Onko kellään kokemusta, ottaa esim. porakaivopumpulla veden lämpöpumpun höyrystimen läpi, luovuttaen siinä olevan lämpöenergian.
Mielestäni se olisi parempi vaihto-ehto verrattuna nestepiiri systeemiin.
Perustelut
1.Tuloveden lämpötila on n. 7 - 6 astetta, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa, verrattuna nestepiirin n. 1 asteeseen.
2.Porakaivoa ei tarvitse porata kuin n. 50 - 70 m syvyyteen.Nestepiirin yli 100 metriä.
Haittana pitäisin porakaivopumpun suurempaa tehonkulutusta (n.0,8kW), kuin nestekiertopumpun (?kw), mutta se ei käy muuta kuin tarvittaessa täyttäen paisuntasäiliön. Lämpöpumppu ottaa maksimissaan(n.20L/min) poistoveden lämpötilan ollessa n. 2 astetta(alempana oleva lämpötila voisi jäädyttää höyrystimen), vesi johdettuna viemäriin.
Mielestäni se olisi parempi vaihto-ehto verrattuna nestepiiri systeemiin.
Perustelut
1.Tuloveden lämpötila on n. 7 - 6 astetta, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa, verrattuna nestepiirin n. 1 asteeseen.
2.Porakaivoa ei tarvitse porata kuin n. 50 - 70 m syvyyteen.Nestepiirin yli 100 metriä.
Haittana pitäisin porakaivopumpun suurempaa tehonkulutusta (n.0,8kW), kuin nestekiertopumpun (?kw), mutta se ei käy muuta kuin tarvittaessa täyttäen paisuntasäiliön. Lämpöpumppu ottaa maksimissaan(n.20L/min) poistoveden lämpötilan ollessa n. 2 astetta(alempana oleva lämpötila voisi jäädyttää höyrystimen), vesi johdettuna viemäriin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se nimittäin jäätyy helposti.
Oletetaan, että käytössäsi olisi R-407C kylmäainetta käyttävä laitos.
Tulovesi olisi 7 C.
Höyrystymislämpötila kylmäaineella olisi helpostikin 2-3 C.
R-407C on kuitenkin noin 7 asteen liukuma.
Mikä tarkoittaa, että jossain vaiheessa levylämmönvaihtimessa lämpötila olisi reippaasti miinuksen puolella.
R-407C kylmäaineelle sopii parhaiten levylämmönvahdin. Muunlaiset höyrystimet "lämmönvaihtimet" ei toimi kunnolla.
Tässä taas törmätään siihen, ettei ymmärretä miten lämpöpumput ihan aikuisten oikeasti toimivat.
Ajatus ihan ok, muttei pysty toteuttamaan.
Tästä syystähän putkistoon niitä litkuja laitetaa, etteivät ne jäätyisi.
Höyrystinhän tässä systeemissä on ongelma.
Levylämmönvaihtimessahan vesi virtaa tasaisesti levylämmönvaihtimen läpi. Jäähdyke täyttää nesteenä vaihtimen vain osittain, jolloin sen lämmönsiirto tapahtuu vain siinä osassa missä on jäähdykeneste levyn toisella puolen. Tästä seuraa mielestäni veden lämpötilan tässä kohden menevän jäätymispisteeseen, muun osalta vesi tulistaa jäähdykekaasua luovuttamatta paljon lämpöä. Jos veden loppulämpötila on esim. 2 astetta, niin siinä osassa jossa jäähdykeneste on toisella puolen veden lämpötila on -0 astetta ja kaasun toisella puolen olisi 4 astetta. Tästä voisi seurata lämmönvaihtimen asteittaisen jäätymisen.
Olenko oikeassa?
Ruotsissa markkinoidaan JMC:n pohjavesilämpöpumppua, millä periaatteella sen höyrystin pelaa?
Ei tuollaista tehoa tarvita. Teho on virtaaman ja tuotetun paine-eron tulo. Jos tulo- ja lähtöputki ovat molemmat kaivossa nesteessä tai muuten estetään paluuputken tyhjeneminen, on putkissa paine-ero lähellä nollaa. Tarvittava teho on 100 W luokkaa lähinnä putken virtausvastukseen.
Suoraan vettä käytettäessä on mielenkiintoinen vaihtoehto kaksi porareikää, joista toiseen palautetaan vesi ja toisesta otetaan ylös. Luonnollisesti pitää olla rikkonainen maaperä reikien välissä. Systeemillä saa melkoiset maaperäkuutiot käyttöön ja pohjavesivirtaukset.
No olet aikamoinen suunnittelija. vai takaisin samaan reikään tai jopa eri reikään.....jolloin tarvitaan paljon halkeamia... Ei parempaa vitsiä täällä ole ollutkaan.
Ei tuo mikään vitsi ole, vaikkei siitä essonbaarissa ole kuultukaan. Viesmannin maalämpöjutussa on tuollainen vaihtoehto. Jotain ongemia tuossa oli, en vain muista mitä.
Ongelma varmaan on että jos samaan porakaivoon palautetaan, että porakaivon vesi ei vaihdu riittävän tarpeeksi, joten tuloveden lämpö ei olekkaan enään 6 astetta.
Toinen vaihtoehto, kannattaako tehdä toista porakaivoa näin pienen säästön takia?
Moro vaan olen poraillut ja nähnyt kyseisiä npumppuja ja toimii kyllä ja itse systeemi on todella suosittu rapakon takana nimellä open loop system . Isoimpana ongelmana näen käyttöveden pois johtamisen ei tosin ongelma haja-asutus paikoissa.Esim Huittisessa rivitalossa jäähtynyt vesi johdettiin toiseen porakaivoon.