Vieroittauduin masennuslääkkeistä. Vieroitus epäonnistui ja minulle määrättiin seuraavina kuukausina iso pino lääkitystä - erilaisia lääkkeitä peräjälkeen ja päällekkäin. Tässä kaikkein kamalimmat oireet mitä tunsin niin vieroituksen aikana lääkkeistä tai haittavaikutuksena aikana jolloin vieroitusoireita potevana minua lääkittiin:
1. Tunne että keho on niin levoton, että on hankala rauhoittua olemaan paikallaan. Tuntuu niinkuin joku raapisi tai kutittaisi hermostoa sisäpuolelta ja tunne että pitää joko liikutella itseään pakonomaisesti tai heijata itseään että levottomuus lievittyy. Kiduttavin haittavaikutus. Mutta mikään ei lievitä sitä tunnetta vaan on kroonisesti hyvin epämukava kiduttava olo, etenkin yrittäessä olla paikallaan. Ei voi vain seistä paikallaan ilman että se olo pahenee ja joskus itkin ja kävelin pakonomaisesti tai heijailin itseäni. Pahinta oli tietää kuinka hullulta näyttää kun tekee näin. Jos ei tätä niin ainakin levottomat jalat. Ei pysty vain relaamaan eikä olemaan mukavasti. Näitä oireita oli pahempana ja lievempänä ja vieroituksessa ne aaltoilee mutta ne helpotti antipsykootit purettaessa.
2. Tunne kuin kehossa ja raajoissa menisi väreilevä sähkövirta pitkin jalkoja kuin pientä sisäistä värinää tai vapinaa. Pistelyä iholla (parestesia)
3. Tunne kuin olisin tuntenut polttelua kehossani raajoissani mutta myös pääni sisällä. Lääkäri väitti että tällaiset liittyy psykoosiin (dg.psykoottinen masennus) vaan luin että kuvauksia polttelevista tuntemuksista liittyy myös vieroitukseen jota psykiatri lääkitsi lääkkeillä mille olin herkkä. Hermostoni oli herkässä tilassa vieroituksessa. Ties vaikka olisin saanut vaikka mitä neurotoksisia reaktioita näihin.
Yhdessä vaiheessa minulla oli jatkuvia polttelevia päänsärkyjä kuin olisin tuntenut tietyssä osassa päätä toistuvaa polttelevaa jomotusta. Kaikki lievittyi hiljalleen vieroituksessa kun lopetin lääkekokeilut.
4. Heräämisiä adrenaliiniryöppyihin keskellä yötä silkkaan paniikkiin ja levottomuuteen. Ihan keskellä rauhallisimpia unia kamala unesta pois ryöpsäyttävä paniikki jossa hermosto hälytystilassa ja stressihormonit jyllää.
5. Uni ihan sekaisin ja pitkää piinaavaa unettomuutta. Kuin elämä olisi kidutusta unettomuuden takia jossa on pakotettu olemaan hereillä vaikka paha olo muutenkin kehossa
6. Neurologinen fatiikki vaikka nukkuisi ok ja unet palautuneet. Aivot vaan väsähtää kesken kaiken, hankaluus sietää rasitusta, niin fyysistä kuin henkistä. Silmäluomet vain alkaa roikkua ja tulee poissaoleva olo (ehkä neurologisen fatiikin vuoksi)
7. Korvien sointi
8. Sähköiskut aivoissa ja pitkin hermostoa kun liikuttaa katsetta horisontaalisessa suunnassa. Silmissä kummallinen paineen tunne ja valonarka olo. Yleensäkin aistiherkkyyttä.
9. Aivosumu ja hankala muistaa mitä on tehnyt hetki sitten tai edellisenä päivänä. Hankala omaksua uutta tietoa. Hankala ajatella ylipäätään, kuin pää olisi täynnä sumua tai vanua tai sementtiä. Alkoi korjaantua mitä vähemmän lääkkeitä hitaan vieroituksen aikana
10. Kun yrittää liikkua, hermoston sisäinen tärinä ja väreilevän sähkövirran ja levottomien raajojen oireet vaan pahenee. Aina on ripauksen liian levoton olo
