Yhteydenpitomme alkoi uudestaan 14.6.2020. Alussa viestimme olivat aika lailla tavanomaisia ja arkipäiväisiä. Pikkuhiljaa aloimme kertoa itsestämme enemmän ja enemmän. Luottamus välillämme kasvoi niin, että pystyimme kertomaan myös asioista, joista ei tiennyt kukaan ulkopuolinen. Jo alussa tärkeää välillämme oli luottamus ja toistemme kunnioittaminen.
Kun muutamia kuukausia oli kulunut, niin kerroit että "kuorin" sinua kerros kerrokselta kuin sipulia ja sallit minulle sellaisia asioita tietooni, joista kukaan ulkopuolinen ihminen ei ollut edes koskaan tiennyt. Asiat olivat hyvin henkilökohtaisia ja kipeitäkin. Halusin olla myös luottamuksesi arvoinen.
Aika kului ja näimme ensimmäisen kerran. Sitä ennen olimme viestitelleet ja puhuneet puhelimessa lukemattomia kertoja. Olimme valmistautuneet siihen, että tulisi eteemme sitten mitä vaan, niin annettaisiin virran "viedä". Tiesimme siis mitä odottaa. Se eka tapaaminen oli kaikin puolin ihana. Siitä tapaamisesta lähtien tiesin, että olemme niin samankaltaisia kaikkine tekemisineen ja puheineen.
Aloimme tapailla lähes kuukausittain.
Ystävyyttämme juhlistimme pidennetyllä viikonlopulla vuokraamallamme mökillä. Lumikenkäilimme, saunoimme yhdessä, teimme yhdessä ruokaa ja koimme runsaasti myös läheisyyttä. Sen viikonlopun aikana meistä tuli sielunkumppaneita.
Kun aikaa kului niin tunsin kuinka ystävyys ja ihastus alkoi muuttumaan rakkaudeksi. Tapasimme kuukausittain, kävimme luontoretkillä, vietimme viikonloppuja ja pitempiäkin aikoja myös yhdessä. Aivan upeita ja unohtumattomia hetkiä ja tapahtumia.
Aloimme suunnittelemaan myös yhteistä tulevaisuutta. Yhteinen asunto jne.
Sitten tuli joulukuu 2021, olimme viettäneet jälleen lähes viikon yhdessä. Jotain sellaista tapahtui, jota en tänä päivänäkään kaikkinensa ymmärrä mikä sai sinut ryhtymään peruuttamaan kaikki ne asiat mitä yhdessä oli sovittu ja mitä oli suunniteltu koskien mm. yhteistä elämää, yhteistä asuntoa jne. Epävarmuus jostakin? Olin todella pettynyt. Tiedän, että kun tammikuussa vielä muutaman kerran viestitimme loukkasin sinua kirjoituksillani. Niin ei olisi pitänyt tehdä.
Vaikka olenkin "nähnyt" sinua somessa silloin tällöin, niin emme ole kuitenkaan enää keskenämme viestitelleet.
Olen kuitenkin ikuisesti kiitollinen sinulle siitä, että mitä kaikkea saimme yhdessä kokea ja tuntea, mitä kaikkea sinä minulle opetit ja erityisesti sen että pelastit myös minun elämän.
Toivottavasti saamme tilaisuuden vielä nähdä ja jutella asioista. Tiedät, että odotan.
Rakkaudella sinut ikuisesti muistaen.
Kun muutamia kuukausia oli kulunut, niin kerroit että "kuorin" sinua kerros kerrokselta kuin sipulia ja sallit minulle sellaisia asioita tietooni, joista kukaan ulkopuolinen ihminen ei ollut edes koskaan tiennyt. Asiat olivat hyvin henkilökohtaisia ja kipeitäkin. Halusin olla myös luottamuksesi arvoinen.
