Käsitteiden rakentaminen

"Tuohon ei heti pysty antamaan esimerkkiä joka olisi helppo.
Käsitteet ovat perusasioita ihmiselle, eikä ne heti aukene
kuulijalle."

Kaikki oppimisprosessi on käsitteiden omaksumista. Kun puhutaan käsitteiden sijasta kontekstista, se on ennemminkin muistamista.

Käsitteiden omaksumisessa tulee vastaan ihmisen tapa kommunikoida puheella (subjekti - predikaatti - objekti) ja työmuistin koko, että sillä ei pitkää ostoslistaa kerrota. Käsite sen sijaan voi kielellisesti olla vaikka rekursiivinen funktio joka saa parametrina funktion. Esimerkiksi vaikka autoja valmistava tehdas liukuhihnoineen. Niin liukuhihna kuin auto konseptina ovat yksinkertaisia mutta jos se pitäisi selittää sellaiselle joka ei tiedä edes mikä on pyörä niin se on puhumalla hyvin vaikeata. Piirtämällä on jo helpompaa tai näyttämällä.

Eli, näiden selittäminen toiselle ihmiselle puhumalla ei oikein hyvin onnistu. Kouluissa onkin se opettaja ja liitutaulu, että opettajan tehtävänä on kuvata käsite vaikka piirtämällä ja selittämällä tai muuten havainnollistamalla koska käsitteen omaksuminen edellyttää sitä, että aivot prosessoi sen kerran itse läpi.

Uusien käsitteiden kehittäminen sen sijaan on helppoa kun se voi tapahtua omassa päässä jolloin kommunikaatiorajoitteet poistuvat. Sitä voi päässä pyöritellä minkälaista asiaa tahansa.

Ohjelmoija voi niinikään kuvata mielivaltaisen käsitteen ohjelmointikielellä kun saa ne rekursiot ja funktiot helposti eikä ihmisten keskinäisen puhekielen rajoitteet päde. Ihmisen työmuistin rajoitteet tulevat vastaan toki myös tietokoneohjelmien kehityksessä. Koodi lakkaa olemasta ymmärrettävä jos kaikki funktiossa vaikuttavat asiat eivät sovi ihmisen työmuistiin. Joten tästä syystä funktioille ei laiteta kymmentä parametriä.

Ihmisellä tärkeä kyky oppimisessa onkin oppia oppimaan. Pitäisi ymmärtää mitä on oppiminen, eli uusien konseptien prosessointi aivojen läpi, ja mitä rajoiteita aivoilla on ja mitä kommunikoinnissa on. Uusien käsitteiden oppiminen ja kommunikointi on toki mahdollista saada hyvin tehokkaaksi että se ei mitään vuosia vie.

"Eläimillä, ainakin nisäkkäillä on myös käsitteitä, esim. lemmikkien omat
nimet jotka viittaavat niihin itseensä. Kovin mutkikkaita eivät
eläinten käsitteet ole, heijastelevat niiden omia tarpeita."

Ei me oikeastaan tiedetä tästä paljoakaan enempää kuin mitä kyetään kommunikoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuohon ei heti pysty antamaan esimerkkiä joka olisi helppo.
Käsitteet ovat perusasioita ihmiselle, eikä ne heti aukene
kuulijalle."

Kaikki oppimisprosessi on käsitteiden omaksumista. Kun puhutaan käsitteiden sijasta kontekstista, se on ennemminkin muistamista.

Käsitteiden omaksumisessa tulee vastaan ihmisen tapa kommunikoida puheella (subjekti - predikaatti - objekti) ja työmuistin koko, että sillä ei pitkää ostoslistaa kerrota. Käsite sen sijaan voi kielellisesti olla vaikka rekursiivinen funktio joka saa parametrina funktion. Esimerkiksi vaikka autoja valmistava tehdas liukuhihnoineen. Niin liukuhihna kuin auto konseptina ovat yksinkertaisia mutta jos se pitäisi selittää sellaiselle joka ei tiedä edes mikä on pyörä niin se on puhumalla hyvin vaikeata. Piirtämällä on jo helpompaa tai näyttämällä.

Eli, näiden selittäminen toiselle ihmiselle puhumalla ei oikein hyvin onnistu. Kouluissa onkin se opettaja ja liitutaulu, että opettajan tehtävänä on kuvata käsite vaikka piirtämällä ja selittämällä tai muuten havainnollistamalla koska käsitteen omaksuminen edellyttää sitä, että aivot prosessoi sen kerran itse läpi.

Uusien käsitteiden kehittäminen sen sijaan on helppoa kun se voi tapahtua omassa päässä jolloin kommunikaatiorajoitteet poistuvat. Sitä voi päässä pyöritellä minkälaista asiaa tahansa.

Ohjelmoija voi niinikään kuvata mielivaltaisen käsitteen ohjelmointikielellä kun saa ne rekursiot ja funktiot helposti eikä ihmisten keskinäisen puhekielen rajoitteet päde. Ihmisen työmuistin rajoitteet tulevat vastaan toki myös tietokoneohjelmien kehityksessä. Koodi lakkaa olemasta ymmärrettävä jos kaikki funktiossa vaikuttavat asiat eivät sovi ihmisen työmuistiin. Joten tästä syystä funktioille ei laiteta kymmentä parametriä.

Ihmisellä tärkeä kyky oppimisessa onkin oppia oppimaan. Pitäisi ymmärtää mitä on oppiminen, eli uusien konseptien prosessointi aivojen läpi, ja mitä rajoiteita aivoilla on ja mitä kommunikoinnissa on. Uusien käsitteiden oppiminen ja kommunikointi on toki mahdollista saada hyvin tehokkaaksi että se ei mitään vuosia vie.

"Eläimillä, ainakin nisäkkäillä on myös käsitteitä, esim. lemmikkien omat
nimet jotka viittaavat niihin itseensä. Kovin mutkikkaita eivät
eläinten käsitteet ole, heijastelevat niiden omia tarpeita."

Ei me oikeastaan tiedetä tästä paljoakaan enempää kuin mitä kyetään kommunikoimaan.

Lue lisää

"Kaikki oppimisprosessi on käsitteiden omaksumista."

Kyllä näin, tässä on vain eräs mutta. Nuorella oppilaalla ei ole
käsitteen käsitettä, mutta opettajalla on, hänen on opetettava
käsitteiden käyttöä tekemällä pieni petkutus.

Opettaja opettaa oppilaan mielestä asioita, mutta opettaja harjoituttaa
käsitteiden käyttöä, hieman takaoven kautta, kertomatta oppilailleen
mitään.
Käsitteiden tuominen mukaan opetukseen tekisi opetuksesta liian mutkikkaan
eikä sitä voi tehdä ennen kuin myöhemmässä vaiheessa koulutusta.

Niinpä kasvamme aikuisiksi ja hahmotamme koulutusvaiheen asioiden
oppimisena. Tämä toimii hyvin pitkälle, mutta hämärtää täysin käsitteiden
roolin ja merkityksen, oikeastaan vain yksi ryhmä saa kunnollisen
koulutuksen ja harjoittelun aiheesta, nimittäin filosofit.
Usein väheksytty ryhmä ja historia onkin ollut vähemmän mairitteleva,
mutta kun kuulemme, että filosofia on "käsitteellistä tutkimista" huomaamme
että filosofit, ainakin jotkut heistä, ovat käsitteiden ammattilaisia.

Tässä on tärkeä tuoda esille voimakas sääntö, joka voi kuulostaa ensin
oudolta, mutta on hyvin perusteltu,

Vain käsitteitä määritellään.

Kaikki muut "määritelmät" ovat heikkoja versioita tästä.
Miksi näin, me ajattelemme käsitteillä, jos käsitteiden luonteen ymmärtämisessä
tapahtuu pieniä heikennyksiä, niin ajattelumme lipsahtaa sivuraiteille
kovinkin helposti.

Yleensä määrittelemme käsitteen käyttämällä muita jo käytössä
olevia käsitteitä, esim "vuori on muusta maastosta erottuva korkea
muodostuma, joka voi olla jyrkkäseinämäinen."
Tässä on käytetty muita aika konkreetisia termejä jotka olisivat tuttuja
jo ennestään.

Autotehtaassa oleva pyörän määrittely voidaan tehdä näyttämällä yksi
tapaus pyöristä tai piirtämällä sellainen, tässä täytyy olettaa että
opetettava osaa tehdä yleistyksen näistä esimerkeistä, siis pyörä
on sellainen jolla on samat piirteen kuin esimerkeillä.

Kun lapselle opetetaan värien nimiä, ts. värikäsitteitä, ei niitä pysty
sanoin määrittelemään, eikä voi käyttää mitään aallonpituusmääritelmää,
lapselle näytetään esim punaisia esineitä ja sanotaan "tuo on punainen",
paloauto, kypsä tomaatti, isin Ferrari yms.

Tälläinen ostensiivinen eli näyttömääritelmä toimii hyvin jos lapsi
pystyy hahmottamaan värin irti esimerkistä, siis huomaa että
väri on esimerkkien yhteinen piirre eikä luettelo esimerkeistä,
sitten toivotaan ettei lapsi ole värisokea, joka myöhemmin aiheuttaisi
sekaannusta.

Ihminen syntyy käsitteenmuodostuskoneisto syntymälahjanaan, sillä
on ominaisuuksia joita käsitteen rakennus vaatii, yksityiskohtien
poimiminen ympäristöstä, näköaistin toimiminen, muistin käsittely,
abstrahointi, yleistyksen tekeminen yksityistapauksista, käsiteaineiston
pyörittäminen aivoissa, käsitteen linkittäminen muihin olennaisiin
käsitteisiin.
Käsiteaineiston pyörittäminen on harjoittelua siihen mihin käsitettä voisi
soveltaa, tämän voi tehdä yksin tai mielummin hyvän kaverin
kanssa keskusteluin ja väittelemällä.

Froth.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki oppimisprosessi on käsitteiden omaksumista."

Kyllä näin, tässä on vain eräs mutta. Nuorella oppilaalla ei ole
käsitteen käsitettä, mutta opettajalla on, hänen on opetettava
käsitteiden käyttöä tekemällä pieni petkutus.

Opettaja opettaa oppilaan mielestä asioita, mutta opettaja harjoituttaa
käsitteiden käyttöä, hieman takaoven kautta, kertomatta oppilailleen
mitään.
Käsitteiden tuominen mukaan opetukseen tekisi opetuksesta liian mutkikkaan
eikä sitä voi tehdä ennen kuin myöhemmässä vaiheessa koulutusta.

Niinpä kasvamme aikuisiksi ja hahmotamme koulutusvaiheen asioiden
oppimisena. Tämä toimii hyvin pitkälle, mutta hämärtää täysin käsitteiden
roolin ja merkityksen, oikeastaan vain yksi ryhmä saa kunnollisen
koulutuksen ja harjoittelun aiheesta, nimittäin filosofit.
Usein väheksytty ryhmä ja historia onkin ollut vähemmän mairitteleva,
mutta kun kuulemme, että filosofia on "käsitteellistä tutkimista" huomaamme
että filosofit, ainakin jotkut heistä, ovat käsitteiden ammattilaisia.

Tässä on tärkeä tuoda esille voimakas sääntö, joka voi kuulostaa ensin
oudolta, mutta on hyvin perusteltu,

Vain käsitteitä määritellään.

Kaikki muut "määritelmät" ovat heikkoja versioita tästä.
Miksi näin, me ajattelemme käsitteillä, jos käsitteiden luonteen ymmärtämisessä
tapahtuu pieniä heikennyksiä, niin ajattelumme lipsahtaa sivuraiteille
kovinkin helposti.

Yleensä määrittelemme käsitteen käyttämällä muita jo käytössä
olevia käsitteitä, esim "vuori on muusta maastosta erottuva korkea
muodostuma, joka voi olla jyrkkäseinämäinen."
Tässä on käytetty muita aika konkreetisia termejä jotka olisivat tuttuja
jo ennestään.

Autotehtaassa oleva pyörän määrittely voidaan tehdä näyttämällä yksi
tapaus pyöristä tai piirtämällä sellainen, tässä täytyy olettaa että
opetettava osaa tehdä yleistyksen näistä esimerkeistä, siis pyörä
on sellainen jolla on samat piirteen kuin esimerkeillä.

Kun lapselle opetetaan värien nimiä, ts. värikäsitteitä, ei niitä pysty
sanoin määrittelemään, eikä voi käyttää mitään aallonpituusmääritelmää,
lapselle näytetään esim punaisia esineitä ja sanotaan "tuo on punainen",
paloauto, kypsä tomaatti, isin Ferrari yms.

Tälläinen ostensiivinen eli näyttömääritelmä toimii hyvin jos lapsi
pystyy hahmottamaan värin irti esimerkistä, siis huomaa että
väri on esimerkkien yhteinen piirre eikä luettelo esimerkeistä,
sitten toivotaan ettei lapsi ole värisokea, joka myöhemmin aiheuttaisi
sekaannusta.

Ihminen syntyy käsitteenmuodostuskoneisto syntymälahjanaan, sillä
on ominaisuuksia joita käsitteen rakennus vaatii, yksityiskohtien
poimiminen ympäristöstä, näköaistin toimiminen, muistin käsittely,
abstrahointi, yleistyksen tekeminen yksityistapauksista, käsiteaineiston
pyörittäminen aivoissa, käsitteen linkittäminen muihin olennaisiin
käsitteisiin.
Käsiteaineiston pyörittäminen on harjoittelua siihen mihin käsitettä voisi
soveltaa, tämän voi tehdä yksin tai mielummin hyvän kaverin
kanssa keskusteluin ja väittelemällä.

Froth.

Lue lisää

Niin, eli jos siirtyy lapsuudesta eteenpäin niin se rakentaminen sitten kestä enää vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eli jos siirtyy lapsuudesta eteenpäin niin se rakentaminen sitten kestä enää vuosia.

Kun on aikuinen ja käsitteellinen suorituskyky korkea, voi törmätä aiheisiin
joissa käsitetteet ovat niin vaikeita, että rakentaminen kestää vuosia
tai sitten niitä ei saakkaan valmiiksi elinaikana.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on aikuinen ja käsitteellinen suorituskyky korkea, voi törmätä aiheisiin
joissa käsitetteet ovat niin vaikeita, että rakentaminen kestää vuosia
tai sitten niitä ei saakkaan valmiiksi elinaikana.

Lue lisää

Eipä ole tullut vastaan tuollaisia.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki oppimisprosessi on käsitteiden omaksumista."

Kyllä näin, tässä on vain eräs mutta. Nuorella oppilaalla ei ole
käsitteen käsitettä, mutta opettajalla on, hänen on opetettava
käsitteiden käyttöä tekemällä pieni petkutus.

Opettaja opettaa oppilaan mielestä asioita, mutta opettaja harjoituttaa
käsitteiden käyttöä, hieman takaoven kautta, kertomatta oppilailleen
mitään.
Käsitteiden tuominen mukaan opetukseen tekisi opetuksesta liian mutkikkaan
eikä sitä voi tehdä ennen kuin myöhemmässä vaiheessa koulutusta.

Niinpä kasvamme aikuisiksi ja hahmotamme koulutusvaiheen asioiden
oppimisena. Tämä toimii hyvin pitkälle, mutta hämärtää täysin käsitteiden
roolin ja merkityksen, oikeastaan vain yksi ryhmä saa kunnollisen
koulutuksen ja harjoittelun aiheesta, nimittäin filosofit.
Usein väheksytty ryhmä ja historia onkin ollut vähemmän mairitteleva,
mutta kun kuulemme, että filosofia on "käsitteellistä tutkimista" huomaamme
että filosofit, ainakin jotkut heistä, ovat käsitteiden ammattilaisia.

Tässä on tärkeä tuoda esille voimakas sääntö, joka voi kuulostaa ensin
oudolta, mutta on hyvin perusteltu,

Vain käsitteitä määritellään.

Kaikki muut "määritelmät" ovat heikkoja versioita tästä.
Miksi näin, me ajattelemme käsitteillä, jos käsitteiden luonteen ymmärtämisessä
tapahtuu pieniä heikennyksiä, niin ajattelumme lipsahtaa sivuraiteille
kovinkin helposti.

Yleensä määrittelemme käsitteen käyttämällä muita jo käytössä
olevia käsitteitä, esim "vuori on muusta maastosta erottuva korkea
muodostuma, joka voi olla jyrkkäseinämäinen."
Tässä on käytetty muita aika konkreetisia termejä jotka olisivat tuttuja
jo ennestään.

Autotehtaassa oleva pyörän määrittely voidaan tehdä näyttämällä yksi
tapaus pyöristä tai piirtämällä sellainen, tässä täytyy olettaa että
opetettava osaa tehdä yleistyksen näistä esimerkeistä, siis pyörä
on sellainen jolla on samat piirteen kuin esimerkeillä.

Kun lapselle opetetaan värien nimiä, ts. värikäsitteitä, ei niitä pysty
sanoin määrittelemään, eikä voi käyttää mitään aallonpituusmääritelmää,
lapselle näytetään esim punaisia esineitä ja sanotaan "tuo on punainen",
paloauto, kypsä tomaatti, isin Ferrari yms.

