Et mitkä fiilikset... Jatkuuko sun elämä niin kui mitään ei olis tapahtunut vai jättikö tää minkälaiset jäljet..? Jos olis yhtä raskasta kun mulla niin ehkä voitais nähdä ja keventää tätä oloa. Mulla ei oo vaan rohkeutta lähestyy.
Mitenhä sä voit
Anonyymi
781754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
On jättänyt jo jäljet juu.
Tuntuu että elämä päättyy tähän. En tiedä miten se enää jatkuu. Kaikki tuntuu ihan turhalta.
Niinku Depp - Heard lopputulos, kummaltakin korvauksia toisilleen.
En voi sanoa muuta kuin, että en voi hyvin. Jätti jäljet, joista tulen toipumaan pitkään.
Tuntuu, et kaikki on pois kohdiltaan kun ei ole oltu lähellä toisamme ees sillä tasolla mitä oli.
Oon koittanut löytää jotain muuta, mut tuntuu väärältä ja pelottaa.
En vaan tajua miks häivyit. Kyllä muakin pelottaisi lähestyä jos olisin häipynyt noin.
Luin kerran jutun, et joutsenparin uros oli lentänyt voimajohtoon ja se naaras jäi yksin siihen haahuilemaan. Siltä musta tuntuu. En ymmärrä miten vaan jätit minut taaksesi😪
Onkos tuista jo kauan jos on niin eikö kannattaisi nyt vaan unohtaa?
Itku tulee..
En kovin hyvin. Mutta sellaista se elämä on. Yhtä hirveää joka päivä. Naiselta ei n m tai s ole minun kirjaimeni.
Ei tämä ole minultakaan. Käytän usein myös tuota ei n eikä s eikä m. kuten tämäkin kommentoija. Olemme silti eri henkilö.
En ole missään nähnyt täällä palstalla tuota muilla oletkohan keksinyt päästäsi tuon.
Kyllä laitan Ikävä-palstalla. Ehkä N on välillä unohtunut. Juuri siksi kun M ja S kaipaajat on vähän liian innokkaita. Menee viestiketjut ihan solmuun.
Aijaa kirjoita noiden lisäksi sitten joku muukin tunniste niin ei mene sekaisin.
Mitä näistä jutuista noin niinkuin ylipäätään pidät täällä uskottavina? Mieshän on vetänyt tuotakin kirjainteatteria siellä sun täällä aloituksissa varsinkin tänään. Hieman on teennäisen oloista takertumista sinulla.-sivusta
Enhän minä sitä voi tietää mutta enpä paljoa välitä. Ei mikään oikein tunnu enää miltään.
Äläkä vaan tuo sairaan juttuja usko. Mitään miestä ei ole ollut vaan nainen alamaissa.
Naisena olen aina esiintynyt ja nainen olen. Ei paljoa täällä kiinnosta naisten kanssa puhua.
Mistä sinä abstraktista naisesta sinä jatkuvasti oikein selität, eli kenelläkään naisella ei ole ollut koskaan mitään miestä, vaan kaikki on ihan alamaissa, et kuulosta kovin johdonmukaiselta. Taidan arvata, kuka pahanilmanlintu olet
Jos olisit nainen oikeasti, miksi sinun täytyisi erikseen esiintyä sellaisena kuten ilmaisit? Anonyymipalstalla on kyllä helppo vedättää on huamattu nääs
Ei vaan sinä tykkäät ärsyttää ja loukata. Mistään muusta ei ole kyse. Etsit viestejä koko ajan, hei tuolla joku itkee, nyt kiinni ja äkkiä. Saat siitä satavarmasti tyydytystä kun lyöt jotain jolla on heikko hetki. Huvittavaa on se, että tosielämässä ja ilman sydänsuruja löisin tuollaisen mitättömän sintin alas tuosta vaan pelkällä katseella ja naurettava egosi katoasi kuin tuosta vaan . Olet tosi asiassa pelkkä nolla. On vaan niin helppo pyöriä tunnepastalla koko ajan ja etsiä tunteellisia uhreja. Olet uskomattoman nolo. Naiselta sivusta kiusaajalle.
