Jakamaton kuolinpesä

Entä teidän pohdintanne aloituskysymykseen, oliko se tuo, ettette tiedä, vaan odotetaan teitäkin 300% viisaampaa vastaamaan, kun en huomannut sanaakaan joka olisi osoittanut mielenkiintonne asiaan?

Kun olette antaneet asiallisen vastauksenne tähän, pohdittaisiinko oikein yhdessä aloituksen tekstiä ja älkää huolestuko kuurosokeamykkänä, ohjataan teidät hyväntahtoisesti saunan taakse.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Entä teidän pohdintanne aloituskysymykseen, oliko se tuo, ettette tiedä, vaan odotetaan teitäkin 300% viisaampaa vastaamaan, kun en huomannut sanaakaan joka olisi osoittanut mielenkiintonne asiaan?

Kun olette antaneet asiallisen vastauksenne tähän, pohdittaisiinko oikein yhdessä aloituksen tekstiä ja älkää huolestuko kuurosokeamykkänä, ohjataan teidät hyväntahtoisesti saunan taakse.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Voiko olla "300%" ? Elä ny jaksa viittiä? Olen saunan takana... BTW. rajoita noita aloituksia. t. Heikki ja Hilla...

Oikeasti, leskelle yksinään kuuluu esim. taloyhtiössä tuleva julkisivuremontti?

"Jos lesken hallintaoikeus muodostuu ylivoimaiseksi,hän voi aina luopua siitä,ja vaatia ositusta."

Mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta, niin hän on oikeutettu rahalliseen korvaukseen. Mikäli leski ei vaadi korvausta, niin se on verotettava lahja rintaperillisille.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lesken hallintaoikeus muodostuu ylivoimaiseksi,hän voi aina luopua siitä,ja vaatia ositusta."

Mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta, niin hän on oikeutettu rahalliseen korvaukseen. Mikäli leski ei vaadi korvausta, niin se on verotettava lahja rintaperillisille.

Lue lisää

"Mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta, niin hän on oikeutettu rahalliseen korvaukseen. Mikäli leski ei vaadi korvausta, niin se on verotettava lahja rintaperillisille."

Tuo koskee jos hallintaoikeus perustuu muuhun kuin ns lakisääteiseen heikkoon hallintaoikeuteen PK 3:1a.1 eloonjääneen puolison oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.

Veroa ei seuraudu, koska pykälässä mainitaan, että perillisellä tai testamentti saajalla on oikeus vaatia jakoa. Tuo oikeus ei tietenkään koske jos ja kun leski on ilmoittanut pitävänsä yhteisen kodin hallinnassaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Mikäli leski luopuu hallintaoikeudesta, niin hän on oikeutettu rahalliseen korvaukseen. Mikäli leski ei vaadi korvausta, niin se on verotettava lahja rintaperillisille."

Tuo koskee jos hallintaoikeus perustuu muuhun kuin ns lakisääteiseen heikkoon hallintaoikeuteen PK 3:1a.1 eloonjääneen puolison oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.

Veroa ei seuraudu, koska pykälässä mainitaan, että perillisellä tai testamentti saajalla on oikeus vaatia jakoa. Tuo oikeus ei tietenkään koske jos ja kun leski on ilmoittanut pitävänsä yhteisen kodin hallinnassaan.

Lue lisää

Kyllä jako voidaan tehdä lesken estellessäkin, mutta jako ei estä leskeä pitämästä kotia hallinnassaan. Hallinta- ja omistusoikeus ovat eri asioita.

Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien. Yhteisymmärryksessä kuolinpesä voi myös myydä sen. Leskelle kuuluvasta osuudesta ei ole tietoa, mutta joissakin tapauksissa hän voisi maksaa sillä pitkään asumisen kuluja. Muutoinkin rahat voi pitää kuolinpesän tilillä kuluihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien. Yhteisymmärryksessä kuolinpesä voi myös myydä sen. Leskelle kuuluvasta osuudesta ei ole tietoa, mutta joissakin tapauksissa hän voisi maksaa sillä pitkään asumisen kuluja. Muutoinkin rahat voi pitää kuolinpesän tilillä kuluihin.

Lue lisää

Voi siis päätellä, että kesämökin kulut kuuluvat kuolinpesälle ja siitäkin sopimalla käyttäjille käyttökertojen perusteella. Kiinteistöverot taitaa verottaja laskuttaa kuolinpesältä kuitenkin kummastakin kiinteistöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien. Yhteisymmärryksessä kuolinpesä voi myös myydä sen. Leskelle kuuluvasta osuudesta ei ole tietoa, mutta joissakin tapauksissa hän voisi maksaa sillä pitkään asumisen kuluja. Muutoinkin rahat voi pitää kuolinpesän tilillä kuluihin.

Lue lisää

Kyllä voi päätellä, että leskellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana. Se johtuu nimittäin laista.

Leskellä on PK 3:1a mukainen jakamattomusssuoja KOKO kuolinpesään, ellei osakkaat vaadi jakoa. Niinpä leski vastaa myös kesämökin kuluista, ellei sitten toisaankin luovu jakamattomuussuojastaan, (tai jakoa vaadita).

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä voi päätellä, että leskellä on oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana. Se johtuu nimittäin laista.

Leskellä on PK 3:1a mukainen jakamattomusssuoja KOKO kuolinpesään, ellei osakkaat vaadi jakoa. Niinpä leski vastaa myös kesämökin kuluista, ellei sitten toisaankin luovu jakamattomuussuojastaan, (tai jakoa vaadita).