Tälläinen ostensiivinen eli näyttömääritelmä toimii hyvin jos lapsi
pystyy hahmottamaan värin irti esimerkistä, siis huomaa että
väri on esimerkkien yhteinen piirre eikä luettelo esimerkeistä,
sitten toivotaan ettei lapsi ole värisokea, joka myöhemmin aiheuttaisi
sekaannusta.

Ihminen syntyy käsitteenmuodostuskoneisto syntymälahjanaan, sillä
on ominaisuuksia joita käsitteen rakennus vaatii, yksityiskohtien
poimiminen ympäristöstä, näköaistin toimiminen, muistin käsittely,
abstrahointi, yleistyksen tekeminen yksityistapauksista, käsiteaineiston
pyörittäminen aivoissa, käsitteen linkittäminen muihin olennaisiin
käsitteisiin.
Käsiteaineiston pyörittäminen on harjoittelua siihen mihin käsitettä voisi
soveltaa, tämän voi tehdä yksin tai mielummin hyvän kaverin
kanssa keskusteluin ja väittelemällä.

Froth.

Lue lisää

Kielen suhde käsitteisiin.

Luonnollsta kieltä sääntelee sen syntaksi, käsitteillä itsellään ei ole
syntaksia, käsitteet tietysti kuuluvat kielessä omien suhteidensa
kautta.

Esim.englannin kielessä on eri syntaksi ja sanat kuin suomessa,
meillä on kuitenkin samoja käsitteitä.
Englannin "moon" ja meidän "kuu" viittaavat samaan käsitteeseen.

Englannissa on lisää kuuta kuvaavia käsitteitä mitä suomessa ei ole,
amerikkalainen "super moon" on hiukan suuremmalta näyttävä kuu,
meillä ei tälläistä termiä ole, ellei joku pölvästi ala markkinoimaan
sitä, kuun kokoero on niin pieni ettei sitä silmällä erota.

Sanalla ja käsitteellä on seuraava suhde, sana viittaa käsitteeseen
ja käsite viittaa esim toiseen käsitteeseen tai fyysiseen kohteeseen.

"Lehmä" sana viittaa lehmäkäsitteeseen ja se käsite viittaa fyysiseen
lehmään.

Englanti on indo-eurooppalainen kieli ja suomi sitten muuta, meillä on
kyllä syvempiä eroja esim todellisuuden kuvaukseen liittyen.

Ajan käsittely eroaa kieltemme välillä, englannin kieliset aikamatka
kertomuksien pitäisi erota toisistaan ajan erilaisen luonteen takia,
jos sen kirjoittaisi tyypillisesti suomalaiseen tyyliin.

Inkakielen syntaksi voi erota suomesta hyvinkin, en tiedä, mutta
aikakäsite on inkassa hyvin erilainen ja sellaisenaan aika näppärä.
En osaa inkaa, mutta inkalaisen aikakäsitteen määrittely englanniksi
on aivan ymmärrettävä.

Ohjelmointikielissä käsitettä vastaavilla moduleilla on tietenkin
syntaksi, koska "käsite" rakennetaan koneen kielellä.

Forthkielessä uusi "käsite" määritellään muilla forthkäsitteillä, jos
sitä ei voi tehdä, sitten se määritellään konekielellä.

Käsitteet määritellään tavallisesti muilla käsitteillä, jos se ei
onnistu, sitten määritellään ostensiivisella määritelmällä.
Liitutaululle piirtämällä.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Kielen suhde käsitteisiin.

Luonnollsta kieltä sääntelee sen syntaksi, käsitteillä itsellään ei ole
syntaksia, käsitteet tietysti kuuluvat kielessä omien suhteidensa
kautta.

Esim.englannin kielessä on eri syntaksi ja sanat kuin suomessa,
meillä on kuitenkin samoja käsitteitä.
Englannin "moon" ja meidän "kuu" viittaavat samaan käsitteeseen.

Englannissa on lisää kuuta kuvaavia käsitteitä mitä suomessa ei ole,
amerikkalainen "super moon" on hiukan suuremmalta näyttävä kuu,
meillä ei tälläistä termiä ole, ellei joku pölvästi ala markkinoimaan
sitä, kuun kokoero on niin pieni ettei sitä silmällä erota.

Sanalla ja käsitteellä on seuraava suhde, sana viittaa käsitteeseen
ja käsite viittaa esim toiseen käsitteeseen tai fyysiseen kohteeseen.

"Lehmä" sana viittaa lehmäkäsitteeseen ja se käsite viittaa fyysiseen
lehmään.

Englanti on indo-eurooppalainen kieli ja suomi sitten muuta, meillä on
kyllä syvempiä eroja esim todellisuuden kuvaukseen liittyen.

Ajan käsittely eroaa kieltemme välillä, englannin kieliset aikamatka
kertomuksien pitäisi erota toisistaan ajan erilaisen luonteen takia,
jos sen kirjoittaisi tyypillisesti suomalaiseen tyyliin.

Inkakielen syntaksi voi erota suomesta hyvinkin, en tiedä, mutta
aikakäsite on inkassa hyvin erilainen ja sellaisenaan aika näppärä.
En osaa inkaa, mutta inkalaisen aikakäsitteen määrittely englanniksi
on aivan ymmärrettävä.

Ohjelmointikielissä käsitettä vastaavilla moduleilla on tietenkin
syntaksi, koska "käsite" rakennetaan koneen kielellä.

Forthkielessä uusi "käsite" määritellään muilla forthkäsitteillä, jos
sitä ei voi tehdä, sitten se määritellään konekielellä.

Käsitteet määritellään tavallisesti muilla käsitteillä, jos se ei
onnistu, sitten määritellään ostensiivisella määritelmällä.
Liitutaululle piirtämällä.

Froth

Lue lisää

Meillä on kulttuurin antama käsiteperusta, samoin on toisilla mailla.
Käsitteillä on pintamerkitys ja syvämerkitys, pintana on ne termit
mitkä ensin tulee mieleen kysyttäessä jonkin käsitteen määritelmää,
syvätasolla on kulttuurin pitkässä historiassa säilyneet merkitykset,
jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ne tekevät meistä suomalaisen.

Syvätason informaatiota on vaikea tunnistaa, pitkään Suomessa asuneet
alunperin ulkomailta muuttaneet tunnistavat osan syvätasosta.

Jokaisella kulttuurilla on omat käsitteiden syvätasot, me elämme
kulttuureiden käsitekuplissa, kukin omassaan. Oikeastaan emme
ymmärrä venäläisiä, ruotsalaisia, saksalaisia tai amerikkalaisia
aivan käsitepohjia myöten.

Jopa niinkin teknisessä termissä kuin "time" ja "aika" on huomattavaa
eroa, amerikkalaisten aikakäsitys eroaa selvästi suomalaisen "ajasta".

Tietenkin tieteellis-teknisissä aloissa termit viittavat samaan käsitteeseen,
niissä eri kulttuureista tulevat ymmärtävät toisiaan, elleivät kompuroi
mittayksiköissä.

Menemättä yksityiskohtiin, amerikkalainen kulkevat ajassa kasvot
tulevaisuutta kohti.
Kiinalaiset, venäläiset ja suomalaiset ja monet muut kulkevat kasvot
menneisyyttä kohti, selkä edellä tulevaisuuteen.

Tämä voi johtaa huomattaviin strategisiin muutoksiin maailmassa.

Oikeastaan vain siksi, että tietyssä käsittessä "aika" on oleellinen
ero toisen hyväksi.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Kielen suhde käsitteisiin.

Luonnollsta kieltä sääntelee sen syntaksi, käsitteillä itsellään ei ole
syntaksia, käsitteet tietysti kuuluvat kielessä omien suhteidensa
kautta.

Esim.englannin kielessä on eri syntaksi ja sanat kuin suomessa,
meillä on kuitenkin samoja käsitteitä.
Englannin "moon" ja meidän "kuu" viittaavat samaan käsitteeseen.

Englannissa on lisää kuuta kuvaavia käsitteitä mitä suomessa ei ole,
amerikkalainen "super moon" on hiukan suuremmalta näyttävä kuu,
meillä ei tälläistä termiä ole, ellei joku pölvästi ala markkinoimaan
sitä, kuun kokoero on niin pieni ettei sitä silmällä erota.

Sanalla ja käsitteellä on seuraava suhde, sana viittaa käsitteeseen
ja käsite viittaa esim toiseen käsitteeseen tai fyysiseen kohteeseen.

"Lehmä" sana viittaa lehmäkäsitteeseen ja se käsite viittaa fyysiseen
lehmään.

Englanti on indo-eurooppalainen kieli ja suomi sitten muuta, meillä on
kyllä syvempiä eroja esim todellisuuden kuvaukseen liittyen.

Ajan käsittely eroaa kieltemme välillä, englannin kieliset aikamatka
kertomuksien pitäisi erota toisistaan ajan erilaisen luonteen takia,
jos sen kirjoittaisi tyypillisesti suomalaiseen tyyliin.

Inkakielen syntaksi voi erota suomesta hyvinkin, en tiedä, mutta
aikakäsite on inkassa hyvin erilainen ja sellaisenaan aika näppärä.
En osaa inkaa, mutta inkalaisen aikakäsitteen määrittely englanniksi
on aivan ymmärrettävä.

Ohjelmointikielissä käsitettä vastaavilla moduleilla on tietenkin
syntaksi, koska "käsite" rakennetaan koneen kielellä.

Forthkielessä uusi "käsite" määritellään muilla forthkäsitteillä, jos
sitä ei voi tehdä, sitten se määritellään konekielellä.

Käsitteet määritellään tavallisesti muilla käsitteillä, jos se ei
onnistu, sitten määritellään ostensiivisella määritelmällä.
Liitutaululle piirtämällä.

Froth

Lue lisää

"Käsitteet määritellään tavallisesti muilla käsitteillä, jos se ei
onnistu, sitten määritellään ostensiivisella määritelmällä.
Liitutaululle piirtämällä."

Tai kirjoittaa olion.

Anonyymi kirjoitti:

"Käsitteet määritellään tavallisesti muilla käsitteillä, jos se ei
onnistu, sitten määritellään ostensiivisella määritelmällä.
Liitutaululle piirtämällä."

Tai kirjoittaa olion.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa, tai kirjoittaa olion?

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on kulttuurin antama käsiteperusta, samoin on toisilla mailla.
Käsitteillä on pintamerkitys ja syvämerkitys, pintana on ne termit
mitkä ensin tulee mieleen kysyttäessä jonkin käsitteen määritelmää,
syvätasolla on kulttuurin pitkässä historiassa säilyneet merkitykset,
jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ne tekevät meistä suomalaisen.

Syvätason informaatiota on vaikea tunnistaa, pitkään Suomessa asuneet
alunperin ulkomailta muuttaneet tunnistavat osan syvätasosta.

Jokaisella kulttuurilla on omat käsitteiden syvätasot, me elämme
kulttuureiden käsitekuplissa, kukin omassaan. Oikeastaan emme
ymmärrä venäläisiä, ruotsalaisia, saksalaisia tai amerikkalaisia
aivan käsitepohjia myöten.

Jopa niinkin teknisessä termissä kuin "time" ja "aika" on huomattavaa
eroa, amerikkalaisten aikakäsitys eroaa selvästi suomalaisen "ajasta".

Tietenkin tieteellis-teknisissä aloissa termit viittavat samaan käsitteeseen,
niissä eri kulttuureista tulevat ymmärtävät toisiaan, elleivät kompuroi
mittayksiköissä.

Menemättä yksityiskohtiin, amerikkalainen kulkevat ajassa kasvot
tulevaisuutta kohti.
Kiinalaiset, venäläiset ja suomalaiset ja monet muut kulkevat kasvot
menneisyyttä kohti, selkä edellä tulevaisuuteen.

Tämä voi johtaa huomattaviin strategisiin muutoksiin maailmassa.

Oikeastaan vain siksi, että tietyssä käsittessä "aika" on oleellinen
ero toisen hyväksi.

Froth

Lue lisää

Ihmisen käsitteellisessä kehityksessä tapahtuu muutamia tärkeitä
muutoksia.
Vauvaiästä 5-vuotiaaksi kerätään käsitteitä tärkeistä ihmisistä,
lemmikeistä ja kodista, niiden hallinta on aika hyvää.
5-7 vuotiaina oman itsensä hallinta paranee, koulutie voi alkaa.
Vielä tässä vaiheessa lapsi elää tässä-paikassa ja nyt-hetkessä.

12-vuotiaana tapahtuu joillakin aika nopeasti käsitteellisessä
suorituskyvyssä loikka eteenpäin. Logiikka tulee ajatteluun mukaan.
Lapsi osaa tehdä päätelmiä, aluksi yksinkertaisia, mutta kuitenkin.
Hän vapautuu tässä-paikasta ja nyt-hetkestä.

14-vuotiaana joillekin älykkäimmistä tulee esille ironinen huumori.
Näillä hetkillä tapahtumaan suurin mullistus mitä ihmiselle voi tapahtua,
siihen toiseen en nyt puutu, kaikki tietänevät sen, mutta se toinen,
aivoissa tapahtuu perusteellinen suursiivous, vanhat käyttämättömät
hermoyhteydet poistetaan. Itse asiassa aivojen koko pienenee sen
aikana.
Tämä vaihe kestää noin kymmenen vuotta, koska uudet yhteydet on
rakennettava tilalle ja pitäähän niitä myös ohjelmoida.
Tälläinen vaihe näyttää tulevan kaikille nisäkkäille, ehkä myös linnuille,
nehän ovat myös älykkäitä.

Mistä 12-vuotiaiden logiikan taju tulee, koulussa heille ei opeteta logiikkaa,
laskentoa kylläkin, mutta se ei taida riittää.
Siihen mennessä oppilaat ovat olleet 6 vuotta, opettajien käsitteellisessä
pyörityksessä, oppilaat ovat kuulleet erilaisia kehitelmiä eri aiheista,
kirjoittaneet aineita, aivoille tämä on ollut melkoinen haaste.

Käsitteiden välille tulee loogisia suhteita, oppilaat eivät ymmärrä sitä näin,
mutta käsitteiden kannalta asia on näin, ennen loogisia suhteita heillä
on assosiaatioketjuja, jokin asia tuo mieleen toisen asian, assosiaatio
ketjuissa ei ole loogisia yhteyksiä, eikä se ole päättelyä.

Koulutuksen jatkovaiheessa opetus muuttuu, keskitytään käsitteisiin,
määritelmät tulevat abstraktisiksi, käsitteiden abstraktiotaso nousee,
joillakin aloilla käsitellään jo abstraktioiden abstraktioita.

Filosofian aiheissa voi olla käsitteiden ominaisuuksiin tutustumista.

Esim.
Käsitteet ovat subjektiivisia, jokainen voi tehdä omiaan.
Käsitteillä ei ole totuusarvoa.
Totuusarvot tulevat mukaan vasta väitelauseissa eli propositioissa.
Käsitteillä tulee olla hyvä erottelukyky.
Käsitteitä voi hylätä, koska ne voivat olla ristiriitaisia, huonosti määriteltyjä,
sisältää asenteita tai vääriä tietoja tai niillä on huono erottelukyky.
Käsitteiden määritelmät tuovat niihin logiikan ja linkityksen.
Käsitteet ovat linkittyneet käsitteistöksi, esim kommunismi on oma
käsitteistönsä.
Käsitteitä tutkitaan käsiteanalyysin avulla.
Käsitteillä on oma historiansa, jonkun käsitteen käsitehistoria on
tärkeä tutkimus-suunta.

Diktaattorit aloittavat manipuloinnin ensin tunnepitoisilla assosiaatio-
kehitelmillä, myöhemmin käsitevääristelyllä tuetaan tunneassosiaatiota.

Käsitevääristely on käsitteen määritelmän muuttamista mieleiseen
suuntaan ja sitten rummutetaan uutta versiota. poliittinen propaganda
on täynnä tälläistä.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa, tai kirjoittaa olion?

Käsitteen voi kuvata olio-ohjelmoinnilla formaalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen käsitteellisessä kehityksessä tapahtuu muutamia tärkeitä
muutoksia.
Vauvaiästä 5-vuotiaaksi kerätään käsitteitä tärkeistä ihmisistä,
lemmikeistä ja kodista, niiden hallinta on aika hyvää.
5-7 vuotiaina oman itsensä hallinta paranee, koulutie voi alkaa.
Vielä tässä vaiheessa lapsi elää tässä-paikassa ja nyt-hetkessä.

12-vuotiaana tapahtuu joillakin aika nopeasti käsitteellisessä
suorituskyvyssä loikka eteenpäin. Logiikka tulee ajatteluun mukaan.
Lapsi osaa tehdä päätelmiä, aluksi yksinkertaisia, mutta kuitenkin.
Hän vapautuu tässä-paikasta ja nyt-hetkestä.

14-vuotiaana joillekin älykkäimmistä tulee esille ironinen huumori.
Näillä hetkillä tapahtumaan suurin mullistus mitä ihmiselle voi tapahtua,
siihen toiseen en nyt puutu, kaikki tietänevät sen, mutta se toinen,
aivoissa tapahtuu perusteellinen suursiivous, vanhat käyttämättömät
hermoyhteydet poistetaan. Itse asiassa aivojen koko pienenee sen
aikana.
Tämä vaihe kestää noin kymmenen vuotta, koska uudet yhteydet on
rakennettava tilalle ja pitäähän niitä myös ohjelmoida.
Tälläinen vaihe näyttää tulevan kaikille nisäkkäille, ehkä myös linnuille,
nehän ovat myös älykkäitä.

