisti tapahtuvaksi.

Jostkut eivät kykene ymmärtämään lukemaansa.

Lue lisää

"Tuo ei mitenkään tue vaitettäsi, että kaikki vastaanottimet olisivat myös lähetimiä. Kyse on hyvin spesiaalista synteettisesti valmistetusta "antennista", jonka kehittäminen on vienyt 40 vuotta, jota ei voi yleistää luonnossa normaalisti tapahtuvaksi."

Kyllä sama antenni voi sekä vastaanottaa että lähettää sähkömagneettista signaalia. Tietysti antennit voidaan optimoida joko vastaanotto- tai lähetystarkoituksiin mutta sama antenni sekä vastaanottaa että signaaleja vaikkakin eri voimakkuuksilla riippuen sen antennin rakenteesta.

https://www.tnuda.org.il/en/transmission-and-receiving-antennas

Dna:n fraktaaliantennitutkimus saattaa periaatteessa vahvistaa Rupert Sheldraken idean ns. morfisesta resonanssista ja myös sen miksi atrologia tuntuu toimivan usein hämmästyttävän hyvin varsinkin tilastollisesti tarkasteltuna.

Lokaalin avaruuden kentät vaihtelevat ajan ja paikan mukaan hyvin samalla tavalla kuin astrologian periaatteet eli muodostavat erilaisia sm & gravitaatio kenttiä sen mukaan miten taivaankappaleet sijaitsevat suhteessa toisiinsa kunakin aikana ja näin muodostavat toistuvia eri pituisia syklejä. Sm aallon värähtely voi myös muodostaa rakenteita (ks. esim. cymatics äänen värähtelyn osalta)

...

Tietysti tästäkin voisi kiistellä varmaan miltei lopumattomiin mutta tosiasia on kuitenkin että tiede ei ole mikään valmis prosessi eikä mikään lopullinen oppijärjestelmä joka kaipaa vain joiltain osin tarkennuksia (=tiede dogmaattisena uskontona) vaan jatkuvasti työn alla (WIP eli work in progress) jossa koko tieteenalan perusta eli sen perusoletukset ja havaintojjen tulkinnat voivat muuttua aivan toisenlaisiksi kuin mihin on totuttu vaikka tiedeyhteisö instituutiona usein pyrkiikin estämään sellaisen kehityksen mm. liian tiukan vertaisarvioinnin ja vahvasti status quohon ehdollistavan koulutusjärjestelmän avulla.

Itseäni ei kiinnosta enää kovinkaan paljon ns. vakiintunut institutionaalinen tiede koska se on lähinnä laumatoimintaa ja ryhmäajattelua jossa papukaijojen tavoin toistellaan samoja uskomuksia kuin uskonnollisia dogmeja ja joitain teorioita pidetään niin "pyhinä" ettei niitä sallita kyseenalaistaa koska ne ovat ikään kuin "kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella".

Nimenomaan tieteen historiaa tutkimalla usein paljastuu kuinka heikoin perusteluin tieteellisiä paradigmoja muodostuu ja kuinka niitä sitten jälkeenpäin viritellään matemaattisilla fudge-factoreilla ja ad-hoc lisäoletuksilla niin että monet vakiintuneet teoriat ovat jo epäterveellä tavalla ikäänkuin immuuneja kaikille mahdollisille kuviteltavissa olevilla anomalioille vaikka tieteen metodin ytimen pitäisi nimenomaan olla falsifiointi havaintojen avulla eikä mitään teoreettista mallia voi koskaan edes todistaa oikeaksi samalla tavalla kuin matematiikassa "todistetaan".

Koko tieteen toimivuuden ja jatkuvuuden ydin on että mitään perusoletuksia ei saa lyödä niin tiukasti lukkoon ettei niitä voi enää muuttaa tai muunnella ja suurin piirtein kaikki tieteen todelliset läpimurrot ovat syntyneet nimenomaan erilaisen hahnotuksen ja näkökulman kautta kyseenalaistamalla vallitsevan mallin premissejä josta aina seuraa myös erilainen havaintojen ja mittausten tulkinta.

Teorianmuodostuksen siis pitäisi olla mahdollisimman vapaata, villiä ja ennakkoluulotonta koska ainoa kriteeri on toimivuus suhteessa käytäntöön eli kuten esim. Paul Feyerabend sanoi niin "anything goes (as long as it works)" ts. tieteenfilosofinen anarkismi koska kaikki muut vallitsevat tieteenfilosofiset mallit ovat joko liian ideaalista haaveilua tai liian jäykkiä toimiakseen oikeasti käytännössä.

Belisario