Lue lisää

Ei kyse ole kuolinpesän jaosta, jos kuolinpesä leskineen myy yhteisymmärryksessä kuolinpesän omaisuutta kuten mökin. Omaisuus on tämän jälkeen rahana kuolinpesän tilillä kuluihin tai tuleviin kiinteistökauppoihin osakesalkulla ryyditettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyse ole kuolinpesän jaosta, jos kuolinpesä leskineen myy yhteisymmärryksessä kuolinpesän omaisuutta kuten mökin. Omaisuus on tämän jälkeen rahana kuolinpesän tilillä kuluihin tai tuleviin kiinteistökauppoihin osakesalkulla ryyditettynä.

Lue lisää

Ei ole kyse kuolinpesän omaisuuden myynnistäkään, jos kysellään, kenen kuuluu niitä maksaa. Ennen jakoa leski maksaa juoksevat kulut kaikista kuolinpesän omaisuuteen kohdistuvista menoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kyse kuolinpesän omaisuuden myynnistäkään, jos kysellään, kenen kuuluu niitä maksaa. Ennen jakoa leski maksaa juoksevat kulut kaikista kuolinpesän omaisuuteen kohdistuvista menoista.

Lue lisää

Ei nyt aivan sentään. Leski voi toimia myös kuolinpesän nimissä tähän, jos ei ole muiden osakkaiden hoidossa. Esimerkiksi kuolinpesä maksaa kulut ja palkat omille työntekijöilleen, jos on liiketoimintaa. Tuloista osaan lienee leski oikeutettu ja muu tuotto jää katteeksi kuolinpesän tileille verovuosittain arvonlisäverot tilitettynä.
Lesken eläke on määräytynyt jo alkuunsa tämän omaisuuden perusteella alentaen eläkettä rajasumman ylitettynä. Omaisuudelle on laskettu prosentuaalinen tuotto tässä eläkelaskelmassa. Se kuolinpesän tulee pyrkiä turvaamaan hänen elatukseensa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien. Yhteisymmärryksessä kuolinpesä voi myös myydä sen. Leskelle kuuluvasta osuudesta ei ole tietoa, mutta joissakin tapauksissa hän voisi maksaa sillä pitkään asumisen kuluja. Muutoinkin rahat voi pitää kuolinpesän tilillä kuluihin.

Lue lisää

Aloittaja : "Iäkäs leski on koko pesueen huonotuloisin osakas, mutta maksaa kaikki kulut niin asunnosta kuin kesäpaikastakin, koska pesä on jakamaton ja lesken hallinnassa. Kuuluvatko kaikki kustannukset leskelle lain mukaan?" "Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien." Eikö oikeasti? Jommallakummalla meistä on tod.paha luetun ymmärrys. Leskirukka maksaa tuulenhuuhtomienperseiden hyväksi, Voi kun olisi joku joka vetäisi liinat kiinni!

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt aivan sentään. Leski voi toimia myös kuolinpesän nimissä tähän, jos ei ole muiden osakkaiden hoidossa. Esimerkiksi kuolinpesä maksaa kulut ja palkat omille työntekijöilleen, jos on liiketoimintaa. Tuloista osaan lienee leski oikeutettu ja muu tuotto jää katteeksi kuolinpesän tileille verovuosittain arvonlisäverot tilitettynä.
Lesken eläke on määräytynyt jo alkuunsa tämän omaisuuden perusteella alentaen eläkettä rajasumman ylitettynä. Omaisuudelle on laskettu prosentuaalinen tuotto tässä eläkelaskelmassa. Se kuolinpesän tulee pyrkiä turvaamaan hänen elatukseensa.

Lue lisää

Lesken eläkkeet eivät liity kuolinpesän hoitoon mitenkään.

Kaikki tuotto, mitä kuolinpesä hankkii, kuuluu leskelle, jos kuolinpesän on lesken hallinnassa jakamattomuussuojan mukaisesti. Mitään tuottoa ei jää "katettavaksi" pesään.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken eläkkeet eivät liity kuolinpesän hoitoon mitenkään.

Kaikki tuotto, mitä kuolinpesä hankkii, kuuluu leskelle, jos kuolinpesän on lesken hallinnassa jakamattomuussuojan mukaisesti. Mitään tuottoa ei jää "katettavaksi" pesään.

Lue lisää

Leskien onneksi perhe-eläke lasketaan tuolla tavoin ja huomioon otetaan vain lesken laskelmallinen puolikas omaisuudesta.
Kuolinpesän tili sen rahana olevan omaisuuden kertoo kylläkin, vaikka ei mitenkään haluaisi.
Kyllä siihen käsiksi käy viimeistään osakkaan ulosottomies jakamattomassakin kuolinpesässä, eikä halua lähteä vaivalloisesti ositukseen ja pesänjakajan määräämiseen. Raha ja muuta omaisuutta on kuitenkin osakkaiden jakamatonta.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken eläkkeet eivät liity kuolinpesän hoitoon mitenkään.

Kaikki tuotto, mitä kuolinpesä hankkii, kuuluu leskelle, jos kuolinpesän on lesken hallinnassa jakamattomuussuojan mukaisesti. Mitään tuottoa ei jää "katettavaksi" pesään.

Lue lisää

Miksi mainitsette leskeneläkkeen, jolla ei merkitystä asiaan ole?