Mistä 12-vuotiaiden logiikan taju tulee, koulussa heille ei opeteta logiikkaa,
laskentoa kylläkin, mutta se ei taida riittää.
Siihen mennessä oppilaat ovat olleet 6 vuotta, opettajien käsitteellisessä
pyörityksessä, oppilaat ovat kuulleet erilaisia kehitelmiä eri aiheista,
kirjoittaneet aineita, aivoille tämä on ollut melkoinen haaste.

Käsitteiden välille tulee loogisia suhteita, oppilaat eivät ymmärrä sitä näin,
mutta käsitteiden kannalta asia on näin, ennen loogisia suhteita heillä
on assosiaatioketjuja, jokin asia tuo mieleen toisen asian, assosiaatio
ketjuissa ei ole loogisia yhteyksiä, eikä se ole päättelyä.

Koulutuksen jatkovaiheessa opetus muuttuu, keskitytään käsitteisiin,
määritelmät tulevat abstraktisiksi, käsitteiden abstraktiotaso nousee,
joillakin aloilla käsitellään jo abstraktioiden abstraktioita.

Filosofian aiheissa voi olla käsitteiden ominaisuuksiin tutustumista.

Esim.
Käsitteet ovat subjektiivisia, jokainen voi tehdä omiaan.
Käsitteillä ei ole totuusarvoa.
Totuusarvot tulevat mukaan vasta väitelauseissa eli propositioissa.
Käsitteillä tulee olla hyvä erottelukyky.
Käsitteitä voi hylätä, koska ne voivat olla ristiriitaisia, huonosti määriteltyjä,
sisältää asenteita tai vääriä tietoja tai niillä on huono erottelukyky.
Käsitteiden määritelmät tuovat niihin logiikan ja linkityksen.
Käsitteet ovat linkittyneet käsitteistöksi, esim kommunismi on oma
käsitteistönsä.
Käsitteitä tutkitaan käsiteanalyysin avulla.
Käsitteillä on oma historiansa, jonkun käsitteen käsitehistoria on
tärkeä tutkimus-suunta.

Diktaattorit aloittavat manipuloinnin ensin tunnepitoisilla assosiaatio-
kehitelmillä, myöhemmin käsitevääristelyllä tuetaan tunneassosiaatiota.

Käsitevääristely on käsitteen määritelmän muuttamista mieleiseen
suuntaan ja sitten rummutetaan uutta versiota. poliittinen propaganda
on täynnä tälläistä.

Froth

Lue lisää

"Koulutuksen jatkovaiheessa opetus muuttuu, keskitytään käsitteisiin,
määritelmät tulevat abstraktisiksi, käsitteiden abstraktiotaso nousee,
joillakin aloilla käsitellään jo abstraktioiden abstraktioita."

Aivan perustason työkalu ohjelmoinnissa on abstraktointi. Tuo tulee siitä jokseenkin automaattisesti.

Vaikka ihminen -> kädellinen -> nisäkäs -> selkäjänteinen -> eläin -> eliö -> hiiliyhdiste -> materia

Ohjelmoinnissa absraktointia tehdään jatkuvasti eikä siinä ole mitään rajoja miten paljon. Abstraktiotasoja voidaan lisätä ja poistaa vapaasti.

Tuon idea tulee helposti esille koulun biologiassa kun tulee taksonomista luokitusta, eli minkä ikäinen lapsi tajuaa että koiralla ja ihmisellä on yhteisiä asioita, ja että niitä on myös kultakalalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Koulutuksen jatkovaiheessa opetus muuttuu, keskitytään käsitteisiin,
määritelmät tulevat abstraktisiksi, käsitteiden abstraktiotaso nousee,
joillakin aloilla käsitellään jo abstraktioiden abstraktioita."

Aivan perustason työkalu ohjelmoinnissa on abstraktointi. Tuo tulee siitä jokseenkin automaattisesti.

Vaikka ihminen -> kädellinen -> nisäkäs -> selkäjänteinen -> eläin -> eliö -> hiiliyhdiste -> materia

Ohjelmoinnissa absraktointia tehdään jatkuvasti eikä siinä ole mitään rajoja miten paljon. Abstraktiotasoja voidaan lisätä ja poistaa vapaasti.

Tuon idea tulee helposti esille koulun biologiassa kun tulee taksonomista luokitusta, eli minkä ikäinen lapsi tajuaa että koiralla ja ihmisellä on yhteisiä asioita, ja että niitä on myös kultakalalla.

Lue lisää

Tarkastellaan asiaa käsitteiden kautta, kun kerran käsitteistä puhutaan.

On ongelma x, käsitekoneisto tarkastelee x:ää tavallisena ongelmana,
sitten ohjelmointiongelmana, ohjelmointiympäristön termein ja
käytettävissä olevan kääntäjän termein. Jos ei ratkea näillä, onko jotain
käsitteellisiä analogioita käytettävissä, jos ei niin käsitekoneisto saa
etsiä ratkaisu ehdotuksia tai läheltä menevän analogisen ratkaisun.

Koska aivot eli käsitekoneisto eivät ole tietokone, ongelma x:ää ei
lähestytä näin algoritmityylillä, vaan suurin osa prosessoinnista tapahtuu
ei-tietoisella puolella, osia ratkaisusta tunnistetaan tietoisuudessa
esiintyvinä ideasirpaleina, jos ongelmalle löydetään ratkaisu, se putkahtaa
tietoisuuteen lähes tai kokonaan valmiina.

Jos ratkaisua ei nopeasti löydetä, käsitekoneisto jää "tausta-ajamaan"
ongelman jäsentämistä.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Tarkastellaan asiaa käsitteiden kautta, kun kerran käsitteistä puhutaan.

On ongelma x, käsitekoneisto tarkastelee x:ää tavallisena ongelmana,
sitten ohjelmointiongelmana, ohjelmointiympäristön termein ja
käytettävissä olevan kääntäjän termein. Jos ei ratkea näillä, onko jotain
käsitteellisiä analogioita käytettävissä, jos ei niin käsitekoneisto saa
etsiä ratkaisu ehdotuksia tai läheltä menevän analogisen ratkaisun.

Koska aivot eli käsitekoneisto eivät ole tietokone, ongelma x:ää ei
lähestytä näin algoritmityylillä, vaan suurin osa prosessoinnista tapahtuu
ei-tietoisella puolella, osia ratkaisusta tunnistetaan tietoisuudessa
esiintyvinä ideasirpaleina, jos ongelmalle löydetään ratkaisu, se putkahtaa
tietoisuuteen lähes tai kokonaan valmiina.

Jos ratkaisua ei nopeasti löydetä, käsitekoneisto jää "tausta-ajamaan"
ongelman jäsentämistä.

Froth

Lue lisää

Abstraktiset käsitteet saavat harjoitusta käsiteympäristön virikkeistä,
opettajien, vanhempien, kavereiden ja tiedonvälityksen kautta.

Yleensä käsitteenmuodostuskoneisto harjoittuu abstraktisten käsitteiden
rakentamiseen ja käyttöön. Tässä on kuitenkin havaittavissa älykkyyden
aiheuttamia eroja.

Jos älykkyys on määriteltävissä käsitteelliseksi suorituskyvyksi, niin
sitten voidaan joutua myöntämään, etteivät kaikkien käsitekoneistot
pysty samanlaisiin suorituksiin.

Päättely abstraktioista voi olla joskus aika haastavaa, etenkin jos tulee
puhe abtraktisista olioista, tälläkin palstalla on joskus kompuroitu oikein
kunnolla aiheesta, vaikka filosofia aiheena voisi edellyttää hyvää
abstraktioiden käsittelykykyä.

Eräs vitsi sivuaa hieman aihetta.

Matkalla poikkitieteelliseen kokoukseen Skotlannissa, kuljetus lentokentältä
meni korkeiden pientareiden välistä. Kyydissä ollut taloustieteilijä osoitti
muille lehmää pientareella.

Hän sanoi: En tiennytkään, että skonlantilaiset lehmät ovat ruskeita.

Siihen fyysikko: Karmeaa yleistystä, siis ainakin yksi lehmä Skotlannissa
on ruskea.

Tähän loogikko: Löysää ajattelua, siis ainakin yksi lehmä Skotlannissa on
toiselta puoleltaan ruskea.

Sitten esimerkki elävästä elämästä.

Englannin pääministeri Margaret Thatcher innostui puhumaan
puoluetovereilleen:
"Yhteiskuntaa ei ole olemassa, on vain oma perhe ja ehkä naapurit".

Yhteiskunta on aika abstraktinen käsite, Thatcher oli kuitenkin opiskellut
yliopistossa. joten luulisi että hän hallitsee abstraktiot, tässä hänellä
oli aatteelliset motiivit puhua moista.

Sitten 1982 syttyi Falklannin sota Argentiinan kanssa, pääministerinä
hän lähetti lentotukialuksen saarille ottamaan ne takaisin Argentiinalta.
Sotakoneiston komentaminen oli kyllä aika yhteiskunnallinen tapahtuma,
yhteiskunta oli kuitenkin rakentanut laivat omista varoistaan, verojen
kautta, jotka hallitus oli määrännyt.

Pääministerinä hän ei todellakaan sanonut: Lentotukialuksen on perheeni
ja naapurini kustantaneet armeijan käyttöön.

Tässä onkin politiikan oppitunti, joskus voi puhua sitä sun tätä, joskus
sitten muuta.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Abstraktiset käsitteet saavat harjoitusta käsiteympäristön virikkeistä,
opettajien, vanhempien, kavereiden ja tiedonvälityksen kautta.

Yleensä käsitteenmuodostuskoneisto harjoittuu abstraktisten käsitteiden
rakentamiseen ja käyttöön. Tässä on kuitenkin havaittavissa älykkyyden
aiheuttamia eroja.

Jos älykkyys on määriteltävissä käsitteelliseksi suorituskyvyksi, niin
sitten voidaan joutua myöntämään, etteivät kaikkien käsitekoneistot
pysty samanlaisiin suorituksiin.

Päättely abstraktioista voi olla joskus aika haastavaa, etenkin jos tulee
puhe abtraktisista olioista, tälläkin palstalla on joskus kompuroitu oikein
kunnolla aiheesta, vaikka filosofia aiheena voisi edellyttää hyvää
abstraktioiden käsittelykykyä.

Eräs vitsi sivuaa hieman aihetta.

Matkalla poikkitieteelliseen kokoukseen Skotlannissa, kuljetus lentokentältä
meni korkeiden pientareiden välistä. Kyydissä ollut taloustieteilijä osoitti
muille lehmää pientareella.

Hän sanoi: En tiennytkään, että skonlantilaiset lehmät ovat ruskeita.

Siihen fyysikko: Karmeaa yleistystä, siis ainakin yksi lehmä Skotlannissa
on ruskea.

Tähän loogikko: Löysää ajattelua, siis ainakin yksi lehmä Skotlannissa on
toiselta puoleltaan ruskea.

Sitten esimerkki elävästä elämästä.

Englannin pääministeri Margaret Thatcher innostui puhumaan
puoluetovereilleen:
"Yhteiskuntaa ei ole olemassa, on vain oma perhe ja ehkä naapurit".

Yhteiskunta on aika abstraktinen käsite, Thatcher oli kuitenkin opiskellut
yliopistossa. joten luulisi että hän hallitsee abstraktiot, tässä hänellä
oli aatteelliset motiivit puhua moista.

Sitten 1982 syttyi Falklannin sota Argentiinan kanssa, pääministerinä
hän lähetti lentotukialuksen saarille ottamaan ne takaisin Argentiinalta.
Sotakoneiston komentaminen oli kyllä aika yhteiskunnallinen tapahtuma,
yhteiskunta oli kuitenkin rakentanut laivat omista varoistaan, verojen
kautta, jotka hallitus oli määrännyt.

Pääministerinä hän ei todellakaan sanonut: Lentotukialuksen on perheeni
ja naapurini kustantaneet armeijan käyttöön.

Tässä onkin politiikan oppitunti, joskus voi puhua sitä sun tätä, joskus
sitten muuta.

Froth

Lue lisää

Käsitteillä on yksi ominaisuus, mikä ei näy ammattikielessä eikä
oikein arkikielessäkään.

Käsitteillä on erottelukyky, käsitteet eräässä mielessä poimivat tapahtumat
esille todellisuuden harmaasta massasta, asioita tulee esille taustasta.

Kun johonkin perheeseen tulee vieras, jota lapset eivät ole aikaisemmin
nähneet, alkaa lasten käsitekoneisto rakentamaan vieraaseen liittyvää
uutta käsitettä, joka erottaa tämän muista perheenjäsenistä uudeksi
yksilöksi ja tuo tämän esille todellisuuden ihmismassasta.

Eikä tämä tapahdu vain lapsilla, vaan myös perheen lemmikeillä.

Noin yksilökäsitetasolla ei erottelukyvyn ominaisuudet tule erikoisesti
esille.

Toisin on yleiskäsitteissä, esim "ohjelmointikielet", käsite joka viittaa
tiettyyn aiheeseen ja ryhmään siinä.
Ohjelmointikielissä on niin suuria eroja, ettei sitä voi käsitellä vain
kielinä, vaan ne on jaoteltava omiin alakäsitteisiin.

Sitten on yleiskäsitteitä, joihin liittyy erimielisyyksiä ja suuria tunteita.

Kuten sukupuolen käsite, entisestä kahdesta sukupuolesta ollaan
siirrytty uudelleenmäärittelyiden jälkeen 20 sukupuoleen, tai mikä
se luku nyt onkaan.
Kuten myös rasismi, suomalaisuus, ihmiset, alienit, vapaus, natsit
yms.

Yleiskäsitteillä on eräänlainen harmaa alue, missä käsitteen käyttö
ei ole täysin selvä vaan selvennystä vaativa tai alakäsitettä edellyttävä
täsmennys.
Tätä voisi verrata taskulamppuun, joka valaisee valoalueen keskiosan
selvästi ja kirkkaasti, reuna-alueen ollessa heikommin erottuva.

Käsitteen erottelukyky heikkenee reunoille tultaessa, joten sen sisältämä
tiedon tarkkuus huononee myös. Päättely ei tuota enää kovin varmaa
tietoa tuolla alueella.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteillä on yksi ominaisuus, mikä ei näy ammattikielessä eikä
oikein arkikielessäkään.

Käsitteillä on erottelukyky, käsitteet eräässä mielessä poimivat tapahtumat
esille todellisuuden harmaasta massasta, asioita tulee esille taustasta.

Kun johonkin perheeseen tulee vieras, jota lapset eivät ole aikaisemmin
nähneet, alkaa lasten käsitekoneisto rakentamaan vieraaseen liittyvää
uutta käsitettä, joka erottaa tämän muista perheenjäsenistä uudeksi
yksilöksi ja tuo tämän esille todellisuuden ihmismassasta.

Eikä tämä tapahdu vain lapsilla, vaan myös perheen lemmikeillä.

Noin yksilökäsitetasolla ei erottelukyvyn ominaisuudet tule erikoisesti
esille.

Toisin on yleiskäsitteissä, esim "ohjelmointikielet", käsite joka viittaa
tiettyyn aiheeseen ja ryhmään siinä.
Ohjelmointikielissä on niin suuria eroja, ettei sitä voi käsitellä vain
kielinä, vaan ne on jaoteltava omiin alakäsitteisiin.

Sitten on yleiskäsitteitä, joihin liittyy erimielisyyksiä ja suuria tunteita.

Kuten sukupuolen käsite, entisestä kahdesta sukupuolesta ollaan
siirrytty uudelleenmäärittelyiden jälkeen 20 sukupuoleen, tai mikä
se luku nyt onkaan.
Kuten myös rasismi, suomalaisuus, ihmiset, alienit, vapaus, natsit
yms.

Yleiskäsitteillä on eräänlainen harmaa alue, missä käsitteen käyttö
ei ole täysin selvä vaan selvennystä vaativa tai alakäsitettä edellyttävä
täsmennys.
Tätä voisi verrata taskulamppuun, joka valaisee valoalueen keskiosan
selvästi ja kirkkaasti, reuna-alueen ollessa heikommin erottuva.

Käsitteen erottelukyky heikkenee reunoille tultaessa, joten sen sisältämä
tiedon tarkkuus huononee myös. Päättely ei tuota enää kovin varmaa
tietoa tuolla alueella.

Froth

Lue lisää

Käsitteillä ja logiikalla on kytkentä toisiinsa.

Filosofiapalstalla on näköjään käynnissä logiikkaan liittyvä keskustelu.
Siellä näyttää olevan hyviäkin kommentteja, joten samanlaisia kommentteja
voi tulla, kyseessähän on aika tekninen aihe.

Jos kysyy tuttavaltaan, mistä hän tekee johtopäätökset, kun hän päättelee
jotakin. Riippuen aiheista mitä hän harrastaa, tähän voi olla vaikea antaa
hyvää vastausta.

Aika yleinen vastaus on "tosiasioista", se onkin aika hyvä vastaus, se ei
ole kylläkään paras mahdollinen.
Muodolliseen logiikkaan tutustunut voisi vastata, " loogisesta muodosta",
tai "premisseistä". "Looginen muoto" on kyllä hyvä vastaus, se tosin
kertoo vähän logiikan ulkopuolella harrastaville. Premissi on aika tekninen
vastaus, harva sitten tietää mitä premisseissä on.