11. Tunne että jotkut lihakset on spasmissa kaulalla. Muistan vieläkin tämän antipsykooteissa.
12. PSSD eli seksuaalisen toiminnan ongelmat mitkä jatkuu lääkkeet lopettaessa.
13. Hankala tunnistaa itseään peilistä ja krooninen vierauden tunne elämäänsä ja läheisetkin vieraan tuntuisia
1. Tunne että keho on niin levoton, että on hankala rauhoittua olemaan paikallaan. Tuntuu niinkuin joku raapisi tai kutittaisi hermostoa sisäpuolelta ja tunne että pitää joko liikutella itseään pakonomaisesti tai heijata itseään että levottomuus lievittyy. Kiduttavin haittavaikutus. Mutta mikään ei lievitä sitä tunnetta vaan on kroonisesti hyvin epämukava kiduttava olo, etenkin yrittäessä olla paikallaan. Ei voi vain seistä paikallaan ilman että se olo pahenee ja joskus itkin ja kävelin pakonomaisesti tai heijailin itseäni. Pahinta oli tietää kuinka hullulta näyttää kun tekee näin. Jos ei tätä niin ainakin levottomat jalat. Ei pysty vain relaamaan eikä olemaan mukavasti. Näitä oireita oli pahempana ja lievempänä ja vieroituksessa ne aaltoilee mutta ne helpotti antipsykootit purettaessa.
2. Tunne kuin kehossa ja raajoissa menisi väreilevä sähkövirta pitkin jalkoja kuin pientä sisäistä värinää tai vapinaa. Pistelyä iholla (parestesia)
3. Tunne kuin olisin tuntenut polttelua kehossani raajoissani mutta myös pääni sisällä. Lääkäri väitti että tällaiset liittyy psykoosiin (dg.psykoottinen masennus) vaan luin että kuvauksia polttelevista tuntemuksista liittyy myös vieroitukseen jota psykiatri lääkitsi lääkkeillä mille olin herkkä. Hermostoni oli herkässä tilassa vieroituksessa. Ties vaikka olisin saanut vaikka mitä neurotoksisia reaktioita näihin.
Yhdessä vaiheessa minulla oli jatkuvia polttelevia päänsärkyjä kuin olisin tuntenut tietyssä osassa päätä toistuvaa polttelevaa jomotusta. Kaikki lievittyi hiljalleen vieroituksessa kun lopetin lääkekokeilut.
4. Heräämisiä adrenaliiniryöppyihin keskellä yötä silkkaan paniikkiin ja levottomuuteen. Ihan keskellä rauhallisimpia unia kamala unesta pois ryöpsäyttävä paniikki jossa hermosto hälytystilassa ja stressihormonit jyllää.
5. Uni ihan sekaisin ja pitkää piinaavaa unettomuutta. Kuin elämä olisi kidutusta unettomuuden takia jossa on pakotettu olemaan hereillä vaikka paha olo muutenkin kehossa
6. Neurologinen fatiikki vaikka nukkuisi ok ja unet palautuneet. Aivot vaan väsähtää kesken kaiken, hankaluus sietää rasitusta, niin fyysistä kuin henkistä. Silmäluomet vain alkaa roikkua ja tulee poissaoleva olo (ehkä neurologisen fatiikin vuoksi)
7. Korvien sointi
8. Sähköiskut aivoissa ja pitkin hermostoa kun liikuttaa katsetta horisontaalisessa suunnassa. Silmissä kummallinen paineen tunne ja valonarka olo. Yleensäkin aistiherkkyyttä.
9. Aivosumu ja hankala muistaa mitä on tehnyt hetki sitten tai edellisenä päivänä. Hankala omaksua uutta tietoa. Hankala ajatella ylipäätään, kuin pää olisi täynnä sumua tai vanua tai sementtiä. Alkoi korjaantua mitä vähemmän lääkkeitä hitaan vieroituksen aikana
10. Kun yrittää liikkua, hermoston sisäinen tärinä ja väreilevän sähkövirran ja levottomien raajojen oireet vaan pahenee. Aina on ripauksen liian levoton olo