Ensiksi siis hallinta on eri asia kuin omistaminen ja on kummaa, ettei täällä vastaajat osaa sitä erottaa vastatessaan.

Kun omaisuus tuottaa jotain, niin se tuottaa vain leskelle perintökaaren 3lku. perustein, ei muulloin.

Kun omaisuus tuottaa, se tuottaa kuolinpesälle joka omistaa omaisuuden ja jos leski on kuolinpesänosakas, omaisuus tuottaa hänelle osan vain siltä osin kuin hän on testamentilla saanut omaisuutta.

Se että leski hallinnoi omaisuutta ilman jakovaatimusta, ei tee leskeä omaisuuden tuotonsaajaksi.

Tämä pitäisi ymmärtää lukematta edes perintökaarta, niin kuin teinkin.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Miksi mainitsette leskeneläkkeen, jolla ei merkitystä asiaan ole?

Ensiksi siis hallinta on eri asia kuin omistaminen ja on kummaa, ettei täällä vastaajat osaa sitä erottaa vastatessaan.

Kun omaisuus tuottaa jotain, niin se tuottaa vain leskelle perintökaaren 3lku. perustein, ei muulloin.

Kun omaisuus tuottaa, se tuottaa kuolinpesälle joka omistaa omaisuuden ja jos leski on kuolinpesänosakas, omaisuus tuottaa hänelle osan vain siltä osin kuin hän on testamentilla saanut omaisuutta.

Se että leski hallinnoi omaisuutta ilman jakovaatimusta, ei tee leskeä omaisuuden tuotonsaajaksi.

Tämä pitäisi ymmärtää lukematta edes perintökaarta, niin kuin teinkin.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Tämä pitäisi ymmärtää lukematta edes perintökaarta, niin kuin teinkin."

Tämä kyllä selventää näkemyksenne perustan täydellisesti ja näkyy vastauksistanne.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi mainitsette leskeneläkkeen, jolla ei merkitystä asiaan ole?

Ensiksi siis hallinta on eri asia kuin omistaminen ja on kummaa, ettei täällä vastaajat osaa sitä erottaa vastatessaan.

Kun omaisuus tuottaa jotain, niin se tuottaa vain leskelle perintökaaren 3lku. perustein, ei muulloin.

Kun omaisuus tuottaa, se tuottaa kuolinpesälle joka omistaa omaisuuden ja jos leski on kuolinpesänosakas, omaisuus tuottaa hänelle osan vain siltä osin kuin hän on testamentilla saanut omaisuutta.

Se että leski hallinnoi omaisuutta ilman jakovaatimusta, ei tee leskeä omaisuuden tuotonsaajaksi.

Tämä pitäisi ymmärtää lukematta edes perintökaarta, niin kuin teinkin.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Perintökaaren 3. luvun mukaisesti tuotto kerrotaan lain 12. luvussa, kuten se on myös hallintaoikeustestamentilla: Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu....

Kirjallisuutta en ala selvittämään monimuotoisena.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren 3. luvun mukaisesti tuotto kerrotaan lain 12. luvussa, kuten se on myös hallintaoikeustestamentilla: Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu....

Kirjallisuutta en ala selvittämään monimuotoisena.

Lue lisää

Onko kirjallisuus laki, arvoton ruikkuperse??

Ymmärretäämpä nyt mitä laissa on ja tarkoitetaan.

Eli " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla".

Huomaathan, siellä sanotaan, että on saanut KÄYTTÖOIKEUDEN T E S T A M E N T I L L A, eli siis ainoa käyttöoikeus tulee joko perintökaaren 3 l:n mukaan taikka testamentilla eli jos edesmennyt on ollut ilman rintaperillisiä ja jos on, niin ainoa käyttöoikeus on viimeisimpään asuntoon tai asumiseen kelpaavaan ja poikkeuksen tekee testamentti.

Omistajan etu tarkoittaa omaisuuden tuottoa, että tuotosta leski saa puolet ja puolet tulee olla kuolinpesään kuuluva, eli koko tuotto ei mene leskelle, kuten te ilmaisette.

Poikkeuksen tekee sopimus tuoton jakamisesta/jakamattomuudesta.

Lisäksi etu tarkoittaa myöskin lesken ilmoitusvelvollisuutta jos hän havaitee vaikkapa korjattaaa tai muuta käyttöoikeudella saamaansa kohtaan josta omistajan tulee huolehtia.

Miksette te ymmärrä lukemaanne, onko järjenvalo pimennyt opiskelun seurauksena tyyliin,"kun ei kirjoissa ole näin taikka niin, ei asia ole sillain, vaan se on noin kun tuo yksi kirjaltaja on kirjoittanut ja se on sitten ihan vissi asia eikä muutu".

T. Lawetorder Z via V, eikö mene millään kaaleen??

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä pitäisi ymmärtää lukematta edes perintökaarta, niin kuin teinkin."

Tämä kyllä selventää näkemyksenne perustan täydellisesti ja näkyy vastauksistanne.

Vituttaako oikeastikkin noin paljon kahden ällikän yllioppilasta viisaamman sanominen, että pitää yrittää muka irvailla piiloitettuna kehumismuotoisesti??

Ajattele, minua ei edes vituta lukea kirjoittamianne tekstejä josta paistaa tyhmyys huutaen kovalla äänellä sen esiin.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Onko kirjallisuus laki, arvoton ruikkuperse??

