DC-moottorin nopeussäätö?

Kai nyt jokainen tajuaa sen että jos moottorin akselin lukitsee pyörimättömäksi, ja siitä huolimatta kytkee moottorille virrat, niin kärähtäähän se.
Katsokaa vähän mitä kirjoittelette!

Anonyymi kirjoitti:

Kai nyt jokainen tajuaa sen että jos moottorin akselin lukitsee pyörimättömäksi, ja siitä huolimatta kytkee moottorille virrat, niin kärähtäähän se.
Katsokaa vähän mitä kirjoittelette!

Lue lisää

Ei sitä tarvitse lukita: PWM-säädössä H-piirillä pyörimätön tarkoittaa nimenomaan sitä, että vcc ja -vcc moottorille vaihtelevat 50% suhteella. Näinollen se on hyvinkin vakaasti lukittu pyörimättömäksi - sähköisesti. Siinä on hyvä vääntömomentti ja aika tyypillinen käyttö on jarruna virrat päällä. Riippuu moottorin tehosta ja jäähdytyksen toteutuksesta mitä tapahtuu, mutta pienissä moottoreissa lämmön poisto yleensä liittyy rootorin pyörimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä tarvitse lukita: PWM-säädössä H-piirillä pyörimätön tarkoittaa nimenomaan sitä, että vcc ja -vcc moottorille vaihtelevat 50% suhteella. Näinollen se on hyvinkin vakaasti lukittu pyörimättömäksi - sähköisesti. Siinä on hyvä vääntömomentti ja aika tyypillinen käyttö on jarruna virrat päällä. Riippuu moottorin tehosta ja jäähdytyksen toteutuksesta mitä tapahtuu, mutta pienissä moottoreissa lämmön poisto yleensä liittyy rootorin pyörimiseen.

Lue lisää

Tuskinpa noin älyvapaata systeemiä kukaan on toteuttanut. PWM:ssä jännitteisen ja 0-voltin suhdetta säädetään.

Tuota säätöä voisi verrata vaikkapa juoksijaan, joka vauhtia hiljentäessään ottaa joka toisen askeleen taaksepäin. Eli lyhentää eteen askelta, niin taakse askel sen lyhennyksen mittainen. 😂
Ei mielestäni kovi älykäs säätötapa kun energian kulutus ei lainkaan alene.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota säätöä voisi verrata vaikkapa juoksijaan, joka vauhtia hiljentäessään ottaa joka toisen askeleen taaksepäin. Eli lyhentää eteen askelta, niin taakse askel sen lyhennyksen mittainen. 😂
Ei mielestäni kovi älykäs säätötapa kun energian kulutus ei lainkaan alene.

Lue lisää

Näin se kuitenkin menee. Ei olla kiinnostuneita energian kulutuksesta vaan saatavasta momentista.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se kuitenkin menee. Ei olla kiinnostuneita energian kulutuksesta vaan saatavasta momentista.

Olet vain käsittänyt jotain väärin. En ole missään käytännön dc-moottorin säätimessä törmännyt noiseen älyttömyyteen, että moottoria rumpattaisiin edestakaisin että kierrokset alenisi.

Anonyymi kirjoitti:

Olet vain käsittänyt jotain väärin. En ole missään käytännön dc-moottorin säätimessä törmännyt noiseen älyttömyyteen, että moottoria rumpattaisiin edestakaisin että kierrokset alenisi.

Lue lisää

Tutkippa invalidimopedien sähkökäyttöjä! Yllätyt. Niin yllätyin minäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkippa invalidimopedien sähkökäyttöjä! Yllätyt. Niin yllätyin minäkin.

Kohta väität että sähköautoissakin käytetään samaa ohjaustapaa. 😉

Anonyymi kirjoitti:

Tutkippa invalidimopedien sähkökäyttöjä! Yllätyt. Niin yllätyin minäkin.

Tietenkin toimintarajoitteisille on kätevä tuollainen "automaattinen" jarru, he kun eivät kahta erillistä toimintoa, ajoa ja jarrua pystyi hallitsemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin toimintarajoitteisille on kätevä tuollainen "automaattinen" jarru, he kun eivät kahta erillistä toimintoa, ajoa ja jarrua pystyi hallitsemaan.

Tuskin on kyse siitä etteivätkö pystyisi kahta toimitoa käyttämään, kun mekaaninenkin jarru voidaan rakentaa kytkeytymään automaattisesti päälle ajokäsky lopettaessa.

On paljon kohteita missä moottorin hyötysuhteella ei ole mitään väliä. Työstökoneen servoja jarrutettiin muistaakseni tasavirralla magnetoimalla askelmoottorin vastakkaisia napoja. Tiedän erään työstökoneen jossa moottorin jarrumomentti ei riitä ja pitää asentaa tilalle mekaaninen jarru. Jarrun rakennuskustannuket eivät tule koskaan kuitatuksi edes kymmenesosaltaan säästetyssä sähkölaskussa, siinä kun servoa ei tulevaisuudessa enää jarruteta.

Moottorin käämitykselle annetaan jokin nimellisvirta ja paikallaan olleessaan tämä virta saavutetaan pienemmällä jännitteellä. Eli ohjainlaitteen tule seurata moottorin virtaa, niin se ei vaurioidu, huomioiden juurikin se jäähdytyspuhallin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin on kyse siitä etteivätkö pystyisi kahta toimitoa käyttämään, kun mekaaninenkin jarru voidaan rakentaa kytkeytymään automaattisesti päälle ajokäsky lopettaessa.

On paljon kohteita missä moottorin hyötysuhteella ei ole mitään väliä. Työstökoneen servoja jarrutettiin muistaakseni tasavirralla magnetoimalla askelmoottorin vastakkaisia napoja. Tiedän erään työstökoneen jossa moottorin jarrumomentti ei riitä ja pitää asentaa tilalle mekaaninen jarru. Jarrun rakennuskustannuket eivät tule koskaan kuitatuksi edes kymmenesosaltaan säästetyssä sähkölaskussa, siinä kun servoa ei tulevaisuudessa enää jarruteta.

Moottorin käämitykselle annetaan jokin nimellisvirta ja paikallaan olleessaan tämä virta saavutetaan pienemmällä jännitteellä. Eli ohjainlaitteen tule seurata moottorin virtaa, niin se ei vaurioidu, huomioiden juurikin se jäähdytyspuhallin.

Lue lisää

Eiköhän invarullatuolit juurikin akuilla toimi, että hyvällä hyötysuhteella olisi suurikin tarve.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän invarullatuolit juurikin akuilla toimi, että hyvällä hyötysuhteella olisi suurikin tarve.

Jossain invatuoleissa varmaan on ja toisissa ei. Onhan teollisuus täynnä akkukäyttöisiä trukkeja eikä suinkaan kaikissa ole jarrutusenergian talteenottoa ja vaikka toisissa onkin, ei sillä ole suurta vaikutusta rangeen.

Kun ajetaan pienellä nopeudella ja lyhyitä matkoja, ei energiantarve nouse kohtuuttomaksi, vaikka kysessä olisi vastapainotrukki eikä kevyt pyörätuoli.

Invatuoleissa ei ole välttämätöntä tarvetta optimoida akustoa. Niillä ajetaan yleensä pieniä matkoja ja hiljaisella nopeudella. 60Ah lyijyakullakin on pärjätty, vaikka niihin olisi mahdollista viritellä ties millaisia litiumpaketteja.