"Looginen muoto" sen voi jättää tässä pois, kannattaa katsoa mitä premissi
pitää sisällään.
Yleensä premissi esiintyy kaaviossa, premissi--->johtopäätös, se on siis
päättelyn osa. Se mistä päätellään.

Kun siirrytään muodollisesta logiikasta enemmän käsitteelliseen logikkaan,
premissin sisältö tulee selvemmäksi, premissi sisältää käsitteellisen
aineiston, päättely tehdään käsitteellisestä aineistosta.

Mutta käsitteillä ei ole totuusarvoa, käsitteet ovat premisseissä propositioina,
väitelauseina, joilla on jokin totuusarvo.

Päättely on aina tiedon siirtoa, sen tiedon mitä premissien käsitteissä on.
Sen voi tarkoittaa myös käsitteen loogista muotoa, jos premississä on
suhdekäsitteitä, silloin päättely siirtää tietoa suhteista.
Tiedon siirron takia, premisseissä on väitelauseita, totuusarvojen takia,
runonsäkeet eivät assosiaatioiden takia kelpaa, ne eivät ole väitelauseita.

Se, että kelpaavatko mystikkojen tai esoteeriset lauseet premissiksi, on
jonkinlaisella käsitteellisellä analyysillä arvioitava, mitä informaatiota niissä
on.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteillä ja logiikalla on kytkentä toisiinsa.

Filosofiapalstalla on näköjään käynnissä logiikkaan liittyvä keskustelu.
Siellä näyttää olevan hyviäkin kommentteja, joten samanlaisia kommentteja
voi tulla, kyseessähän on aika tekninen aihe.

Jos kysyy tuttavaltaan, mistä hän tekee johtopäätökset, kun hän päättelee
jotakin. Riippuen aiheista mitä hän harrastaa, tähän voi olla vaikea antaa
hyvää vastausta.

Aika yleinen vastaus on "tosiasioista", se onkin aika hyvä vastaus, se ei
ole kylläkään paras mahdollinen.
Muodolliseen logiikkaan tutustunut voisi vastata, " loogisesta muodosta",
tai "premisseistä". "Looginen muoto" on kyllä hyvä vastaus, se tosin
kertoo vähän logiikan ulkopuolella harrastaville. Premissi on aika tekninen
vastaus, harva sitten tietää mitä premisseissä on.

"Looginen muoto" sen voi jättää tässä pois, kannattaa katsoa mitä premissi
pitää sisällään.
Yleensä premissi esiintyy kaaviossa, premissi--->johtopäätös, se on siis
päättelyn osa. Se mistä päätellään.

Kun siirrytään muodollisesta logiikasta enemmän käsitteelliseen logikkaan,
premissin sisältö tulee selvemmäksi, premissi sisältää käsitteellisen
aineiston, päättely tehdään käsitteellisestä aineistosta.

Mutta käsitteillä ei ole totuusarvoa, käsitteet ovat premisseissä propositioina,
väitelauseina, joilla on jokin totuusarvo.

Päättely on aina tiedon siirtoa, sen tiedon mitä premissien käsitteissä on.
Sen voi tarkoittaa myös käsitteen loogista muotoa, jos premississä on
suhdekäsitteitä, silloin päättely siirtää tietoa suhteista.
Tiedon siirron takia, premisseissä on väitelauseita, totuusarvojen takia,
runonsäkeet eivät assosiaatioiden takia kelpaa, ne eivät ole väitelauseita.

Se, että kelpaavatko mystikkojen tai esoteeriset lauseet premissiksi, on
jonkinlaisella käsitteellisellä analyysillä arvioitava, mitä informaatiota niissä
on.

Froth

Lue lisää

Käsitteet määritellään, jolloin niiden informaatiosisältö liitetään
termiin, joka viittaa käsitteeseen.
Oikeastaan vain käsitteet määritellään, muut "määritelmät" ovat
heikkoja käsitteiden määrittelyyn nähden.
Määrittelyn myötä käsitteen logiikka kiinnittyy käsitteeseen.

Kun nuoruudessa logiikan taju äkkiä syntyy, huomataan että asiat liittyvät
toisiinsa sanojen/käsitteiden kautta.
Jos enkelit kuuluvat Jumalan henkilökuntaan niin merkitseekö enkeleiden
olemattomuus Jumalan olemattomuutta?

Käsitteet voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan mitä tietoa ne sisältävät,
kun esim nisäkkäät määritellään fyysisten ominaisuuksien mukaan, niin
nisäkkään käsite on ominaisuuskäsite.
Se sisältää tietoa ominaisuuksista, joten siitä voidaan päätellä
jotakin ominaisuuksista tai niiden eroista, sekä ominaisuuksien
käyttö mahdollisuuksistä eri ilmasto-olosuhteissa.

Esim joku puolue voisi määritellä suomalaisuuden ihmisten ominaisuuksien
perusteella, joku on suomalainen, jos hän on vaaleaihoinen, vaaleasilmäinen,
suorahiuksinen ja puhuu lapsesta saakka suomea.

Joku voisi huomauttaa, että suomalaisuus on suhdekäsite joka viittaa
vain ihmisen suhteeseen yhteiskunnan kautta. Siis tutkimalla ihmistä
lääkärintarkastuksessa ei tiedettäisi onko hän minkäkin maalainen.

Tällä en tietenkään viittaa mihinkään olemassaolevaan puolueeseen,
esimerkki on täysin fiktiivinen.

On siis myös suhdekäsitteitä, nämä ovat hieman vaikeampia tapauksia
käsitteinä, ne ovat varsin myöhäinen keksintö, aikaisemmin ihmiset tiesivät
vain ominaisuuskäsitteet. Antiikin filosofiassa törmää suhdekäsitteiden
puuttumiseen tai väärin ymmärtämiseen.

Jos Matti on pitempi kuin Niilo, niin hänen ominaisuutensa on "pitempi",
näin aikaisemmin, nyt voitaisiin sanoa, että Matti on "pidempi kuin Niilo".
"Olla pidempi kuin" viittaisi suhteeseen kahden ihmisen välillä.

Kun eläinten luokittelussa turvaudutaan ominaisuuskäsitteisiin, niin esim.
pörssipelejä pelattaessa käytetään oikeastaan vain suhdekäsitteitä.

Voi olla että suhteiden merkitys onkin huomattavan laaja, eräs kuuluisa
fyysikko on sanonut, "todellisuus muodostuu suhteista, ei niinkään objekteista
tai kappaleista".

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteet määritellään, jolloin niiden informaatiosisältö liitetään
termiin, joka viittaa käsitteeseen.
Oikeastaan vain käsitteet määritellään, muut "määritelmät" ovat
heikkoja käsitteiden määrittelyyn nähden.
Määrittelyn myötä käsitteen logiikka kiinnittyy käsitteeseen.

Kun nuoruudessa logiikan taju äkkiä syntyy, huomataan että asiat liittyvät
toisiinsa sanojen/käsitteiden kautta.
Jos enkelit kuuluvat Jumalan henkilökuntaan niin merkitseekö enkeleiden
olemattomuus Jumalan olemattomuutta?

Käsitteet voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan mitä tietoa ne sisältävät,
kun esim nisäkkäät määritellään fyysisten ominaisuuksien mukaan, niin
nisäkkään käsite on ominaisuuskäsite.
Se sisältää tietoa ominaisuuksista, joten siitä voidaan päätellä
jotakin ominaisuuksista tai niiden eroista, sekä ominaisuuksien
käyttö mahdollisuuksistä eri ilmasto-olosuhteissa.

Esim joku puolue voisi määritellä suomalaisuuden ihmisten ominaisuuksien
perusteella, joku on suomalainen, jos hän on vaaleaihoinen, vaaleasilmäinen,
suorahiuksinen ja puhuu lapsesta saakka suomea.

Joku voisi huomauttaa, että suomalaisuus on suhdekäsite joka viittaa
vain ihmisen suhteeseen yhteiskunnan kautta. Siis tutkimalla ihmistä
lääkärintarkastuksessa ei tiedettäisi onko hän minkäkin maalainen.

Tällä en tietenkään viittaa mihinkään olemassaolevaan puolueeseen,
esimerkki on täysin fiktiivinen.

On siis myös suhdekäsitteitä, nämä ovat hieman vaikeampia tapauksia
käsitteinä, ne ovat varsin myöhäinen keksintö, aikaisemmin ihmiset tiesivät
vain ominaisuuskäsitteet. Antiikin filosofiassa törmää suhdekäsitteiden
puuttumiseen tai väärin ymmärtämiseen.

Jos Matti on pitempi kuin Niilo, niin hänen ominaisuutensa on "pitempi",
näin aikaisemmin, nyt voitaisiin sanoa, että Matti on "pidempi kuin Niilo".
"Olla pidempi kuin" viittaisi suhteeseen kahden ihmisen välillä.

Kun eläinten luokittelussa turvaudutaan ominaisuuskäsitteisiin, niin esim.
pörssipelejä pelattaessa käytetään oikeastaan vain suhdekäsitteitä.

Voi olla että suhteiden merkitys onkin huomattavan laaja, eräs kuuluisa
fyysikko on sanonut, "todellisuus muodostuu suhteista, ei niinkään objekteista
tai kappaleista".

Froth

Lue lisää

Kuten aikaisemmin on sanottu, käsitteillä itsellään ei ole totuusarvoa,
ne ovat subjektiivisia, siinä mielessä että niitä voi itse kukin määritellä
mielensä mukaan.
Tämä subjektiivisuus tuottaa helposti ymmärrysongelmia, kun ei
tiedetä missä merkityksessä käsitettä käytetään. Jos tilanne on
sellainen, ettei määritelmää voida kysyä, esim diktaattori pauhaa
sanomaansa yleisötilanteessa, käsite tulee helposti tulkituksi henkilön
omakohtaisen käyttöhistorian mukaan.

Meillä on kuitenkin kulttuurin tuomia käsitteitä, jotka ovat erikoisia sen
mukaan mihin ne viittaavat, lapsuudesta olemme tottuneet, että käsitteet
viittaavat johonkin todelliseen, jonka voi kohdata kokemuksessa.

Jossain vaiheessa, kun lapsi on saanut käsitteillään hyvän tuntuman
todellisuudesta, alkavat aikuiset puhumaan jostain Joulupukista.
Lapsen käsitekoneisto alkaa heti rakentamaan "Joulupukki"-käsitettä,
jotta ymmärrettäisiin joulun ajan tärkeät tapahtumat.

Aikuiset kertovat asioita "Joulupukista", jolla tuntuu olevan hyvin erikoisia
ominaisuuksia läheisiin ihmisiin verrattuna.
Vielä kehittymättömän logiikan tajun takia ei näitä käsitteellisiä erikoisuuksia
pystytä analysoimaan, vaan käsitekoneisto liittää ne suoraan "Joulupukin"
käsitteeseen.

"Joulupukin" arvoitus sitten ratkeaa kavereiden paljastuksiin pukista,se onkin
vain tarinaperinne, jolla rauhoitetaan lapsien joulun innostusta.
Käsitekoneistolle tulee kiire korjata "pukin" käsite uuteen merkitykseen,
muutenhan voisi vahingossa käyttää kavereiden kanssa vanhaa "pukin"
käsitettä ja siitähän riemu ratkeaisi. Uusi "Joulupukki"-käsite viittaa siis
satuolioihin, tarinoihin, epätäydellisiin kuvauksiin tai muuhun vastaavaan,
joka tapauksessa aitoa "Joulupukkia" ei ole olemassa, eikä sellaista voida
kohdata todellisuudessa, jouluna on vain valepukkeja.

"Joulupukin"-käsite on yksi tapaus kulttuurissa liikkuvasta käsiteaineistosta,
muitakin on liikkeellä, ne ovat usein aika abstraktisia, joiden käsittely on
aikuisellekin vaikeaa.

Diktaattoreiden sanastosta löytyy manipulointitarkoituksiin käytettyjä
iskulauseita, joiden tarkoitus on vaikuttaa käsitekoneiston analyysin ohitse,
suoraan tunneaineistoon ja assosiaatioaineistoon synnyttämään tunnereaktioita,
näitä ovat usein "pyhiin" arvoihin liittyviä asioita, kuten amerikkalainen elämäntapa,
vapaus, koti-isänmaa-uskonto, "me ja muut" asetelmat, rotu, natsit, kommunistit,
vapaa markkinatalous ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Tuttuja sanoja, tosin minkälaisiin käsitteisiin ne tarkasti ottaen viittaavat, onkin
huomattavan epäselvä asia.

Ihmisen herkkyys propagandalle perustuu paljon käsitteiden luonteeseen, käsite
informaatiopakettina jossa on sisäänrakennettuna käyttölogiikka, suorastaan
suoltaa johtopäätöksiä tai niiden tapaisia kehitelmiä, jotka ilman analyysia
voivat johtaa täydellisiin epäonnistumisiin.
Tälläiset raa'at johtopäätökset toimivat käsitekoneistossa "ennusteina", joita
tunnutaan pitävän oikeaan osuvina.

Jos ihmisen käsitekoneistosysteemistä etsii huonoja kohtia, "raa'at ennustukset"
voisi olla yksi pahimmista.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aikaisemmin on sanottu, käsitteillä itsellään ei ole totuusarvoa,
ne ovat subjektiivisia, siinä mielessä että niitä voi itse kukin määritellä
mielensä mukaan.
Tämä subjektiivisuus tuottaa helposti ymmärrysongelmia, kun ei
tiedetä missä merkityksessä käsitettä käytetään. Jos tilanne on
sellainen, ettei määritelmää voida kysyä, esim diktaattori pauhaa
sanomaansa yleisötilanteessa, käsite tulee helposti tulkituksi henkilön
omakohtaisen käyttöhistorian mukaan.

Meillä on kuitenkin kulttuurin tuomia käsitteitä, jotka ovat erikoisia sen
mukaan mihin ne viittaavat, lapsuudesta olemme tottuneet, että käsitteet
viittaavat johonkin todelliseen, jonka voi kohdata kokemuksessa.

Jossain vaiheessa, kun lapsi on saanut käsitteillään hyvän tuntuman
todellisuudesta, alkavat aikuiset puhumaan jostain Joulupukista.
Lapsen käsitekoneisto alkaa heti rakentamaan "Joulupukki"-käsitettä,
jotta ymmärrettäisiin joulun ajan tärkeät tapahtumat.

Aikuiset kertovat asioita "Joulupukista", jolla tuntuu olevan hyvin erikoisia
ominaisuuksia läheisiin ihmisiin verrattuna.
Vielä kehittymättömän logiikan tajun takia ei näitä käsitteellisiä erikoisuuksia
pystytä analysoimaan, vaan käsitekoneisto liittää ne suoraan "Joulupukin"
käsitteeseen.

"Joulupukin" arvoitus sitten ratkeaa kavereiden paljastuksiin pukista,se onkin
vain tarinaperinne, jolla rauhoitetaan lapsien joulun innostusta.
Käsitekoneistolle tulee kiire korjata "pukin" käsite uuteen merkitykseen,
muutenhan voisi vahingossa käyttää kavereiden kanssa vanhaa "pukin"
käsitettä ja siitähän riemu ratkeaisi. Uusi "Joulupukki"-käsite viittaa siis
satuolioihin, tarinoihin, epätäydellisiin kuvauksiin tai muuhun vastaavaan,
joka tapauksessa aitoa "Joulupukkia" ei ole olemassa, eikä sellaista voida
kohdata todellisuudessa, jouluna on vain valepukkeja.

"Joulupukin"-käsite on yksi tapaus kulttuurissa liikkuvasta käsiteaineistosta,
muitakin on liikkeellä, ne ovat usein aika abstraktisia, joiden käsittely on
aikuisellekin vaikeaa.

Diktaattoreiden sanastosta löytyy manipulointitarkoituksiin käytettyjä
iskulauseita, joiden tarkoitus on vaikuttaa käsitekoneiston analyysin ohitse,
suoraan tunneaineistoon ja assosiaatioaineistoon synnyttämään tunnereaktioita,
näitä ovat usein "pyhiin" arvoihin liittyviä asioita, kuten amerikkalainen elämäntapa,
vapaus, koti-isänmaa-uskonto, "me ja muut" asetelmat, rotu, natsit, kommunistit,
vapaa markkinatalous ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Tuttuja sanoja, tosin minkälaisiin käsitteisiin ne tarkasti ottaen viittaavat, onkin
huomattavan epäselvä asia.

Ihmisen herkkyys propagandalle perustuu paljon käsitteiden luonteeseen, käsite
informaatiopakettina jossa on sisäänrakennettuna käyttölogiikka, suorastaan
suoltaa johtopäätöksiä tai niiden tapaisia kehitelmiä, jotka ilman analyysia
voivat johtaa täydellisiin epäonnistumisiin.
Tälläiset raa'at johtopäätökset toimivat käsitekoneistossa "ennusteina", joita
tunnutaan pitävän oikeaan osuvina.

Jos ihmisen käsitekoneistosysteemistä etsii huonoja kohtia, "raa'at ennustukset"
voisi olla yksi pahimmista.

