MMJ Johto läpi villojen

Höpö höpö.
Ei tule mitään helpotusta putkesta, samalla luokituksella menee putkella tai ilman. Putken pitäisi olla niin suuri että se katsottaisiin kanavaksi. Ja kertoimet ovat tosi rankat paksujen eristeiden lävistyksille.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö.
Ei tule mitään helpotusta putkesta, samalla luokituksella menee putkella tai ilman. Putken pitäisi olla niin suuri että se katsottaisiin kanavaksi. Ja kertoimet ovat tosi rankat paksujen eristeiden lävistyksille.

Lue lisää

Totta kai putki on vaatimus eristeen läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai putki on vaatimus eristeen läpi.

Standardin kohta kiitos?

Kyllä Tukesin varoitusjutuissa tuosta on sanottu että tällöin korjauskerrointa ei edes voi määrittää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Tukesin varoitusjutuissa tuosta on sanottu että tällöin korjauskerrointa ei edes voi määrittää.

Tuolla vääntöä tästä samasta aiheesta ja tarkemmin tuosta Tukesin jutustakin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/11819547/mmj-kaapeli

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Tukesin varoitusjutuissa tuosta on sanottu että tällöin korjauskerrointa ei edes voi määrittää.

Jos ei ole SFS-standardissa määritelty jotain, niin aina voi värkätä oman standardinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole SFS-standardissa määritelty jotain, niin aina voi värkätä oman standardinsa.

Oma standardi itää hyväksyttää luokituslaitoksessa, sillä muutoin se ei ole hyväksytty standardi.

"Laskennallisesti voidaan todeta, että esim. mineraalivillaeristeessä johtimen lämpeneminen alkaa pysyä vakiona noin metrin eristekerroksen jälkeen. Johdin ei siis enää juuri lämpene lisää kulkisi se vaikka kuinka pitkän matkan eristeen sisällä. Lämmöneriste alkaa siis jossain vaiheessa toimia lämmönjohtimena.
Jotta lämpeneminen pysyisi sallituissa rajoissa, pitää kuomitus pudottaa karkeasti kolmasosaan verrattuna vapaassa ilmassa kulkevaan johtimeen. Putkeen asentamisella ei käytännössä ole vaikutusta."

Anonyymi kirjoitti:

Oma standardi itää hyväksyttää luokituslaitoksessa, sillä muutoin se ei ole hyväksytty standardi.

"Laskennallisesti voidaan todeta, että esim. mineraalivillaeristeessä johtimen lämpeneminen alkaa pysyä vakiona noin metrin eristekerroksen jälkeen. Johdin ei siis enää juuri lämpene lisää kulkisi se vaikka kuinka pitkän matkan eristeen sisällä. Lämmöneriste alkaa siis jossain vaiheessa toimia lämmönjohtimena.
Jotta lämpeneminen pysyisi sallituissa rajoissa, pitää kuomitus pudottaa karkeasti kolmasosaan verrattuna vapaassa ilmassa kulkevaan johtimeen. Putkeen asentamisella ei käytännössä ole vaikutusta."

Lue lisää

Höpöhöpö.
Jos osoittaa että säköturvallisuus toteutuu vähintään yhtä hyvin kuin jonkun SFS-standardin mukaisesti niin eikun menoksi. Ei tuossa mitään luokituslaitoksia tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.
Jos osoittaa että säköturvallisuus toteutuu vähintään yhtä hyvin kuin jonkun SFS-standardin mukaisesti niin eikun menoksi. Ei tuossa mitään luokituslaitoksia tarvita.

Lue lisää

Tuo osoittaminen vaatii jonkun tarkastamaan asian. Tarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty tarkastuslaitos, sillä muutoin tarkastus ei ole virallinen. Jos hyväksyntä ei ole virallinen, niin kuinka se voi saada standardin statuksen.
Älä viitsi vääntää. Tiedät itsekin mistä on kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.
Jos osoittaa että säköturvallisuus toteutuu vähintään yhtä hyvin kuin jonkun SFS-standardin mukaisesti niin eikun menoksi. Ei tuossa mitään luokituslaitoksia tarvita.

Lue lisää

Luulisi Tukesille riittävän, kun mainitsee että Suoli24:ssä on asia todettu näin olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo osoittaminen vaatii jonkun tarkastamaan asian. Tarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty tarkastuslaitos, sillä muutoin tarkastus ei ole virallinen. Jos hyväksyntä ei ole virallinen, niin kuinka se voi saada standardin statuksen.
Älä viitsi vääntää. Tiedät itsekin mistä on kyse.

Lue lisää

Keksi lisää satuja. Sitten taas nauretaan.

Anonyymi kirjoitti:

Keksi lisää satuja. Sitten taas nauretaan.

Onko sinulla jokin uhmaikä?
Tiedätkö edes mitä standardi tarkoittaa?
Standardeista ei päätä mikään taho yksin. Standardit syntyvät yleensä markkinoiden tarpeesta ja toiveesta. Niiden laatimiseen voivat kaikki osallistua halunsa ja kiinnostuksensa mukaan.Suomessa standardisointityö on hajautettu: SFS on keskusjärjestö, ja se on delegoinut merkittävän osan standardisointivastuista eri toimialoja edustaville organisaatioille.
Asia on tietenkin hyvin vaikeasti ymmärrettävissä, joten kaikille sen tarkoitus ei koskaan aukea.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo osoittaminen vaatii jonkun tarkastamaan asian. Tarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty tarkastuslaitos, sillä muutoin tarkastus ei ole virallinen. Jos hyväksyntä ei ole virallinen, niin kuinka se voi saada standardin statuksen.
Älä viitsi vääntää. Tiedät itsekin mistä on kyse.

