Naisen vastuu

En halua "sorkkia muurahaispesää tikulla", mutta jokunen kommentti sallittaneen. Käytät ilmaisua.." naisten jäädessä yksinhuoltajiksi"..Etkö lukenut Stakes´in tilastoja laajemmin?
Sieltä löytyy tilasto myöskin siitä, kumpi sukupuoli on aktiivinen hakemaan eroa!
vom

vom kirjoitti:

En halua "sorkkia muurahaispesää tikulla", mutta jokunen kommentti sallittaneen. Käytät ilmaisua.." naisten jäädessä yksinhuoltajiksi"..Etkö lukenut Stakes´in tilastoja laajemmin?
Sieltä löytyy tilasto myöskin siitä, kumpi sukupuoli on aktiivinen hakemaan eroa!
vom

Lue lisää

Miksiköhän naiset joutuvat hakemaan eroa miehistä?

Siksi että miehet NIIN HARVOIN TODELLISUUDESSA OSAAVAT KANTAA VASTUUTA.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Miksiköhän naiset joutuvat hakemaan eroa miehistä?

Siksi että miehet NIIN HARVOIN TODELLISUUDESSA OSAAVAT KANTAA VASTUUTA.

Jos en ihan väärin muista useimmiten eron syynä on uskottomuus.
Mistä taas johtuu uskottomuus? Jaa. Sepä se. :D

isolle lautaselliselle puheenvuoroja.

Michelinin tähti.

vom kirjoitti:

En halua "sorkkia muurahaispesää tikulla", mutta jokunen kommentti sallittaneen. Käytät ilmaisua.." naisten jäädessä yksinhuoltajiksi"..Etkö lukenut Stakes´in tilastoja laajemmin?
Sieltä löytyy tilasto myöskin siitä, kumpi sukupuoli on aktiivinen hakemaan eroa!
vom

Lue lisää

En ole lukenut juuri tätä kyseistä Stakesin tutkimusta, mutta jossain muussa vastaavanlaisessa on aiemmin tullut esiin, että naiset erovat miehistään usein juuri parisuhdeväkivallan ja miehen haluttomuuden vuoksi osallistua perheen arkeen. Nainen ei yksinkertaisesti enää jaksa kantaa kaksinkertaita vastuuta ja työtaakkaa perheestään.

Uupumus on lisännyt myös lasten pahoinpitelyjen määrää. Koskaan aiemminhan ei ole vaadittu parhaassa työiässä olevan aikuisen vetäytyvän yhteisönsä ulkopuolelle kasvattaman lapsiaan yksin kouluikään saakka. Kun vilkaisee esimerkiksi Miessakkin keskustelupalstalle, miehet esittelevät toinen toistaan raflaavampia lukuja naisten tekemien väkivallantekojen määristä. Mutta huoli lapsen asemasta ei ole aito jos isät eivät painota omaa osallistumistaan ja vastuutaan kodin ja lasten hoitoon.

"Yksinhuoltajia syyllistetään kaiken median voimalla, koska on todettu yh. lasten voivan huonosti. Vastuuta, jossain piilossa kantava etävanhenpi ei toki ole syyllinen mihinkään, hänhän ei ole ollut paikalla."

Tähän sanoisin vain sen verran, että se vastuupuoli unohtui sinulta nyt ihan kybällä. Sillä yksinhuoltajuus tarkoittaa ihan oikeasti yksin huoltamista, sitä että kyseinen henkilö on ottanut huoltajuuden itse YKSIN vastattavakseen, ilman sitä toista. Syitä tähän on varmasti yhtä monta kuin huoltajaakin. Johan on kumma, että syy tosiaan olisi siinä, joka ei ehkä tiedäkään olevansa vanhempi! Taikka siinä, jota ei syystä taikka toisesta ole isäksi haluttu nimetäkään!

ave.maria kirjoitti:

"Yksinhuoltajia syyllistetään kaiken median voimalla, koska on todettu yh. lasten voivan huonosti. Vastuuta, jossain piilossa kantava etävanhenpi ei toki ole syyllinen mihinkään, hänhän ei ole ollut paikalla."

Tähän sanoisin vain sen verran, että se vastuupuoli unohtui sinulta nyt ihan kybällä. Sillä yksinhuoltajuus tarkoittaa ihan oikeasti yksin huoltamista, sitä että kyseinen henkilö on ottanut huoltajuuden itse YKSIN vastattavakseen, ilman sitä toista. Syitä tähän on varmasti yhtä monta kuin huoltajaakin. Johan on kumma, että syy tosiaan olisi siinä, joka ei ehkä tiedäkään olevansa vanhempi! Taikka siinä, jota ei syystä taikka toisesta ole isäksi haluttu nimetäkään!

Lue lisää

Mieshän usein kysyykin nuorikoltaan, joka palaa laitokselta nyytti kainalossa kotiin, että hei "mistäs toi on meille tullut"?

Juu, vaikeahan sitä on tietää olevansa vanhempi, jos ei biologian oppitunneillakaan sattunut olemaan hereillä kuin silloin, kun kello pirisi seuraavalle tauolle. :D

jorojukka-kukka kirjoitti:

Mieshän usein kysyykin nuorikoltaan, joka palaa laitokselta nyytti kainalossa kotiin, että hei "mistäs toi on meille tullut"?

Juu, vaikeahan sitä on tietää olevansa vanhempi, jos ei biologian oppitunneillakaan sattunut olemaan hereillä kuin silloin, kun kello pirisi seuraavalle tauolle. :D

Lue lisää

Parikymmentä prosenttia lapsista miehillä, jotka eivät ole biologisia isiä? Vai enemmän? Arvioitu luku, saattaa heittää paljonkin, sillä sattuneesta syystä harvemmin nuorikko synnäriltä saapuessaan muistaa ilmoittaa, että "tää ei nyt ole sun..." Liekö sitten biologian tunneillä nukuttu? Joskus myöhemmin kun asia ehkä selviää, usein ei, vastuun kantaakin äkkiä lapsi!!

Äidillä on oikeus olla ilmoittamatta isää, isyyttä selvitettäessä. Joten miten olla isä?

nuoli kirjoitti:

En ole lukenut juuri tätä kyseistä Stakesin tutkimusta, mutta jossain muussa vastaavanlaisessa on aiemmin tullut esiin, että naiset erovat miehistään usein juuri parisuhdeväkivallan ja miehen haluttomuuden vuoksi osallistua perheen arkeen. Nainen ei yksinkertaisesti enää jaksa kantaa kaksinkertaita vastuuta ja työtaakkaa perheestään.