Aika kului ja näimme ensimmäisen kerran. Sitä ennen olimme viestitelleet ja puhuneet puhelimessa lukemattomia kertoja. Olimme valmistautuneet siihen, että tulisi eteemme sitten mitä vaan, niin annettaisiin virran "viedä". Tiesimme siis mitä odottaa. Se eka tapaaminen oli kaikin puolin ihana. Siitä tapaamisesta lähtien tiesin, että olemme niin samankaltaisia kaikkine tekemisineen ja puheineen.
Aloimme tapailla lähes kuukausittain.
Ystävyyttämme juhlistimme pidennetyllä viikonlopulla vuokraamallamme mökillä. Lumikenkäilimme, saunoimme yhdessä, teimme yhdessä ruokaa ja koimme runsaasti myös läheisyyttä. Sen viikonlopun aikana meistä tuli sielunkumppaneita.
Kun aikaa kului niin tunsin kuinka ystävyys ja ihastus alkoi muuttumaan rakkaudeksi. Tapasimme kuukausittain, kävimme luontoretkillä, vietimme viikonloppuja ja pitempiäkin aikoja myös yhdessä. Aivan upeita ja unohtumattomia hetkiä ja tapahtumia.
Aloimme suunnittelemaan myös yhteistä tulevaisuutta. Yhteinen asunto jne.
Sitten tuli joulukuu 2021, olimme viettäneet jälleen lähes viikon yhdessä. Jotain sellaista tapahtui, jota en tänä päivänäkään kaikkinensa ymmärrä mikä sai sinut ryhtymään peruuttamaan kaikki ne asiat mitä yhdessä oli sovittu ja mitä oli suunniteltu koskien mm. yhteistä elämää, yhteistä asuntoa jne. Epävarmuus jostakin? Olin todella pettynyt. Tiedän, että kun tammikuussa vielä muutaman kerran viestitimme loukkasin sinua kirjoituksillani. Niin ei olisi pitänyt tehdä.
Vaikka olenkin "nähnyt" sinua somessa silloin tällöin, niin emme ole kuitenkaan enää keskenämme viestitelleet.
Olen kuitenkin ikuisesti kiitollinen sinulle siitä, että mitä kaikkea saimme yhdessä kokea ja tuntea, mitä kaikkea sinä minulle opetit ja erityisesti sen että pelastit myös minun elämän.
Toivottavasti saamme tilaisuuden vielä nähdä ja jutella asioista. Tiedät, että odotan.
Rakkaudella sinut ikuisesti muistaen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oi ihana tarina. mitä mahtoi tapahtua?
Vaikka ikää onkin kertynyt jo kohtuullisesti, niin sitä aina itsekin hämmästyy, että eikö vieläkään osaa kirjoittaa asioista niin, että ne eivät sitten millään tavalla loukkaa toista osapuolta.
Mutta nyt tämä lähes puolen vuoden jakso, minkä aikana emme ole vaihtaneet ystäväni kanssa viestejä, on ollut ainakin itselleni hyvin opettavaista. Itse voisin ajatella ainakin, että enää ei ole varaa ja syytä viestittää ja käyttäytyä ketään kohtaan niin epäkunnioittavasti kuin olen käyttäytynyt ystävääni kohtaan.
Mutta niinkuin alkuperäisessä viestissä kirjoitin, niin olen ystävättärelleni kiitollisuuden velassa aina siitä, että hän toiminnallaan pelasti minut elämään. Jos hänen kaltaista ihmistä en olisi kohdannut oikeaan aikaan, niin asiat saattaisivat olla nyt todella huonosti.
Pelimies kyseessä. Kyllästyy ja hakee seuraavan. Kai maksoit kaikki kulut siinä samalla?
Sama ajatus. Pleijereitä riittää. Kaikki ikuista ja ihanaa rakkautta.... kunnes kyllästyy ja katse hakee jo muuta.
Tarkennuksena, alkuperäinen viesti on naiselle.