Hei vaan kaikille.
Onko kenelläkään tietoa, että kuinka pian pääsee vauvan kanssa kotiin? Kauan yleensä pidetään sairaalassa? Jos nyt ylipäätään on mitään noin aikaa jonka joutuu olemaan osastolla.
Onko kenelläkään tietoa, että kuinka pian pääsee vauvan kanssa kotiin? Kauan yleensä pidetään sairaalassa? Jos nyt ylipäätään on mitään noin aikaa jonka joutuu olemaan osastolla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Riippuu kuin hyvin äiti toipuu ja vauvan kunto. Joskus saattaa päästä päivän pari päästäkin, mut sektiolla menee varmaan viikko.
kyllä me kotiuduttiin sektiota kolmantena päivänä, tokana jo haluttiin kotiin mutta ei päästetty. lääkäri ei edes suostunut tutkimaan vauvaa, vaan pakotti odottamaan seuraavaan päivään.
ensimmäisestä kai kolme päivää. Seuraavista 1 vrk.
päivänä kotiin, jos kaikki on kunnossa. Kolme päivää halutaan pitää ihan jo siksi, että vastasyntyneen jotkin tyypilliset ongelmat ilmenevät vasta silloin. Tietysti, jos välttämättä haluaa, voi päästä aikaisemmin ja jos jokin on vialla, sitten ei tietysti pääse vielä. Ensisynnyttäjiä ei kauheen mielellään päästetä aikaisemmin.
Ensimmäisen sektion jälkeen olin viikon, ja toisen kotiuduimme kuudentena päivänä. Molemmilla kerroilla on syynä ollut se, että vauva on aloittanut taipaleensa Teholta. Ennen kotiutumista on ollut yksi osasto päivä ihan sen vuoksi, että vauvan vointia on seurattu.
Itse olisin kyllä päässyt kotiin jo aikaisemmin, mutta halusin olla vauvojeni lähellä.
aika pian kotiin, vaikka olinkin ensisynnyttäjä. Lapsi syntyi tiistaina 23.20 ja pääsin perjantaina klo 16.00 pois. Aika pian siis. yrittivät pitää vielä yhden päivän, mutta kun lääkäri oli jo tarkistanut vauvan ja kaikki oli hyvin ja itsekin voin hyvin, niin halusin kotiin omaan rauhaan.
ensisynnyttäjiä pidettiin 10 vrk ja seuraavia lapsia synnyttäessä 7 vrk. Tämä oli näin jälkeenpäin ajateltuna hyvä asia, koska äiti kerkesi tottua vauvaansa (ensisynnyttäjä) ja sai (seuraavat) sitten levätä vastasyntyneen kanssa täydessä palvelussa 7 vrk. Vasta jälkeenpäin sitä asiaa osasi arvostaa. Nyt säästöjen takia työnnetään äiti ja lapset ulos mahdollisimman pian. Näin kävi miniällenikin. Joutui sitten äiti ja lapsi palaamaan takaisin sairaalaan. Ja ennen oli paljon henkilökuntaa, kerkesivät opettaa syöttösysteemit ja rintojen pesut, ettei tule tulehdusta. Ei ollut mitään vierihoitoa, äiti tosiaan sai levätä.
jossain päin vieläkin tuota rintojen pesua...?minulle ei edes mainittu koko asiaa saati neuvottu...
ja myös tuo hoitajien vähyys on kyllä totta,minulla oli ongelmia imetyksen kanssa,eikä sitä juurikaan neuvottu sanottiin vaan että rinta lapsen suuhun,kyllä se imee..mutta eipä imenyt..sitten toivat korviketta pullossa että poju tottui sitten heti pulloon...
enkähän minä nuorena ja ensisynnyttäjänä "viitsinyt"koko aikaa "vaivata"hoitajia neuvomaan.
haluis edes olla siellä mitään 7 vrk. Mulle riitti ekalla 3 ja toisella 2 vrk. Molemmilla kerroilla olin tulla hulluksi. Siellä ei ole MITÄÄN tekemistä. Joo joo onhan sitä vauvan hoitoa, mut kun nekin nukkuu suurimman ajan.
Kai mä olen jotenkin erikoinen äiti kun mulla on synnytyksen jälkee virtaa akussa kahden edestä. Ei väsytä yhtään ja ärsyttä se jatkuva makaaminen. Ens kerralla lähtisin heti synnytyksen jälkee kotiin, mut pieni sairaala kun on niin lastenlääkäri "tarkistaa" lapset vain kaksi kertaa viikossa. Ja ennen ne ei kotiin päästä.