Lue lisää

Kuten jo sanottu niin tuo on höpöä että siihen jolu tarkastuslaitos -ainakaan etukäteen tarvitaan -jos jotain sattuu niin sitten kyllä punnitaan kyllä tosi tarkasti perustelut standardeista poikkeamisille.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sinulla jokin uhmaikä?
Tiedätkö edes mitä standardi tarkoittaa?
Standardeista ei päätä mikään taho yksin. Standardit syntyvät yleensä markkinoiden tarpeesta ja toiveesta. Niiden laatimiseen voivat kaikki osallistua halunsa ja kiinnostuksensa mukaan.Suomessa standardisointityö on hajautettu: SFS on keskusjärjestö, ja se on delegoinut merkittävän osan standardisointivastuista eri toimialoja edustaville organisaatioille.
Asia on tietenkin hyvin vaikeasti ymmärrettävissä, joten kaikille sen tarkoitus ei koskaan aukea.

Lue lisää

Paskanjankuttamisen sujuva taito on hieno asia. Tosin sähköasennustöissä ja standardeista poikkeamisessa siitä ei ole hyötyä kuin sähköranelle.
Sähköurakointioikeuden omaavat tietävät aivan hyvin kuinka Tukesin suosittelemista standardeista poiketaan eli laaditaan oma standardi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten jo sanottu niin tuo on höpöä että siihen jolu tarkastuslaitos -ainakaan etukäteen tarvitaan -jos jotain sattuu niin sitten kyllä punnitaan kyllä tosi tarkasti perustelut standardeista poikkeamisille.

Lue lisää

Kuka on väittänyt, että stadardoimislaitosta tarvitaan etukäteen, jos itse sähkötyönjohtaja itse laskee johtimen lämpenemisen.
Jos lasket itse, niin ei se ole mikään oma standardi. Se on tällöin vain tapauskohtainen laskelma.
Standardilla tarkoitetaan yleispätevää tapaa, joka soveltuu kaikkiin kohteisiin ilman tapauskohtaista selvitystä. Standardista voidaan aina poiketa. Tällöin täytyy aina pystyä muutoin osoittamaan, että standardissa mainitut lähtökohdat toteutuvat kuten tässä tapauksessa ei ylitetä johtimelle määriteltyjä lämpörajoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka on väittänyt, että stadardoimislaitosta tarvitaan etukäteen, jos itse sähkötyönjohtaja itse laskee johtimen lämpenemisen.
Jos lasket itse, niin ei se ole mikään oma standardi. Se on tällöin vain tapauskohtainen laskelma.
Standardilla tarkoitetaan yleispätevää tapaa, joka soveltuu kaikkiin kohteisiin ilman tapauskohtaista selvitystä. Standardista voidaan aina poiketa. Tällöin täytyy aina pystyä muutoin osoittamaan, että standardissa mainitut lähtökohdat toteutuvat kuten tässä tapauksessa ei ylitetä johtimelle määriteltyjä lämpörajoja.

Lue lisää

Kerro vielä standardin määritelmä niin ranet pääsee siitäkin inttämään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka on väittänyt, että stadardoimislaitosta tarvitaan etukäteen, jos itse sähkötyönjohtaja itse laskee johtimen lämpenemisen.
Jos lasket itse, niin ei se ole mikään oma standardi. Se on tällöin vain tapauskohtainen laskelma.
Standardilla tarkoitetaan yleispätevää tapaa, joka soveltuu kaikkiin kohteisiin ilman tapauskohtaista selvitystä. Standardista voidaan aina poiketa. Tällöin täytyy aina pystyä muutoin osoittamaan, että standardissa mainitut lähtökohdat toteutuvat kuten tässä tapauksessa ei ylitetä johtimelle määriteltyjä lämpörajoja.

Lue lisää

"Jos lasket itse, niin ei se ole mikään oma standardi. "

Jos minä ihan itse olen laskenut ja päätynyt johonkin lopputulokseen, niin voin aivan hyvin määritellä käytettävän menetelmän standardiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lasket itse, niin ei se ole mikään oma standardi. "

Jos minä ihan itse olen laskenut ja päätynyt johonkin lopputulokseen, niin voin aivan hyvin määritellä käytettävän menetelmän standardiksi.

Lue lisää

"Standardit ovat yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle."

Kenen kanssa olet yhteisesti sopinut lopputuloksesta, jos vain "ihan itse" lasket ja päädyt johonkin lopputulokseen? Mihin tämä laskelmasi on kirjattu julkisesti saataville, jotta muutkin voivat hyödyntää sitä?

Enkä olisi parempi, ette selvennät itsellesi, mitä standardilla tarkoitetaan. En valitettavasti enempää sitä pysty sinun tasoisellesi selventämään.

Anonyymi kirjoitti:

"Standardit ovat yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle."

Kenen kanssa olet yhteisesti sopinut lopputuloksesta, jos vain "ihan itse" lasket ja päädyt johonkin lopputulokseen? Mihin tämä laskelmasi on kirjattu julkisesti saataville, jotta muutkin voivat hyödyntää sitä?

