Että voi niin h*****isti ottaa päähän ihmiset, jotka haluaa dobberin tai rotikan tapaisen koiran vaan oman egon jatkeeksi! Sitten lopetetaan/annetaan pois yms. "pitovaikeuksien tai allergian" vuoksi ja ne kiertoon laitetut koirat on yleensä juuri niitä "vihaisia" joiden vuoksi rotujen huono maine kasvaa.
Ku eivät voi ymmärtää miten paljon aktiviteettia ja koulutusta nuo em. rodutkin vaatii tullakseen/ollakseen yhteiskuntakelpoisia.
Ottaa vaan päähän ku pilataan ja huonosti kohdellaan viattomia elukoita...
Ku eivät voi ymmärtää miten paljon aktiviteettia ja koulutusta nuo em. rodutkin vaatii tullakseen/ollakseen yhteiskuntakelpoisia.
Ottaa vaan päähän ku pilataan ja huonosti kohdellaan viattomia elukoita...
Vastaukset 5
Vanhimmat
missä ihmiset oikein törmäävät näihin vihaisiin rottweilerihin ja dobermanneihin, kun itse en ole koskaan näihin törmännyt. Kyllähän tässä lähistöllä muutama kummankin rodun edustaja asustelee. Joskus, kun olen koirani kanssa kävelyllä, on urospuolinen rotttweiler ruvennut uhoilemaan koiralleni (joka on siis myös uros), mutta omistaja on puuttunut tähän heti, ja tiedän, että pientä uhoilua ja riidanhaastelua on joka rodussa, ja yleensä nuo urospuoliset ovat sellaisia..
no niitä ihmisiä kyllä riittää, jotka aattelee saavuttavansa jotakin kun omistavat jonkun "pelottavan" ja "vaarallisen" näköisen koiran ja pitävät sitten itseään niiiiin hyvinä koirankouluttajina ja cooleina ihmisinä että... tietysti on hauskaa kun ihmiset lenkillä katsovat kunnioittavasti kun kävelee vastaan, mutta hyvin harvoin näillä ihmisillä on mitään todellista tajua koirista, saatikka niiden koulutuksesta... koiranottoa pitää todellakin harkita tarkkaan, eikä koiraa KOSKAAN saisi ottaa pelkäksi pitkän minän jatkeeksi! hyvin usein nämä koirat alkavat pomottaa ja niistä tulee "vihaisia", kun ne eivät koskaan ole saaneet minkäänlaista koulutusta! jos koira on vihainen, syy löytyy useimmiten omistajasta, ei koirasta!
Tässä aivan meidän naapurustossa on toisellakin perheellä rotikoita ja ne ovat hyvin koulutettuja niinkuin meilläkin, mutta yhdessä talossa on aina joko rotikka tai doobermanni lyhyen hihnan päässä räkyttämässä ja uskon, että heidän koiriaan ei ole koulutettu ja ne näyttävät vaihtuvankin melko tiuhaan sillä markilla.
on vain muutaman kerran siitä ohi kulkiessa tullut mieleen, että mitä jos siitä talosta pääsisikin joskus koira vapaaksi? mitä kaikkea ne voisikaan tehdä kun ne on huonosti pidettyjä ja kouluttamattomia?! pelkään itseni ja meidän koiran ja tietenkin muidenkin puolesta!
Niinpä niin. Tollanen vilkas ja energinen koira todellakin otetaan vaan munanjatkeeksi. Sitten sen munanjatkeen kanssa käydään useasti viikossa koulutuksessa,siitä maksetaan huimia summia ja lenkkeillään 20km päivä.Ja kaikki vain sen takia että koira on iso ja pelottava. Kasvakaa ihmiset. Sakemannikoirat ovat älykkäinpiä koirarotuja, ja ne on nimenomaan tarkoitettu koteihin, jotka haluavat harrastaa koiran kanssa. Esim. Dobberi ei ole helppo kouluttaa, mutta kun se jonkun asian oppii, sen se muistaa ikänsä.Lähdepä jonkun terrierin kanssa parinkymmenen kilsan juoksulenkille, tai hakutreeneihin. Jee. Itse olen kahden parivuotiaan dobberin mamma ja en todellakaan hankkinut koiria niiden statuksen vuoksi. Status vaatii 30kg ruokaa joka kuukausi.Vuoden itkulla ja hampaidenkiristyksellä (2 syötyä sohvaa,10 paria kenkiä,vuokra-asunnon syöty muovimatto,lukuisia tyynyjä,patjoja peittoja,pengottuja roskiksia..)sain kaksi maailman kultaisinta ja kilteitä hauvaa, joista kumpikaan ei ole ikinä vahingoittanut ihmistä.Todellakin kaikki vaan sen takia että saan kävellä kaupungilla rauhassa.
Tuota joo. Olen toiminut niinisalossa 1982 sotakoiraohjaajana, vuoteen 1996 kpsh:ssa, jolloin lopetin yleisen koiran koulutuksen ajan puutteen vuoksi. Itsellä ollut 1 saku (jälkipartio koira), sekä nyt kolmas d-manni, ja voin sanoa että d-mannit ovat olleet mitä helpoimpia koiria kouluttaa. Veljeni ja siskon pojat ostivat 3-vuotta sitten 2 sakua, ja voin sanoa että niitä oli huomattavasti vaikeampia saada ymmärtämään asioita kuin nuo minun 3 d-mannia. Ensin täytyy paneutua kyseisiin rotuihin ja tietää niiden viettiperusteet ja heikot/vahvat puolet. Ihmiset ostavat palveluskoiran luullen virheellisesti että ne ovat luontaisia kykyjä ja niitä ei tarvitse kouluttaa; riittää kun sanon: maahan, istu, seiso ja sitten potkastaan tai revitään koiraa kun se ei ymmärrä suomenkieltä. Pennun koulutus missä rodussa tahansa aloitetaan silloin kun pentu saapuu uuteen kotiin, ja jatketaan leikin varjolla edistymisen mukaan siihen asti kun nuori koira osaa perus asiat. Noin vuoden ikäisenä voidaan vasta siirtyä opettamaan moniosaisia liikesarjoja, ja päätetään vapaa käskyyn joka on samalla kehoitus lopettaa harjoittelu siihen. Koirille pitää antaa vapaa päiviä, juosta metsässä, kiipeillä kallioilla, tonkia maata, olla piilosilla yms. Koiran ja isännän suhde lujittuu näin entisestään; vuorovaikutus toimii ja koira myöhemmin edistyy haasteista nopeammin ja oma ehtoisesti (pieni pakko joskus kohdallaan koiran turvallisuuden kannalta). Näin; rakastakaa ystäviänne jotka hetken tuottaa teille mielihyvää, niin kuin te heille. Hyvää kesää teille ja koirillenne.