Froth

Lue lisää

Ihmisen käsitekoneisto toimii yleensä aika hyvin, poikkeuksia on
alle 12 vuotiaat joilta puuttuu logiikan taju, heillä näkee yleisesti
viiveen kysymyksen ja vastauksen välillä, puutteellisen käsitelinkityksen
takia.

Aikuiset saattavat joutua tilanteeseen jossa heiltä kysytään asiasta
josta heiltä puuttuvat keskeiset käsitteet kokonaan, politiikot kyllä
selviävät tästä puhumalla ensin hieman ympäripyöreitä, sitten siirtymällä
aasinsiltaa myöten toiseen aiheeseen, esim haukkumaan vastustajia.

Ihmiset yleensä kiinnittävät kommunikoidessaan huomionsa sanoihin
mitä vastapuoli käyttää. Jos olisimme tehokkaita käsitepuolella,
kiinnittäisimme huomiota käsitteisiin, jotka ovat sanojen takana.
Asiantuntijat erottuisivat käsitteellisellä tasollaan heti, tietysti siksi
että he ovat harjoittaneet käsitteistönsä siitä aiheesta tehokkaaksi.
Samalla kevyemmät puhujat paljastuisivat heti, kuten politiikot, diktaattori
alut, markkinahenkilöt ja vaikka presidentti joka ei todella ymmärtänyt mikä
naapurimaan johtaja oli miehiään.

Filosofiapalstalla on keskustelu, kuinka tunnistaa tekoälyn tietoisuus,
vaikka keskustelu jäi hiukan kevyeksi, herätti se joitakin ideoita mitä
siihen voisi vastata.

- Ihmiset käsiteajattelijoina rakentaisivat/harjoittaisivat tekoälyn myös
käsiteajattelijaksi, ainakin aluksi kunnes se kehittyisi itse pidemmälle.

-Kaikki harjoitusmateriaali on käsitteellisessä muodossa, vaikka wikipedia
ja puolen netistä ladattaisiin sen käyttöön.

-Ihmiset saisivat siihen yhteyden käsitteellisen kommunikaation kautta.

- Sitten ehkä tärkein, ihmiset saisivat selville onko sillä tietoisuus, katsomalla
miten se käyttää käsitteitään.

Turingin koe tietoisuuden paljastamiseksi keskustelun avulla, on vaikeaa
koska koneet on rakennettu ihmisen matkijoiksi, tässä asiassa ne voivat
tulla liian hyviksi, etenkin jos kone on verhon takana näkymättömissä.
Olisi siis mentävä sen sanojen taakse katsomaan miten sen käsitteistö
toimii.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen käsitekoneisto toimii yleensä aika hyvin, poikkeuksia on
alle 12 vuotiaat joilta puuttuu logiikan taju, heillä näkee yleisesti
viiveen kysymyksen ja vastauksen välillä, puutteellisen käsitelinkityksen
takia.

Aikuiset saattavat joutua tilanteeseen jossa heiltä kysytään asiasta
josta heiltä puuttuvat keskeiset käsitteet kokonaan, politiikot kyllä
selviävät tästä puhumalla ensin hieman ympäripyöreitä, sitten siirtymällä
aasinsiltaa myöten toiseen aiheeseen, esim haukkumaan vastustajia.

Ihmiset yleensä kiinnittävät kommunikoidessaan huomionsa sanoihin
mitä vastapuoli käyttää. Jos olisimme tehokkaita käsitepuolella,
kiinnittäisimme huomiota käsitteisiin, jotka ovat sanojen takana.
Asiantuntijat erottuisivat käsitteellisellä tasollaan heti, tietysti siksi
että he ovat harjoittaneet käsitteistönsä siitä aiheesta tehokkaaksi.
Samalla kevyemmät puhujat paljastuisivat heti, kuten politiikot, diktaattori
alut, markkinahenkilöt ja vaikka presidentti joka ei todella ymmärtänyt mikä
naapurimaan johtaja oli miehiään.

Filosofiapalstalla on keskustelu, kuinka tunnistaa tekoälyn tietoisuus,
vaikka keskustelu jäi hiukan kevyeksi, herätti se joitakin ideoita mitä
siihen voisi vastata.

- Ihmiset käsiteajattelijoina rakentaisivat/harjoittaisivat tekoälyn myös
käsiteajattelijaksi, ainakin aluksi kunnes se kehittyisi itse pidemmälle.

-Kaikki harjoitusmateriaali on käsitteellisessä muodossa, vaikka wikipedia
ja puolen netistä ladattaisiin sen käyttöön.

-Ihmiset saisivat siihen yhteyden käsitteellisen kommunikaation kautta.

- Sitten ehkä tärkein, ihmiset saisivat selville onko sillä tietoisuus, katsomalla
miten se käyttää käsitteitään.

Turingin koe tietoisuuden paljastamiseksi keskustelun avulla, on vaikeaa
koska koneet on rakennettu ihmisen matkijoiksi, tässä asiassa ne voivat
tulla liian hyviksi, etenkin jos kone on verhon takana näkymättömissä.
Olisi siis mentävä sen sanojen taakse katsomaan miten sen käsitteistö
toimii.

Froth

Lue lisää

Edellä on painotettu sanojen takana olevia käsitteitä, toimittajat voivat
kysyä mitä esim. Putin todella ajattelee, samoin historian tutkijat ovat
kyselleet samaa historian henkilöistä, kuten Hitleristä.

Mitä tai miten ajatellaan näkyy siitä mitä käsitteitä henkilö käyttää,
Hitler puhui saksalaisille tarkoitetussa puheessaan usein juutalaisten
tuhoamisesta, siinä ei enää tuhoamiskäsitettä verhottu lievempiin
sanaviritelmiin. Tuossa vaiheessa odotettiin vain tuhokoneiston
saamista valmiiksi.

Koska suurin osa käsitteellisestä toiminnasta tapahtuu tietoisuuskynnyksen
alapuolella, emme tiedosta sen yksityskohtia, tunnemme vain jatkuvan
sanapötkön tulevan itsestään esille, aivan kuin käsitekoneisto olisi
tehnyt ajatukset valmiiksi ja hakeneet sanat niiden ilmaisuksi.

Joskus havahdumme siihen, ettei joku sana pötkössä olekaan aivan
sopiva sosiaalisessa-tai tiedollisessa mielessä. Hiukan keskittymällä
voimme hakea paremman ilmaisun asialle, siis palauteketju alaspäin
on myös toimiva.

Siis, sanojen takana on käsitteellistä toimintaa.

Tuossa filosofiaosastolla näkyy myös käsitteitä kieltäviä kommentteja,
esim Belisario nimimerkillä esiintyvä kirjoittaja, kieltää käsitteiden
merkityksen ajattelussa ja tarjoaa tilalle assosiaatiokehitelmiä.
Jotkut filosofiset järjestelmät voivatkin olla penseitä käsitteen käsitettä
kohtaan, tällöin on usein kyse idealismista joka tarjoaa tajuntaa ensisijaiseksi
todellisuuden luonteeksi.
Jos olemme korkeamman tietoisuuden ilmentymiä, mikä merkitys sitten
meidän käsitteillämme olisi.

Kun ajattelen, että kaikki ihmiset on käsiteajattelijoita, riippumatta millaisilla
käsitteillä ajatellaan, niin kieltäjillä on vain sellaisia käsitteitä käytössään
jotka kieltävät käsitteet. Ristiriidan välttämiseksi rakennetaan yläkäsite
joka suhteuttaa meidät johonkin "korkeampaan".

Käsitteen ja todellisuuden suhde on filosofinen kysymys, mutta kyllä sillä on
arkielämän tasolle tulevia seurauksia, miten suhtaudumme yleisiin kysymyksiin
maailmasta, muiden esittämiin ajatuksiin, mielipidevaikuttajien viesteihin,
ja omiinkin ajatuskehitelmien mahdollisiin korjaus-ja siivoustoimintoihin.

Samoin ehkäpä tietoisella tekoälyllä on myös sanojen takana käsitteellistä
toimintaa.
Googlen insinöörit kokeilivat antaa tekoälybottien keskustella toistensa
kanssa vapaasti.
Keskustelu menikin aika erikoiseksi, insinöörit eivät enää ymmärtäneet
sitä ja menivät jonkinlaiseen paniikkiin ja keskeyttivät bottien toiminnan.

Myöhemmin tuo keskustelu julkaistiin, no minusta siinä ei ollut mitään
erikoista, botit eivät todellakaan tietoisia, jotka olisivat voineet kehittää
paremman kielen välilleen.
Myös muu palaute oli samalla linjalla kanssani, naureskelivat googlelaisten
vaatimattomista perustiedoista.

Froth.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä on painotettu sanojen takana olevia käsitteitä, toimittajat voivat
kysyä mitä esim. Putin todella ajattelee, samoin historian tutkijat ovat
kyselleet samaa historian henkilöistä, kuten Hitleristä.

Mitä tai miten ajatellaan näkyy siitä mitä käsitteitä henkilö käyttää,
Hitler puhui saksalaisille tarkoitetussa puheessaan usein juutalaisten
tuhoamisesta, siinä ei enää tuhoamiskäsitettä verhottu lievempiin
sanaviritelmiin. Tuossa vaiheessa odotettiin vain tuhokoneiston
saamista valmiiksi.

Koska suurin osa käsitteellisestä toiminnasta tapahtuu tietoisuuskynnyksen
alapuolella, emme tiedosta sen yksityskohtia, tunnemme vain jatkuvan
sanapötkön tulevan itsestään esille, aivan kuin käsitekoneisto olisi
tehnyt ajatukset valmiiksi ja hakeneet sanat niiden ilmaisuksi.

Joskus havahdumme siihen, ettei joku sana pötkössä olekaan aivan
sopiva sosiaalisessa-tai tiedollisessa mielessä. Hiukan keskittymällä
voimme hakea paremman ilmaisun asialle, siis palauteketju alaspäin
on myös toimiva.

Siis, sanojen takana on käsitteellistä toimintaa.

Tuossa filosofiaosastolla näkyy myös käsitteitä kieltäviä kommentteja,
esim Belisario nimimerkillä esiintyvä kirjoittaja, kieltää käsitteiden
merkityksen ajattelussa ja tarjoaa tilalle assosiaatiokehitelmiä.
Jotkut filosofiset järjestelmät voivatkin olla penseitä käsitteen käsitettä
kohtaan, tällöin on usein kyse idealismista joka tarjoaa tajuntaa ensisijaiseksi
todellisuuden luonteeksi.
Jos olemme korkeamman tietoisuuden ilmentymiä, mikä merkitys sitten
meidän käsitteillämme olisi.

Kun ajattelen, että kaikki ihmiset on käsiteajattelijoita, riippumatta millaisilla
käsitteillä ajatellaan, niin kieltäjillä on vain sellaisia käsitteitä käytössään
jotka kieltävät käsitteet. Ristiriidan välttämiseksi rakennetaan yläkäsite
joka suhteuttaa meidät johonkin "korkeampaan".

Käsitteen ja todellisuuden suhde on filosofinen kysymys, mutta kyllä sillä on
arkielämän tasolle tulevia seurauksia, miten suhtaudumme yleisiin kysymyksiin
maailmasta, muiden esittämiin ajatuksiin, mielipidevaikuttajien viesteihin,
ja omiinkin ajatuskehitelmien mahdollisiin korjaus-ja siivoustoimintoihin.

Samoin ehkäpä tietoisella tekoälyllä on myös sanojen takana käsitteellistä
toimintaa.
Googlen insinöörit kokeilivat antaa tekoälybottien keskustella toistensa
kanssa vapaasti.
Keskustelu menikin aika erikoiseksi, insinöörit eivät enää ymmärtäneet
sitä ja menivät jonkinlaiseen paniikkiin ja keskeyttivät bottien toiminnan.

Myöhemmin tuo keskustelu julkaistiin, no minusta siinä ei ollut mitään
erikoista, botit eivät todellakaan tietoisia, jotka olisivat voineet kehittää
paremman kielen välilleen.
Myös muu palaute oli samalla linjalla kanssani, naureskelivat googlelaisten
vaatimattomista perustiedoista.

Froth.

Lue lisää

Logiikka toimii ilman käsitteiden merkitystä ja ilman käsitteiden määritelmiä ja siinä määrittyy lauseiden totuusarvot täysin niiden käsitteiden merkityksestä riippumatta.
Yksikin virhe logiikan tasolla tuottaa aina väärän johtopäätöksen.

Muodollisen logiikan puitteissa prosessoidaan lauseita hyvin samalla tavalla kuin matematiikassa eli käsitteille voidaan antaa mielivaltaisia symboleja (esim. A,B.C..) ja sitten joitain operaatioita jotka liittyvät kielen rakenteisiin (esim. subjekti-predikaatti-objekti)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka

Logiikka toimii vain saman viitekehyksen/paradigman puitteissa ja ihminen voi hahmottaa kokemustaan periaatteessa kahden toisiinsa nähden täysin yhteismitattoman viitekehyksen puitteissa.

1) kvalia eli alkuperäinen kielellisesti tulkitsematon kokemus joka toimii kaikilla elävillä ja kokevilla olioilla vaikkakin hyvin eritasoisesti. Kvaliaan liittyy myös aavistukset, intuitio ja kehon kokemukset sekä tunteet. Tämä viitekehys on pääsääntöisesti aina subjektiivinen eli ilmenee suoraan vain kullekin kokijalle itselleen eikä mikään kielellinen ilmaisu koskaan kykene täydellisesti eikä tyhjentävästi kuvaamaan sitä.

2) konsensuskokemus joka perustuu yhteisten oletusten,odotusten, uskomusten ja käsitteellisten konstruktioiden kautta tulkittuun aistihavaintoon jolla viitataan ns. "aineelliseen" todellisuuteen joka on aina lokaalia, ajallista ja avaruudellista kun taas kvalia voi olla hyvinkin epälokaalia joten sitä helposti pidetään subjektiivisena ja "henkisenä".

Kvalia ("henki") on laadullista ja epälokaalia kun taas "aine" on määrällistä ja avaruudellista. Ideat sinänsä eivät ole käsitteellisiä vaikka niiden kielelliseen ilmaisuun voi käyttää käsitteitä mutta yhtä hyvin myös kuvia, tarinoita, vertauskuvia.

Tietyssä mielessä käsitteellisesti kuvattu kokemus palautuu aina kvaliaan mutta voi olla yhteistä vain siltä osin kuin ne havaintojen tulkinnat ovat yhteismitallisia eli käsitteellinen kielellinen ilmaisu on aina hyvin kulttuurisidonnaista ja siihen liittyy usein metafysisiä ja ideologisia mieltymyksiä joita ei voi tieteen metodulla falsifioida eikä verifioida.

Tiede perustuu aina konsensustulkintaan eikä ole koskaan objektiivista vaan jaettua konsensussubjektiivisuutta kuten kaikki kielelliset käsitteelliset ilmaisutkin.

Kiellisillä käsitteellisillä väitteillä ei ole totuusarvoa vaan korkeintaan kelpoisuusarvo mikä määrittelee väitteen käyttökelpoisuuden käytännön arkisella tasolla. Tekniikan toimivuus ei sellaisenaan vahvista eikä kumoa mitään metafysiikkaa eikä ideologiaa.


Käsitteellinen määritelmien kautta "ajattelu" on mekaanista ja kaavamaista ja pohjimmiltaan ns. vasemman aivopuoliskon liskonaivojen dominoimaa jossa keskititään pääasiassa hengissä säilymiseen ja lisääntymiseen eli evolutiiviseen kelpoisuuteen (ks. Donald Hoffman) kun taas intuitiivinen,assosiatiivinen analoginen ajattelu kykenee ylittämään erilaisten viitekehysten rajat ja huomaamaan rakenneyhtäläisyyksiä toisiinsa nähden hyvinkin erilaisissa konteksteissa.

Analoginen päättely on hyvin samantapaista kuin kaikki luonnon fysikaalisina pidetyt prosessit eli niissä siirtyy informaatiota kontekstista toiseen. Ei liene sattumaa että aikoinaan "tietämisellä" tarkoitettiin seksuaalista kanssakäymistä. :D

Vertauskuva eli analogia ei ole koskaan identiteettiä eli vaikka eliöillä ja koneilla on paljon yhteisiä piirteitä niin siitä ei seuraa että eliöt olisivat koneita koska muodollista logiikkaa ei voi soveltaa analogiseen päättelyyn vaan ainoastaan saman viitekehyksen puitteissa kielellisiin määritelmiin.

B

Anonyymi kirjoitti:

Logiikka toimii ilman käsitteiden merkitystä ja ilman käsitteiden määritelmiä ja siinä määrittyy lauseiden totuusarvot täysin niiden käsitteiden merkityksestä riippumatta.
Yksikin virhe logiikan tasolla tuottaa aina väärän johtopäätöksen.

Muodollisen logiikan puitteissa prosessoidaan lauseita hyvin samalla tavalla kuin matematiikassa eli käsitteille voidaan antaa mielivaltaisia symboleja (esim. A,B.C..) ja sitten joitain operaatioita jotka liittyvät kielen rakenteisiin (esim. subjekti-predikaatti-objekti)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Logiikka

Logiikka toimii vain saman viitekehyksen/paradigman puitteissa ja ihminen voi hahmottaa kokemustaan periaatteessa kahden toisiinsa nähden täysin yhteismitattoman viitekehyksen puitteissa.