Enkä olisi parempi, ette selvennät itsellesi, mitä standardilla tarkoitetaan. En valitettavasti enempää sitä pysty sinun tasoisellesi selventämään.

Lue lisää

SFS 6000 on Tukesin luetteloima sähköturvallisuuslain mukainen velvoittava standardi, jota soveltaen turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Jos siitä poiketaan, pitää turvallisuustaso osoittaa samaksi. Tilaajan pitää hyväksyä poikkeaminen. Kylkeen voi pyytää tarkastajan lausunnon.
Eipä taida laskelmia olla juuri näkynyt, isoja korjauksia kylläkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Standardit ovat yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai vaikkapa ominaisuuksia tuotteille ja niiden valmistukselle."

Kenen kanssa olet yhteisesti sopinut lopputuloksesta, jos vain "ihan itse" lasket ja päädyt johonkin lopputulokseen? Mihin tämä laskelmasi on kirjattu julkisesti saataville, jotta muutkin voivat hyödyntää sitä?

Enkä olisi parempi, ette selvennät itsellesi, mitä standardilla tarkoitetaan. En valitettavasti enempää sitä pysty sinun tasoisellesi selventämään.

Lue lisää

Höpöhöpö.
Minä voin aivan hyvin tehdä oman standardin kyselemättä lupaa keneltäkään muulta.
Jos joku haluaa noudattaa tuota standardia niin olkoon hyvä vain.
Tuommoisia itsetehtyjä standardeja löytyy runsaasti. Vilkaise vaikka iphonea. Tai Whitworth-kierteitä.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.
Minä voin aivan hyvin tehdä oman standardin kyselemättä lupaa keneltäkään muulta.
Jos joku haluaa noudattaa tuota standardia niin olkoon hyvä vain.
Tuommoisia itsetehtyjä standardeja löytyy runsaasti. Vilkaise vaikka iphonea. Tai Whitworth-kierteitä.

Lue lisää

Ehkä meillä on vähän eri käsitteet "standardille". Liikenteeseenkin voit tehdä oman "standardin", mutta viranomaisten standardilla voi olla enempi voimaa.

Anonyymi kirjoitti:

SFS 6000 on Tukesin luetteloima sähköturvallisuuslain mukainen velvoittava standardi, jota soveltaen turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Jos siitä poiketaan, pitää turvallisuustaso osoittaa samaksi. Tilaajan pitää hyväksyä poikkeaminen. Kylkeen voi pyytää tarkastajan lausunnon.
Eipä taida laskelmia olla juuri näkynyt, isoja korjauksia kylläkin.

Lue lisää

Tilaajalla tuskin on mitään haluja hyväksyä standardista poikkeamista, koska työstä sovittaessa yleensä määritellään suunnitelman mukainen virallisien standardien mukainen työsuoritus.
Standardista poikkeamisehdotukset liittyvätkin aina siihen, että on tehty työssä jokin moka, jota yritetään saada hyväsytyksi selittelemällä että ei se mitään haittaa...

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö.
Minä voin aivan hyvin tehdä oman standardin kyselemättä lupaa keneltäkään muulta.
Jos joku haluaa noudattaa tuota standardia niin olkoon hyvä vain.
Tuommoisia itsetehtyjä standardeja löytyy runsaasti. Vilkaise vaikka iphonea. Tai Whitworth-kierteitä.

Lue lisää

Kierteet ja iphonet eivät ole mitenkään verrattavissa velvoittaviin standardeihin joten älä niitä tähän sotke.

Anonyymi kirjoitti:

Kierteet ja iphonet eivät ole mitenkään verrattavissa velvoittaviin standardeihin joten älä niitä tähän sotke.

Mitään velvoittavia standardeja ei ole olemassa muilla kuin sähkötöiden johtajalla, joka voi halutessaan tehdä niitä mielin määrin lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Mitään velvoittavia standardeja ei ole olemassa muilla kuin sähkötöiden johtajalla, joka voi halutessaan tehdä niitä mielin määrin lisää.

Eräässä työpaikassani oli sähkötöiden johtaja ihan itse laatinut asentajia velvoittavan sähkölaitteiden rakentamisstandardin kysymättä asiakkailta tai keneltäkään muulta mitään lupaa. Aika paksun pumaskan olikin saanut aikaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tilaajalla tuskin on mitään haluja hyväksyä standardista poikkeamista, koska työstä sovittaessa yleensä määritellään suunnitelman mukainen virallisien standardien mukainen työsuoritus.
Standardista poikkeamisehdotukset liittyvätkin aina siihen, että on tehty työssä jokin moka, jota yritetään saada hyväsytyksi selittelemällä että ei se mitään haittaa...

Lue lisää

Juurikin näin. Poikkeamisesta vaaditut selvityksethän pitää tehdä ennen työn aloittamista.
Omien standardien mukaan tekijöiden on hyvä pitää mielessä, että vakuutukset eivät korvaa virheitä, ne ovat yllättävien ja odottamattomien vahinkojen varalle.
Tarkkaan säädellyt sähköturvallisuusvaatimukset ajavat aika usein siihen, että on vain kaksi tapaa - oikea ja väärä.

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin. Poikkeamisesta vaaditut selvityksethän pitää tehdä ennen työn aloittamista.
Omien standardien mukaan tekijöiden on hyvä pitää mielessä, että vakuutukset eivät korvaa virheitä, ne ovat yllättävien ja odottamattomien vahinkojen varalle.
Tarkkaan säädellyt sähköturvallisuusvaatimukset ajavat aika usein siihen, että on vain kaksi tapaa - oikea ja väärä.