Ymmärretäämpä nyt mitä laissa on ja tarkoitetaan.

Eli " 3 §

Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.

Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla".

Huomaathan, siellä sanotaan, että on saanut KÄYTTÖOIKEUDEN T E S T A M E N T I L L A, eli siis ainoa käyttöoikeus tulee joko perintökaaren 3 l:n mukaan taikka testamentilla eli jos edesmennyt on ollut ilman rintaperillisiä ja jos on, niin ainoa käyttöoikeus on viimeisimpään asuntoon tai asumiseen kelpaavaan ja poikkeuksen tekee testamentti.

Omistajan etu tarkoittaa omaisuuden tuottoa, että tuotosta leski saa puolet ja puolet tulee olla kuolinpesään kuuluva, eli koko tuotto ei mene leskelle, kuten te ilmaisette.

Poikkeuksen tekee sopimus tuoton jakamisesta/jakamattomuudesta.

Lisäksi etu tarkoittaa myöskin lesken ilmoitusvelvollisuutta jos hän havaitee vaikkapa korjattaaa tai muuta käyttöoikeudella saamaansa kohtaan josta omistajan tulee huolehtia.

Miksette te ymmärrä lukemaanne, onko järjenvalo pimennyt opiskelun seurauksena tyyliin,"kun ei kirjoissa ole näin taikka niin, ei asia ole sillain, vaan se on noin kun tuo yksi kirjaltaja on kirjoittanut ja se on sitten ihan vissi asia eikä muutu".

T. Lawetorder Z via V, eikö mene millään kaaleen??

Lue lisää

Hallitus on ottanut huomioon seikat esityksessään HE 225/82. Esitys eteni valiokunnista muutoksitta ja riviäkään moittien.
Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että olisi mahdollisimman yksinkertaista siirtyä elämään
jakamattamassa pesässä. Sen vuoksi eloonjääneeitä puolisoita ei esimerkiksi vaadittaisi hakemusta tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jotta hän voisi saada jäämistön jakamattomana hallintaansa. Sen lisäksi eloonjääneen puolison tulee pääsääntöisesti pystyä hoitamaan jäämistön asioita ilman säännöllistä tilintekovelvollisuutta rintaperillisille.
Hallintaoikeutta koskeva sääntely ehdotetaan toteutettavaksi soveltamalla perintökaaren 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
------------------
On syytä muistaa, että lesken oikeus saada hallitsemansa jäämistöomaisuuden tuotto ei tarkoita sitä, että kuolinpesällä olisi velvollisuus oma-aloitteisesti tilittää tuotto leskelle. Lesken onkin syytä omistusoikeuteensa vedoten viimeistään perinnönjaossa vaatia kuolinpesää luovuttamaan tuotto hänelle.

Hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta kertyvää tuottoa eivät koske ne luovutusrajoitukset, jotka koskevat varsinaista hallinnassa olevaa omaisuutta. Leski saa siis vapaasti määrätä omaisuudesta kertyvän tuoton käyttämisestä. Niin kutsutun nettoperiaatteen mukaan lesken on kuitenkin vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka on suoritettava hänen hallinta-aikanaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hallitus on ottanut huomioon seikat esityksessään HE 225/82. Esitys eteni valiokunnista muutoksitta ja riviäkään moittien.
Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että olisi mahdollisimman yksinkertaista siirtyä elämään
jakamattamassa pesässä. Sen vuoksi eloonjääneeitä puolisoita ei esimerkiksi vaadittaisi hakemusta tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jotta hän voisi saada jäämistön jakamattomana hallintaansa. Sen lisäksi eloonjääneen puolison tulee pääsääntöisesti pystyä hoitamaan jäämistön asioita ilman säännöllistä tilintekovelvollisuutta rintaperillisille.
Hallintaoikeutta koskeva sääntely ehdotetaan toteutettavaksi soveltamalla perintökaaren 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
------------------
On syytä muistaa, että lesken oikeus saada hallitsemansa jäämistöomaisuuden tuotto ei tarkoita sitä, että kuolinpesällä olisi velvollisuus oma-aloitteisesti tilittää tuotto leskelle. Lesken onkin syytä omistusoikeuteensa vedoten viimeistään perinnönjaossa vaatia kuolinpesää luovuttamaan tuotto hänelle.

Hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta kertyvää tuottoa eivät koske ne luovutusrajoitukset, jotka koskevat varsinaista hallinnassa olevaa omaisuutta. Leski saa siis vapaasti määrätä omaisuudesta kertyvän tuoton käyttämisestä. Niin kutsutun nettoperiaatteen mukaan lesken on kuitenkin vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka on suoritettava hänen hallinta-aikanaan.

Lue lisää

Onko hallituksen esitys taikka jonkun valiokunnanlausunto laki vaiko ei ole?

Onko ne annettu vain ohjaukseksi eduskunnalle vaiko lakiin liitettäväksi??

Näihin kaivattaisiin vastausta, muutoin oikein hyvää cobypaste, kuten Lawetorderiltakin joidenkin mielestä..