Mä en ole sairaalassa osannut edes öisin nukkua. Viimeksikin valvoin ne kaksi yötä ja lähtiessä ilmoitin naureskellen kätilöille että lähden kotiin nukkumaan.
ajattelee näin. Mä olin ekan kanssa 3 vrk ja tokan jälkeen yhden yön ja sekin teki tiukkaa. Koko yön kävelin huonetta edes takaisin ja oottelin, et aamu tulisi jo.
Siellä ei tosiaankaan oo mitään tekemistä. Vieraassa paikassa ei pysty nukkumaan. Keskittyminen on huonoa synnytyksen jälkeen, joten lukeminen ei onnistu. Ja vihdoin ku pääsee tukalasta ja raskaasta vauvamahasta ja huonosta olosta, haluaisi tehdä jotain.
Minä jouduin esikoisesta olemaan sairaalassa peräti viisi vuorokautta ja se oli yhtä tuskaa. Tämä oli 80-luvun lopulla. Seuraava oli sektio ja silloinkin piti olla se viisi päivää, tikkien poistoon asti. Ihan kauheata maata niillä muovisängyillä kesähelteillä tunkkaisessa sairaalassa, vaikka palvelu olikin hyvää. Kahden seuraavan normaalisynnytyksen jälkeen (90-luvulla) pääsin heti lapsen lääkärintarkastuksen jälkeen kotiin eli toisena päivänä synnytyksestä. Viimeisen sektion jälkeen jouduin taas vauvan keltaisuuden takia olemaan neljä päivää, muuten olisin päässyt jo kolmantena päivänä.
Minusta on ihan hyvä tämä suuntaus, että kotiudutaan pian synnytyksen jälkeen. Kotonahan sen vauvanhoidon ja vauvan rytmin kunnolla oppii eikä sairaalassa makaamalla. Vierihoidon takia onneksi sentään aika jotenkuten kuluu. Minulle muuten kerrottiin sairaalassa imetyksen perusasiat, imetysotteet, rintatulehduksen ehkäisyt ja hoidot ym., vielä viidennen lapsen syntymän jälkeen, vaikka yritin sanoa, että minulla on vuosien kokemukset imetyksestä. Ehkä sen valistuksen voisi suunnata niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Sairaalassa ei voi kukaan väkisin pitää. Itse lähdin toisen lapsen kanssa omalla luvalla. Asun kyllä lähellä sairaalaa, joten tarvittaessa olisi ollut helppo ja nopea mennä takaisin. Mutta ei synnyttänyt tai vauva ole mitenkään huostaanotettu. Ei kukaan voi kieltää lähtemästä. (Eri juttu tietysti, jos lapsella on jotain ongelmia ja tarvitaan erityishoitoa: silloinhan omalla luvalla lähtijä olisi pian syytteessä heitteillejätöstä tai muusta vastaavasta.)
Kyllä varmaan minä olisinkin saanut lähteä, mut vauva olis sinne jäänyt. Siellä on tosiaan periaate että ennen ei saa lähteä kun lastenlääkäri on tarkastanut vauvan. Ja kun sairaalan on tunnin ajomatka niin ei sitä huvikseen ajele.
Asiahan on tosiaan niin ettei siellä väkisin pidetä, mutta mielellään pidetään se kolme vuorokautta ja seurataan vaavin vointia. Kun lääkäri on tehnyt vauvalle kotialähtötarkastuksen saa lähtee, jos lähtee aiemmin niin vaaviahan pitää sit käyttää lääkärillä että se kattoo vaavin ja laittaa calmeten.
Ei meillä ainakaan ole mitään lääkäriä tarvittu. Calmette haettiin neuvolasta. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin calmetestakin saa kieltäytyä. Ei niin, että minä olisin kieltäytynyt, päin vastoin, mutta ärsyttää tuo asenne että näin ja näin on pakko tehdä. Lapset ovat meidän lapsiamme, eikä meidän ole todellakaan pakko tehdä yhtään mitään. Jos äiti ja lapsi ovat jokseenkin ok, synnytyssalista voi lähteä kotiin eikä kenelläkään ole oikeutta estää. Suomi on vapaa maa.