Uupumus on lisännyt myös lasten pahoinpitelyjen määrää. Koskaan aiemminhan ei ole vaadittu parhaassa työiässä olevan aikuisen vetäytyvän yhteisönsä ulkopuolelle kasvattaman lapsiaan yksin kouluikään saakka. Kun vilkaisee esimerkiksi Miessakkin keskustelupalstalle, miehet esittelevät toinen toistaan raflaavampia lukuja naisten tekemien väkivallantekojen määristä. Mutta huoli lapsen asemasta ei ole aito jos isät eivät painota omaa osallistumistaan ja vastuutaan kodin ja lasten hoitoon.

Lue lisää

pientä lasta, kun yhtä ISOA lasta.

Joten, oikeassa olet. Sitä ei jaksa.

Tietysti, ennen kun lapset tekee, olisi syytä tietää, millainen isä on. Mutta mistäs tiedät, millainen mies on isänä, jos sillä ei ole entuudestaan lapsia.
Vanhemmat kasvaa lasten mukana, mutta joskus vain toinen ei kasvakkaan.

nuttu kirjoitti:

pientä lasta, kun yhtä ISOA lasta.

Joten, oikeassa olet. Sitä ei jaksa.

Tietysti, ennen kun lapset tekee, olisi syytä tietää, millainen isä on. Mutta mistäs tiedät, millainen mies on isänä, jos sillä ei ole entuudestaan lapsia.
Vanhemmat kasvaa lasten mukana, mutta joskus vain toinen ei kasvakkaan.

Lue lisää

Ei sitä tiedä itsekään millainen on äitinä...

ave.maria kirjoitti:

Ei sitä tiedä itsekään millainen on äitinä...

Ei tiedä ei.
Mutta vastuun sitä otta alkaa jo raskausaikana.

ave.maria kirjoitti:

"Yksinhuoltajia syyllistetään kaiken median voimalla, koska on todettu yh. lasten voivan huonosti. Vastuuta, jossain piilossa kantava etävanhenpi ei toki ole syyllinen mihinkään, hänhän ei ole ollut paikalla."

Tähän sanoisin vain sen verran, että se vastuupuoli unohtui sinulta nyt ihan kybällä. Sillä yksinhuoltajuus tarkoittaa ihan oikeasti yksin huoltamista, sitä että kyseinen henkilö on ottanut huoltajuuden itse YKSIN vastattavakseen, ilman sitä toista. Syitä tähän on varmasti yhtä monta kuin huoltajaakin. Johan on kumma, että syy tosiaan olisi siinä, joka ei ehkä tiedäkään olevansa vanhempi! Taikka siinä, jota ei syystä taikka toisesta ole isäksi haluttu nimetäkään!

Lue lisää

Suomen kielessä, yksinhuoltaja on yleistermi. Yksinhuoltaja on lähivanhenpi, hän joka on pääasiallisesti vastuussa arjen sujumisesta. Ihminen on yh, vaikka yhteishuoltajuus sopimus on tehty. Termi ei siis kerro valinnoista, se luonnehtii elämäntilanetta.

Tittelityy kirjoitti:

Suomen kielessä, yksinhuoltaja on yleistermi. Yksinhuoltaja on lähivanhenpi, hän joka on pääasiallisesti vastuussa arjen sujumisesta. Ihminen on yh, vaikka yhteishuoltajuus sopimus on tehty. Termi ei siis kerro valinnoista, se luonnehtii elämäntilanetta.

Lue lisää

Mutta olen yhä silti sitä mieltä, että sanan yh sisälle kätkeytyy monenlaisia yksinhuoltajia, ei auta käyttää samaa puolustusta jokaiseen.

ave.maria kirjoitti:

Mutta olen yhä silti sitä mieltä, että sanan yh sisälle kätkeytyy monenlaisia yksinhuoltajia, ei auta käyttää samaa puolustusta jokaiseen.

Ei auta ei, siinä olen samaa mieltä. Tämä keskustelu koski kuitenkin naisten vastuita, tai sen puutteita. Korostin siksi naisten yksipuolista vastuunkantoa. Tottakai, naisiakin on monenlaisia.

ave.maria kirjoitti:

Jos en ihan väärin muista useimmiten eron syynä on uskottomuus.
Mistä taas johtuu uskottomuus? Jaa. Sepä se. :D

Jos nainen hoitaa suhteen/elämän asioita omavaltaisesti...väsyy kontrollointiinsa ja alkaa morkkaamaan miestään laiskuudesta....tässä tulee vastuukysymys pöydälle...

...olikin totuiuden siemen. Syy on löydyttävä sille, miksi minä en ole kuten tuo...
Vaikka sitten lasikatosta.

Että naiset muka heti syyttäisivät sukupuoltaan omasta menestymättömyydestään. Etkö millään tajua, että naisilla on kriittisyyttä oman itsensä arvioimiseen. Itseasiassa naiset ovat paljon parempia itsearvioinneissaan kuin miehet, jotka kuvittelevat, että kaikki lankeaa heille siksi, että he ovat jotenkin erikoistapauksia, erikoisen hyviä, erikoislaatuisia. Ja unohtavat sopivasti, aina tarpeen tullen, että ovat juuri nimenomaan MIEHIÄ. Pelkällä mieheydellä pääsee jo pitkälle ja se on aivan varmaa ja todistettua kaikkialla. Joka muuta väittää on hölmö tai haluaa vääristellä. (Syitä vääristelyyn on monia, mutta ei siitä tässä yhteydessä enempää.)
Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että aina on niitä, sukupuolesta riippumatta, jotka eivät pärjää kykyjensä perusteella, ovat väärässä paikassa väärään aikaan, ovat soveltumattomia, vaikka eivät huomaa sitä itse.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Että naiset muka heti syyttäisivät sukupuoltaan omasta menestymättömyydestään. Etkö millään tajua, että naisilla on kriittisyyttä oman itsensä arvioimiseen. Itseasiassa naiset ovat paljon parempia itsearvioinneissaan kuin miehet, jotka kuvittelevat, että kaikki lankeaa heille siksi, että he ovat jotenkin erikoistapauksia, erikoisen hyviä, erikoislaatuisia. Ja unohtavat sopivasti, aina tarpeen tullen, että ovat juuri nimenomaan MIEHIÄ. Pelkällä mieheydellä pääsee jo pitkälle ja se on aivan varmaa ja todistettua kaikkialla. Joka muuta väittää on hölmö tai haluaa vääristellä. (Syitä vääristelyyn on monia, mutta ei siitä tässä yhteydessä enempää.)
Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että aina on niitä, sukupuolesta riippumatta, jotka eivät pärjää kykyjensä perusteella, ovat väärässä paikassa väärään aikaan, ovat soveltumattomia, vaikka eivät huomaa sitä itse.