11. Tunne että jotkut lihakset on spasmissa kaulalla. Muistan vieläkin tämän antipsykooteissa.
12. PSSD eli seksuaalisen toiminnan ongelmat mitkä jatkuu lääkkeet lopettaessa.
13. Hankala tunnistaa itseään peilistä ja krooninen vierauden tunne elämäänsä ja läheisetkin vieraan tuntuisia
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oireet helpotti paljon, kun pääsi eroon lääkkeistä mitkä pahensi oireita. Oli myös selkeästi lääkkeitä, jota söin oireiden helpottamiseen, mitä joku lääke puhkaisi. Helpotti kun hermostoa ei sotkettu tällä tavalla, kun lääkkeitä ei enää määrätty lääkkeiden oireisiin tai vieroituksesta puhjenneisiin oireisiin joka oli keholle erityisen toksista. Sai lääkityksen simppelimmäksi ja sai purettua sitä. Keskityin mahdollisimman luonnolliseen kehoni hoitamiseen.
Sain diagnooseja mielenterveyssysteemistä aikana jolloin kärsin ylläolevista haitoista sekä vieroitusoireista. Minulle suositeltiin useita kertoja uusia lääkkeitä kun olin vasta saanut oloani tasapainoon hirveän lääkeputken jälkeen pudottamalla lääkkeitä pois. Kieltäydyin tänä aikana useista eri lääkkeistä enkä ole suostunut kokeilemaan enää yhtään lääkettä kokemani jälkeen. En edes halua kuvitella kuinka huonosti reagoisin lääkkeisiin jos niitä kokeilisin enää. Miksi ottaa tuollaisia riskejä?
En koe että koko hoitosysteemi otti oireita juurikaan vakavasti. Niitä helposti laitettiin mielenterveyden piikkiin vaikkei koskaan ollut mitään vastaavaa kohdannut. 1. kohdan oire mitä kuvasin useille lääkäreille ja hoitajille helposti sivuutettiin psykologisena tai siihen ei otettu kantaa ja määrättiin lääkkeitä mitkä vain pahensi sitä. Vain yksi lääkäri suostui edes myöntämään että kyseessä ehkä voisi olla lääkehaitta ja sekin otti aikaa että tämä tapahtui.
Minulla on vahva tunne, että ihmisten lääkehaittoja ei terveydenhoitosysteemissä oteta juuri vakavasti eikä kukaan vahvista jos vahinkoa esim hermostolle tai terveydelle tulee.
Mainitsemani oireet aaltoilivat vieroituksen aikana hiljalleen lieventyen. Stressi nosti aina oireita ja osa niistä saattoi puhjeta uudelleen pintaan. Osa oireista edelleen puhkeaa lievempänä pintaan vaikkakin suurin osa on helpottunut. Hermostoni oli aivan yliherkkä vieroituksessa ja on edelleen mm. kaikenlaisille hermostoon millään tavoin vaikuttaville lääkkeille. Kaikki oireet ei ole korjaantunut ja parhaillaankin tunnen kuinka jalkojeni sisällä tuntuu jatkuvaa pistelyä ja värinää.
Koen itse että olen joutunut toipumaan neurologisista ja hermostollisista haittavaikutuksista lääkkeistä, mahdollisesti neurotoksisista reaktioista jotka ei ole vain pikku haittoja jotka nollaantuu automaattisesti kun lääkkeistä pääsee irti.
Mielelläni kuulen onko kukaan muu kokenut yhtään samantyyppisiä olotiloja tai oireita lääkkeistä vieroittautumisen seurauksena?
Enkä todellakaan usko että olen ainoa kuka on vastaavantyylisiä haittoja lääkkeistä kokenut. Törmäsin kerran esim tällaiseen juttuun jossa on kuvattu monia vastaavantyyppisiä oireita polttelevat tuntemukset mukaanlukien.
https://www.heraldscotland.com/news/16979395.scotlands-secret-addicts-patients-hooked-antidepressants---harmed-withdrawal/
Täällä toinen masennuslääkeviekkareista kärsivä. Minulla osuu 4, 7, 8, 9 ja 13. Epäilen, että olisi myös 12 jonkinasteisena. 4 on helpottanut, 8:aa esiintyy enää vain aamuyöisin ja öisin heti herättyäni. Pahin päivittäiseen elämääni vaikuttava oire on jo vuoden verran ollut 6. Aivoni väsyvät nykyään hyvin herkästi.
