Karmea romahdus Lahdessa!!!

http://www.stat.fi/til/ashi/
Lahdessa vuosinousua 2,8% edellisestä neljänneksestä huima 0% nousu.

LAHTI MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU MUUTOS%
KERROSTALO 1332.6 1317.66 1284.49 -2.52
-1H 1392.78 1449.88 1439.93 -0.69
-2H 1337.12 1331.3 1335.26 0.3
-3H 1349.33 1323.72 1266.3 -4.34
-4H 1394.03 1357.16 1289.26 -5
RT 1414.51 1427.02 1419.44 -0.53
OKT 1525.61 1531.34 1525.83 -0.36

http://palvelut.etuovi.com/servlet/amulet?template=etuovi/keskinelio/kunta.txt&nro=398

Tarjonta tänään Tällä hetkellä myynnissä Huhtikuussa
myyntiin tulleet Huhtikuussa
myynnistä poistuneet Tarjonnan muutos (3kk)


Kaikki 318 kpl 220 kpl 209 kpl 10.80 %
Rivitalo 24 kpl 18 kpl 19 kpl -14.28 %
Omakotitalo 67 kpl 35 kpl 28 kpl 9.83 %
Kerrostalo 219 kpl 163 kpl 160 kpl 13.47 %
- 1h 19 kpl 19 kpl 20 kpl -17.39 %
- 2h 106 kpl 80 kpl 72 kpl 39.47 %
- 3h 59 kpl 42 kpl 52 kpl -20.27 %
- 4h+ 32 kpl 20 kpl 15 kpl 88.23 %

Tilastokeskus : Asuntojen hintakäänne huhtikuu 2004
Laskua -2.4 %
http://www.stat.fi/tup/tiedotteet/v2004/237asus.html

Nousua 0.4 %
http://www.stat.fi/til/ashi/2004/04/ashi_2004_04_2005-01-31_tie_001.html

Uusin 'kasvua' 0 % :
http://www.stat.fi/til/ashi/2005/01/ashi_2005_01_2005-04-29_tie_001.html

EI SAA KUPLAHINTAA EI MILLÄÄN, ENÄÄ.
MYÖHÄSSÄ!


06.10.2004
xxxkatu 4 / Lahti / Ahtiala / 4mh oh k ph(wc) s 2wc vh khh autok var /
Mh. 240000 euroa / Vh. 240000 euroa
/ 138 m2 / 829 m2

18.03.2005
Asuntotyyppi: Omakotitalo
Huoneiston koko: 4mh, oh, k, khh, 2wc, saunaos., p, autok ,
(m2) 138
Osoite: xxxxkatu 4
Lahti
Myllypohja
Myyntihinta (euroa): 225000
Velaton hinta (euroa): 225000
Rakennusvuosi: 1999

06.05.2005
Kohdenumero 934937
Ohje: Kirjoita Etuovi.comin KOHDENUMEROHAKUUN 934937
Asuntotyyppi: Omakotitalo
Huoneiston koko: 4mh, oh, k, khh, 2wc, saunaos., p, autok ,
(m2) 138
Osoite: xxxxkatu 4
Lahti
Myllypohja
Myyntihinta (euroa): 207000
Velaton hinta (euroa): 207000
Rakennusvuosi: 1999

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978573075
Asuntojen hinnat romahtavat Lahdessa
Säästöt purevat myös pääradan varrella, missä kunnille on luvattu lisää junavuoroja taajamaliikenteeseen. Lisäjunavuoroja ei näillä näkymin tule.
Karsinnat ovat radanvarren kunnille karvas pettymys. Ne ovat kaavoittaneet uusia asuinalueita kymmenilletuhansille uusille asukkaille.
Ilman hyviä työmatkayhteyksiä toiveet muuttajista ovat ylimitoitettuja.




Liikenneministeriössä laaditun alustavan säästölistan mukaan syksyllä 2006 Helsingistä Lahteen avautuvan oikoradan taajamajunat kulkevat Järvenpään Haarajoelle, Mäntsälään ja Lahteen vain joka toinen tunti.