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Hallitus on ottanut huomioon seikat esityksessään HE 225/82. Esitys eteni valiokunnista muutoksitta ja riviäkään moittien.
Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että olisi mahdollisimman yksinkertaista siirtyä elämään
jakamattamassa pesässä. Sen vuoksi eloonjääneeitä puolisoita ei esimerkiksi vaadittaisi hakemusta tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jotta hän voisi saada jäämistön jakamattomana hallintaansa. Sen lisäksi eloonjääneen puolison tulee pääsääntöisesti pystyä hoitamaan jäämistön asioita ilman säännöllistä tilintekovelvollisuutta rintaperillisille.
Hallintaoikeutta koskeva sääntely ehdotetaan toteutettavaksi soveltamalla perintökaaren 12 luvun säännöksiä testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
------------------
On syytä muistaa, että lesken oikeus saada hallitsemansa jäämistöomaisuuden tuotto ei tarkoita sitä, että kuolinpesällä olisi velvollisuus oma-aloitteisesti tilittää tuotto leskelle. Lesken onkin syytä omistusoikeuteensa vedoten viimeistään perinnönjaossa vaatia kuolinpesää luovuttamaan tuotto hänelle.

Hallintaoikeuden alaisesta omaisuudesta kertyvää tuottoa eivät koske ne luovutusrajoitukset, jotka koskevat varsinaista hallinnassa olevaa omaisuutta. Leski saa siis vapaasti määrätä omaisuudesta kertyvän tuoton käyttämisestä. Niin kutsutun nettoperiaatteen mukaan lesken on kuitenkin vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka on suoritettava hänen hallinta-aikanaan.

Lue lisää

Alkoi muuten huvittaan tuo teidän copypastaaminen minilexin sivustolta niin touhuissann, ettette huomanneet selkeää virhettä jonka nyt armollisesti laitan tähän: "On syytä muistaa, että lesken oikeus saada !!!!====>>>hallitsemansa!!!!jäämistöomaisuuden tuotto!!!!<<<<=== ~ Lesken onkin syytä ====>>>!!!omistusoikeuteensa<<<<====!!!! vedoten".

Missä vaiheessa hallintaoikeus muuttuukin omistusoikeudeksi???, Mie vuan ihmettelen kovast, ett pyörreit kivvii polkuloittes reenaanko pittees luaittoo??

T, se tpinen tohelo eli Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Alkoi muuten huvittaan tuo teidän copypastaaminen minilexin sivustolta niin touhuissann, ettette huomanneet selkeää virhettä jonka nyt armollisesti laitan tähän: "On syytä muistaa, että lesken oikeus saada !!!!====>>>hallitsemansa!!!!jäämistöomaisuuden tuotto!!!!<<<<=== ~ Lesken onkin syytä ====>>>!!!omistusoikeuteensa<<<<====!!!! vedoten".

Missä vaiheessa hallintaoikeus muuttuukin omistusoikeudeksi???, Mie vuan ihmettelen kovast, ett pyörreit kivvii polkuloittes reenaanko pittees luaittoo??

T, se tpinen tohelo eli Lawetorder Z via V

Lue lisää

Leski voi myös osaksi esimerkiksi puoliksi tai kokonaan myös omistaa omaisuuden, joka kuuluu kuolinpesään. Leski on osakas ja omistaja muutoinkin jakamattomassa kuolinpesässä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko hallituksen esitys taikka jonkun valiokunnanlausunto laki vaiko ei ole?

Onko ne annettu vain ohjaukseksi eduskunnalle vaiko lakiin liitettäväksi??

Näihin kaivattaisiin vastausta, muutoin oikein hyvää cobypaste, kuten Lawetorderiltakin joidenkin mielestä..

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Hallituksen esitys on aina törkeää tietää, jos haluaa tietää lain perusteet. Tämä on ollut yksi muutos voimassa olleeseen lakiin.
Laki on hyväksytty niine hyvineen ja tuossa on peruste muutokseen, jolla sinä sitä sovellat.

Anonyymi kirjoitti:

Hallituksen esitys on aina törkeää tietää, jos haluaa tietää lain perusteet. Tämä on ollut yksi muutos voimassa olleeseen lakiin.
Laki on hyväksytty niine hyvineen ja tuossa on peruste muutokseen, jolla sinä sitä sovellat.

Lue lisää

Onhan ne, olette oikeassa, että törkeäähän se on hallituksen esityksessä huijata tietämättömiä kansanedustajia hallituksen esityksessä.

Tulee tässä mieleen avioliittolain uudistamisen yhteudessä tehty puljaaminen eli hahauttaminen, mutta onhan noita muitakin, mitä olen lukenut niitä, mutta siltikin, yhä edelleenkään ne ei ole laki, osviittaa ne voi antaa, mutta niille ei saa eikä voi antaa painoarvoa.

En minä sovella, enkä edes tulkitse, Olaus Petrin sanoin, "laki ennen minua ollut on, myös jälkeheni jää" eikö vain, että lakien tulisi olla selkeitä, ymmärrettäviä ja muuttamattomia perusteiltaan, mutta helposti ajanmukaistettavissa.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Onhan ne, olette oikeassa, että törkeäähän se on hallituksen esityksessä huijata tietämättömiä kansanedustajia hallituksen esityksessä.

Tulee tässä mieleen avioliittolain uudistamisen yhteudessä tehty puljaaminen eli hahauttaminen, mutta onhan noita muitakin, mitä olen lukenut niitä, mutta siltikin, yhä edelleenkään ne ei ole laki, osviittaa ne voi antaa, mutta niille ei saa eikä voi antaa painoarvoa.