Oiretta 9 esiintyi jo lääkityksen aikana, se jatkuu edelleen.
Nyt olen ollut 18 kuukautta ilman lääkityksiä ja kärsin edelleen. Eihän viekkareiden pitänyt yleensä kestää kuin max 3 viikkoa tuoteselosteen mukaan?
Nuohan on vähän niinkuin lauantain lottonumerot. Se on "tuurista" kiinni, kenen kohdalle jättipotti eli kaikista pahimmat vieroitusoireet osuvat. Eikö se yleensä niin ole, että mitä pidempään masennuslääkettä käyttää, sitä suurempi on jättipotin todennäköisyys?
Sympatiani. Elämäni hirvein kokemus.
Minä veikkaan että riskiäni voittaa yllämainitsemani jättipotti oireita lisäsi pitkä lääkkeen käyttöaika ja nuoresta asti syödyt masennuslääkkeet. Aivoni kehittyivät aikuisuuteen tämän lääkkeen aikana ja hermostoni oli todella mukautunut lääkkeeseen.
Lisäksi liian nopea vähennys. Olin yrittänyt irtautua masennuslääkkeistä kahdesti josta tämä toinen kerta romutti elämäni. Toisella käyttökerralla huomasin että koin enemmän haittaa lääkkeistä kuin hermostoni olisi ollut jo silloin herkempi lääkkeille kun palasin syömään lääkettä.
Mietin aina millaista elämäni olisi jos olisin löytänyt esimerkiksi 10 prosenttia vähennystavan tai joku olisi suositellut vähentämään pitkän käyttöajan vuoksi lääkkeet esim 1-2 vuodessa. Tai minulla olisi ollut se tietopaketti käytettävissä mitä kanssavieroittautujat opettivat minulle. Lääkärit oli hyödyttömiä. Saattaisi olla että olisin välttynyt suurilta osin pahimmalta.
Tai alunperinkin joku lääkäri olisi muistanut mainita erilaisista vaikeistakin hermostollisista oireista mitä vieroitus voi puhkaista eikä vain vakuutellut kuinka masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta.
Hermostoni oli herkistynyt aikana kun minulle syötettiin lääkkeitä masennuslääkevieroituksessa. Se oli kuin olisi kaadettu bensaa liekkeihin. Reagoin huonosti tai erittäin huonosti jokaiseen lääkkeeseen mitä minulle masennuslääkevieroitusaikana syötettiin. Se oli kuin lumipalloefekti missä kokoajan menin huonompaan suuntaan kunnes totesin että nyt riittää ja aloin etsiä tietoa itse.
Itseasiassa luettuani masennuslääkepakkausselostetta siellä mainittiin vaikeammistakin pitkäkestoisemmistakin oireista jotka kestää pitempään. Lääkäri ei ainakaan ollut tästä kovin tietoinen. Lääkeyhtiöt kyllä tietävät.
No mikä se alkuperäinen olo oli mihin lääkkeitä määrättiin ja mitä lääkkeitä?
Itselläni on ollut masennuslääke ja psyykenlääke. Ja jos on ilmaantunut merkittävää haittaa on lääkettä vaihdettu.
Eka oli Risperdal ja siitä en sanonut kaikkia sivuvaikutuksia kun pelkäsin, että saan jotain vielä pahempaa, mistä tulee kuolaava zombi.
Siinä oli alkuun tunne "silmien repimisestä". Sivuilta veti lihaksia jotain? Sitten olin myös väreille ja valoille herkkä. Liikaa ärsykkeitä niin sain päänsäryn.
Muita efektejä oli värien korostuminen. Ja hajuaistin voimistuminen tosi paljon. Nämä olivat tosin vain alkuun. Nuo kaikki oireet meni pidemmän päälle pois.
Mutta kuukautiset jäi pois ja siksi vaihdettiin. Abilifystä tuli shoppailuhimoa ja vaihdettiin.
Yritin vähentää Venlafaksiinia jouluna ja lääkäri suostui tähän. Tuli kuitenkin masentunut ja ahdistunut olo, niin jatkoin lääkettä.
Aika vähän on haittoja tullut.