Lue lisää

Sinulta...Mutta aikuisten oikeasti olet väärä henkilö puhumaan naisten itsekriittisyydestä.
Sillä kuittaat sen AINA naisvihaksi.

Sinun mielestäsihän nainen ei voi olla kriittinen muita naisia kohtaan, taikka omaa itseään. Tästä on tällä palstalla todisteita pilvin pimein - sinun kirjoittamiasi.

ave.maria kirjoitti:

Sinulta...Mutta aikuisten oikeasti olet väärä henkilö puhumaan naisten itsekriittisyydestä.
Sillä kuittaat sen AINA naisvihaksi.

Sinun mielestäsihän nainen ei voi olla kriittinen muita naisia kohtaan, taikka omaa itseään. Tästä on tällä palstalla todisteita pilvin pimein - sinun kirjoittamiasi.

Lue lisää

Jos sinä Aave olet oikeasti nainen ja samoin tuo Proffan rouva,
NIIN TEITÄ KUMPAAKIN KOHTAAN OLEN ERITTÄIN KRIITTINEN ja kehoitan TEITÄ KÄYTTÄMÄÄN KORVIENNE VÄLISTÄ TILAA EDES JOSKUS TÄNNE KIRJOITTAESSANNE.

Mutta nyt tämän tyyppinen keskustelu saa tältä erää kanssasi olla loppu. Tästähän ei tunnetustikaan synny lasta ei pask... :0

jorojukka-kukka kirjoitti:

Jos sinä Aave olet oikeasti nainen ja samoin tuo Proffan rouva,
NIIN TEITÄ KUMPAAKIN KOHTAAN OLEN ERITTÄIN KRIITTINEN ja kehoitan TEITÄ KÄYTTÄMÄÄN KORVIENNE VÄLISTÄ TILAA EDES JOSKUS TÄNNE KIRJOITTAESSANNE.

Mutta nyt tämän tyyppinen keskustelu saa tältä erää kanssasi olla loppu. Tästähän ei tunnetustikaan synny lasta ei pask... :0

Lue lisää

Juuri tätä tarkoitin äskeisellä puheenvuorollani. Tuli sekin "todistettua" tässä samalla todeksi...sinun taholtasi.

Missä olsinkaan tänään, jos olisin antanut feminismin luoda uraa itselleni, sen sijaan että toimin itse?
Naisvaltaisella palkalla kuuraamassa Nokian lattiota ja valittamassa kuinka epätasa-arvoinen olen?

Vastaus eka kysymykseesi: Naisen vastuu omasta elämästään ja valinnoistaan.

Suoraan sanottuna sinun ja muutamien muiden feministien kommenteista tai paremminkin kommentoimatta jättämisestä etupäässä olen "muotoillut" käsitykseni siitä, että feminismi haluaa vain kermat päältä, mutta ei tunnustaa sitä, että vastuu OMASTA elämästään naisenKIN tulee kantaa. Siinä kuin miehenkin. Se on mielestäni tasa-arvoa. Palstalla alkoi kuitenkin keskustelu aivan eri asiasta, nimittäin naisten kautta aikojen kantamista vastuista, ei nimenomaan feminismin näkemyksestä naisen vastuusta.

Kovin on sinullakin synkät lasit lukea kannanottojani, kuin ilmeisesti avemariankin. Ihan vapaasti vain. Kommunikoinnin tasosta voisin huomauttaa, jos viitsisin, feministien peräänkuuluttaessa alati hyviä kommunikointitapoja.. :) Tuommoisestakin kommentista olisi monet feministit jo loukkaantuneet, mutta kriitikkona on tottunut kaikenlaiseen.

Toiseen kysymykseesi: En väittänyt, ettei naiset kanna vastuutaan, vaan yritin herätellä keskustelua FEMINISTIEN KANNASTA AIHEESEEN. Riisu välillä pois nen negatiivisen asenteen rillit silmiltäsi, niin voit ehkä ymmärtää mitä tarkoitan. En todella nyt äkkiä osaa repästä mitään vastuuta, joka ei KUULUISI MOLEMMILLE sukupuolille. Yksittäistapauksia on jokaisella esittää vastuun pakoilusta molemmin päin. Feministeillä kokemukset painottunevat miesten vastuun pakoiluun, olettaisin, asenteista päätellen. Se ei kuitenkaan ole aina se KOKO totuus, vaikkakin osa sitä.

proffan rouva kirjoitti:

Vastaus eka kysymykseesi: Naisen vastuu omasta elämästään ja valinnoistaan.

Suoraan sanottuna sinun ja muutamien muiden feministien kommenteista tai paremminkin kommentoimatta jättämisestä etupäässä olen "muotoillut" käsitykseni siitä, että feminismi haluaa vain kermat päältä, mutta ei tunnustaa sitä, että vastuu OMASTA elämästään naisenKIN tulee kantaa. Siinä kuin miehenkin. Se on mielestäni tasa-arvoa. Palstalla alkoi kuitenkin keskustelu aivan eri asiasta, nimittäin naisten kautta aikojen kantamista vastuista, ei nimenomaan feminismin näkemyksestä naisen vastuusta.

Kovin on sinullakin synkät lasit lukea kannanottojani, kuin ilmeisesti avemariankin. Ihan vapaasti vain. Kommunikoinnin tasosta voisin huomauttaa, jos viitsisin, feministien peräänkuuluttaessa alati hyviä kommunikointitapoja.. :) Tuommoisestakin kommentista olisi monet feministit jo loukkaantuneet, mutta kriitikkona on tottunut kaikenlaiseen.

