Harvinainen apinarokko on levinnyt Eurooppaan

sitä "apinointia on ollut kmäessä iät ja ajat,,ja kun ja jos uusi asukas tulee apinointi alkaa,,

Johtunee paljolti siitä miksi kärsämäkeen tulee apinoita
lisää minkälaisia hommia täällä on tarjolla.
Jos haluaa apinoita töihin niin antaa
banaaneja palkaksi.

Pilkkukuume oli aikoinaan apinarokkoa pahempi
7.2.2. Pilkkukuumetta Keski-Suomessa vuonna 1936 Esimakua niille vaikeuksille, mitä siviilirintaman täisota toisi tullessaan, antoi vuonna 1936 Keski-Suomessa puhjennut pieni pilkkukuume-epidemia, kun Neuvostoliitosta tullut rajaloikkari tartutti taudin kiertelevään mustalaisjoukkoon. ”Mustalaiset sairastelivat tau196 Ollila 1993, 25. 197 Tuomaala 2003, 105-106. 198 Hako 2000, 193. 199 Ohjeita pilkkukuumeen vastustamiseksi 1943. 64 din vuorotellen ja tartuttivat sitä majapaikoissaan. Kesti pari kuukautta ennen kuin asia selvisi ja joukko saatiin kiinni. Kangasniemellä kulki, ennen kuin taudista mitään tiedettiin, eräs toipumassa oleva siivoton eukko läpi puolen pitäjää. Hän uupui helposti, poikkesi useaan taloon, tiputti täitä joka paikkaan ja tartutti 18 henkeä, ennen kuin hänet saatiin kiinni.” Täit olivat yleisiä myös paikallisella väestöllä, minkä vuoksi tauti pääsi leviämään. Pilkkukuume tarttui kaikkiaan 45 henkeen, joista kahdeksan kuoli. Tarmokas kunnanlääkäri ja hänen apujoukkonsa saattoivat vuoden 1927 terveydenhuoltolain suomin valtuuksin ryhtyä ankariin toimenpiteisiin. Sairastaloissa toimeenpantiin suursiivous. Talon asukkaat asetettiin heti karanteeniin, jos he olivat vähänkin huonovointisia. Väenkokoukset kiellettiin, kirkkokin lämmitettiin hyvin niukasti, ”jotta kunkin mukanaan tuomat täit eivät olisi pyrkineet ulos omista lämpimistään”. Epidemiasta selvittyä pantiin koko pitäjää käsittävä täi
Suuri täisota. Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944. (helsinki.fi)

Kommentti: Kulkutauti yllätti Savossa 1936, ja kaikki kokoukset, huvit ja hartaushetket kiellettiin, myös hautajaiset – entisen ajan koettelemuksista voi ottaa oppia - Kotimaa - Ilta-Sanomat 7.2.2. Pilkkukuumetta Keski-Suomessa vuonna 1936 Esimakua niille vaikeuksille, mitä siviilirintaman täisota toisi tullessaan, antoi vuonna 1936 Keski-Suomessa puhjennut pieni pilkkukuume-epidemia, kun Neuvostoliitosta tullut rajaloikkari tartutti taudin kiertelevään mustalaisjoukkoon. ”Mustalaiset sairastelivat tau196 Ollila 1993, 25. 197 Tuomaala 2003, 105-106. 198 Hako 2000, 193. 199 Ohjeita pilkkukuumeen vastustamiseksi 1943. 64 din vuorotellen ja tartuttivat sitä majapaikoissaan. Kesti pari kuukautta ennen kuin asia selvisi ja joukko saatiin kiinni. Kangasniemellä kulki, ennen kuin taudista mitään tiedettiin, eräs toipumassa oleva siivoton eukko läpi puolen pitäjää. Hän uupui helposti, poikkesi useaan taloon, tiputti täitä joka paikkaan ja tartutti 18 henkeä, ennen kuin hänet saatiin kiinni.” Täit olivat yleisiä myös paikallisella väestöllä, minkä vuoksi tauti pääsi leviämään. Pilkkukuume tarttui kaikkiaan 45 henkeen, joista kahdeksan kuoli. Tarmokas kunnanlääkäri ja hänen apujoukkonsa saattoivat vuoden 1927 terveydenhuoltolain suomin valtuuksin ryhtyä ankariin toimenpiteisiin. Sairastaloissa toimeenpantiin suursiivous. Talon asukkaat asetettiin heti karanteeniin, jos he olivat vähänkin huonovointisia. Väenkokoukset kiellettiin, kirkkokin lämmitettiin hyvin niukasti, ”jotta kunkin mukanaan tuomat täit eivät olisi pyrkineet ulos omista lämpimistään”. Epidemiasta selvittyä pantiin koko pitäjää käsittävä täi
Suuri täisota. Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944. (helsinki.fi)

Kommentti: Kulkutauti yllätti Savossa 1936, ja kaikki kokoukset, huvit ja hartaushetket kiellettiin, myös hautajaiset – entisen ajan koettelemuksista voi ottaa oppia - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Höh ei tartu lehden linkki tähän

Sensuuri taas lapsen tasolla kokonaisia avauksia kadotessa hyvin pitkällä viiveellä tälläisten avauksien säilyessä joilla ei ole kärsämäen kanssa mitään tekemistä.

Mikä tämä outo sensuuri on ? Eihän tässä ole enään tolkkua. Miksi ihmisten ei anneta puhua ja keskustella ?