Novascotiannoutaja

Täällä missä asun on kasvattaja jolla on todella upeat Tollerit. Toi juuri talvella tuonnin Kanadasta. Mistä päin oma koirasi tulee.

Meidän tolleri on narttu, kolmevuotias, värivirheelinen. Todella helppo koulutettava, kiitollinen oppia, tekee ruuan eteen mitä tahansa. Oppii kerrasta liikkeet, kun muistaa palkita hyvin. Isännän kanssa käy metsällä silloin tällöin, minun kanssa kisataan agilityssa ja tokossa.

Meidän koira on rauhallinen ja loivaliikkeinen, ei ollenkaan sellainen eloisa touhupakkaus, kuten rotuoppaat kertovat. Monet ovat ihastuneet meidän koiraan juuri tuon rauhallisuuden takia, mutta se ei ole ilmeisesti mitenkään rodunomaista. Ne muutamat muut tollerit, joita olen enemmän tavannut ovat aivan toisenlaisia vöyhäkkeitä, joten meidän koirasta kertominen ei varmaan juuri auta kun haluat rodusta tietoa...

Koira on hulluna veteen. Rantakaislikot vetävät hurjana puoleensa. Jaksaa touhuta rantavedessä tuntitolkulla. Noutaa innokkaasti aivan kaikkea. On rohkea, pentuna pelkäsi vain moottorikelkkoja ja imuria, nyt ei ikävä kyllä niitäkään. Kulkee mukana aivan kaikkialla. On aina irti kun ei olla taajamassa. Ei ole kiinnostunut juurikaan vieraista ihmisistä, ohittaa mitenkään noteeraamatta ihmiset koirineenkin, mikäli ei ole tuttuja. Tutuille on todellinen sydänystävä ja ärsyttävä paraskaveri, josta ei pääse eroon. Hyppimistä ihmisiä vasten ei olla saatu opetettua mitenkään pois. Samoin karkailua naapureiden luo, tai tutun kävellessä tiellä, ei koira kuule minkäänlaisia käskyjä, vaikka muuten on tottelevainen. Tietynlaista itsepäisyyttä siis esiintyy koulutettavuudesta riippumatta.

Koira on meidän ainut lapsi ja on erittäin mustasukkainen. Ärhentelee muille koirille, jos edes silitän toista. Erittäin hellyydenkipeä, nukkuu pää jommankumman meistä vatsan tai selän päällä ja on aina vieressä rapsutusta vailla. Meidän koira ei juuri välitä lapsista, ei ole tottunut. Valitsee seurakseen mielummin aikuisen, kuin riehkavan lapsen. Lasten kanssa meillä oltava varuillaan, sillä koiralta ei ekoa puutu, ja yrittää alistaa mielellään toisia koiria ja lapsia.

Hoidettavana erittäin helppo. Ei hauku juurikaan. turkki helppohoitoinen. Ei pidä korvakarvojen nyppimisestä, eikä kynsien leikkuusta. Sisäsiistiksi oppiminen yhtähelppoa kuin muukin oppiminen pentuna. On yksin päivisin joskus yhdeksänkin tuntia, ei minkäänlaisia eroahdistuksen oireita ollut. Viihtyy siis kotona hyvin, tutussa ympäristössä.

tulee toimeen lähes poikkeuksetta muiden koirien kanssa. On sellainen välinpitämätön narttu, jollaisella monet haluavat aloittaa uroskoiransa sosiaalistamisen. Ei ole koskaan näyttänyt mitään agressiivisuuden merkkejä ihmistä kohtaan, mitä joskus 1-v uhmassa uhitteli kun kannettiin pois naapurin pihasta. Isäntä on opettanut ajamaan kissat pois pihasta, joten kissoja ei voi sietää. Lemmikki kanin kanssa tuli hyvin toimeen.

Huonointa koirassa on erittaäin pitkä, jatkuva karvanlähtöaika. Niitä riittää. Lisäksi räpiköiminen ojissa ja kuralammikoissa, näin keväällä mahdotonta yrittää edes pitää huushollia siistinä, kun aina ovat tassut ravassa.

Liikunnan tarve on valtava. vähintään kolme tuntia oltava päivässä pihalla, lenkillä harjoituksissa jne. tai muuten valvotaan yöllä, kun koira ei löydä sijaansa.

Kaiken kaikkiaan loistava valinta. Ainakin meillä koira on ollut kaikkea sitä mitä me koiralta odotimmekin. Itseäni vähän hirvitti silloin kun koira rotua mietittiin kun isäntä vaati metsästyskoiraa, että mitäköhän tulee. Metsästyskoirista aina itselläni ollut kuva, että tottelemattomia/kovia kiskomaan ja huonotapaisia, mutta johtuikin kuva ilmeiseti siitä, että tuntemani metsästäjä ukot eivät ole viitsineet koirilleen muuta opettaa. Metsästäminen ei kuitenkaan näemmä vaikuta koiraan muuten, mahtava harrastus ja seurakoira.