Toiseen kysymykseesi: En väittänyt, ettei naiset kanna vastuutaan, vaan yritin herätellä keskustelua FEMINISTIEN KANNASTA AIHEESEEN. Riisu välillä pois nen negatiivisen asenteen rillit silmiltäsi, niin voit ehkä ymmärtää mitä tarkoitan. En todella nyt äkkiä osaa repästä mitään vastuuta, joka ei KUULUISI MOLEMMILLE sukupuolille. Yksittäistapauksia on jokaisella esittää vastuun pakoilusta molemmin päin. Feministeillä kokemukset painottunevat miesten vastuun pakoiluun, olettaisin, asenteista päätellen. Se ei kuitenkaan ole aina se KOKO totuus, vaikkakin osa sitä.

Lue lisää

Mikä on tämä myyttinen nainen, joskus käytetään myös ilmaisua "normaali nainen"? Miten tämä salaperäinen hahmo eroaa feministeistä? Oletko sitä mieltä, ettei feministeillä ole niitä vastuita, joita naiset ovat kautta aikojen kantaneet? Ennen kaikkea kysyn, minkä vuoksi myös feministien olisi liityttävä siihen kuoroon, jonka vaatii, että naisten on kannettava vastuu kaikesta? Lapsien kasvattamisen lisäksi myös miehensä toilailuista. Kodin hoitamisen lisäksi myös katuväkivallasta, miesten syrjäytymisistä jne.. (Palstalta opittuja vastuunpaikkoja)

Lupaan vastata näihin kysymyksiin vastauksia saatuani, omalta kannaltani, kuinka feministit suhtautuvat naisten vastuuseen omista valinnoistaan ja elämästään. Luulisin palstan muidenkin feministien ryhtyvän vastaustalkoisiin.

Tämä, harrastamasi, tarkemmin määrittelemätön yksipuolinen kysely, vaikuttaa joskus hieman tarkoituksenhakuiselta. Siksi vastasin satiirisesti keskustelun avaukseen.

Tittelityy kirjoitti:

Mikä on tämä myyttinen nainen, joskus käytetään myös ilmaisua "normaali nainen"? Miten tämä salaperäinen hahmo eroaa feministeistä? Oletko sitä mieltä, ettei feministeillä ole niitä vastuita, joita naiset ovat kautta aikojen kantaneet? Ennen kaikkea kysyn, minkä vuoksi myös feministien olisi liityttävä siihen kuoroon, jonka vaatii, että naisten on kannettava vastuu kaikesta? Lapsien kasvattamisen lisäksi myös miehensä toilailuista. Kodin hoitamisen lisäksi myös katuväkivallasta, miesten syrjäytymisistä jne.. (Palstalta opittuja vastuunpaikkoja)

Lupaan vastata näihin kysymyksiin vastauksia saatuani, omalta kannaltani, kuinka feministit suhtautuvat naisten vastuuseen omista valinnoistaan ja elämästään. Luulisin palstan muidenkin feministien ryhtyvän vastaustalkoisiin.

Tämä, harrastamasi, tarkemmin määrittelemätön yksipuolinen kysely, vaikuttaa joskus hieman tarkoituksenhakuiselta. Siksi vastasin satiirisesti keskustelun avaukseen.

Lue lisää

Mikä on tämä myyttinen nainen, joskus käytetään myös ilmaisua "normaali nainen"? Miten tämä salaperäinen hahmo eroaa feministeistä?"

Määritelmäni "normaaliudelle" kulkenee siellä psykiartian rajamailla. Yksilö voinee olla normaali tai epänormaali aatteesta riippumatta, eli vastauksesi kysymykseesi, feministi ei välttämättä mitenkään eroa "normaalista naisesta" mikäli on ns. psyykkisesti suhtkoht terve. Feminismiä sinällään en laske psyykkiseksi sairaudeksi vaikka onkin kovin kapean linjan aate.

"Oletko sitä mieltä, ettei feministeillä ole niitä vastuita, joita naiset ovat kautta aikojen kantaneet?"

Feministeille kuuluu ihan samat velvoillisuudet kuin muillekin. Vastuunkanto on taas yksilöstä kiinni, jokainen valitsee itse kantaako itselleen kuuluvia vastuita vai ei. Eli on varmastikin feministejä jotka eivät kanna vastuitaan, kuin heitä on muissakin porukoissa. Uskoisin kuitenkin feministeihin pätevän tässäkin asiassa ns. "normaalijakauman", mielestäni porukka yleisesti kantaa vastuitaan kohtuullisen hyvin. Poikkeuksia on molemmissa sukupuolissa, kaikissa aatteissa ym..

"Ennen kaikkea kysyn, minkä vuoksi myös feministien olisi liityttävä siihen kuoroon, jonka vaatii, että naisten on kannettava vastuu kaikesta? Lapsien kasvattamisen lisäksi myös miehensä toilailuista. Kodin hoitamisen lisäksi myös katuväkivallasta, miesten syrjäytymisistä jne.. (Palstalta opittuja vastuunpaikkoja)"

Nyt olen ymmälläni. Mistä tämän kuoron tempaisit kehiin? Ja mikä ja missä tämä kuoro on? Itse en todellakaan kuulu moiseen laulukerhoon, eikä yksikään tuntemani ihminen, joita on hyvin sekalaisista taustoista. Yksilöidysti vastaten:
- Lasten kasvattamisvastuu kuuluu perheen molemmille puoliskoille - tasan. Yksinhuoltajilla tilanne on tietenkin toinen arjen vastuunkannon osalta.
- Miehensä toilailuista naisen EI TULE MISSÄÄN NIMESSÄ kantaa minkäänlaista vastuuta. Mies on aikuinen ihminen, kantakoon itse vastuun itsestään ja tekemisistään! Kuin nainenkin omistaan!
- Kodinhoidon jako on mielestäni perheenjäsenten päätettävissä. Oma näkemykseni on, että kaikki ottavat osaa kykyjensä (lapset), perheen yleisen työjaon (koti-isi/äiti ja palkansaaja) ja kunkin hetken mahdollisuuksien (työtilanteet ym) mukaan. Naisen ei tule omia hommia itselleen, vaan ottaa annettuna muidenkin osallistuminen. Esim. en tykkää sanonnasta "auttaa äitiä" vaan mieluummin "tehdään yhdessä" noin hlökohtaisena mielipiteenäni.
-Katu ja perheväkivalta kuin miesten syrjäytyminekin kuuluvat julkisen sektorin vastuulle hoitaa asioita mallilleen ja auttaa kärsiviä. Kummankaan sukupuolen sinällään ei tarvitse kantaa tästä vastuuta vrt taannoinen keskustelu miesverosta.