Koska eihän sitä voi tietää jos ei kirjoita? Miten luulet muiden tietävän muuten?
Se on kateellinen muiden ilmaisutaidosta ja huomiosta.
Kateellinen ja yksinäinen ihminen joka tuntee jääneensä paitsi kaikesta mitä omasta mielestään olisi ansainnut.
Säälittävää. Kannattaisi vaikka lainata joku keskustelutaidon kirja ja opetella keskustelemaan sen sijaan että puskista hyökkäilee kiusaamaan huomionkipeänä ja kateellisena.
Sinä miews se jaksat vetää tuota itsellesivastailuteattteria ja siinä ole mitään hienoa ilmaisutaidollisesti jos esittää eri naisia( ja ihan monikossa jos se triggeröisi vähemmän joitain kummallisia osattomuuden kokemuksen tunteisia) makaaberilla tavalla
Fiilis on nyt hyvä.. Kyllä kaipaus jäi, olen itkenyt paljon kun ei meistä tullut mitään. Olet sydämmessä, jotain sinussa on hyvää mitä en ymmärrä...
Aika p_ska fiilis ku ajattelee mitä tapahtui, mutta onhan siitä päästy yli.
Arvet siitä jäi aika syvät ja yksi koko käsivarren mittanen mikä on jo haalenemassa näkymättömäksi, tiedä johtuuko pikkusormen ja nimettömän temppuilu siitä, jos meni hermoon asti.
Raskasta oli sen kaiken jälkeen päästä ylös siitä kuopasta ja en kyllä tahtoisi nähdä menneisyydestä oikein ketään enää ikinä.
Viimisetkin kontaktit laitan varmaan kiinni ja sitten ihan uusiksi kaikki jossain kaukana.
Jos olet mun elämästä, niin pysy poissa, kohtalotoveri voisi taas olla ihan mukavaa seuraa.
Mulla on sen kaiken jälkeen niin paljon rohkeutta, että en pelkää oikeastaan enää mitään.
Aiheutit sen kaiken itse. Mä olin sun jo ekasta kerrasta kun näin sut, sen tiedät. Sitten aloit karuilemaan...
Jokohan olet oppinut että sellainen taktiikka ei ole hyvä!
Ai jaa, no niinpä taisin.
En tiennyt kyllä että se oli rikos antaa kaikkensa kun toinen vaan huolehti itsestään.
Olihan se oma syy, olisi pitänyt lopettaa se suhde heti alkuunsa.
Mua vitutti se kaikki sama paska joka päivä, mutta se oli sitä "elämää" jota tahdoit.
Mä kestin sitä aika kauan niinku tiedät ja kannoin ihan vitusti kaikkea paskaa jatkuvasti.
Vähän vitutti kuunnella sitä motkotusta että tehdään aina mitä mä tahdon ja kun mä kysyin milloin viimeksi tehtiin mitä tahdoin tai mentiin minne tahdoin, niin olit hiljaa, aivan.
Mä kyllä kerroin etten jaksais joka vitun viikonloppu tulla baariin kuuntelemaan motkotusta ja istumaan oluttuopin kanssa pöytään kun muut on jatkuvasti nenä kiinni luurissa.
Mä kaipasin jotain toimintaa, jotain aktiviteettia, jotain jossa kaikki voi olla mukana, mutta ei menty.
No, kiitos vaan kannustuksesta kun aloin puurtamaan meitä vapaaksi oravanpyörästä.
Se oli niin ihanaa kun kiire painaa päälle ja tulee pelkkää lokaa niskaan ja hoputuksia ja vaatimuksia mutta ei yhtään apua, sellaista mikä olisi auttanut.
Kyllähän siitä keskusteltiin melkein vuosi ja päätettiin että kyllä ja siihen se jäi.
Siinä tuli burnoutti ja muut asiat sitten iski päälle, ethän sinä ollut syyllinen yksin.
Se oli todella mukavaa kun kaikkein pahimmalla hetkellä sitten vedettiin ihan kaikki mattokin alta ja ryöstettiin ja kun toinen oli ihan heikoimmillaan ja pyysi apua, niin muistuttelit siitä itsemurhasta, kuinka se olisi ollut jotenkin tärkeä muisto siinä hetkessä.....
