Musta maailma !

kirj. mummi*

Sinistä samettia elämän verka,
sanat riveissä jotteivät riimit unohtuisi:
Ole elämälle sade,
valaise huominen.
Kirkasta päivä joka on.

-sivusta

Raskaat askeleet
raskas mieli

miksi maailma miksi
niin paljon pahaa teet

tiedät
väärin on

musta maailma
paha ihminen

hyvä maailma
hyvä ihminen
oli vain unelma
jota ei ollutkaa ,,,,

Kuolema !

Soitteli tuuli kauan
Viulut säveltä surujen

Lähtösi tuonelan virtaan
oli raskas ja tuskainen,

Aukeni aamun verhot
oli kevät suloinen
uupui sairas rakkaani mun

Olet pois
nyt kaiken tyhjäksi tunnen
elon tieni on mutkainen

nyt käännän uuden lehden
tyhjäksi huomaan sen

mitä siihen kirjoittaisin
tiedä en

Olet poissa
jatkan matkaa elämän

tunnen helpotuksen
tiedän nyt hyvä olla on sun
maassa rauhan ja ikuisuuden

kuiskaan tuuleen hiljaa
en ole onneton
olen vain surullinen

kirj: mummi * rakkaintaan muistaen,,, v 2013,,,

Nyt on vuosi 2024,
olen vanha,
teen kuolemaa


välillä kuitenkin salaa toivon tai kuvittelen
jos sittenkin joku keräisi minun kaikki runot
ne käsittelee vain minun elämääni kokemuksia iloa, surua myös jonkin verran fanttaiaa,

ehkä minusta jäisi maailmaan
SANA
muistoksi

tulevien ihmiskuntien muistoksi
nähdä,
muinoin oli noinki alkeellinen ihminen maanpäällä tunteineen kokemuksineen,

mitätön, näkymätön hento kuin tuulen tuoksu,
oli ja meni ohi kenekään huomaamatta,

olin
tekin olitte
eksyin teihin
te katositte
jäin yksin kulkemaan ,,,,,,, kuten aikoinaan kirjoitin,,,,,,,

Vuosi vaihtui 2025v


" tulivuoren kaltainen on sydän ihmisen "

lauloi joskus joku viisaampi.



Kirjoittan
sanan muutaman

kertoisin sen kaiken

kun olin , tekin olitte,

ikä painaa

on lähdön tunnelmaa .

sieluni sinunen lintu
odottaa aikaa,

kunnes
liitää luojan luo

ikuisuuden kartanoon.

veiestin tuuleen kirjoitan
kaikki hyvin on !

t. mummi'