Moi. Oon kohta 16v täyttävä poika ja mua on jo pitkään vaivannut ongelma josta ajattelin nyt kirjoittaa tänne. Yläasteelle siirryttyäni itsetuntoni alkoi kadota enkä ole täysin varma miksi. Menetin suurimman osan ystävistäni jonka takia aloin viettämään paljon aikaa yksin kotona. Olen koko peruskoulun ollut hieman ujompi kuin muut (varsinkin koulussa) enkä ole koskaan ollut hyvä tutustumaan uusiin ihmisiin. Yläasteelle saavuttuani minulla ei ollut muita kuin vanha luokkalaiseni jonka kanssa itseasiassa vietin koko yläkouluajan. Emme kuitenkaan tavanneet koulun ulkopuolella koskaan. Vaikka minulla oli pari ystävää koulun ulkopuolella, tunsin oloni silti yksinäiseksi.
En puhunut koulussa juuri kenellekkään joka johti minut siihen pisteeseen että olen hyvin huono sosiaalisissa tilanteissa. Vapaa-ajan kulutan pääosin pelaten tai mopoillen. Pelien kautta tutustuin moniin ihmisiin joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä. Ainoa ongelma on se etten ole kertaakaan puhunut heille omalla äänelläni huonon itsetuntoni vuoksi. Pelkäsin että he tuomitsisivat minut ääneni perusteella eivätkä haluisi olla kanssani enään tekemisissä. Kun sitä ajattelee se kuulostaa ihan vitun tyhmältä. Olen siirtymässä syksyllä amikseen. pelkään että jään siellä samalla tavalla ulkopuolelle kuin peruskoulussa. Tämä kuulostaa siltä etten ole missään kontaktissa ihmisiin mutta se ei ole sitäkään. Minulla on ystäviä joiden kanssa vietän silloin tällöin aikaa, ja olen kaikkea muuta kuin hiljainen tai ujo. Minulle on vain todella vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Kaverini ovat tutustuneet uusiin ihmisiin, ja he ovat minun kanssa lähinnä vain silloin jos muuta vaihtoehtoa ei ole.
En puhunut koulussa juuri kenellekkään joka johti minut siihen pisteeseen että olen hyvin huono sosiaalisissa tilanteissa. Vapaa-ajan kulutan pääosin pelaten tai mopoillen. Pelien kautta tutustuin moniin ihmisiin joiden kanssa olen vieläkin tekemisissä. Ainoa ongelma on se etten ole kertaakaan puhunut heille omalla äänelläni huonon itsetuntoni vuoksi. Pelkäsin että he tuomitsisivat minut ääneni perusteella eivätkä haluisi olla kanssani enään tekemisissä. Kun sitä ajattelee se kuulostaa ihan vitun tyhmältä. Olen siirtymässä syksyllä amikseen. pelkään että jään siellä samalla tavalla ulkopuolelle kuin peruskoulussa. Tämä kuulostaa siltä etten ole missään kontaktissa ihmisiin mutta se ei ole sitäkään. Minulla on ystäviä joiden kanssa vietän silloin tällöin aikaa, ja olen kaikkea muuta kuin hiljainen tai ujo. Minulle on vain todella vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Kaverini ovat tutustuneet uusiin ihmisiin, ja he ovat minun kanssa lähinnä vain silloin jos muuta vaihtoehtoa ei ole.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.