Vielä: tarkoitukseni ei ole olla tarkoitushakuinen, mutta vain kysymällä voi saada infoa, jonka pohjalle voi rakennella jonkinlaista näkemystä asiasta. Mikä olisi sinusta luonnollisempi paikka ko kysymyksilleni kuin feminismipalsta? Esim. kokemukset tämän keskustelunaloitukseni taustalla olisivat voineet saada minut vetämään suoraan johtopäätöksen "feminismi vastustaa naisen vastuuta", mutta se olisi mielestäni epäreilua ilman että yritän lirkkiä eksplisiittisiä feministien mielipiteitä ko. asiasta. Niitä ei vain tule, ei. Pelkkää feminismipropagandaa "ainahan naiset ovat kantaneet..jne" mikä ei ollut kysymykseni.. Eivätkö feministit ajattele itse vaan ottavat kaiken annettuna ja heittävät tämän satsin jokaisen päälle joka aiheesta aloittaa keskustelua, vai mikä tässä on takana?

Jään odottelemaan lupaamiasi vastauksiasi, kiinnostuneena myönnän sen. Jos jäi epäselvää jne kysy lisää.. kuin muutkin.

proffan_rouva kirjoitti:

Mikä on tämä myyttinen nainen, joskus käytetään myös ilmaisua "normaali nainen"? Miten tämä salaperäinen hahmo eroaa feministeistä?"

Määritelmäni "normaaliudelle" kulkenee siellä psykiartian rajamailla. Yksilö voinee olla normaali tai epänormaali aatteesta riippumatta, eli vastauksesi kysymykseesi, feministi ei välttämättä mitenkään eroa "normaalista naisesta" mikäli on ns. psyykkisesti suhtkoht terve. Feminismiä sinällään en laske psyykkiseksi sairaudeksi vaikka onkin kovin kapean linjan aate.

"Oletko sitä mieltä, ettei feministeillä ole niitä vastuita, joita naiset ovat kautta aikojen kantaneet?"

Feministeille kuuluu ihan samat velvoillisuudet kuin muillekin. Vastuunkanto on taas yksilöstä kiinni, jokainen valitsee itse kantaako itselleen kuuluvia vastuita vai ei. Eli on varmastikin feministejä jotka eivät kanna vastuitaan, kuin heitä on muissakin porukoissa. Uskoisin kuitenkin feministeihin pätevän tässäkin asiassa ns. "normaalijakauman", mielestäni porukka yleisesti kantaa vastuitaan kohtuullisen hyvin. Poikkeuksia on molemmissa sukupuolissa, kaikissa aatteissa ym..

"Ennen kaikkea kysyn, minkä vuoksi myös feministien olisi liityttävä siihen kuoroon, jonka vaatii, että naisten on kannettava vastuu kaikesta? Lapsien kasvattamisen lisäksi myös miehensä toilailuista. Kodin hoitamisen lisäksi myös katuväkivallasta, miesten syrjäytymisistä jne.. (Palstalta opittuja vastuunpaikkoja)"

Nyt olen ymmälläni. Mistä tämän kuoron tempaisit kehiin? Ja mikä ja missä tämä kuoro on? Itse en todellakaan kuulu moiseen laulukerhoon, eikä yksikään tuntemani ihminen, joita on hyvin sekalaisista taustoista. Yksilöidysti vastaten:
- Lasten kasvattamisvastuu kuuluu perheen molemmille puoliskoille - tasan. Yksinhuoltajilla tilanne on tietenkin toinen arjen vastuunkannon osalta.
- Miehensä toilailuista naisen EI TULE MISSÄÄN NIMESSÄ kantaa minkäänlaista vastuuta. Mies on aikuinen ihminen, kantakoon itse vastuun itsestään ja tekemisistään! Kuin nainenkin omistaan!
- Kodinhoidon jako on mielestäni perheenjäsenten päätettävissä. Oma näkemykseni on, että kaikki ottavat osaa kykyjensä (lapset), perheen yleisen työjaon (koti-isi/äiti ja palkansaaja) ja kunkin hetken mahdollisuuksien (työtilanteet ym) mukaan. Naisen ei tule omia hommia itselleen, vaan ottaa annettuna muidenkin osallistuminen. Esim. en tykkää sanonnasta "auttaa äitiä" vaan mieluummin "tehdään yhdessä" noin hlökohtaisena mielipiteenäni.
-Katu ja perheväkivalta kuin miesten syrjäytyminekin kuuluvat julkisen sektorin vastuulle hoitaa asioita mallilleen ja auttaa kärsiviä. Kummankaan sukupuolen sinällään ei tarvitse kantaa tästä vastuuta vrt taannoinen keskustelu miesverosta.

Vielä: tarkoitukseni ei ole olla tarkoitushakuinen, mutta vain kysymällä voi saada infoa, jonka pohjalle voi rakennella jonkinlaista näkemystä asiasta. Mikä olisi sinusta luonnollisempi paikka ko kysymyksilleni kuin feminismipalsta? Esim. kokemukset tämän keskustelunaloitukseni taustalla olisivat voineet saada minut vetämään suoraan johtopäätöksen "feminismi vastustaa naisen vastuuta", mutta se olisi mielestäni epäreilua ilman että yritän lirkkiä eksplisiittisiä feministien mielipiteitä ko. asiasta. Niitä ei vain tule, ei. Pelkkää feminismipropagandaa "ainahan naiset ovat kantaneet..jne" mikä ei ollut kysymykseni.. Eivätkö feministit ajattele itse vaan ottavat kaiken annettuna ja heittävät tämän satsin jokaisen päälle joka aiheesta aloittaa keskustelua, vai mikä tässä on takana?

Jään odottelemaan lupaamiasi vastauksiasi, kiinnostuneena myönnän sen. Jos jäi epäselvää jne kysy lisää.. kuin muutkin.

Lue lisää

Feminismi aatteen alkuperäinen idea on siinä, että naiselle on annettava oikeus olla toimiva ja vastuullinen yhteiskunna jäsen. Perheelämässä tämä tarkoittaa sitä, että pyritään pois ummehtuneesta perheenpää ajattelusta. Molemmat puolisot kantasivat vastuut ja velvollisuuden. Työelämässä, feministien ideologian mukasesti, naisten pääsemistä vastuullisiin asemiin pitäisi tukea.