En minä sovella, enkä edes tulkitse, Olaus Petrin sanoin, "laki ennen minua ollut on, myös jälkeheni jää" eikö vain, että lakien tulisi olla selkeitä, ymmärrettäviä ja muuttamattomia perusteiltaan, mutta helposti ajanmukaistettavissa.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

..ja perusteet ovat tuossa "lesken parannettuun asemaan", kun aina voivat kuolinpesän osakkaat vaatia osituksen suorittamista.

Anonyymi kirjoitti:

..ja perusteet ovat tuossa "lesken parannettuun asemaan", kun aina voivat kuolinpesän osakkaat vaatia osituksen suorittamista.

Ei ositusta tarvi vaatia, esitä laki jossa niin sanotaan, että ositista tulee vaatia.

Ositus on se jo, kun perukirjassa eritellään edellesmenneen osuus eli omaisuus puoliksi, velat puoliksi, saatavat puoliksi.

Jo laki sanoo milloin ei ole ositusta tehty ja jos ymmärrät lukemaasi, se on tässä jolloinka ositusta ei ole tehty eli koko omaisuus on kuolinpesän ja lesken hallinnassa. Tällä tavoin: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.

Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
2 §

Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi".

Jollette ymmärrä, voin selvittää teille epäselvät kohdat

Anonyymi kirjoitti:

..ja perusteet ovat tuossa "lesken parannettuun asemaan", kun aina voivat kuolinpesän osakkaat vaatia osituksen suorittamista.

Kerro millä tavoin uudistettu avioliittolaki paransi esim. Lesken asemaa tai että tasingon myöntämisestä kieltäytyminen paransi lesken asemaa, A) leski ei maksa perintöveroa, mutta perilliset maksaa. B) leskelle jää omaisuus hallintaan jakoon asti, siitä huolimatta perilliset maksaa perintöveron vaikkeivat ole saaneet mitään. C) leskelle jää, vaikkapa omakotitalo asuttavaksi asunnoksi kun kuitenkin perilliset maksaa tuosta perintötalosta perintöveron ja sen lisäksi myöhemmät remontointi ja muut vastaavat kustannukset vaikkei se ole heillä tai heidän hallittavanaan.

Niin kerro millain privilegi-kieltäytyminen paransi lesken asemaa??

Vastaan, ei mitenkään, vaan ainoa tarkoitus oli, että jos leskelle jää enemmän, niin siitä ja muista asioista riideltäisiin oikeuksissa enemmän ja tällöin määrätty taho tienaisikin enemmän.

Se oli ainoa tarkoitus, ei mikään lesken aseman parantaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro millä tavoin uudistettu avioliittolaki paransi esim. Lesken asemaa tai että tasingon myöntämisestä kieltäytyminen paransi lesken asemaa, A) leski ei maksa perintöveroa, mutta perilliset maksaa. B) leskelle jää omaisuus hallintaan jakoon asti, siitä huolimatta perilliset maksaa perintöveron vaikkeivat ole saaneet mitään. C) leskelle jää, vaikkapa omakotitalo asuttavaksi asunnoksi kun kuitenkin perilliset maksaa tuosta perintötalosta perintöveron ja sen lisäksi myöhemmät remontointi ja muut vastaavat kustannukset vaikkei se ole heillä tai heidän hallittavanaan.

Niin kerro millain privilegi-kieltäytyminen paransi lesken asemaa??

Vastaan, ei mitenkään, vaan ainoa tarkoitus oli, että jos leskelle jää enemmän, niin siitä ja muista asioista riideltäisiin oikeuksissa enemmän ja tällöin määrätty taho tienaisikin enemmän.

Se oli ainoa tarkoitus, ei mikään lesken aseman parantaminen.

Lue lisää

Kaikkihan nuo parantavat lesken asemaa alusta kohtiin A, B ja C.
Tasinkoa ei ole pakko antaa ja paransi taas lesken asemaa. Jne..

Anonyymi kirjoitti:

Ei ositusta tarvi vaatia, esitä laki jossa niin sanotaan, että ositista tulee vaatia.

Ositus on se jo, kun perukirjassa eritellään edellesmenneen osuus eli omaisuus puoliksi, velat puoliksi, saatavat puoliksi.

Jo laki sanoo milloin ei ole ositusta tehty ja jos ymmärrät lukemaasi, se on tässä jolloinka ositusta ei ole tehty eli koko omaisuus on kuolinpesän ja lesken hallinnassa. Tällä tavoin: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.

Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
2 §

Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi".

Jollette ymmärrä, voin selvittää teille epäselvät kohdat

Lue lisää

Perukirjasta ilmenee, miten verottajan tulisi laskea osituksen menevän perintöverosta päättäessään. Se ei sido varsinaisessa osituksessa, joka on sitten lesken ja perillisten välinen oikeustoimi.

Anonyymi kirjoitti:

Alkoi muuten huvittaan tuo teidän copypastaaminen minilexin sivustolta niin touhuissann, ettette huomanneet selkeää virhettä jonka nyt armollisesti laitan tähän: "On syytä muistaa, että lesken oikeus saada !!!!====>>>hallitsemansa!!!!jäämistöomaisuuden tuotto!!!!<<<<=== ~ Lesken onkin syytä ====>>>!!!omistusoikeuteensa<<<<====!!!! vedoten".

Missä vaiheessa hallintaoikeus muuttuukin omistusoikeudeksi???, Mie vuan ihmettelen kovast, ett pyörreit kivvii polkuloittes reenaanko pittees luaittoo??