Eipä siinä, totta kai ihminen siinä kaiken menettäneenä sekavassa tilassa harkitsee sitä asiaa, kiitos muistutuksien.
Ostinkin pari päkkiä olutta ja menin niitä tuhoamaan ja kokeilin miltä se tuntuu, en viiltänyt ihan täysin syvään, kun piti vain kokeilla miltä se tuntuu, mutta noi kaksi sormea ei toimi oikein.
Edelleen maailma on ollut sen jälkeen niin outo, että en tiedä onnistuinko ja olen nyt tuonpuoleisessa vai tapahtuiko siinä jotain muuta.
Joo, eihän tässä muuta, siinä vaan kun tuntuu että oikeutta ei saa oikein mistään enää, niin miksi pitäisi tukea mitään enää?
Mitä tarkoitat tuolla karuilemaan sanalla. Jotain murretta?
Laitamilta kysyvä.
Sen kyllä muistan sinä aamuna kun ajoin kotiin, oli kyllä outo kotimatka.
Olit juuri viettänyt yösi pomosi kanssa hotellihuoneessa kun olin itse selvittämässä päätä tai turruttamassa tai mitä lie siellä teinkään yrittäessäni tehdä asioita selviksi itselleni.
Aamulla kotiin ajaessa oli sellainen valkoinen sumu tai pilviverho vähän kaikkialla.
Hieman kuin siinä triangle leffassa.
Ei sumua mutta kuitenkin kuin pilviä olisi ollut kaikkialla ympärillä ja muutenkin kaikki oli vähän unen oloista ja outoa, tai kuin olisi silmissä ollut jotain valkoisia roskia, so unreal...
Se oli se teidän yhteinen suunnitelmanne, meni pieleen varmaan eikä ihan toivotulla tavalla mennyt.
No, toisaalta, en kyllä tiedä jäittekö te sinne ja minä olen täällä toisella puolella vai mitä tapahtui.
Täyttä varmuutta ei ole, mutta haittaako tuo.
Pääasia ettei enää olla missään tekemisissä eikä toivottavasti enää tavata eikä kuulla.
Missäpäin ei tiedetä mitä KARU meinaa? Ei ole mitään murretta, vaan selvää Suomen kieltä.
Jos joku on sulle karu, hän karuilee. Vähän kuin jos joku on sulle pelle, hän pelleilee.
Wtf.
Karuileminen tarkoittaa jotain ihan muuta
Laita viesti tai soita niin voidaan nähdä..
Eiks tilanne oo päällä
Jäljet tulee myöhemmin
Söpöt pupun jalanjäljet
Toivon
En pysty. Se pitää tulla häneltä tässä tilanteessa.
Ai pikkupupun?
Pyysin jo kerran.
Ei ole pyytänyt mitään...
🎃🎲😅
https://youtu.be/-oH99VW0pRI
Ihan sama vaikka kuolisin. 🤴
Miksi prinssi on niin apea?
Olen se aika monesti jo sanonut täällä. Ei ole hän täällä, eikä hän minua kaipaile. Niin p*skaakos tässä. Apea on aika lievä ilmaisu tälle olotilalle. 🤴
Olen kärsinyt eroahdistuksen jo alkukeväästä.
Ymmärsin silloin, ettei mitään enää tule.
Itsepä häivyit ja olet rikollisen tiesi valinnut.
En halua olla mukana sellaisessa elämässä.
Don't do the crime, if you can't do the time.
Pliis
Anna minulle toinen mahdollisuus.
Kehtaan. Häpeilemättä
https://youtu.be/YemRbfsgJg0
Haittaakse
En kyllä ymmärrä mikä voisi estää kysymästä, jos pitää mahdollisena, että tälllä toisella on jäänyt jonkunlaiset jäljet jostain asiasta, kuten asian ilmaisit.
No Leena, meikäläine häppää vain elovenaa, mikä tuollaisesta tekee naisen? Juopottelin kerran pari koria olutta, että olisin nainen, en nyt ole nainen, olen täysin tietoinen, ethän itke.....
