Urheilulaseihin huurteenesto vastuslangalla?

Niinkuin totesit muovi on huono lämmönjohde. Reunoille asennettu vastuslanka lämmittää aika huonosti linssiä. Lämmitys pitäisi olla linssissä. Sairaan ohkainen vastuslanka käy kun sen upottaa linssiin. Saa olla suht tiheällä välillä ja ei välttämättä häiritse näkemistä. Toinen on sitten höyrystää pintaan ohkainen metallikerros tai sitten hiiltä. Aiheuttaa pientä tummentumista. "Kotikonstein" höyrystettäviä metalleja taitaa olla vain alumiini. Sekin tarttee joitain välineitä joita ei löydy jokakodista.

Silmälasien käyttäjä ja kosteissa tiloissa työskennelleenä joissa myös vesi roiskui pirarat eivät itsessään ollut kovinkaan haitallista. Tai sitten niihin vain tottui. Huurtuminen oli mistä joutu kärsimään kun kaikki tilat eivät olleet tasalämpöisiä ja ilmassa kosteutta runsaasti. Kaipasin siihen hiukan lämmitystä linssille. Mahdolline lämmitystarve olisi Watti tai pari. Siihen tuli sitten muita syitä ettei niitä olisi saanut käyttää töissä niin jätin asian kehittelemättä. Luonnostelin joitain ja tarkoitus oli aloittaa kokeilut Tiimarinlasilla metallikalvon höyrystämisestä.

Normaalisti tuon voi tehdä kuten autoissakin: puhalla putkea pitkin linsseihin kuivattua ilmaa. Tai pelkkä puhallettu ilmakin saattaisi riittää. Pieniä 12V puhaltimia maailmalla kyllä riittää. Vanhoissa kannettavissa läppäreistä löytyy prosessorin tuuletin, joka on pieni ja tehokas ja joka on valmiiksi koteloitu ja kanavoitu.
Ja eikun kokeilemaan!

ITO - kalvon jos linssin pintaan saisi kasvatettua niin sitten sitä voisi resistiivisesti lämmittää painamalla kalvosta lävitse virtaa. Todennäköisesti rahalla saa valmiiksi ITO - pinnoitettuja linssejä. Lasilinssin pintaan kasvattaminen onnistunee helpommin kuin muoviin. Valoa kaupallinen ohut indium-tinaoksidikalvo laskee lävitseen luokkaa 90%.

Hakusanaksi: custom ito coating

Itsekin tuota kasvatusta on yritetty, hakusanana DIY ITO coating

"Silica"-pussukka?

-"Do Not Eat"-

Minä olen rakentanut suunnistuksessa käytettäviin WOL Pro -suojalaseihin lämmityksen. Yksinkertaisesti vastuslanka molempien linssien ympäri ja sähköjohto ja liitin perään. Vastuslangan painoin kuumalla juottokolvilla linssiin kiinni ja laitoin vielä silikoniliimaa päälle.

Vastuslankaa ei voi juottaa ainakaan tavallisella kolvilla, joten tein puristusliitoksen sähköjohtoon pienellä kupariholkilla ja laitoin kutistesukkaa päälle.

Hifistelin sen verran, että virta kiertää linssien ympäri eri suuntiin, jotta magneettikentät kumoaisivat toisiaan. Sitten kompassi pöydälle, lämmitys laseihin päälle ja heiluttelin laseja kompassin ympärillä ja totesin, ettei kompassin neula liikkunut. No ei näillä virroilla pitäisikään.

Tehonsäätimenä näin protovaiheessa on Partcosta hankittu PWM-säädin. Se on koteloitu malli eikä vesitiivis, mutta on toiminut. Säädin on selkäpuolella akkuvyössä ja tehoa pystyy säätämään suorituksen aikanakin. Miinuksena hiljainen vinkuna, jonka voi sisätiloissa kuulla.

Akku on pieni Lipo-akku joka ei paljoa paina. Lopullisen akun koon päätin sen jälkeen, kun olin ensin isommalla akulla tehnyt käytännön testejä ja hakenut tarvittavan tehotason.

Kyllä lämpöä siirtyy riittävästi, kun lämmitysvastuksen lämpötila on riittävän korkea. Jonkun lämpöeristeen voisi laittaa linssin reunoille niin lämpövastus ei polta poskipäitä, jos sattuisi ottamaan kiinni. Muovi sinällään ei polta yhtään.

Viileällä kelillä huurtumisen kanssa ei ole mitään ongelmaa ja loppusyksyn hienossa tihkusateessa pysyivät kirkkaina maaliin asti. Jännä fiilis juosta sellaisessa hienossa tihkusateessa (tai mitä lie isoja sumupisaroita) ja linssit pysyivät kirkkaina.

Nyt pitäisi väsätä säädin hakkurityyppisestä mallista ja koteloida pienemmäksi.

Jos suojalasien linsseissä on kovakalvo+heijastuksenestokalvo niin niitä ei kannata lämmitellä sillä tavalla että joku kohta käy kuumana. Kalvoon rapsahtaa kuumassa hämähäkin verkkoa muistuttava kuviointi. Ei ole tarvinnut kuin kerran hiillokseen puhaltaa lasit päässä niin pilalla olivat.