1) kvalia eli alkuperäinen kielellisesti tulkitsematon kokemus joka toimii kaikilla elävillä ja kokevilla olioilla vaikkakin hyvin eritasoisesti. Kvaliaan liittyy myös aavistukset, intuitio ja kehon kokemukset sekä tunteet. Tämä viitekehys on pääsääntöisesti aina subjektiivinen eli ilmenee suoraan vain kullekin kokijalle itselleen eikä mikään kielellinen ilmaisu koskaan kykene täydellisesti eikä tyhjentävästi kuvaamaan sitä.

2) konsensuskokemus joka perustuu yhteisten oletusten,odotusten, uskomusten ja käsitteellisten konstruktioiden kautta tulkittuun aistihavaintoon jolla viitataan ns. "aineelliseen" todellisuuteen joka on aina lokaalia, ajallista ja avaruudellista kun taas kvalia voi olla hyvinkin epälokaalia joten sitä helposti pidetään subjektiivisena ja "henkisenä".

Kvalia ("henki") on laadullista ja epälokaalia kun taas "aine" on määrällistä ja avaruudellista. Ideat sinänsä eivät ole käsitteellisiä vaikka niiden kielelliseen ilmaisuun voi käyttää käsitteitä mutta yhtä hyvin myös kuvia, tarinoita, vertauskuvia.

Tietyssä mielessä käsitteellisesti kuvattu kokemus palautuu aina kvaliaan mutta voi olla yhteistä vain siltä osin kuin ne havaintojen tulkinnat ovat yhteismitallisia eli käsitteellinen kielellinen ilmaisu on aina hyvin kulttuurisidonnaista ja siihen liittyy usein metafysisiä ja ideologisia mieltymyksiä joita ei voi tieteen metodulla falsifioida eikä verifioida.

Tiede perustuu aina konsensustulkintaan eikä ole koskaan objektiivista vaan jaettua konsensussubjektiivisuutta kuten kaikki kielelliset käsitteelliset ilmaisutkin.

Kiellisillä käsitteellisillä väitteillä ei ole totuusarvoa vaan korkeintaan kelpoisuusarvo mikä määrittelee väitteen käyttökelpoisuuden käytännön arkisella tasolla. Tekniikan toimivuus ei sellaisenaan vahvista eikä kumoa mitään metafysiikkaa eikä ideologiaa.


Käsitteellinen määritelmien kautta "ajattelu" on mekaanista ja kaavamaista ja pohjimmiltaan ns. vasemman aivopuoliskon liskonaivojen dominoimaa jossa keskititään pääasiassa hengissä säilymiseen ja lisääntymiseen eli evolutiiviseen kelpoisuuteen (ks. Donald Hoffman) kun taas intuitiivinen,assosiatiivinen analoginen ajattelu kykenee ylittämään erilaisten viitekehysten rajat ja huomaamaan rakenneyhtäläisyyksiä toisiinsa nähden hyvinkin erilaisissa konteksteissa.

Analoginen päättely on hyvin samantapaista kuin kaikki luonnon fysikaalisina pidetyt prosessit eli niissä siirtyy informaatiota kontekstista toiseen. Ei liene sattumaa että aikoinaan "tietämisellä" tarkoitettiin seksuaalista kanssakäymistä. :D

Vertauskuva eli analogia ei ole koskaan identiteettiä eli vaikka eliöillä ja koneilla on paljon yhteisiä piirteitä niin siitä ei seuraa että eliöt olisivat koneita koska muodollista logiikkaa ei voi soveltaa analogiseen päättelyyn vaan ainoastaan saman viitekehyksen puitteissa kielellisiin määritelmiin.

B

Lue lisää

B:ltä on tullut näköjään kommentteja, käsittelen niitä sikäli kun ne
liittyvät käsitteisiin, näin siksi ettei keskustelu laajene liikaa.

"Logiikka toimii ilman käsitteiden merkitystä ja ilman käsitteiden määritelmiä ja siinä
määrittyy lauseiden totuusarvot täysin niiden käsitteiden merkityksestä riippumatta."

Tässä B soveltaa muodollisen logiikan tapaa käsitellä aihettaan, siinä
logiikassa ei todellakaan käsitellä lauseiden sisältöä, vaan jotain muuta
mikä vaikuttaa totuusarvojen siirtymiseen.
Arkielämässä emme oikeastaan käytä ollenkaan formaalia logiikkaa, tai
tilanteet sellaiseen ovat hyvin harvinaisia.

Täytyy tässä muistuttaa, että käsitteet ovat sanojen ja ilmaisun merkityssisältö,
ilmaisu on tässä laajassa merkityksessä sisältäen mm symbolit, kehon kielen,
Käsitteet on ymmärretty informaation kantajina, siirtäjinä ja prosessoinnin
kantajana.

Kuten huomataan käsite ei ole totuuden kantaja, logiikassa kantajana on
propositio eli väitelause.

"Kvalia...." käsitteiden tapauksessa kokemuskäsitteitä ei aina voida määritellä
eli kertoa niiden merkityksestä, etenkin lapselle ei aina voi käyttää sanallisia
määritelmiä, sen sijaan käytetään ostensiivista määritelmää, osoitetaan kohdetta
ja sanotaan sana jota siitä käytetään, "tuo on kana", tyyliin.
Näin täytyy toimia esim värien määrittelyssä.

"Konsensus...." en puutu mitenkään.

"Tiede perustuu aina..." Tämä on jonkinlainen tiedefilosofinen linjaus, en puutu.

"Kiellisillä käsitteellisillä väitteillä.. " tässä on jokin erikoinen logiikkaan kuuluva
väite, kuulunee tiedefilosofiseen linjaukseen.

"Analoginen päättely...." sikäli kun se liittyy käsitteisiin, analoginen päättely
siirtää analogioita, koska analogia on jokin suhde, niin analogiapäättely
siirtää tietoa analogiasuhteista.

B:n jälkimmäiseen kommenttiin vastaan myöhemmin huomenna, kun aikaa
löytyy.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

B:ltä on tullut näköjään kommentteja, käsittelen niitä sikäli kun ne
liittyvät käsitteisiin, näin siksi ettei keskustelu laajene liikaa.

"Logiikka toimii ilman käsitteiden merkitystä ja ilman käsitteiden määritelmiä ja siinä
määrittyy lauseiden totuusarvot täysin niiden käsitteiden merkityksestä riippumatta."

Tässä B soveltaa muodollisen logiikan tapaa käsitellä aihettaan, siinä
logiikassa ei todellakaan käsitellä lauseiden sisältöä, vaan jotain muuta
mikä vaikuttaa totuusarvojen siirtymiseen.
Arkielämässä emme oikeastaan käytä ollenkaan formaalia logiikkaa, tai
tilanteet sellaiseen ovat hyvin harvinaisia.

Täytyy tässä muistuttaa, että käsitteet ovat sanojen ja ilmaisun merkityssisältö,
ilmaisu on tässä laajassa merkityksessä sisältäen mm symbolit, kehon kielen,
Käsitteet on ymmärretty informaation kantajina, siirtäjinä ja prosessoinnin
kantajana.

Kuten huomataan käsite ei ole totuuden kantaja, logiikassa kantajana on
propositio eli väitelause.

"Kvalia...." käsitteiden tapauksessa kokemuskäsitteitä ei aina voida määritellä
eli kertoa niiden merkityksestä, etenkin lapselle ei aina voi käyttää sanallisia
määritelmiä, sen sijaan käytetään ostensiivista määritelmää, osoitetaan kohdetta
ja sanotaan sana jota siitä käytetään, "tuo on kana", tyyliin.
Näin täytyy toimia esim värien määrittelyssä.

"Konsensus...." en puutu mitenkään.

"Tiede perustuu aina..." Tämä on jonkinlainen tiedefilosofinen linjaus, en puutu.

"Kiellisillä käsitteellisillä väitteillä.. " tässä on jokin erikoinen logiikkaan kuuluva
väite, kuulunee tiedefilosofiseen linjaukseen.

"Analoginen päättely...." sikäli kun se liittyy käsitteisiin, analoginen päättely
siirtää analogioita, koska analogia on jokin suhde, niin analogiapäättely
siirtää tietoa analogiasuhteista.

B:n jälkimmäiseen kommenttiin vastaan myöhemmin huomenna, kun aikaa
löytyy.

Froth

Lue lisää

"B:ltä on tullut näköjään kommentteja, käsittelen niitä sikäli kun ne
liittyvät käsitteisiin, näin siksi ettei keskustelu laajene liikaa."

Minä käytän puhutun ja kirjoitetun Suomen kielen ilmaisua "käsite" (engl. concept) vain siinä yhteydessä kun se liittyy puhuttuun tai kirjoitettuun kieleen.

Koska puhutaan myös käsittämisestä mikä tarkoittaa lähinnä ymmärtämistä niin 'käsitteen' käsitteen voi jossain tapauksissa viitekehyksestä riippuen samaistaa myös ymmärtämisen kanssa ja koska ymmärtämistä voi olla myös ilman puhuttua/kirjoitettua kieltä niin siinä mielessä voidaan toisenlaisesta näkökulmasta ja viitekehyksestä tarkastellen sanoa että myös vauvoilla, sikiöllä ja elämillä voi olla käsitteitä vaikka sen 'käsitteen' käsitteen merkityssisältö on silloin paljon laajempi ja samalla käytännön kommunikoinnin tasolla epämääräisempi kuin rajattuna pelkkään kirjoittuun/puhutuun kieleen.

Mitä tulee keskustelun laajenemiseen niin sitä on aika vaikea estää koska periaatteessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja samoilla käsitteillä voi olla erilaisia merkityksiä ja assosiaatioita eri tasoilla ja kielestä filosofointi tuppaa helposti olemaan jonkinlaista Munchausen projektia jossa yritetään nostaa itseään ilmaan hiuksista nostamalla eli kiintopistettä ei ole koska kirjallinen kommunikointi tapahtuu käsitteillä jossa viitekehyksessä syntyy väkisinkin kehäpäättelyä suljetussa systeemissä kuten useissa pitkälle erikoistuneissa erityistieteissä jotka kykenevät "edistymään" vain omien perusoletustensa, tulkintojensa ja erikoiskielensä puitteissa varoen koko häiritsemästä muiden pitkälle erikoistuneiden erityistieteiden "reviiriä".



"Tässä B soveltaa muodollisen logiikan tapaa käsitellä aihettaan, siinä
logiikassa ei todellakaan käsitellä lauseiden sisältöä, vaan jotain muuta
mikä vaikuttaa totuusarvojen siirtymiseen."

Käsite viittaa johonkin koettuun tai koettavissa olevaan asiaan ja koska se kokeminen on aina subjektiivista ja suhteessa siihen kokemisen objektiin pääsääntöisesti hyvin suppeaa niin sitä käsitettä ei voi koskaan määritellä tyhjentävästi eikä kattavasti. Sen takia en pidä käsitteellisiä ilmaisuja missään tilanteessa absoluuttisen tosina enkä epätosina vaan korkeintaan pelkästään käyttökelpoisina työkaluina kommunikoinnissa.


Totuusarvoja ei kannata linkittää mihinkään käsitteellisesti ilmaistuun missään tilanteessa vaan parhaimmillaankin on aina kyse vain kelpoisuusarvoista.


"Arkielämässä emme oikeastaan käytä ollenkaan formaalia logiikkaa, tai
tilanteet sellaiseen ovat hyvin harvinaisia."

Formaali logiikka on aika hyödytöntä ja käyttökelvotonta useimmissa vähänkin kompleksisimmissa käytännön tilanteissa ja kaikki konkreettiset tilanteet ovat niin äärimmäisen kompleksisia ja niitä voi aina tarkastella useammasta kuin yhdestä viitekehyksestä/näkökulmasta.

Se mitä kukin ihminen pystyy kokemaan on paljon enemmän kuin hän pystyy kielellisesti ilmaisemaan ja on sen käsitteellisen ilmaisun vastaanottajan kannalta aina jollain tavalla vääristynyttä koska käsiteellisen tiedon lähettäjän ja vastaanottajan välillä ei läheskään aina ole kyse siitä että vastaanottajan assosiaatiot tai hahmotus omiin kokemuksiinsa olisivat edes välttävällä tasolla yhteismitallisia lähettäjän hahmotuksen kanssa.

"Täytyy tässä muistuttaa, että käsitteet ovat sanojen ja ilmaisun merkityssisältö,
ilmaisu on tässä laajassa merkityksessä sisältäen mm symbolit, kehon kielen,"

Kehon kieli helpottaa tietysti jonkin verran ymmärtämistä jos on näköyhteys kommunikoijien välillä ja kyse on jollain tavalla tunteisiin tai intentioihin liittyvistä asioista mutta esim. tieteen ja filosofian tasolla sillä ei ole merkitystä paitsi ehkä sen aistimisesta että uskooko vastapuoli oikeasti sanomaansa vai pelkästään trollaa tai vitsailee.

Vaikka ymmärrränkin tuon sinun tapasi hahmottaa käsitteitä niin en ole sen käyttökelpoisuudesta vakuuttunut vaan pidän tuota suppeampaa käsiteen määritelmää käyttökelpoisempana ja korvaan tuon laajemman 'käsitteen' käsitteen mieluiten käsitteellä 'idea'.

Toisaalta jos käsitteitä pyrkii määrittelemään liian tarkasti niin niiden yhteys konkreettiseen kokemukseen katoaa helposti ja päädytäänkin tutkimaan kieltä todellisuuden sijasta kuten akateemisessa filosofiassa on tapahtunut.

Ns. luonnonfilosofia oli vielä konkreettiseen ymmärrykseen pyrkivää kokonaisvaltaista hahmotusta kun taas tämä moderni filosofia ei minusta ole enää mielenkiintoista eikä erityisen hyödyllistäkään.





"käsitteiden tapauksessa kokemuskäsitteitä ei aina voida määritellä
eli kertoa niiden merkityksestä, etenkin lapselle ei aina voi käyttää sanallisia
määritelmiä, sen sijaan käytetään ostensiivista määritelmää, osoitetaan kohdetta
ja sanotaan sana jota siitä käytetään, "tuo on kana", tyyliin.
Näin täytyy toimia esim värien määrittelyssä."

Kaikki kieleen liittyvä on pohjimmiltaan ostensiivista ja jos se ei ole niin se on helposti harhaanjohtavaa.

Kiitos kommenteistasi!

B

Anonyymi kirjoitti:

"B:ltä on tullut näköjään kommentteja, käsittelen niitä sikäli kun ne
liittyvät käsitteisiin, näin siksi ettei keskustelu laajene liikaa."

Minä käytän puhutun ja kirjoitetun Suomen kielen ilmaisua "käsite" (engl. concept) vain siinä yhteydessä kun se liittyy puhuttuun tai kirjoitettuun kieleen.

Koska puhutaan myös käsittämisestä mikä tarkoittaa lähinnä ymmärtämistä niin 'käsitteen' käsitteen voi jossain tapauksissa viitekehyksestä riippuen samaistaa myös ymmärtämisen kanssa ja koska ymmärtämistä voi olla myös ilman puhuttua/kirjoitettua kieltä niin siinä mielessä voidaan toisenlaisesta näkökulmasta ja viitekehyksestä tarkastellen sanoa että myös vauvoilla, sikiöllä ja elämillä voi olla käsitteitä vaikka sen 'käsitteen' käsitteen merkityssisältö on silloin paljon laajempi ja samalla käytännön kommunikoinnin tasolla epämääräisempi kuin rajattuna pelkkään kirjoittuun/puhutuun kieleen.

Mitä tulee keskustelun laajenemiseen niin sitä on aika vaikea estää koska periaatteessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja samoilla käsitteillä voi olla erilaisia merkityksiä ja assosiaatioita eri tasoilla ja kielestä filosofointi tuppaa helposti olemaan jonkinlaista Munchausen projektia jossa yritetään nostaa itseään ilmaan hiuksista nostamalla eli kiintopistettä ei ole koska kirjallinen kommunikointi tapahtuu käsitteillä jossa viitekehyksessä syntyy väkisinkin kehäpäättelyä suljetussa systeemissä kuten useissa pitkälle erikoistuneissa erityistieteissä jotka kykenevät "edistymään" vain omien perusoletustensa, tulkintojensa ja erikoiskielensä puitteissa varoen koko häiritsemästä muiden pitkälle erikoistuneiden erityistieteiden "reviiriä".



"Tässä B soveltaa muodollisen logiikan tapaa käsitellä aihettaan, siinä
logiikassa ei todellakaan käsitellä lauseiden sisältöä, vaan jotain muuta
mikä vaikuttaa totuusarvojen siirtymiseen."

Käsite viittaa johonkin koettuun tai koettavissa olevaan asiaan ja koska se kokeminen on aina subjektiivista ja suhteessa siihen kokemisen objektiin pääsääntöisesti hyvin suppeaa niin sitä käsitettä ei voi koskaan määritellä tyhjentävästi eikä kattavasti. Sen takia en pidä käsitteellisiä ilmaisuja missään tilanteessa absoluuttisen tosina enkä epätosina vaan korkeintaan pelkästään käyttökelpoisina työkaluina kommunikoinnissa.


Totuusarvoja ei kannata linkittää mihinkään käsitteellisesti ilmaistuun missään tilanteessa vaan parhaimmillaankin on aina kyse vain kelpoisuusarvoista.