Lue lisää

Olet oikeassa. Tapoja on vain oikea ja väärä. Oikea on se tapa, jolla vaadittu sähköturvallisuus toteutuu. Väärä on sitten se toinen tapa.
Jos oman standardin mukaan tehtynä sähköturvallisuus toteutuu, niin sitten ei ole mitään esteitä oman standardin käyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Tapoja on vain oikea ja väärä. Oikea on se tapa, jolla vaadittu sähköturvallisuus toteutuu. Väärä on sitten se toinen tapa.
Jos oman standardin mukaan tehtynä sähköturvallisuus toteutuu, niin sitten ei ole mitään esteitä oman standardin käyttöön.

Lue lisää

Aivan joutavaa tarinaa. Standardisoinnillekin on omat menettelynsä.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan joutavaa tarinaa. Standardisoinnillekin on omat menettelynsä.

Silkalle paskamölinällekin on oma palstansa.

Kun Suomen Kaapelitehdas aikoinaan rupesi tuottamaan AMKA:a niin siinä ei paljon standardisointilaitoksia tarvittu.

Anonyymi kirjoitti:

Silkalle paskamölinällekin on oma palstansa.

Kun Suomen Kaapelitehdas aikoinaan rupesi tuottamaan AMKA:a niin siinä ei paljon standardisointilaitoksia tarvittu.

Lue lisää

Meinaat, että tuon kaapelin tuottamista varten tarvittaisiin täysin uusi osio sähköstandardiin eikä vanhat vaatimukset riitä?

Anonyymi kirjoitti:

Silkalle paskamölinällekin on oma palstansa.

Kun Suomen Kaapelitehdas aikoinaan rupesi tuottamaan AMKA:a niin siinä ei paljon standardisointilaitoksia tarvittu.

Lue lisää

Sähköasennusmaailma muuttui olennaisesti jo vuonna 1996.
Sähköalan ihmiset kyllä tietävät.

Ei pidä paikkaansa!
Putki tai kaapeli saa olla kosketuksissa eristeeseen, mutta sen pitää olla kosketuksissa myös seinälevyyn tai muuhun vastaavaan rakenteeseen. Milloinkaan ei ole ollut sallittua asentaa putkea tai johtoa kokonaan eristeen ympäröimäksi paitsi eristeen läpimenoissa. Tietenkin kuormittamattomia johtoja kuten antennikaapeleita saa asentaa myös eristeen sisään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa!
Putki tai kaapeli saa olla kosketuksissa eristeeseen, mutta sen pitää olla kosketuksissa myös seinälevyyn tai muuhun vastaavaan rakenteeseen. Milloinkaan ei ole ollut sallittua asentaa putkea tai johtoa kokonaan eristeen ympäröimäksi paitsi eristeen läpimenoissa. Tietenkin kuormittamattomia johtoja kuten antennikaapeleita saa asentaa myös eristeen sisään.

Lue lisää

Höpöhöpö, esitäppä linkki joka toteaa tuon väittämän.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö, esitäppä linkki joka toteaa tuon väittämän.

Tuossa oli kolme asiaa, mihinkä niistä kaipaat linkkiä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa!
Putki tai kaapeli saa olla kosketuksissa eristeeseen, mutta sen pitää olla kosketuksissa myös seinälevyyn tai muuhun vastaavaan rakenteeseen. Milloinkaan ei ole ollut sallittua asentaa putkea tai johtoa kokonaan eristeen ympäröimäksi paitsi eristeen läpimenoissa. Tietenkin kuormittamattomia johtoja kuten antennikaapeleita saa asentaa myös eristeen sisään.

Lue lisää

Näin olen myös varovasti ymmärtänyt, että yksi sivu voisi olla vasten lämpöä poisjohtavaa vaikka pystykoolia tai muut rakennetta. Mistähän tuon voisi varmistaa, kun standardista se ei ainakaan suoraan tule.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa!
Putki tai kaapeli saa olla kosketuksissa eristeeseen, mutta sen pitää olla kosketuksissa myös seinälevyyn tai muuhun vastaavaan rakenteeseen. Milloinkaan ei ole ollut sallittua asentaa putkea tai johtoa kokonaan eristeen ympäröimäksi paitsi eristeen läpimenoissa. Tietenkin kuormittamattomia johtoja kuten antennikaapeleita saa asentaa myös eristeen sisään.

Lue lisää

Asiaa aivan oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Näin olen myös varovasti ymmärtänyt, että yksi sivu voisi olla vasten lämpöä poisjohtavaa vaikka pystykoolia tai muut rakennetta. Mistähän tuon voisi varmistaa, kun standardista se ei ainakaan suoraan tule.

Lue lisää

Kannattaa lukea sitä standardia, ei se tieto sieltä itsestään päänuppiin tule.
Asia käy ilmi asennustapa kuvista ja asiaa selostetaan vielä lisää opastusosiossa jos kuvaa ei ymmärrä.

Täyttä potaskaa!

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa lukea sitä standardia, ei se tieto sieltä itsestään päänuppiin tule.
Asia käy ilmi asennustapa kuvista ja asiaa selostetaan vielä lisää opastusosiossa jos kuvaa ei ymmärrä.