ESS tammikuussa
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=22895&category=23&main=21&days=0

Lahden, Mäntsälän ja Järvenpään kautta Helsinkiin suuntaavien taajamajunien määrä on yhä täysi arvoitus. Mikäli junia ei tule tarpeeksi, työmatkojen siirtyminen autoista raiteille jää toteutumatta.


ESS
Oikoradasta odotetaan liikaa

Mäntsälän yrittäjien ja kunnan järjestämässä tulevaisuusseminaarissa arvioitiin, ettei oikoradan merkitys kunnan kehitykselle olekaan niin suuri, kuin tähän asti on kuviteltu.
- Rautatie ei ehkä olekaan niin iso ja positiivinen asia kuin uskoimme 30 vuotta sitten. Esimerkiksi Järvenpäässä tehdään työmatkoista vain viisi prosenttia junalla ja 95 prosenttia autolla, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Keskinen sanoi.
Uudenmaan osaamiskeskuksen Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstila sanoi, ettei rautatien vaikutus ole Mäntsälälle niin suuri kuin luullaan.
- Olemme ihmetelleet, ettei Helsingin seudun kasvu ei ole tapahtunut nykyistä voimakkaammin radanvarsikuntiin, vaan dynaamisesti kaikkiin suuntiin, Holstila sanoi.

Oikorata vie
ESS :
Ravintolatyöntekijä Susa Tapola Mäntsälästä sanoo, että oikoradan taajamajunien olisi kuljettava vähintään tunnin välein. Oikoradan aseman läheisyys oli Susa Tapolan mukaan yhtenä syynä perheen muuttoon Lahdesta Mäntsälän Anttilan asuntoalueelle.


http://www.ess.fi/Article.jsp?article=38462

Oikoradan merkitystä liioitellaan

Oikoradan merkitys Mäntsälän kehitykselle ei olekaan niin suuri, kuin tähän asti on kuviteltu. Näin arvioitiin Mäntsälän yrittäjien ja kunnan järjestämässä tulevaisuusseminaarissa tiistai-iltana. Junasta ei tulekaan varteenotettavaa vaihtoehtoa työmatkaliikenteeseen.

,
,
,
Myös Uudenmaan osaamiskeskuksen Culminatum Oy:n toimitusjohtaja Eero Holstila sanoo, ettei rautatien vaikutus ole Mäntsälälle niin suuri kuin luullaan.
- Olemme ihmetelleet, miksei Helsingin seudun kasvu ei ole tapahtunut nykyistä voimakkaammin radanvarsikuntiin

Hartwall Lahdessa työskentelee nyt vajaat 600 ihmistä. Viime vuonna reilun 50 henkilön työsuhde vakinaistettiin ja 80:n työtä jatkettiin vuodella. Mallasjuomalla oli aikoinaan väkeä vajaat 400. - Tällaisella väkimäärällä piti täälläkin aikaisemmissa suunnitelmissa tulla toimeen, mutta näin ei ole käynyt. Työtä teettävät esimerkiksi monet erilaiset juomapakkaukset.
- Helsingissä lopetettiin Konalan panimo ja työtä tarjottiin 140:lle. Heistä vain 28 tuli Lahteen. Ja nyt jo 10 on lähtenyt toisiin töihin takaisin pääkaupunkiseudulle, Kilpinen kertoo.

Päijät-Hämeen vaikein tilanne on edelleen Lahdessa, jonka työttömyysaste vajosi joulukuussa jälleen 16 prosenttiin. Myös koko maakunnan työttömyysaste (14,2 prosenttia) on edelleen huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin (11,9).


Pahempaa tulossa

Päijät-Hämeen työvoimatoimiston johtaja Juha Kouvoennakoi, että pahempaa on vielä tulossa.
- Yt-neuvotteluja ja uhkia on sen verran päällä, että se alkaa näkyä. Uskon, että työttömien määrä lisääntyy vielä helmi-maaliskuussakin.
Etenkin metalliteollisuudessa menee nyt heikosti

"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.

Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.

"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.

Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.

Myytävien määrät nousee huomasti ja hinnat laskevat.
Oikorata diskontattiin hintoihin ja nyt odotukset murenevat.
Hinnat romahtavat.

Taitaa olla odottelun paikka.