"Arkielämässä emme oikeastaan käytä ollenkaan formaalia logiikkaa, tai
tilanteet sellaiseen ovat hyvin harvinaisia."

Formaali logiikka on aika hyödytöntä ja käyttökelvotonta useimmissa vähänkin kompleksisimmissa käytännön tilanteissa ja kaikki konkreettiset tilanteet ovat niin äärimmäisen kompleksisia ja niitä voi aina tarkastella useammasta kuin yhdestä viitekehyksestä/näkökulmasta.

Se mitä kukin ihminen pystyy kokemaan on paljon enemmän kuin hän pystyy kielellisesti ilmaisemaan ja on sen käsitteellisen ilmaisun vastaanottajan kannalta aina jollain tavalla vääristynyttä koska käsiteellisen tiedon lähettäjän ja vastaanottajan välillä ei läheskään aina ole kyse siitä että vastaanottajan assosiaatiot tai hahmotus omiin kokemuksiinsa olisivat edes välttävällä tasolla yhteismitallisia lähettäjän hahmotuksen kanssa.

"Täytyy tässä muistuttaa, että käsitteet ovat sanojen ja ilmaisun merkityssisältö,
ilmaisu on tässä laajassa merkityksessä sisältäen mm symbolit, kehon kielen,"

Kehon kieli helpottaa tietysti jonkin verran ymmärtämistä jos on näköyhteys kommunikoijien välillä ja kyse on jollain tavalla tunteisiin tai intentioihin liittyvistä asioista mutta esim. tieteen ja filosofian tasolla sillä ei ole merkitystä paitsi ehkä sen aistimisesta että uskooko vastapuoli oikeasti sanomaansa vai pelkästään trollaa tai vitsailee.

Vaikka ymmärrränkin tuon sinun tapasi hahmottaa käsitteitä niin en ole sen käyttökelpoisuudesta vakuuttunut vaan pidän tuota suppeampaa käsiteen määritelmää käyttökelpoisempana ja korvaan tuon laajemman 'käsitteen' käsitteen mieluiten käsitteellä 'idea'.

Toisaalta jos käsitteitä pyrkii määrittelemään liian tarkasti niin niiden yhteys konkreettiseen kokemukseen katoaa helposti ja päädytäänkin tutkimaan kieltä todellisuuden sijasta kuten akateemisessa filosofiassa on tapahtunut.

Ns. luonnonfilosofia oli vielä konkreettiseen ymmärrykseen pyrkivää kokonaisvaltaista hahmotusta kun taas tämä moderni filosofia ei minusta ole enää mielenkiintoista eikä erityisen hyödyllistäkään.





"käsitteiden tapauksessa kokemuskäsitteitä ei aina voida määritellä
eli kertoa niiden merkityksestä, etenkin lapselle ei aina voi käyttää sanallisia
määritelmiä, sen sijaan käytetään ostensiivista määritelmää, osoitetaan kohdetta
ja sanotaan sana jota siitä käytetään, "tuo on kana", tyyliin.
Näin täytyy toimia esim värien määrittelyssä."

Kaikki kieleen liittyvä on pohjimmiltaan ostensiivista ja jos se ei ole niin se on helposti harhaanjohtavaa.

Kiitos kommenteistasi!

B

Lue lisää

B.
"Minä käytän puhutun ja kirjoitetun Suomen kielen ilmaisua "käsite" (engl. concept)
vain siinä yhteydessä kun se liittyy puhuttuun tai kirjoitettuun kieleen."

Näin tehtynä siitä tuntuu jäävän jotakin pois, mitä se tekee aivoissa,
onko sillä mitään roolia missään?

Suomessa käsite on määritelty "merkityssisällöksi", mikä onkin aika hyvä
koska se antaa käsitteelle myös roolin.
On huomattava. että amerikassa "concept" voi olla monessa merkityksessä
sen mukaan missä sitä käytetään. Tieteissä se voi olla lähellä meitä, arkikielessä
ehkä jotain muuta. Jopa "teoria"-termillä voidaan tarkoittaa vain mielipidettä,
mistä tiedelehdet ovat joutuneet muistuttamaan.
Amerikkalainen "concept" on aina varmistettava, missä tarkoituksessa sitä
käytetään. Englantilainen "concept" on lähellä meidän versiota, mutta ilman
jonkinlaista määritelmää ei kannata olettaa mitään.

Onko käsite ja ymmärtäminen sama asia?
Käsitteillä ymmärretään, ilman käsitettä ei hahmoteta mitään asiaa, eikä siten
myöskään ymmärretä mitään.

"Käsite viittaa johonkin koettuun tai koettavissa olevaan asiaan ja koska se
kokeminen on aina subjektiivista ".

Käsite voi viitata hyvinkin abstraktiseen asiaan, se onkin käsitteiden hyvä
puoli, että sen abstraktisuustasoa voidaan nostaa helposti määritelmää
muuttamalla.
Käsitteet ovat subjektiivisia, se on aina otettava huomioon, kun asian
hoitaa hyvin ei se tuottane liian suuria vaikeuksia.

Tyhjentävyys ja kattavuusvaatimukset tuossa mielessä kun esität ne,
ovat jostain tuulesta temmattuja. Sen pitäisi sitten johtaa meidät johonkin
kelpoisuusarvoihin, ehkä pragmatismi olettaa tämän tapaista.
Meillä on käsite "Euroopan korkein vuori", mikä on sen kelpoisuusarvo
ja miten se realisoituu?
Onko kelpoisuusarvon käsite käyttökelpoinen?

"Totuusarvoja ei kannata linkittää mihinkään käsitteellisesti ilmaistuun..."
tuo on joku tieteenfilosofinen esitys, enkä kommentoi sitä.

"Formaali logiikka on aika hyödytöntä ja käyttökelvotonta.." niinpä,
mutta se on kuitenkin kaiken pohjalla.

"Vaikka ymmärrränkin tuon sinun tapasi hahmottaa käsitteitä niin en ole sen
käyttökelpoisuudesta vakuuttunut vaan pidän tuota suppeampaa käsiteen
määritelmää käyttökelpoisempana ja korvaan tuon laajemman 'käsitteen' käsitteen
mieluiten käsitteellä 'idea'."

Ideaa on aikaisemmin käytetty kuin nykyään käsitettä, siis filosofisessa
aineistossa, on puhuttu jumalan ideasta, kausaliteetin ideasta yms
Se, miten se on määritelty suomen yleiskielessä on riittävä erottamaan
idea käsitteestä.
Amerikkalaisten idea-termiä on varottava, monien määritelmien takia.

"Kaikki kieleen liittyvä on pohjimmiltaan ostensiivista ja jos se ei ole niin
se on helposti harhaanjohtavaa. "

Ostensiivisilla määritelmillä on käyttöalueensa ja siellä ne ovat hyviä,
muut abstraktiset määritelmät ovat käteviä omalla alueellaan, etäisyys
näyttömääritelmiin on jo huomattava ellei mahdoton.

Kokeilen tässä esittää käsitteen ominaisuuksia ja suhteita muihin asioihin
toisella tavalla, tämä on alkuluonnos, joten korjattavaa voi olla.

-Käsite on informaation kantaja, informaation siirtäjä, analyysin kohde.
-Logiikka on totuusarvon siirtoa käsittelevä tiede.
-Totuusarvossa voi olla epätotta tietoa, logiikka siirtää myös sen.
-Väitelause, propositio on totuuden kantaja.
-Sana(kielessä) on käsitteen nimi.
-Samalla käsitteellä on eri nimiä, kielten mukaan.
-Kieli on syntaksin kantaja.
-Käsite ei ole vain mielen- tai logiikan olio, mielen olio osittain siksi että se on
mielessä tai aivoissa, logiikan olio siksi että siinä on informaatiota.

Froth

Tekisi todennäköisesti unitaarista hyvää.

Funkiossa voi olla myös ääretön määrä mielivaltaisesti valittuja parametreja, kuten irrationaaliluvussa on ääretön määrä desimaaleja.
Tuollaista funktiota vain ei mahdu kirjoittamaan paperille. Kuitenkin funktioista valtaosa on tuollaisia funktioita, kuten luvuista valtaosa on irrationaalilukuja.

Anonyymi kirjoitti:

Funkiossa voi olla myös ääretön määrä mielivaltaisesti valittuja parametreja, kuten irrationaaliluvussa on ääretön määrä desimaaleja.
Tuollaista funktiota vain ei mahdu kirjoittamaan paperille. Kuitenkin funktioista valtaosa on tuollaisia funktioita, kuten luvuista valtaosa on irrationaalilukuja.

Lue lisää

Ihmisten käsitekoneistossa ei ole funktioita, sillä tavalla kuin
tietokonekielissä.
Tietysti ihminen on keksinyt ne apuvälineiksi, eihän ihmisellä ole myöskään
looppirakenteita.
Rekursiot ovat tulleet matematiikasta, if-rakenteet ovat ilmeisesti tulleet ihmisten
käsitekoneistosta.

Käsitteillä on funktionaalisia ominaisuuksia, mutta puhtaita funktiota ne eivät
ole, struktuureilla olisi enemmän käsitteiden piirteitä.
Mutta se miten struktuureja käytetään eroaa käsitepuolesta.

Nämä ajatukset ovat lähinnä alustavia, niissä voi olla puutteita,

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisten käsitekoneistossa ei ole funktioita, sillä tavalla kuin
tietokonekielissä.
Tietysti ihminen on keksinyt ne apuvälineiksi, eihän ihmisellä ole myöskään
looppirakenteita.
Rekursiot ovat tulleet matematiikasta, if-rakenteet ovat ilmeisesti tulleet ihmisten
käsitekoneistosta.

Käsitteillä on funktionaalisia ominaisuuksia, mutta puhtaita funktiota ne eivät
ole, struktuureilla olisi enemmän käsitteiden piirteitä.
Mutta se miten struktuureja käytetään eroaa käsitepuolesta.

Nämä ajatukset ovat lähinnä alustavia, niissä voi olla puutteita,

Froth

Lue lisää

Froth kirjoitti:

"Käsitteiden rooli ihmiselle alkaa jo vauvaiästä ellei jo sikiökautena,..."

Minusta käsitteiden rooli alkaa vasta sitten kun opitaan ymmärtämään puhetta ja itse muodostamaan mielekkäitä kielellisiä lauseita.

"Alustavasti sen voisi määritellä aivoissa sijaitsevana informaatio
pakettina, joka on linkitetty toisiin käsitteisiin ja tietoisuuskoneeseen.
Tietoisuus ja käsitteet kulkevat käsi kädessä."

Tuossa asemoit itsesi fysikalistiksi koska sitoudut metafyysiseen oletukseen jota ei voi falsifioida tieteen metodilla.

"Eläimillä, ainakin nisäkkäillä on myös käsitteitä, esim. lemmikkien omat
nimet jotka viittaavat niihin itseensä. "

Samoin kuin vauvojen tapauksessa niin eläimillä ei ole käsitteitä vaikka ne osaavatkin assosioida itsensä ihmisen puheessa esiintyvään sanaan.

"Vain käsitteitä määritellään."

Tuo väite on ristiriidassa sen kanssa että käsitteitä olisi ilman puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Vain kielellisiä ilmaisuja voi määritellä muilla kielellisillä ilmaisuilla eli käsitteillä.

"me ajattelemme käsitteillä, jos käsitteiden luonteen ymmärtämisessä tapahtuu pieniä heikennyksiä, niin ajattelumme lipsahtaa sivuraiteille kovinkin helposti."

Käsitteiden tai oikeammin käsitteiden määritelmien kautta tapahtuva looginen prosessointi on pohjimmiltaan algoritmista eikä kykene tuottamaan mitään uutta vaan ainoastaan sellaista joka on käytetyn kielen sisäisen logiikan ja käsiteiden määritelmien kautta jo valmiiksi olemassa implisiittisesti.

B

Anonyymi kirjoitti:

Froth kirjoitti:

"Käsitteiden rooli ihmiselle alkaa jo vauvaiästä ellei jo sikiökautena,..."

Minusta käsitteiden rooli alkaa vasta sitten kun opitaan ymmärtämään puhetta ja itse muodostamaan mielekkäitä kielellisiä lauseita.

"Alustavasti sen voisi määritellä aivoissa sijaitsevana informaatio
pakettina, joka on linkitetty toisiin käsitteisiin ja tietoisuuskoneeseen.
Tietoisuus ja käsitteet kulkevat käsi kädessä."

Tuossa asemoit itsesi fysikalistiksi koska sitoudut metafyysiseen oletukseen jota ei voi falsifioida tieteen metodilla.

"Eläimillä, ainakin nisäkkäillä on myös käsitteitä, esim. lemmikkien omat
nimet jotka viittaavat niihin itseensä. "

Samoin kuin vauvojen tapauksessa niin eläimillä ei ole käsitteitä vaikka ne osaavatkin assosioida itsensä ihmisen puheessa esiintyvään sanaan.

"Vain käsitteitä määritellään."

Tuo väite on ristiriidassa sen kanssa että käsitteitä olisi ilman puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Vain kielellisiä ilmaisuja voi määritellä muilla kielellisillä ilmaisuilla eli käsitteillä.

"me ajattelemme käsitteillä, jos käsitteiden luonteen ymmärtämisessä tapahtuu pieniä heikennyksiä, niin ajattelumme lipsahtaa sivuraiteille kovinkin helposti."

Käsitteiden tai oikeammin käsitteiden määritelmien kautta tapahtuva looginen prosessointi on pohjimmiltaan algoritmista eikä kykene tuottamaan mitään uutta vaan ainoastaan sellaista joka on käytetyn kielen sisäisen logiikan ja käsiteiden määritelmien kautta jo valmiiksi olemassa implisiittisesti.

B

Lue lisää

B.
"Minusta käsitteiden rooli alkaa vasta sitten kun opitaan ymmärtämään puhetta ja
itse muodostamaan mielekkäitä kielellisiä lauseita."

Rooli on tässä hieman epätäsmällinen termi, käsitekoneisto alkaa toimimaan
hyvin aikaisin etenkin käsitteenmuodostuksen osalta.

"Tuossa asemoit itsesi fysikalistiksi koska sitoudut metafyysiseen oletukseen jota ei
voi falsifioida tieteen metodilla."

Periaatteessa se olisi falsifioitavissa, koska se ei ole loogisesti välttämätöntä,
kun vain esittää ajatustestin joka toteuttaisi sen, käytännön kokemukset tukevat
käsitenäkemystä ja se on hyödyllinen ongelmatilanteissa.

Niin, onko vauvoilla ja eläimillä käsitteitä?
Aikaisemmin ajateltiin että ei, nyt on mieli muuttumassa, vauvoilla voimakkaasti
toimiva käsitteenmuodostus prosessi on hallitseva, eikä valmiita käsitteitä
ole käytössä kuin vasta myöhemmin.
Entä eläimet, eläinten kokemuksia on vaikea lukea käyttäytymisestä,
tosin Korkeasaaressa on alkanut väitöstutkimus, missä pyydetään tietoa
eläinten tuntemuksista ja muutenkin tutkimusta esiintyy enemmän muualla.
Eläintenhoitajille arvokasta tietoa.

Nisäkäspetojen tapauksessa, vanhempien on opetettava pennut metsästämään,
siirtämään tietoa kokeneelta, se on lähellä käsitteiden informaationsiirto
ominaisuutta.
Erään kuuluisan eläilääkärin sanoin.

Omistaja toi eläinpotilaan vastaanotolle, taisi olla fretti.
Lääkäri kysyi "Oletko antanut sille nimen"
Omistaja "En"
Lääkäri "Anna sille nimi, niin se tietää että sille puhutaan"

Eläin lähinnä tunnistaa että sille puhutaan, ei assosioi mielleyhtymien
kautta, että sille puhutaan assosiaatiosuhteen kautta. Etenkin kun sille
puhuu sen tärkeä ihminen.

Kun sanotaan, että vain käsitteitä määritellään, on se vastaesimerkki sille
että asioita määritellään.
Koska sanat ovat läheisessä suhteessa käsitteisiin, usein määritelmä näyttää
siltä että määrittelemme sanoja, kun sanat viittaavat käsitteisiin, silloin
itseasiassa annamme sanan merkityssisällön.

"Käsitteiden tai oikeammin käsitteiden määritelmien kautta tapahtuva looginen
prosessointi on pohjimmiltaan algoritmista eikä kykene tuottamaan mitään uutta
vaan ainoastaan sellaista joka on käytetyn kielen sisäisen logiikan ja käsiteiden
määritelmien kautta jo valmiiksi olemassa implisiittisesti."

Tässä on väärinkäsitys käsitteistä ja niihin liittyvästä logiikasta.
Tämä sopii erääseen tilanteeseen, kun käsitekokonaisuus/käsitteistö on
"lukittu" muuttumattomaksi vaikka pyhien tekstien tai valtion ainoana
hyväksyttynä oppina.
Tälläinen käsitteistö implikoi vain sitä aineistoa mitä käsitteistö sisältää,
näitä on ollut vaikka kristinuskon dogmit, nykyään islamin kielto analysoida
jumalakäsitettä kuolemanrangaistuksen uhalla.