Näin feministit ovat pyrkineet naisten vastuun kannon lisäämiseen.

Feministit eivät kuitenkaan näe kohtuullisena naisten tuplatyötaakkaa, eivätkä he ole halukkaita tukemaan nykyisin vallalla olevaa suuntausta, joka korostaa naisen (lähes yksinomaista) vastuuta lapsista. Yhteikunnallisesti tämä tarkoittaa esim. naisten työnantajien vastuun jakamista, miesten työnantajienkin suuntaan. Perhe-elämässä on pyritty myös tasamaan vastuita, keinoina on ollut julkinen keskustelu esim isyyslomista.

Lyhyesti, feministit kannustavat naisia ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja oman elämänsä suunnittelusta.

Selvennys, Kuoroon yhtyminen on normaalissa suomalaisenna arkikielessä käytetty kielikuva. Kuorolla tarkoitetaan tässä tapauksessa yleistä tai laajaa kannatusta saannutta mielipidettä.

Tittelityy kirjoitti:

Feminismi aatteen alkuperäinen idea on siinä, että naiselle on annettava oikeus olla toimiva ja vastuullinen yhteiskunna jäsen. Perheelämässä tämä tarkoittaa sitä, että pyritään pois ummehtuneesta perheenpää ajattelusta. Molemmat puolisot kantasivat vastuut ja velvollisuuden. Työelämässä, feministien ideologian mukasesti, naisten pääsemistä vastuullisiin asemiin pitäisi tukea.

Näin feministit ovat pyrkineet naisten vastuun kannon lisäämiseen.

Feministit eivät kuitenkaan näe kohtuullisena naisten tuplatyötaakkaa, eivätkä he ole halukkaita tukemaan nykyisin vallalla olevaa suuntausta, joka korostaa naisen (lähes yksinomaista) vastuuta lapsista. Yhteikunnallisesti tämä tarkoittaa esim. naisten työnantajien vastuun jakamista, miesten työnantajienkin suuntaan. Perhe-elämässä on pyritty myös tasamaan vastuita, keinoina on ollut julkinen keskustelu esim isyyslomista.

Lyhyesti, feministit kannustavat naisia ottamaan vastuuta omista valinnoistaan ja oman elämänsä suunnittelusta.

Selvennys, Kuoroon yhtyminen on normaalissa suomalaisenna arkikielessä käytetty kielikuva. Kuorolla tarkoitetaan tässä tapauksessa yleistä tai laajaa kannatusta saannutta mielipidettä.

Lue lisää

Olen silti edelleen kummissani miksi moinen ryöppy kirjoitukseeni, en maininnut mitään ko suuntaan, kysyin vain feministien mielipiteitä.

Tekstissäsi nyt ja aiemmin on ristiriita. Aiemmin kirjoitit nimenomaan naisten suuresta vastuusta, jota he ovat kantaneet, nyt kerrot feminismin pyrkivän naisten vastuunoton lisäämiseen, mikä minulle tarkoittaa lisää vastuuta. Entäs miehet sitten? Juuri tämä mallihan ajaa naiset kantamaan kaiken vastuun feministien termein.

Perhepääajattelu voi olla sekä ummehtunutta että ei. Kyse on taas käyttämistämme termeistä ja tilanteista. Tuplatyötaakkaan en usko, ainakaan nuoremmissa perheissä. En todellakaan, kun vähänkään katselee avoimin silmin ympärilleen. Esimerkkejä varmasti löytyy yksittäisiä, mutta siitähän elämän kirjo tulee. Olen myös huomannut, joidenkin naisten suorastaan mustasukkaisesti vaalivan vastuutaan kaikesta, jotta voivat käyttää sitä muiden perheenjässenten syyllistämiseen. Siitä en ole varma onko se enää "normaalia" (ks. aiempi kommenttini:), mutta esim tällaiset tuonevat julki oman raskaan ristinsä hyvin kuuluvasti muillekin. Miten näet feministinä tällaisen naisen? Katsotko hänen olevan suoraan ns patriarkkaalin alistama? (Vaikka kyse voi olla hyvinkin voimakas persoona) Kerro. Kiinnostaa kuulla.

Miten feministien mielestä naisten pääsemistä vastuullisiin asemiin pitäisi tukea? Konkreettisesti? En ole kovin huomannut tämän feministien innokkaasti esillä pitämän patriarkkaalin tukevan miehiäkään, vaikka olenkinn kurkistellut läheltä monillekin aloille. Päinvastoin juuri naisia tuntuu olevan vaikea saada vastuullisempiin hommiin, koska nämä sanovat viihtyvänsä ns. asiantuntijatehtävissä tai pienesti palkatuilla (kylläkin äärimmäisen suuren vastuun) aloilla, "kutsumuksesta tms..
Mahdollisuudethan naisella on vaikka mihin noin realistisesti.

Miten feministit kannustavat naisia vastuunottoon omasta elämästään? Esim.palstalla usea feministit vaikenevat aiheen kuoliaaksi tässä mielessä, menneitä kyllä unohtamatta.

Kuorokielikuvan ymmärsin toki. Mutta missä moinen kuoro laulaa ja milloin heillä on harjoitukset? En nimittäin ole sattunut kuulemaan yhtään heidän konserttiaan. Muutamia hajakommentteja kyllä joskus siellä täällä, mutta se ei vielä ole yleinen mielipide.

Me kaikki kirjoitamme nimimerkillä. "proffan rouva" kirjoittaa harvoin mutta asiaa. Lue mielelläni hänen oivaltavia kommenttejaan, ja toivon että hän jatkaa samalla linjalla. Fiksuja kirjoittajia ei tällä palstalla ole liikaa.

Kuka olet "Mariamagdalena"?

proffan rouva kirjoitti:

Kuka olet "Mariamagdalena"?

.. olen mariamagda. En toki kysellyt oikeaa henkilöllisyyttä, vaan mahdollista toista tunnettua nimimerkkiä, ja aloitus taas oli selvästi typerä,(ja vailla mitään todellisuuspohjaa), vastine aloitukseeni `naisen syyllistäminen`.

Väitätkö, ettei täällä ole syyllistetty naista kokemastaan väkivaltaisuudesta?