T, se tpinen tohelo eli Lawetorder Z via V

Lue lisää

Taas Lawettin lukutaito loppui kesken. :D

Siinä siteeramassasi kohdassa omistuoikeudella tarkoitetaan omaisuuden TUOTON omistuoikeutta. Leski siis hallitsee kuolinpesän omaisuutta jakamattomuussuojaansa vedoten ja saa po. omaisuuden tuoton omistuoikeuteensa vedoten.

Anonyymi kirjoitti:

Taas Lawettin lukutaito loppui kesken. :D

Siinä siteeramassasi kohdassa omistuoikeudella tarkoitetaan omaisuuden TUOTON omistuoikeutta. Leski siis hallitsee kuolinpesän omaisuutta jakamattomuussuojaansa vedoten ja saa po. omaisuuden tuoton omistuoikeuteensa vedoten.

Lue lisää

Niin oli kirjoitettu kuin lainasinkin kyseisen kohdan, mitäs vottuu mua syytät omista virheistäsi, syytä talonmies pikkaraista tai mulliauton kuljettajaa..

Anonyymi kirjoitti:

Taas Lawettin lukutaito loppui kesken. :D

Siinä siteeramassasi kohdassa omistuoikeudella tarkoitetaan omaisuuden TUOTON omistuoikeutta. Leski siis hallitsee kuolinpesän omaisuutta jakamattomuussuojaansa vedoten ja saa po. omaisuuden tuoton omistuoikeuteensa vedoten.

Lue lisää

Omaisuus tuottaa sille kenen omaisuus tuottaakin

Eli kun ostat/lahjoitetaam tehdas sulle, niin kuka sen omistaa ja kenelle se tuottaa, sinun naapurivertillelkö?


Sama asia kuin saat perinnöksi tehtaan, valitset sinne hallinnon, niin tuottako tehdas sinulle josta maksat palkan hallinnolle vaiko suoraan hallinnolle ja sinulle ei tule tuloja millä pitää tehdas käynnissä tai että maksat palkat. Hallinnollehan ei kuulu palkanmaksu, vaan tehtaan kunnossapidosta päättäminen.

Ei nämä ny voi olla vaikeita juttuja.

Te ette käsitä, että lait on kirjoitettu siksoikummallisesti, että määrätyt tahot tienaa..

Anonyymi kirjoitti:

Ei ositusta tarvi vaatia, esitä laki jossa niin sanotaan, että ositista tulee vaatia.

Ositus on se jo, kun perukirjassa eritellään edellesmenneen osuus eli omaisuus puoliksi, velat puoliksi, saatavat puoliksi.

Jo laki sanoo milloin ei ole ositusta tehty ja jos ymmärrät lukemaasi, se on tässä jolloinka ositusta ei ole tehty eli koko omaisuus on kuolinpesän ja lesken hallinnassa. Tällä tavoin: "18 luku
Kuolinpesän hallinnosta
1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.

Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen.
2 §

Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi".

Jollette ymmärrä, voin selvittää teille epäselvät kohdat

Lue lisää

Samalla kun vaadit osittamattomassa kuolinpesän jakoa, niin tulet vastineeksi myös osituksen suorituksen ennen jakoa.

Anonyymi kirjoitti:

Perukirjasta ilmenee, miten verottajan tulisi laskea osituksen menevän perintöverosta päättäessään. Se ei sido varsinaisessa osituksessa, joka on sitten lesken ja perillisten välinen oikeustoimi.

Lue lisää

Aaa, tarkoitat siis että verottaja ei osaa laskea yhtään mitään?

Eli verottaja on ymmällään kun perukirjassa lukee, omaisuus se ja se, pankkitalletus se ja se, pankkilaina se ja se, osuuskauppaostotili se ja se, muut velat se ja se,
Perinnönmäärä se ja se.

Verottaja katsoo huuli pyöreänä, mikäs paperi se tämä on, niinkö?

Anna mun kaikki kestää, ettei verottaja osaa laskea yhteen, vähentää ja jakaa loppusummaa kahdella.

Niinpä, olette ihan oikeassa, että verottajahan se, se tarvitsee, että tietää kumpaakohan tässä nyt sitten tulee verottaa, meneekin arpapeliksi..

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuus tuottaa sille kenen omaisuus tuottaakin

Eli kun ostat/lahjoitetaam tehdas sulle, niin kuka sen omistaa ja kenelle se tuottaa, sinun naapurivertillelkö?


Sama asia kuin saat perinnöksi tehtaan, valitset sinne hallinnon, niin tuottako tehdas sinulle josta maksat palkan hallinnolle vaiko suoraan hallinnolle ja sinulle ei tule tuloja millä pitää tehdas käynnissä tai että maksat palkat. Hallinnollehan ei kuulu palkanmaksu, vaan tehtaan kunnossapidosta päättäminen.

Ei nämä ny voi olla vaikeita juttuja.

Te ette käsitä, että lait on kirjoitettu siksoikummallisesti, että määrätyt tahot tienaa..

Lue lisää

"kun ostat/lahjoitetaam tehdas sulle, niin kuka sen omistaa ja kenelle se tuottaa, sinun naapurivertillelkö?"

Tuota ei tarvitse pohtia, koska lesken jakamattomuussuojan aikana leski omistaa kuolinpesään kertyneet tuotot. Hän voi luonnollisesti vaatia kuolinpesää maksamaan omistamansa tuotot itselleen.

Anonyymi kirjoitti:

Aaa, tarkoitat siis että verottaja ei osaa laskea yhtään mitään?