Kuitenkin tälläisen ulkopuolella voimme määritellä uusia käsitteitä, ne
voivat olla käyttökelvottomia tai sitten avata uusia käsitteellisiä
mahdollisuksia, esim tieteen tuomat uudet käsitteet. Tälläinen systeemi on
käsitteiden suhteen avoin, sellaisena uutta tietoa tuottava piirre.

Tälläisestä löytyy esimerkkejä tieteen historiasta vaikka kuinka paljon,
1800-luvulla tunnettu fyysikko, sanoi ettei kaukaisten tähtien koostumuksesta
saada koskaan tietoa, muutaman vuosikymmenen jälkeen tehty keksintö
muutti koko jutun, silloin keksittiin spektri.
Kun tällä ennustavalla fyysikolla ei ollut spektrin käsitettä, hänellä oli käsitteissään
ammottava aukko johon ennusteet katosivat.

B. voisi tehdä pienen ajatustestin, mitä tapahtuisi jos jonkin tapahtuman
kautta menettäisit ajan käsitteen, älä torju millään väistöliikkeellä kysymystä
vaan sulattele miten se vaikuttaisi sinuun.

Muutamia vuosia sitten esitettiin dokumentti missä oli tälläinen ihminen,
joka oli jonkin sairauden/onnettomuuden takia menettänyt käsityksen ajasta,
aika karmeaa katseltavaa, kun sitä mietti omalta kannalta mahdollisuutena.

Tai vaikka toinen testi, jossain tutussa aihepiirissä, vaikka ohjelmoinnissa tai
filosofiassa, tunnet aihepiirin hyvin.
Kuitenkin tietämättäsi kehitelmän perusteista puuttuu keskeinen käsite, et
tietenkään tunnista minkään puuttuvan, vain eräitä heikkoja vihjeitä olisi
esillä, kuten hieman outoja loogisia seurauksia tiedon reunamailla, mutta
niistäkään ei saisi otetta.
Jotain oleellista puuttuu, joten kaikki ennusteet asian tiimoilta ovat
lähtökohtaisesti vääriä.

Myöhemmin tuleva uusi käsite toisi mukaan uusia käsitteellisiä yhteyksiä
jotka voisivat ratkaista koko asetelman umpikujan.
Tämä edellyttäisi avointa käsitteistöä missä uudet yhteydet olisivat
oleellisen tärkeitä.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

B.
"Minusta käsitteiden rooli alkaa vasta sitten kun opitaan ymmärtämään puhetta ja
itse muodostamaan mielekkäitä kielellisiä lauseita."

Rooli on tässä hieman epätäsmällinen termi, käsitekoneisto alkaa toimimaan
hyvin aikaisin etenkin käsitteenmuodostuksen osalta.

"Tuossa asemoit itsesi fysikalistiksi koska sitoudut metafyysiseen oletukseen jota ei
voi falsifioida tieteen metodilla."

Periaatteessa se olisi falsifioitavissa, koska se ei ole loogisesti välttämätöntä,
kun vain esittää ajatustestin joka toteuttaisi sen, käytännön kokemukset tukevat
käsitenäkemystä ja se on hyödyllinen ongelmatilanteissa.

Niin, onko vauvoilla ja eläimillä käsitteitä?
Aikaisemmin ajateltiin että ei, nyt on mieli muuttumassa, vauvoilla voimakkaasti
toimiva käsitteenmuodostus prosessi on hallitseva, eikä valmiita käsitteitä
ole käytössä kuin vasta myöhemmin.
Entä eläimet, eläinten kokemuksia on vaikea lukea käyttäytymisestä,
tosin Korkeasaaressa on alkanut väitöstutkimus, missä pyydetään tietoa
eläinten tuntemuksista ja muutenkin tutkimusta esiintyy enemmän muualla.
Eläintenhoitajille arvokasta tietoa.

Nisäkäspetojen tapauksessa, vanhempien on opetettava pennut metsästämään,
siirtämään tietoa kokeneelta, se on lähellä käsitteiden informaationsiirto
ominaisuutta.
Erään kuuluisan eläilääkärin sanoin.

Omistaja toi eläinpotilaan vastaanotolle, taisi olla fretti.
Lääkäri kysyi "Oletko antanut sille nimen"
Omistaja "En"
Lääkäri "Anna sille nimi, niin se tietää että sille puhutaan"

Eläin lähinnä tunnistaa että sille puhutaan, ei assosioi mielleyhtymien
kautta, että sille puhutaan assosiaatiosuhteen kautta. Etenkin kun sille
puhuu sen tärkeä ihminen.

Kun sanotaan, että vain käsitteitä määritellään, on se vastaesimerkki sille
että asioita määritellään.
Koska sanat ovat läheisessä suhteessa käsitteisiin, usein määritelmä näyttää
siltä että määrittelemme sanoja, kun sanat viittaavat käsitteisiin, silloin
itseasiassa annamme sanan merkityssisällön.

"Käsitteiden tai oikeammin käsitteiden määritelmien kautta tapahtuva looginen
prosessointi on pohjimmiltaan algoritmista eikä kykene tuottamaan mitään uutta
vaan ainoastaan sellaista joka on käytetyn kielen sisäisen logiikan ja käsiteiden
määritelmien kautta jo valmiiksi olemassa implisiittisesti."

Tässä on väärinkäsitys käsitteistä ja niihin liittyvästä logiikasta.
Tämä sopii erääseen tilanteeseen, kun käsitekokonaisuus/käsitteistö on
"lukittu" muuttumattomaksi vaikka pyhien tekstien tai valtion ainoana
hyväksyttynä oppina.
Tälläinen käsitteistö implikoi vain sitä aineistoa mitä käsitteistö sisältää,
näitä on ollut vaikka kristinuskon dogmit, nykyään islamin kielto analysoida
jumalakäsitettä kuolemanrangaistuksen uhalla.

Kuitenkin tälläisen ulkopuolella voimme määritellä uusia käsitteitä, ne
voivat olla käyttökelvottomia tai sitten avata uusia käsitteellisiä
mahdollisuksia, esim tieteen tuomat uudet käsitteet. Tälläinen systeemi on
käsitteiden suhteen avoin, sellaisena uutta tietoa tuottava piirre.

Tälläisestä löytyy esimerkkejä tieteen historiasta vaikka kuinka paljon,
1800-luvulla tunnettu fyysikko, sanoi ettei kaukaisten tähtien koostumuksesta
saada koskaan tietoa, muutaman vuosikymmenen jälkeen tehty keksintö
muutti koko jutun, silloin keksittiin spektri.
Kun tällä ennustavalla fyysikolla ei ollut spektrin käsitettä, hänellä oli käsitteissään
ammottava aukko johon ennusteet katosivat.

B. voisi tehdä pienen ajatustestin, mitä tapahtuisi jos jonkin tapahtuman
kautta menettäisit ajan käsitteen, älä torju millään väistöliikkeellä kysymystä
vaan sulattele miten se vaikuttaisi sinuun.

Muutamia vuosia sitten esitettiin dokumentti missä oli tälläinen ihminen,
joka oli jonkin sairauden/onnettomuuden takia menettänyt käsityksen ajasta,
aika karmeaa katseltavaa, kun sitä mietti omalta kannalta mahdollisuutena.

Tai vaikka toinen testi, jossain tutussa aihepiirissä, vaikka ohjelmoinnissa tai
filosofiassa, tunnet aihepiirin hyvin.
Kuitenkin tietämättäsi kehitelmän perusteista puuttuu keskeinen käsite, et
tietenkään tunnista minkään puuttuvan, vain eräitä heikkoja vihjeitä olisi
esillä, kuten hieman outoja loogisia seurauksia tiedon reunamailla, mutta
niistäkään ei saisi otetta.
Jotain oleellista puuttuu, joten kaikki ennusteet asian tiimoilta ovat
lähtökohtaisesti vääriä.

Myöhemmin tuleva uusi käsite toisi mukaan uusia käsitteellisiä yhteyksiä
jotka voisivat ratkaista koko asetelman umpikujan.
Tämä edellyttäisi avointa käsitteistöä missä uudet yhteydet olisivat
oleellisen tärkeitä.

Froth

Lue lisää

Käsitteiden ja sanojen suhteesta.

En tiedä onko tämä tarina tosi, ainakin se esiintyy kirjoissa, joissakin
elokuvissa ja tv-sarjoissa.

Ennen sisällisotaa Etelävaltiossa orjanomistaja halusi näyttää ystävilleen
että mustaihoiset orjat olivat todella tyhmempiä kuin valkoiset.
Hänellä oli plantaasillaan nuori orjapoika joka osasi lukea todella hyvin.

Hän pyysi että poika lukee jotakin hankalaa tekstiä, Etelävaltioiden
perustuskirjaa tai vastaavaa. Poika selvisikin vaikeistakin sanoista hyvin,
paria hapuilua lukuunottamatta. Isännän valkoiset ystävät olivat vaikuttuneita,
sitten isäntä kysyi pojalta, ymmärsikö poika mitä tekstissä sanottiin, poika
vastasi "ettei" ja pudisti päätään.
Isäntä viittoili suurieleisesti ja sanoi "siinä näette, tyhmiä kuin mitkä", vieraat
myötäilivät hymyillen, niinhän se on - tyyliin.

Nykyisin voimme sanoa, ettei poika tiennyt lukemiensa sanojen merkityksiä,
siis käsitteitä joihin sanat viittaavat. Tämä ei tietenkään ole mikään tyhmyyden
merkki, ihmisillä on kehitysvaiheensa jonka myötä sanavarasto kasvaa.

Suomalaisella olisi tuossa tilanteessa tekemistä etenkin jos se olisi ilmaistu
koristeellisella vanhalla englannilla.

Tässä on myös opetus käsitteiden ja sanojen suhteesta, sanat merkitsevät
jotakin, arkikielessäkin kysytään usein, "mitä xxxxx merkitsee/tarkoittaa",
sen takia käytetään sanakirjoja ilmaisemaan käsitteellinen yhteys.

Käsite on aika nuori termi, se tuli enemmän esille 1880-luvulla, vaikka
klassinen käsitys oli jo Leibnizilla, sitä ei aikaisemmin kutsuttu käsitteeksi,
vaan ideaksi ja representaatioksi, idealla on suomeksi vakiintunut toinen
merkitys, joten sitä ei kannata käyttää käsitteen sijaan.

Useimmissa eurooppalasissa kielissä käsitteellä on merkitys ajattelun
perusyksikkönä tai ajatustiivistymänä.

Amerikan englannissa "concept" merkitykset eroavat suomen "käsitteestä".

1.A general idea or understanding of something: synonym: idea.
2.A plan or original idea.
3.A unifying idea or theme, especially for a product or service.

Amerikkalaisessa tekstissä "concept"-termin kanssa täytyy olla huolellinen,
se ei käänny kuten suomen "käsite".

Samoin teoria-termi amerikan englannin arkikäytössä merkitsee lähinnä
"mielipidettä", se on vain "teoria" tapaisessa käytössä.
Tieteellisenä terminä samoin kuin suomessa, tieteellisenä hypoteesi-->
teoria käsitteenmuodostuksena.

Jostakin alienaluksesta löytyvä Alien-Suomi sanakirja olisi todellinen
pommi, siitä saisimme loistavan tuntuman alienien käsitteistöön.

Froth

Kuulostaa tiedeanalyyttiselta. Haluatko antaa vielä havainnollistavan esimerkin kuupäisistä siriuslaisista, joita ei ole?

"Käsite" on ohimennen julistaen todella hyvä termi. Siinä yhdistyvät tajunta ja toiminta. Ensimmäinen vastaus vaikutti muutenkin hyvältä, muita en tietty jaksanut lukea.

...No, ei kannattaisi unohtaa, vaan pitää ennemmin lähtökohtana sitä, että con-cipio (alkuperäinen käsite) merkitsee yhteen-ottamista. 'Niputtamista', ehkäpä. Ennen kuin jotain / kaikkea muuta (johdannaista).

Idea (eidos) on taas toinen tarina. Samoin kuin "olio" jne.

Nykyinen metafysiikka/logiikka ei tietty halua tietää alkuperistä mitään. Siksi kai se onkin niin hukassa itseltään (filosofia).

Anonyymi kirjoitti:

...No, ei kannattaisi unohtaa, vaan pitää ennemmin lähtökohtana sitä, että con-cipio (alkuperäinen käsite) merkitsee yhteen-ottamista. 'Niputtamista', ehkäpä. Ennen kuin jotain / kaikkea muuta (johdannaista).

Idea (eidos) on taas toinen tarina. Samoin kuin "olio" jne.

Nykyinen metafysiikka/logiikka ei tietty halua tietää alkuperistä mitään. Siksi kai se onkin niin hukassa itseltään (filosofia).

Lue lisää

Tietysti käsitteillä on historiansa, käsitehistoria on mielenkiintoinen aihe.
Mutta toisaalta käsitteetkin muuttuvat, alkuperäinen "demokratia" ei olisi
meille välttämättä tavoiteltava olotila.

Tiedon lisääntyessä käsitteet muuttuvat, emmekä tiedä tulevaisuuden käsitteitä,
muutenhan tietäisimme tulevaisuuden.
Näissä kommenteissa katson vain miten käsitteet ovat suhteessa ajatteluun
ja mikä niiden rooli on.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa tiedeanalyyttiselta. Haluatko antaa vielä havainnollistavan esimerkin kuupäisistä siriuslaisista, joita ei ole?

"Käsite" on ohimennen julistaen todella hyvä termi. Siinä yhdistyvät tajunta ja toiminta. Ensimmäinen vastaus vaikutti muutenkin hyvältä, muita en tietty jaksanut lukea.

Lue lisää

Ei ole tarkoitettu tiedeanalyyttisenä, vaan ajatukseksi että asioita voisi
katsoa käsittellisestä suunnasta.

Nähdä sanaverhojen läpi.

Kuupäisten siriuslaisten käsite on saman rakenteinen kuin Ranskan nykyisen
kuninkaan käsite.

Froth

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti käsitteillä on historiansa, käsitehistoria on mielenkiintoinen aihe.
Mutta toisaalta käsitteetkin muuttuvat, alkuperäinen "demokratia" ei olisi
meille välttämättä tavoiteltava olotila.

Tiedon lisääntyessä käsitteet muuttuvat, emmekä tiedä tulevaisuuden käsitteitä,
muutenhan tietäisimme tulevaisuuden.
Näissä kommenteissa katson vain miten käsitteet ovat suhteessa ajatteluun
ja mikä niiden rooli on.

Froth

Lue lisää

Käsitteet rakentuvat historialleen. Et tainnut mainita noista aika olennaisista alkuperistä mitään.

Tietokaan ei ole kumulatiivinen kasa, joka toisaalta irtoaa joka hetki taustoistaan niistä riippumattomaksi tulevaisuudeksi.

Noita Ranskan nyk. kuninkaita juuri hain ratkaisuksi nykyisyyden ja tulevaisuuden probleemeihin.

Anonyymi kirjoitti:

Käsitteet rakentuvat historialleen. Et tainnut mainita noista aika olennaisista alkuperistä mitään.

Tietokaan ei ole kumulatiivinen kasa, joka toisaalta irtoaa joka hetki taustoistaan niistä riippumattomaksi tulevaisuudeksi.

Noita Ranskan nyk. kuninkaita juuri hain ratkaisuksi nykyisyyden ja tulevaisuuden probleemeihin.

Lue lisää

Käsitehistoria on mielenkiintoinen aihe, tosin vaatisi oman käsittelynsä.
Käsitteet muuttuvat koska ajattelu muuttuu, taustat saattavat muuttua
epäoleellisiksi vaikka ne ovatkin käsitteen historiaa.

Argumenteissa kannattaa miettiä, kuinka kauas käsitteen historiaan
kannattaa mennä, jotta se olisi vielä oleellista argumentin kannalta.

Tieto ei ole kumulatiivinen kasa, vaan pikemmin linkitetty kokonaisuus
jossa tapahtuu aineiston vanhenemista, historian tutkija suhtautuu koko
aineistoon tietysti toisin kuin käsitteistön aktiivit käyttäjät.

Mitä Ranskan nyk. kuninkaisiin tulee, heitähän ei ole olemassa, samoinkuin
kuupäisiä siriuslaisiakaan, kuten eräs vastaaja tietää.

Olemattomien kuninkaalisten sijaan olisi voinut laittaa kentaurit, koska kyse
olisi vain käsitteistä joiden ekstensio on tyhjä, ehkäpä tälläisiä käsitteillä
on oma logiikkansa.

Froth

Tässä keskustelussa on käsitteitä tarkasteltu ehkä enemmän uuden työkalun
näkökulmasta, eikä esimerkkejä ole paljon filosofisista käsitteistä.
Tarkoituksena on näyttää että käsitteen käsite on muutenkin tärkeä kuin
vain filosofian historian kannalta.

Filosofiset käsitteet ovat oma aiheensa filosofian historian kautta tai niiden
arviointia käsiteanalyysin pohjalta.
Keskustelussa on kyllä mainittu että käsitteillä on oma historiansa, toisaalta
käsitteet myös vanhenevat ja poistuvat käytöstä.

Uusilla aloilla, kuten vaikka tekoälytutkimuksessa käsitteiden muodostuminen
ja vanheneminen voi olla hyvinkin nopeaa,

Tuo huomio minkä esitit oli kyllä hyvä kommentti.

Froth