Olen ollut aina omituinen ihminen. Ei juurikaan kavereita ja tosi paljon yksinoloa. Tunnen vaivaantuneeksi oloni toisten seurassa. Mikään ei kiinnosta. En saa mitään aikaiseksi. Olen syrjäytynyt pahoin. Olen käynyt itselleni ammatin mutta työn löytyminen on ollut vaikeaa. En enää edes yritä. Pyörin asunnossa yksin joka päivä. Koulussa olin yksin ilman yhtään kaveria. En saa minkäänlaista kaverisuhdetta aikaiseksi. Yritin joskus mutta epäonnistuin. Olen siis päättänyt ruveta erakoksi. Ehkä silloin olen onnellinen kun ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olisi parempi muuttaa nii kauas korpeen ettei naapureista olisi mitään vaivaa. Ja olen erittäin ruma ihminen. Mahdoton löytää seurustelukumppania.
Olen erakko enkä muuksi enää tule.
Anonyymi
3376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisten+seura+sisältää+omat+riskinsä,+koska++suuri+osa+-+ja+ehkä+jopa+50%+-+sieluista+on+eri+asteisesti+negatiivisia.++Eikä+se+aina+helpolla+selviä,+että+minkälaisen+sielun+kanssa+on+tekemisissä.+Yllättävänkin+monet+valitsevat+nykyään+erakkoelämän+ja+rakentavat+talon+metsään+keskelle+ei-mitään.+Ei+huono+ajatus+välttämättä+ollenkaan+näinä+lopun+aikoina+kun+ihmisten+itsekkäimmät+puolet+korostuvat.
minä asun maaseudulla mutta pystyisin assuun keskellä korpimetsää jos sinne rakennettaisi talo, jossa siellä vois olla kaivovesi, ja voisin mennä jopa niin pitkälle että voisin elää ilman sähköä, pyydystäisin ruokaa metsästä suurimmalta osin. Pystyisin asuun yksin helposti koska oon yksinäinen susi sielultani.
Minulle Saimaa on todella läheinen , retkeily on minun elämän muotoni.
Lukiosta kun lähdin inttiin ja opiskelemaan ei kavereita ole ollut.Yksin olen ollut ja viihtynyt.