"Nuori veli, nuori sisko, vaikka itket. Isäsäsi on jättänyt meidät. Hän on mennyt paikkaan kuolleiden, huolehtimaan vuoksi lapsien orpojen..."
https://m.youtube.com/watch?v=d6iSbM0j0os
Pitää tässä nyt vaan yrittää olla olematta yhtä tunteidensa kanssa. Joskus vaan on niin että vaikka kaikki palaset sopii yhteen niin kaikki tuntuu silti hajoavan palasiksi.
No ei jatku. Olet mielessäni edelleen joka päivä. Ihan hemmetin raskasta. Toivon että ottaisit yhteyttä minuun.
Jep…sama täällä🙁 ota sie miuhun yhteyttä….tiiät kyl miks en uskalla laittaa viestii…🙄
Vaikea sanoa miten voin. Huijasin sinua tarkoituksella mutta syy on yksinomaan minussa, on aina ollut. Siksi se miten näin sinut unessani oli niin suuri järkytys. Ehkä tähän astinen elämäni ollutkin enemmän unta elämästä. Olit kosketus todellisuuteen. Toivon että voit antaa anteeksi sillä kaikki jakamamme joka saattaa näyttää valheelta ei suinkaan ollut sitä. Kun katsoin silmiisi, aloin yhtäkkiä ymmärtää asioita itsestäni, jotka olivat puhumattomia vuosia, sisäisen elämäni palasia, jotka olivat syvästi tukahdutettuja. Tiedä sitten olivatko ne haudattuja koska tuntuivat sopimattomilta vai vain nimeämättömiä omaa kyvyttömyyttäni määritellä niitä. Olen enemmän illusionisti kuin huijari, ja sitä koska olen hyvin privaatti ihminen. Vaikka olisi totta että tuntisit minut paremmin kuin kukaan koskaan, en ikinä myöntäisi sitä. Mieluummin kaivaisin vaikka oman sydämeni ulos rinnastani. Aika ajoin saatan päästää toki ihmisiä pieneen maailmaani mutten koskaan salli heidän tulla tietoiseksi tästä. Erityisesti kun välitän. Ja mitä enemmän välitän sitä vähemmän annan ulospäin. Tämä sinun tulisi ymmärtää ja antaa anteeksi. Ne temput olivat itseni pelastamista, ehkä itsepetostakin. Olen piilottanut nämä tunteeni niin syvälle että olen oppinut elämään niiden kanssa, kuin minkä tahansa arkipäiväisen. Olen tietenkin ollut haitaksi myös itselleni, ja se minun olisi annettava anteeksi itselleni. Antaa anteeksi mutta olla säälimättä. Erityisesti ei nyt kun olen herännyt.
Laita tuo sama hänelle muualle kuin tänne?
Kerro tai kirjoita tämä hänelle. tämä on sen verran harvinaislaatuista että virhetulkinnat varmasti loukanneet syvästi.
Samaa mieltä.
Käsittämätön herääminen? Nyt laitat tuon sille naiselle jos yhtään kunnioitat sitä. Epäkunnioituksen muistaa loppuelämän. Tarkennan vielä ja ...
Tarkennat vielä
Kysyit tuossa aloituksessa mitkä fiilikset on, jatkuuko elämä niinkuin entisellään. En, tunne sinua mutta voi vastata kysymykseesi jotain. Tämä varmaan liittyy ihmissuhde asioihin veikkaisin? Minulla on ollut aika pitkä jakso itselle raskasta aikaa, kun olen kaivannut erästä henkilöä aika pitkään. Kun, sitä harvoin Rakastuu sillä tavalla että tuntee sen niin täydellisenä tunteena toiseen ihmiseen, niitä siitä tulee sitten kaikki huonot olot kun kaipaus on niin voimakas. Sitä sinä varmaan tarkoitit, tuolla kysymykselläsi? Kyllä minun Rakkaus on ollut erittäin syvää ja voimakasta häneen, sen sanon kyllä. Minun elämä on ollut sekaisin jo pitkään, kun ei suurta Rakkautta mielestäni monta kertaa satu kohdalle. Silloin kun oikeasti Rakastut ihmiseen, niin kyllä siinä myös joutuu tuskan raatelemaksi väkisin. Johtuu siitä kun et näe ihmistä, ja päivästä päivään kaipaat. Eli, voin sanoa tuohon mitä kysyit, että ei se elämä jatku samanlaisena kuin ennen.