Lasikatto kirjoitti:

Me kaikki kirjoitamme nimimerkillä. "proffan rouva" kirjoittaa harvoin mutta asiaa. Lue mielelläni hänen oivaltavia kommenttejaan, ja toivon että hän jatkaa samalla linjalla. Fiksuja kirjoittajia ei tällä palstalla ole liikaa.

Lue lisää

.. säännöt ovat sellaisia, että kuka vain, joka haluaa, voi kirjoitella tänne vaikka kuinka monella rekisteröidyllä tai rekisteröimättömällä nimimerkillä, sekä vastailla vaikka itselleen mieleisesti.

Ihmisestä tulee helposti uhri, jos valinnan vapauden oikeudet katoavat ja muuttuvat (pelkästään) vastuun kannon vaatimukseksi.

nuoli kirjoitti:

Ihmisestä tulee helposti uhri, jos valinnan vapauden oikeudet katoavat ja muuttuvat (pelkästään) vastuun kannon vaatimukseksi.

..tämähän näkyy yhteiskunnassa muutoinkin, ei se ole sukupuolisodonnainen asia, kaikki yhteiskunnan vähäosaiset ovat uhreja, heitä syyllistetään, siis väitetään, että he ovat itse syyllisiä omaan asemaansa ja koska he ovat itse syllisiä omaan huonoon asemaansa, niin asioiden parantamiseksi ei tarvitse tehdä mitään..

nuoli kirjoitti:

Ihmisestä tulee helposti uhri, jos valinnan vapauden oikeudet katoavat ja muuttuvat (pelkästään) vastuun kannon vaatimukseksi.

Olen kantanut vastuuni ihan mallikkaasti, huolehtinut perheestäni, kouluttanut lapseni, hoitanut vaimoni kuntoon seitsemän vuotta kestäneen sairauden ajan, huolehtinut äitini ja enoni hautaan, huolehdin yhä yli yhdeksänkymmpisen sukulaisnaisen asioista, olen hoitanut työni asialliseti, opiskellut voidakseni pitää työni muuttuneissa oloissa, toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä ja monien yhteisöjen johtokunnissa. Suurimman osan olen tehnyt velvollisuudentuunosta, koska asiat on hoidettava, eikä muitakaan näihin tehtäviin ole. Monessa olen ollut mukana pakosta, monessa sen vuoksi, ettei ole ollut valinnan varaa. Minusta tämä kuuluu elämään, enkä suinkaan pidä itseäni "uhrina". En ole todellakaan ollut "vapaa" valitsemaan, vaan jokaisen on kannettava vastuunsa yhteisen hyvän vuoksi. Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuunkantoon, entä sinulla?

lasikatto kirjoitti:

Olen kantanut vastuuni ihan mallikkaasti, huolehtinut perheestäni, kouluttanut lapseni, hoitanut vaimoni kuntoon seitsemän vuotta kestäneen sairauden ajan, huolehtinut äitini ja enoni hautaan, huolehdin yhä yli yhdeksänkymmpisen sukulaisnaisen asioista, olen hoitanut työni asialliseti, opiskellut voidakseni pitää työni muuttuneissa oloissa, toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä ja monien yhteisöjen johtokunnissa. Suurimman osan olen tehnyt velvollisuudentuunosta, koska asiat on hoidettava, eikä muitakaan näihin tehtäviin ole. Monessa olen ollut mukana pakosta, monessa sen vuoksi, ettei ole ollut valinnan varaa. Minusta tämä kuuluu elämään, enkä suinkaan pidä itseäni "uhrina". En ole todellakaan ollut "vapaa" valitsemaan, vaan jokaisen on kannettava vastuunsa yhteisen hyvän vuoksi. Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuunkantoon, entä sinulla?

Lue lisää

..mielenkiintoista nähdä asia tuoltakin kannalta, moni on tehnyt useitakin luettelemiasi asioita, mutta aina tässä yhteiskunnassa ei näy olevan sitä kuuluisaa vastuuta, jota kantaa, ehkäpä joku rohmuaa vastuut itselleen tai se vastuu on kadonnut kansanperinne, vastuunottaminen väkisin on tietenkin eräs mahdollisuus, se tosin merkinnee sitä, että honoja vastuunkantajia pitää heitellä syrjään, ja onko väkisin asioiden tekeminen ylipäätäänkään moraalisesti oikein..??

j.pukkila kirjoitti:

..mielenkiintoista nähdä asia tuoltakin kannalta, moni on tehnyt useitakin luettelemiasi asioita, mutta aina tässä yhteiskunnassa ei näy olevan sitä kuuluisaa vastuuta, jota kantaa, ehkäpä joku rohmuaa vastuut itselleen tai se vastuu on kadonnut kansanperinne, vastuunottaminen väkisin on tietenkin eräs mahdollisuus, se tosin merkinnee sitä, että honoja vastuunkantajia pitää heitellä syrjään, ja onko väkisin asioiden tekeminen ylipäätäänkään moraalisesti oikein..??

Lue lisää

Ihan hyvä vastaus. Luettelin joitakin sellaisia asioita, joita ihmiset yleensä tekevät sen kummemmin ajattelematta. He kantavat vastuunsa ilman että pitäisivät sitä kovinkaan suurena taakkana. Näin se pitää ollakin. Jokaisella on vastuu muista ja vastuu itsestä. Kyllä vastuu alkaa rasittaa, jos antautuu valittamaan ja marisemaan. Sitä ei pidetä miehelle sopivana käytöksenä, ja hyvä niin. Olen nähnyt myös, miten raskas vastuu monilla naisilla oli sodan jälkeisissä oloissa, ja kuinka päättäväisinä he sen kantoivat. Jälkeenpäin he eivät ole salanneet vaikeuksiaan, mutta puhuvat niistä arvokkaasti, eivät valittaen tai marissen.

lasikatto kirjoitti:

Olen kantanut vastuuni ihan mallikkaasti, huolehtinut perheestäni, kouluttanut lapseni, hoitanut vaimoni kuntoon seitsemän vuotta kestäneen sairauden ajan, huolehtinut äitini ja enoni hautaan, huolehdin yhä yli yhdeksänkymmpisen sukulaisnaisen asioista, olen hoitanut työni asialliseti, opiskellut voidakseni pitää työni muuttuneissa oloissa, toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä ja monien yhteisöjen johtokunnissa. Suurimman osan olen tehnyt velvollisuudentuunosta, koska asiat on hoidettava, eikä muitakaan näihin tehtäviin ole. Monessa olen ollut mukana pakosta, monessa sen vuoksi, ettei ole ollut valinnan varaa. Minusta tämä kuuluu elämään, enkä suinkaan pidä itseäni "uhrina". En ole todellakaan ollut "vapaa" valitsemaan, vaan jokaisen on kannettava vastuunsa yhteisen hyvän vuoksi. Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuunkantoon, entä sinulla?