Lue lisää

Ryhdyin lukemaam, josko tulisi nuppiin. Voi olla, että olen lukenut ennenkin. Referenssiasennistavoissa A1, A2 johtojärjestelmä on huoneen seinäpintaa vasten.
Johtojärjestelmiä koskevan luvun kohdassa 523.8 todetaan, että lämpöeristettyyn seinään tai kattoon asennettujen kaapelien tai asennusputkessa olevien johtimien kuormitettavuus siinä tapauksessa, että kaapeli tai putki on kosketuksessa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan, on annettu referenssimenetelmänä A.
Ihmetyksen aihe onki, että jos järjestelmä on puukoolausta vasten syvällä villojen seassa pyöreältä pinnalta kiinni puussa, joka nyt kuitenkin on jonkinlainen eriste vaikka hirsituvissa, että paljonko se tilannetta parantaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ryhdyin lukemaam, josko tulisi nuppiin. Voi olla, että olen lukenut ennenkin. Referenssiasennistavoissa A1, A2 johtojärjestelmä on huoneen seinäpintaa vasten.
Johtojärjestelmiä koskevan luvun kohdassa 523.8 todetaan, että lämpöeristettyyn seinään tai kattoon asennettujen kaapelien tai asennusputkessa olevien johtimien kuormitettavuus siinä tapauksessa, että kaapeli tai putki on kosketuksessa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan, on annettu referenssimenetelmänä A.
Ihmetyksen aihe onki, että jos järjestelmä on puukoolausta vasten syvällä villojen seassa pyöreältä pinnalta kiinni puussa, joka nyt kuitenkin on jonkinlainen eriste vaikka hirsituvissa, että paljonko se tilannetta parantaa.

Lue lisää

Luet väärää kohtaa, tuossa vaan sivutaan asiaa muun aiheen yhteydessä.
Varsinaiset sanalliset selostukset asennustavoille löytyy liitteestä 52B.
Siellä mainitaan että johdon sijainti on välittömästi huoneenpuoleinen seinän pintamateriaalin takana, ja annetaan sille pintalevylle jopa vähimmäis- lämmönläpäisykerroinkin 10 W/m²K. 13 mm kipsilevylle tämä arvo on n. 17.

Anonyymi kirjoitti:

Luet väärää kohtaa, tuossa vaan sivutaan asiaa muun aiheen yhteydessä.
Varsinaiset sanalliset selostukset asennustavoille löytyy liitteestä 52B.
Siellä mainitaan että johdon sijainti on välittömästi huoneenpuoleinen seinän pintamateriaalin takana, ja annetaan sille pintalevylle jopa vähimmäis- lämmönläpäisykerroinkin 10 W/m²K. 13 mm kipsilevylle tämä arvo on n. 17.

Lue lisää

Mitähän sinä nyt kommentoit. Ehkäkö sekoilet. Referenssikuvista tuo on täysisin selvää, jos asennus tulee sisäverhouslevyä vasten. Ja tulee päänuppiin . Kyse oli, jos keskityt lukemaasi siitä, että voiko esim. putkettoman asennuksen MMJ olla seinärakenteessa siten, että se on villoissa vain yksi sivu vasten puurakenteista pystykoolausta, mutta ei sisäverhouslevyä.
Tästä on erilaisia näkemyksiä. Mutta itselleni sen nyt selvitin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän sinä nyt kommentoit. Ehkäkö sekoilet. Referenssikuvista tuo on täysisin selvää, jos asennus tulee sisäverhouslevyä vasten. Ja tulee päänuppiin . Kyse oli, jos keskityt lukemaasi siitä, että voiko esim. putkettoman asennuksen MMJ olla seinärakenteessa siten, että se on villoissa vain yksi sivu vasten puurakenteista pystykoolausta, mutta ei sisäverhouslevyä.
Tästä on erilaisia näkemyksiä. Mutta itselleni sen nyt selvitin.

Lue lisää

Mitä ihmettä höperöit?
MMJ ei saa olla keskellä villaa pelkästään vain pystykoolausta vasten, eikä sellaista asennustapaa ole missään esitetty. Ainoastaan sisäverhous pystyy antamaan riittävästi jäähdytystä huoneesta päin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä höperöit?
MMJ ei saa olla keskellä villaa pelkästään vain pystykoolausta vasten, eikä sellaista asennustapaa ole missään esitetty. Ainoastaan sisäverhous pystyy antamaan riittävästi jäähdytystä huoneesta päin.

Lue lisää

Aika hitaasti tuntuu menevän nuppiin. Mihin perustat tuon. Lue mitä standardissa asiasta sanotaan.
.... kaapeli tai putki on kosketuksessa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan .... vai miten se meni.
Eli onko puu koolinki tai metalliruoto standardin Watti/ Neliömetri Kelvineissä lämpöä johtava pinta.
Saitko?

Anonyymi kirjoitti:

Aika hitaasti tuntuu menevän nuppiin. Mihin perustat tuon. Lue mitä standardissa asiasta sanotaan.
.... kaapeli tai putki on kosketuksessa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan .... vai miten se meni.
Eli onko puu koolinki tai metalliruoto standardin Watti/ Neliömetri Kelvineissä lämpöä johtava pinta.
Saitko?

Lue lisää

Jäi vielä, että voisi soveltaa referenssiasennustapaa A, kuten standardi sallii.