Kolmas lapseni syntyi sovitulla sektiolla (perätila) Ja jo seuraavana päivänä olimme kotona. Kerroin jo etukäteen että mieheni joutuu töihin espanjaan (suomalainen mies) ja asiassa ei ollut ongelmia kun lapsi voi hyvin. ps. rankkaa oli!
Kolme vuorokautta jos vaavilla tai äitillä ei oo mitään hätää voinnissa. Jos vaavilla on keltasuutta tai äidillä jotain ongelmia voinnissa niin sit tietysti pitempään.
tai kaksi korkeintaan, jos kaikki menee normaalisti. Samalla lailla sitä kotona osaa olla. ekalla kerralla olin 5 päivää vauvan keltaisuuden takia ensin ja sitten sen takia että maitoa ei tullut. sit kyllä lähdin kotia itse ja ostin korviketta...
Päivät sairaalassa oli niiiiiin tylsiä ja sängyssä ei voi nukkua, yhtä hyvin oisin voinut olla kotonakin. Totta on että väkisin ne ei voi sinua siellä pitää.
Hei !!
Lapsivuodeosastolla työskentelevänä kätilönä ihmettelen aina
äitien mahdotonta kiirettä kotiutua synnytyksen jälkeen.
Usein äitejä ja vauvoja osastolla hoitaessa käy mielessä, mitenkähän tämäkin parivaljakko kotona pärjää.
Nykyään suositaan ympävuorokautista vierihoitoa jotta
äiti mm. oppisi vauvan rytmin ja imetys sekä maidoneritys lähtisi hyvin käyntiin.
Monet äidit eivät pärjää osastolla vauvansa kanssa vaikka hoitaja
on avustamassa. Miten sitten kotona.
Neuvoloissa terveydenhoitajat ovat täystyöllistettyjä eiväkä usein
ehdi kotikäynneille heti muutaman päivän kuluttua kotiutuksesta.
Äidit soittelevat sitten yötä myöten kätilöille hädissään milloin mitäkin asiaan. Kätilöiden pitäisi sitten puhelimessa tietää
vauvan itkun syyt, maito- ja jälkivuotovaivat, haavan eritykset
ja ulkonäkö ym. ym.
Hyvät äidit, joste te nyt olette jo 9 kuukautta sitä lastanne
odottaneet eihöhän sen 3 vrk sairaalassa vielä kunnolla
jaksaisi olla.
Usein kotiutuminen on vauvan voinnista kiinni. Silloin lastenlääkärit eivät suostu kotiuttamaan vauvaa ennenkuin vauvan vointi sen sallii. Tästä asiasta on turha alkaa osastolla kätilöille juonittelemaan, olemme syyttömiä.
Mutta jos haluatte välttämättä kotiin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, kannattaa jo raskausaikana terveydenhoitaja kanssa tehdä sopimus POLIKLIINISESTA
synnytyksestä, jos se vain sairaalassanne on mahdollista.
Tällöin terveydenhoitaja sitoututuu tulemaa kotikäynnille viimeistääm synnyttystä seuraavana päivänä,
eikä teidän tarvitse olla sairaalassa kuin 6 tuntia synnytyksen
jälkeen.
TAI
Voittehan poistua sairaalasta allekirjoittamalla omalla vastuulla
poistumislapun jottoin itse vastaalle jos teille tai vauvalle
sattuu kotona jotain.
Näin pääsette mahdollisimma nopeasti kotiin TÄYSIN ympävuorokautiseeen vierihoitoon.
Saatte laittaa mieleisenne ruoat, pyykätä ja siivota.
Tulipas tiukkaa ja asiallista tekstiä kätilöltä!
Oot kyllä oikeassa, että kun on 9 pitkää kuukautta venannu, niin jo on kumma jos ei jaksa kolme vuorokautta sairaalassa olla. Etenkin, jos ja kun imetys ja muut vauvanhoitojutut ei ole hallinnassa.
Mutta kuulepa, kun on sairaaloita joissa pidetään ensisynnyttäjiä viisikin päivää. 5 päivää siksi, KOSKA LEKURI ei kierrä osastolla kun tiettyinä päivinä. Ehei..olen sitä mieltä, että jos kaikki on HYVIN sekä vauvalla että äidillä, niin 5 päivää on hyvinkin liikaa.
Sairaalan yöt ei ole ilmaisia...ja omaa järkeä saa kayttää.