Eli verottaja on ymmällään kun perukirjassa lukee, omaisuus se ja se, pankkitalletus se ja se, pankkilaina se ja se, osuuskauppaostotili se ja se, muut velat se ja se,
Perinnönmäärä se ja se.

Verottaja katsoo huuli pyöreänä, mikäs paperi se tämä on, niinkö?

Anna mun kaikki kestää, ettei verottaja osaa laskea yhteen, vähentää ja jakaa loppusummaa kahdella.

Niinpä, olette ihan oikeassa, että verottajahan se, se tarvitsee, että tietää kumpaakohan tässä nyt sitten tulee verottaa, meneekin arpapeliksi..

Lue lisää

Ositusta koskee sopimusvapaus. Verottaja voi tehdä vain karkean arvion.

Anonyymi kirjoitti:

Ositusta koskee sopimusvapaus. Verottaja voi tehdä vain karkean arvion.

Osaatteko erottaa elävän ihmisen kuolleesta?

Ajatelkaapa, meikä osaa erottaa ja tietää, että kuollut ei tee sopimuksia.

Te teitte elävänä juurikin sopimuksen kuolemanne kanssa, teillä kun oli se sopimusvapaus.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ei mistään voi päätellä, että leskellä olisi nytkään varsinaista hallintaoikeutta kesämökkien. Yhteisymmärryksessä kuolinpesä voi myös myydä sen. Leskelle kuuluvasta osuudesta ei ole tietoa, mutta joissakin tapauksissa hän voisi maksaa sillä pitkään asumisen kuluja. Muutoinkin rahat voi pitää kuolinpesän tilillä kuluihin.

Lue lisää

Kuolinpesän tililtä kuolinpesän varoilla ei makseta lesken kuluja. Niinkuin niitä hallinnanalaisen omaisuuden käyttökuluja jotka kuuluvat leskelle.
Mitkään omaisuuden arvoa nostavat remonttikulut eivät kuulu yksin lesken maksaa. Ne maksaa aina omistava taho. Eli jos leski on tulevaisuudessa saapa tasinkoa kuolinpesältä, hän osallistuu remonttikuluihin. Ellei ole saapa, ei osallistu.
Meilläkin kävi niin, että äitimme ei ymmärtänyt että ns käyttökulut isämme jälkeen, kun piti avio-oikeuden mukaisen hallintaoikeuden, kuuluivat hänelle.
Mutta tietysti kuuluivat. Emmehän me perilliset voineet mitenkään hyödyntää isältämme jäänyttä, kun se kiinteistö oli kokonaan äitimme hallinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt aivan sentään. Leski voi toimia myös kuolinpesän nimissä tähän, jos ei ole muiden osakkaiden hoidossa. Esimerkiksi kuolinpesä maksaa kulut ja palkat omille työntekijöilleen, jos on liiketoimintaa. Tuloista osaan lienee leski oikeutettu ja muu tuotto jää katteeksi kuolinpesän tileille verovuosittain arvonlisäverot tilitettynä.
Lesken eläke on määräytynyt jo alkuunsa tämän omaisuuden perusteella alentaen eläkettä rajasumman ylitettynä. Omaisuudelle on laskettu prosentuaalinen tuotto tässä eläkelaskelmassa. Se kuolinpesän tulee pyrkiä turvaamaan hänen elatukseensa.

Lue lisää

Kuolinpesän osakkaiden pitää olla sopinut, esim remonteista. Leski ei yksin voi tilata mitään remonttia tai vastaavaa paitsi itse yksin omistamaansa asuntoon! Vain kiireellinen toimi esimerkiksi jossain vahinkotapauksessa on sallittu tehdä ilman osakkaiden suostumusta.
Muusta pitää alun perinkin sopia osakkaiden keskenään. Jos leski itse yksin käy teettämään osakkailta valtuutusta pyytämättä, niin- siinäpähän sitten yksin maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolinpesän tililtä kuolinpesän varoilla ei makseta lesken kuluja. Niinkuin niitä hallinnanalaisen omaisuuden käyttökuluja jotka kuuluvat leskelle.
Mitkään omaisuuden arvoa nostavat remonttikulut eivät kuulu yksin lesken maksaa. Ne maksaa aina omistava taho. Eli jos leski on tulevaisuudessa saapa tasinkoa kuolinpesältä, hän osallistuu remonttikuluihin. Ellei ole saapa, ei osallistu.
Meilläkin kävi niin, että äitimme ei ymmärtänyt että ns käyttökulut isämme jälkeen, kun piti avio-oikeuden mukaisen hallintaoikeuden, kuuluivat hänelle.
Mutta tietysti kuuluivat. Emmehän me perilliset voineet mitenkään hyödyntää isältämme jäänyttä, kun se kiinteistö oli kokonaan äitimme hallinnassa.

Lue lisää

Tässä jotkut olivat olettaneet, että muut hyötyvät kesämökkiä käyttäen. Heidän kuuluu myös maksaa siitä muutakin kuin isoja remontteja ja kiinteistöveroa.
Kuolinpesän tili käy hyvin kulujen maksuun, kun ei sinne muutoinkaan tule muuta kuin leskelle kuuluvaa tuottoa muutoin.
- Yllä oli jo kerrottu, että leski hallitsee hallintaoikeudella ja kuolinpesän tuottokin kuuluu hänelle. Tuotto on kuolinpesän tilillä kuluihin.