Anonyymi kirjoitti:

Aika hitaasti tuntuu menevän nuppiin. Mihin perustat tuon. Lue mitä standardissa asiasta sanotaan.
.... kaapeli tai putki on kosketuksessa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan .... vai miten se meni.
Eli onko puu koolinki tai metalliruoto standardin Watti/ Neliömetri Kelvineissä lämpöä johtava pinta.
Saitko?

Lue lisää

Et nyt ajattele asiaa loppuun asti, jos villoissa on koolinki, mihin koolinki sieltä sitä kaapelin lämpöä pystyisi johtamaan?
Oleellisia asioita on lämpötilaero lämpöä johtavan kappaleen lämpimän ja viileän puolen välillä, sekä kappaleen paksuus eli lämmön kulkumatkan pituus.
Vertaa lämmön kulkemisen olosuhteita 13mm kipsilevyn läpi, tai kulkureittiin puisessa runkotolpassa. Siinä syy ettei moista asennustapaa ole esitelty eikä hyväksytty.

Anonyymi kirjoitti:

Et nyt ajattele asiaa loppuun asti, jos villoissa on koolinki, mihin koolinki sieltä sitä kaapelin lämpöä pystyisi johtamaan?
Oleellisia asioita on lämpötilaero lämpöä johtavan kappaleen lämpimän ja viileän puolen välillä, sekä kappaleen paksuus eli lämmön kulkumatkan pituus.
Vertaa lämmön kulkemisen olosuhteita 13mm kipsilevyn läpi, tai kulkureittiin puisessa runkotolpassa. Siinä syy ettei moista asennustapaa ole esitelty eikä hyväksytty.

Lue lisää

Nyt alkaa jo perustelut nilkuttaa ja mietitään semmoisia mitä standardin laatijat ovat jo valmiiksi miettineet.
Niin kuin edellä, standardi sanoo, että jos lämpöä eristävässä seinässä kaapelin tai putkituksen yksi sivu on kosketuksessa lämpöä johtavaan pintaan voidaan noudattaa referenssiasennustapaa A.
Ontuu tuo teoriasi lämmön poisjohtumisesta.
Oikeaa vastausta kannattaa kysyä sieltä missä standardeja kirjoitellaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt alkaa jo perustelut nilkuttaa ja mietitään semmoisia mitä standardin laatijat ovat jo valmiiksi miettineet.
Niin kuin edellä, standardi sanoo, että jos lämpöä eristävässä seinässä kaapelin tai putkituksen yksi sivu on kosketuksessa lämpöä johtavaan pintaan voidaan noudattaa referenssiasennustapaa A.
Ontuu tuo teoriasi lämmön poisjohtumisesta.
Oikeaa vastausta kannattaa kysyä sieltä missä standardeja kirjoitellaan.

Lue lisää

Vähänkö on ulkona tämä kaveri. Tai sitten vaan leikkii tyhmää.

Anonyymi kirjoitti:

Vähänkö on ulkona tämä kaveri. Tai sitten vaan leikkii tyhmää.

Tai sitten sisällä ja lukee standardia, niin kuin se on kirjoitettu?

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten sisällä ja lukee standardia, niin kuin se on kirjoitettu?

Veikkaan että on näitä "oman elämänsä sähkäreitä", sen verran sekavaa tuo ajatuksenvirta.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkaan että on näitä "oman elämänsä sähkäreitä", sen verran sekavaa tuo ajatuksenvirta.

Entäs jos onkin hajulla, kun ryhtyy ajatuksella tutkimaan. Stanun taulukon refet onvat vain esimerkkejä. Liite 52B on opastava ei velvoittava.
Kohdassa 523.8 kielletään asentammasta kaapelia yli 0, 5 metrin matkalta lämpöämeristävän materiaalin sisään. Siis kielletään asentamasta sisään.
Niin kuin tuolla jo kirjoitettiin stanun samassa kohdassa kuitenkin kolmannessa kappaleessa kerrotaan, että kun kaapeli on lämpöeristetyssä seinässä kosketuksessa toiselta puolelta lämpöä johtavaan pintaan. Ei siis välttämättä siihen cyprocciin. Täyttääkö puu tuon lämmönjohtavuuden. Onko standardissa virhe?

Anonyymi kirjoitti:

Entäs jos onkin hajulla, kun ryhtyy ajatuksella tutkimaan. Stanun taulukon refet onvat vain esimerkkejä. Liite 52B on opastava ei velvoittava.
Kohdassa 523.8 kielletään asentammasta kaapelia yli 0, 5 metrin matkalta lämpöämeristävän materiaalin sisään. Siis kielletään asentamasta sisään.
Niin kuin tuolla jo kirjoitettiin stanun samassa kohdassa kuitenkin kolmannessa kappaleessa kerrotaan, että kun kaapeli on lämpöeristetyssä seinässä kosketuksessa toiselta puolelta lämpöä johtavaan pintaan. Ei siis välttämättä siihen cyprocciin. Täyttääkö puu tuon lämmönjohtavuuden. Onko standardissa virhe?