Masennukseen masennuslääke alunperin. Oireeni oli siis alakulo, minulla pyöri itsetuhoiset ajatukset mielessä. Pystyin kuitenkin nukkumaan ja puuhailemaan monia asioita, vaikkakin toimintakyvyltä en ollut parhaimmillani. En kuitenkaan koskaan ole ollut yhtä huonossa toimintakyvyssä kun oireiden 1-13 aikama. Unirytmini oli siirtyvä ja en saanut öisin nukutuksi mutta sain kuitenkin hyvin nukutuksi epäsäännöllisessä rytmissä. Sain selvästi joistakin asioista iloa joten en koskaan ollut anhedoninen. Alakulo liittyi myös asioihin elämässä mihin en voinut vaikuttaa ja reaktioihin sattuneisiin asioihin ja koin aina että jos nämä asiat muuttuisi oloni paranisi. Seksuaalipuoleni oli normaali. Kun alakuloni oli pahimmillaan alisuoriuduin koulussa mutta en koskaan ole kokenut samanlaisia kognitiivisia vaikeuksia mitä yllä kuvaan jossa aivoni ovat sumussa ja minulla on pahoja muistivaikeuksia. Tai että ajatus ei vain yhtään toimi.
Tunsin joskus ahdistusta esim sosiaalisiin tilanteisiin liittyen mutta en kokenut jatkuvaa kroonista jäytävää ahdistusta tai levottomuutta mitkä vieroitusten myötä tuli tutuksi. Minulla ei koskaan ollut levottomat raajat oireistoa. En koskaan ollut kokenut yhtäkään oiretta mitä yllä kuvasin 1-13 ennen kun kakka osui tuulettimeen.
Masennuslääkkeitä käyttäessä huomasin lääkkeen pitkällä tähtäimellä lisäävän välinpitämätöntä oloa, tekevän seksuaalisen toiminnan häiriöitä ja apatiaa. Lääkettä käyttäessä olin päiväväsynyt apaattinen löhöilijä jonka tunne-elämässä oli selvää kapeutumista.
Ekan masennuslääkevieroitusyrityksen jälkeen tuli paniikkikohtauksia ja minulla oli muutenkin kummallinen olo ja erilaisia oireita silloinkin. Silloin en vielä ymmärtänyt tämän mahdollista yhteyttä tekemääni vieroitukseen. Muistan myös silloin kokeneeni vierauden tunteita. Minulla oli myös tosi pahoja vaikeuksia keskittyä. Huomasin kuitenkin että apatia korjautui sekä seksuaalihaitat kun jonkin aikaa olin lääkkeestä irti. Aloittaessani lääkkeen uudelleen paniikkioireisiin tunsin monet oireet pahempana, kuten tunsin outoa valonarkuutta ja painetta silmissäni. Seksuaaliset häiriöt alkoi välittömästi.
Toisen vieroituksen seurauksena napsahti psykoottinen masennusdiagnoosi. Minulla ei koskaan ollut vastaavaa diagnoosia elämässäni. Pääasiallisena harhana pidettiin sitä että uskoin nykyaikaisten psyykenlääkkeiden tekevän vaurioita/vaurioittaneen minua. Kun menin kokoajan sekavampaan ja huonompaan kuntoon lääkkeissä ja järkyttävän kokemuksen myötä sitä pidettiin sairauteni ilmentymänä.
Painotan vielä etten koskaan ennen lääkkeitä kokenut kohtia 1-13 ennen sitä lopullista masennuslääkevieroitusta missä kaikki meni pieleen. En edes tiennyt että 1:n tyyppinen haitta on olemassa.
"Psyykenlääkkeistä vieroittautuminen voi olla vaikeaa. Puolelle masennuslääkkeen käyttäjistä kehittyy niihin riippuvuus. Neljäsosalla riippuvuus on vaikea."
Pätkä otettu Mielipalveluilta heidän vieroitusryhmän sivuilta: https://mielipalvelut.fi/palvelut/laakevieroitusryhma/
Ihmiset voisivat hyväksyä vieroittautumisen molemmat puolet eli ihmisestä riippuen, vieroittautuminen voi olla vaikeaa tai sitten se voi olla helppoa. Kaikki noiden kahden väliltä ovat myös mahdollisia. Tärkeintä on yrittää vieroittautua, JOS kokee/todistaa lääkkeistä olevan haittaa.