Samoin tunnen.
Onko sulla töpseli vai pistorasia?
En, ensin tajunnut tuota töpseli vai pistorasia juttuu, johtuuko väsymyksestä vai mistä. Onko häiriö pururadalla, eli korvien välissä. Kyllä se on töpseli.
Aloittajalla pistorasia.
Joo, kyllä tajusin jo kun luin tuon aloituksen että se on naisen kirjoittama, jotekin siinä on niin vahvasti aistittavat tunteet tuossa kirjoituksessa.
Niin mun intuitio kertoi mutta en uskaltanut luottaa siihen.
T. Pistorasia
Samoin, noinhan se on. Mielestäni asioista, rakkaudesta ja rakastamisesta pitäisi yrittää puhua oikeassa elämässä.
No ihan p***** on, mutta olkoot. Pitää kaivaa lapiolla reitti ulos tästä kasasta.
Jätti. Jotenkin mulle valkeni ettei kukaan ole välittänyt ja jään loppujen lopuksi yksin.
Jet lag -fiilikset eli siis täh?
Joo jäljet jäi ja itkettää.
Jätti jäljen minuunkin. Näkeminen ja keventäminen kuulostaisivat oikein hyviltä.
Seksuaalista puolta lukuun ottamatta mies ja nainen tuntevat rakkauden samalla tavoin.
Eli ei se toinenkaan sen helpommalla pääse tunteiden osalta.
Voi olla, että se toinen voi jopa vielä huonommin jos toinen on 'temppuillut' itseänsä peittääkseen. Ja jos se toinen on lähtenyt.. Vaikka ehkä rakastaakin.
Olen nyt fine. Itkin eilen kuin pieni lapsi koko päivän ja illan Nyt olen taas oma tylsä itseni. Tarvitsen nuo pohjalla käynnit, se on mun tapa hallita tunteitani ilmeisesti.
Jotkut yöt ovat yhtä kidutusta. Kun rakasti ja joutui luovuttamaan osa itseä pitää valveilla ja kuiskailee miksi ei yrittänyt enempää.
Se vaihtelee koska tapani on katsoa itseäni monista kulmista, jolloin oikeita tai vääriä ratkaisuja ei oikeastaan ole. Asiat tapahtuvat kuten ovat tapahtuakseen. Ja pääasiassa pystyn säilyttämään tämän tyynen hyväksyvän olotilan. Mutta olihan se, ihan kaikkea -surullista, pahaa, hullua ja ihanaa. En vaihtaisi sitä mihinkään. Joskus on katsottava taakseen nähdäkseen sen mitä edessä on. Erityisesti jos tapana on juosta totuuksia karkuun. Synkistelyssäkin on kuitenkin oma viehätyksensä, on aina ollut. Tyhjiö sielussa, sen näkijä tekee vaikutuksen. Voi kuitenkin viedä kovalla työllä saavutetun tasapainon mennessään. Tapojensa orja onko sitten karjaa. Kuten sanoin, olen monta. Ja seuraava esitys sielunteatterissani odottaa alkamistaan.
Hämmennys, olit peili joka näytti minut useista mahdollisista ja mahdottomistakin kulmista. Absurdi, vääristävä vai sitäkö kaikkea tosiaan olen. Tai ehkä kärsin Liisa Ihmemaassa -syndroomasta.
Tulee mieleen huvipuiston peilisali.
Nyt en ymmärrä..? Kuvittelet siis jonkun olevan SUN TAKIA alamaissa? Pitää olla täynnä itseään jos kuvittelee tietävänsä mistä johtuu kenenkin fiilikset...
Miks ei ol? Mun pöntöstä häkä alkaa hälyttävästi niittaamaan.
Tiedät mun postilaatikkonsa. Sujautat osoitetietosi mun laatikkoonsa ja poistut paikalta muina henkilöinä.
Mannelta mimmille.