Lue lisää

>
> Liite 52B on opastava ei velvoittava.
>

Standardin tekstin tajuamista ei voi velvoittaa.
Ja jos ei tajua, ei voi velvoittaa myöskään lukemaan selittäviä liitteitä.
Silloin pitää mennä omillaan. 🙂

Anonyymi kirjoitti:

>
> Liite 52B on opastava ei velvoittava.
>

Standardin tekstin tajuamista ei voi velvoittaa.
Ja jos ei tajua, ei voi velvoittaa myöskään lukemaan selittäviä liitteitä.
Silloin pitää mennä omillaan. 🙂

Lue lisää

Innokkaasti noita kursseja ja koulutuksia järjestetään. Mahtaako niihin sisältyä standardinlukutaitoa vai mennneekö ohi tai yli.
Standardin lukutaitoa on: mikä on esimerkki, mikä on opastavaa ja mikä velvoittavaa tai vaikka vain suositeltavaa.
Sitten on tietysti ryhmä, jotka tarpeen vaatiessa värkkäävät ja noudattavat omia yleisesti hyväksyttyjä standardeja.

Anonyymi kirjoitti:

Innokkaasti noita kursseja ja koulutuksia järjestetään. Mahtaako niihin sisältyä standardinlukutaitoa vai mennneekö ohi tai yli.
Standardin lukutaitoa on: mikä on esimerkki, mikä on opastavaa ja mikä velvoittavaa tai vaikka vain suositeltavaa.
Sitten on tietysti ryhmä, jotka tarpeen vaatiessa värkkäävät ja noudattavat omia yleisesti hyväksyttyjä standardeja.

Lue lisää

Ei taida sellaista kurssia olla jossa opetettaisiin lukemaan standardia kuin piru raamattua...

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida sellaista kurssia olla jossa opetettaisiin lukemaan standardia kuin piru raamattua...

Lukutaiossa mahtaa olla olla eroa, pitääkö tarkastaa erikseen vielä sähköliikkeen jäliltä eli ei.

Anonyymi kirjoitti:

Lukutaiossa mahtaa olla olla eroa, pitääkö tarkastaa erikseen vielä sähköliikkeen jäliltä eli ei.

Ei, juu, vaarinhousut

Anonyymi kirjoitti:

Lukutaiossa mahtaa olla olla eroa, pitääkö tarkastaa erikseen vielä sähköliikkeen jäliltä eli ei.

Mites kirjoitustaidon kanssa...

Sähköinfo ei ole mikään lakiasäätävä tai sähköasennuksista määräävä virasto. Kunhan kirjoittelevat mitä mieleen juolahtaa.

Jos sähköinfon pojat kertovat jostain kiristyvistä energiatehokkuusvaatimuksista niin silloin ei ole kysymys sähköturvallisuudesta vaan silkasta paskanjankutuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sähköinfon pojat kertovat jostain kiristyvistä energiatehokkuusvaatimuksista niin silloin ei ole kysymys sähköturvallisuudesta vaan silkasta paskanjankutuksesta.

Sinulla tuo sisälukutaito taitaa olla kokonaan kadoksissa?
Vain sinun keksityt standardit ovat oikeita kaikki muu paskanjauhantaa.
Tuskin sinulla on edes sähköpätevyyksiä, koska tuskin olisit päässyt tuolla asenteella kokeesta läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla tuo sisälukutaito taitaa olla kokonaan kadoksissa?
Vain sinun keksityt standardit ovat oikeita kaikki muu paskanjauhantaa.
Tuskin sinulla on edes sähköpätevyyksiä, koska tuskin olisit päässyt tuolla asenteella kokeesta läpi.

Lue lisää

Sähköranea näköjään harmittaa harmittaa aivan armottomasti. Ja hyvä niin.

Sähköinfo on etujärjestö sähköliikkeille, vastaa työläisten ammattiliittoa.
Ei siellä ole muuta mietitä kuin jäsenistön myynninedistämistä. Siitä heille jäsenmaksuja maksetaan.

Sieltähän löytyvät samat esimerkkikuvat johtojen asennuksesta villaseinään, kuin mitkä ovat standardissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Sieltähän löytyvät samat esimerkkikuvat johtojen asennuksesta villaseinään, kuin mitkä ovat standardissakin.

Sähköstandardeista poikkeaminen on sallittua.

https://tukes.fi/documents/5470659/8685102/Tukes-ohje S10-2001 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit/52d0f906-39aa-4c88-8b82-4e7fc5cf2bc1

Olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttyminen on tarvittaessa 1 momentista poiketen mahdollista osoittaa noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköstandardeista poikkeaminen on sallittua.

https://tukes.fi/documents/5470659/8685102/Tukes-ohje S10-2001 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit/52d0f906-39aa-4c88-8b82-4e7fc5cf2bc1

Olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttyminen on tarvittaessa 1 momentista poiketen mahdollista osoittaa noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään.

Lue lisää

Ennen työn aloittamista poikkeamiseen tuskin on tarvetta ryhtyä, helpointa on vain tehdä työt määrysten mukaisesti.
Sitten kun havaitaan että johdot tulikin vedeltyä villojen sekaan, niin laatimaan vaan hillitöntä monisivuista sepustusta, jonka tiivistetty sanoma on "hyvä se on".
Kädet ristissä sitten toivoo odottelee että tilaaja hyväksyy "standardista poikeamisen".

Anonyymi kirjoitti:

Ennen työn aloittamista poikkeamiseen tuskin on tarvetta ryhtyä, helpointa on vain tehdä työt määrysten mukaisesti.
Sitten kun havaitaan että johdot tulikin vedeltyä villojen sekaan, niin laatimaan vaan hillitöntä monisivuista sepustusta, jonka tiivistetty sanoma on "hyvä se on".
Kädet ristissä sitten toivoo odottelee että tilaaja hyväksyy "standardista poikeamisen".

Lue lisää

Tässähän ei ollut kysymys helpoimmasta tiestä, vaan siitä onko se sallittua. Tähän vastaus on, että se on sallittua. Standardithan ovat sen takia, ettei jokainen joudu laskemaan jokaista asennusta joka kerta vaan noudattamalla valmiiksi laskettuja asennustapoja pääsee helpommalla. Mutta tilanteen vaatiessa, on mahdollista poiketa vakoiasennustavoista, jos osoittaa niiden täyttävä standardeissa asetetut asennusnormit. Tästä on vähän hölmöä kiistellä, sillä kaikki ammattilaiset ymmärtävät mistä on kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen työn aloittamista poikkeamiseen tuskin on tarvetta ryhtyä, helpointa on vain tehdä työt määrysten mukaisesti.
Sitten kun havaitaan että johdot tulikin vedeltyä villojen sekaan, niin laatimaan vaan hillitöntä monisivuista sepustusta, jonka tiivistetty sanoma on "hyvä se on".
Kädet ristissä sitten toivoo odottelee että tilaaja hyväksyy "standardista poikeamisen".

Lue lisää

Ei pidä tilaajan hyväksyä, jos kaapelit tai putkitukset on villojen sisällä. Se on kokonaan kiellettyä. Ja, kun se on kiellettyä, niin ei siinä laskelmat tai ylivirtasuojan pienentäminen tule kysymykseen.
Takavuosina oli kaapelin valmistajien ohjeissakin, että ei lämpöeristeeseen, liekö vielä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä tilaajan hyväksyä, jos kaapelit tai putkitukset on villojen sisällä. Se on kokonaan kiellettyä. Ja, kun se on kiellettyä, niin ei siinä laskelmat tai ylivirtasuojan pienentäminen tule kysymykseen.
Takavuosina oli kaapelin valmistajien ohjeissakin, että ei lämpöeristeeseen, liekö vielä.

Lue lisää

Ei ole villohin asentaminen kiellettyä jos osoittaa että se on sallittua.
Tuon osoittaminen tapahtuu selvittämällä se, lämpeneekö johdin ja kuinka paljon. Kun sallittu virran suuruus on selvitetty, niin se kirjoietaan paperille ja standardi on siinä.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen työn aloittamista poikkeamiseen tuskin on tarvetta ryhtyä, helpointa on vain tehdä työt määrysten mukaisesti.
Sitten kun havaitaan että johdot tulikin vedeltyä villojen sekaan, niin laatimaan vaan hillitöntä monisivuista sepustusta, jonka tiivistetty sanoma on "hyvä se on".
Kädet ristissä sitten toivoo odottelee että tilaaja hyväksyy "standardista poikeamisen".

Lue lisää

Sähköranen itkut eivät standardointiin vaikuta millään lailla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole villohin asentaminen kiellettyä jos osoittaa että se on sallittua.
Tuon osoittaminen tapahtuu selvittämällä se, lämpeneekö johdin ja kuinka paljon. Kun sallittu virran suuruus on selvitetty, niin se kirjoietaan paperille ja standardi on siinä.

Lue lisää

Olisiko kympin ryhmän max. virran suuruus noin kympin paikkeilla. Kuudentoista noin kuusitoista.
Sähköalalla luetteloiduista standardit ovat säädöspykälien jatkoja. Jos pykälien mukaan velvoittavan standardin turvallisuustaso on se, että jokin on selkeästi kielletty, niin ei se siitä miksikään muutu. Tekijä korjaa jälkensä ja kääntelee johdot pois vällyjen välistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä tilaajan hyväksyä, jos kaapelit tai putkitukset on villojen sisällä. Se on kokonaan kiellettyä. Ja, kun se on kiellettyä, niin ei siinä laskelmat tai ylivirtasuojan pienentäminen tule kysymykseen.
Takavuosina oli kaapelin valmistajien ohjeissakin, että ei lämpöeristeeseen, liekö vielä.

Lue lisää

Ilman muuta voi hyväksyä kun se ei edes kiellettyä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko kympin ryhmän max. virran suuruus noin kympin paikkeilla. Kuudentoista noin kuusitoista.
Sähköalalla luetteloiduista standardit ovat säädöspykälien jatkoja. Jos pykälien mukaan velvoittavan standardin turvallisuustaso on se, että jokin on selkeästi kielletty, niin ei se siitä miksikään muutu. Tekijä korjaa jälkensä ja kääntelee johdot pois vällyjen välistä.

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään velvoittavia standardeja. On olemassa standardeja, joita noudattamalla voi osoittaa että sähköasennus on turvallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään velvoittavia standardeja. On olemassa standardeja, joita noudattamalla voi osoittaa että sähköasennus on turvallinen.

Tukesin luetteloimat standardit määrittelevät sen turvallisuustason, jolla sähköturvallisuuslain ja valtioneuvoston asetuksen sähkölaitteistoista liitteen turvallisuusvastimukset täyttyvät. Kyllä ne ovat velvoittavia, turvallisuustaso on lailla kiinnitetty niihin. Toisinkin voi tehdä, mutta kaikissa tilanteissa laki velvoittaa, että omatkin keksinnöt täyttävät luetteloitujen standardien tason. Ei ole siten mitenkään vapaaehtoista noudattaa standardia, mutta poiketa siitä voi, kun ehdot täyttyvät.
Trollailua. Eihän tässä voi olla kenellekään mitään epäselvyyttä, jos yhtään tuntee alan vaatimuksia.