Lue lisää

Aloitustekstissä mainitaan:

"...kuva naisesta uhrina; ei itsenäisenä päätöksentekijänä, vastuunsa tuntevana ja kantavana ja elämäänsä rohkeasti elävänä persoonana. ??"

Tässä puhutaan pelkästään (nais)sukupuolen vastuusta - ei sp:n yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Ihminen uhriutuu jos häneltä puuttuvat oikeudet.

Ja toisaalta tätä keskustelua käydään feministipalstalla ja feminismi on erään määritelmän mukaan sukupuolten välisen tasavertaisen aseman puolesta toimimista.

Tuo minun kommenttini liittyy ylempänä esittämääni näkemykseen, jossa puhun sillä elämän perusakselilla, jossa vapaan valinnan mahdollisuuden pitää olla sama kummallekin sukupuolelle. Ihmisen pitää voida valinta ura, tai ura ja perhe tai ainoastaan perhe. Jos kumpikin osapuoli käy työssä on päivänselvää, että kodin ja lapsen hoito pitäisi puolittaa samalla tavalla kummankin vanhemman kesken. Näin sekä oikeudet että vastuu jakautuvat tasan kummankin sukupuolten kesken.

Se mitä sen lisäksi itse kukin tekee tai jättää tekemättä onkin jo toinen kysymys.

lasikatto kirjoitti:

Olen kantanut vastuuni ihan mallikkaasti, huolehtinut perheestäni, kouluttanut lapseni, hoitanut vaimoni kuntoon seitsemän vuotta kestäneen sairauden ajan, huolehtinut äitini ja enoni hautaan, huolehdin yhä yli yhdeksänkymmpisen sukulaisnaisen asioista, olen hoitanut työni asialliseti, opiskellut voidakseni pitää työni muuttuneissa oloissa, toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä ja monien yhteisöjen johtokunnissa. Suurimman osan olen tehnyt velvollisuudentuunosta, koska asiat on hoidettava, eikä muitakaan näihin tehtäviin ole. Monessa olen ollut mukana pakosta, monessa sen vuoksi, ettei ole ollut valinnan varaa. Minusta tämä kuuluu elämään, enkä suinkaan pidä itseäni "uhrina". En ole todellakaan ollut "vapaa" valitsemaan, vaan jokaisen on kannettava vastuunsa yhteisen hyvän vuoksi. Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuunkantoon, entä sinulla?

Lue lisää

"Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuun kantoon.."
Entä naisella?

nuoli kirjoitti:

Aloitustekstissä mainitaan:

"...kuva naisesta uhrina; ei itsenäisenä päätöksentekijänä, vastuunsa tuntevana ja kantavana ja elämäänsä rohkeasti elävänä persoonana. ??"

Tässä puhutaan pelkästään (nais)sukupuolen vastuusta - ei sp:n yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Ihminen uhriutuu jos häneltä puuttuvat oikeudet.

Ja toisaalta tätä keskustelua käydään feministipalstalla ja feminismi on erään määritelmän mukaan sukupuolten välisen tasavertaisen aseman puolesta toimimista.

Tuo minun kommenttini liittyy ylempänä esittämääni näkemykseen, jossa puhun sillä elämän perusakselilla, jossa vapaan valinnan mahdollisuuden pitää olla sama kummallekin sukupuolelle. Ihmisen pitää voida valinta ura, tai ura ja perhe tai ainoastaan perhe. Jos kumpikin osapuoli käy työssä on päivänselvää, että kodin ja lapsen hoito pitäisi puolittaa samalla tavalla kummankin vanhemman kesken. Näin sekä oikeudet että vastuu jakautuvat tasan kummankin sukupuolten kesken.

Se mitä sen lisäksi itse kukin tekee tai jättää tekemättä onkin jo toinen kysymys.

Lue lisää

"Jos kumpikin osapuoli käy työssä on päivänselvää, että kodin ja lapsen hoito pitäisi puolittaa samalla tavalla kummankin vanhemman kesken. Näin sekä oikeudet että vastuu jakautuvat tasan kummankin sukupuolten kesken."

Ihmiset eivät ole samasta muotista valettuja. Anoppini ja oma äitin olivat suuria vastuunkantajia kumpikin omalla tavallaan, ja huolehtivat asioista, joita naapurin tai sukulaisten vaimot eivät osanneet, jaksaneet, ymmärtäneet tai ehtineet tehdä. Olisiko heidän pitänyt jättää nämä oman onnensa nojaan. Ts. onko naisella oikeutta olla aikaansaavampi ja vastuuntuntoisempi kuin muut naiset? Onko miehellä oikeutta kantaa suurempaa vastuuta kuin vaimolla?

Jos kotityöt jaetaan tasan, on molempien kannettava yhtälailla vastuuta. Jos vaimo ei halua osallistua esimerkiksi taloyhtiön hallintoon tai talkoisiin, voiko mieskään osallistua? Mieshän ottaisi suuremman vastuun kuin vaimo, ja sehän olisi sinun mielestäsi väärin. Olenko menetellyt tyhmästi, kun hoidin kodin vaimoni ollessa sairas ts. ylitin sen puolikkaan mikä minun velvollisuuteni on. - On helppoa sanoa, että kaikki tehtävät on pantava puoliksi, mutta kun me ihmiset olemme erilaisia, meillä on eri persoonallisuudet, kiinnostuksen kohteet, erilainen kasvatus ja erilaiset tavoitteet - kaiketi jokaisen perheen tulee pyrkiä ratkaisemaan asiat yhdessä kaikkien edun mukaisesti. Ja muista - kotityöt voivat olla ikäviä ja raskaita, mutta ei se sen hauskempaa ja helpompaa ole tehdä raskasta työtä perheen elatukseksi ja pohtia miten rahat saa riittämään lasten koulutukseen.

nuoli kirjoitti:

Aloitustekstissä mainitaan:

"...kuva naisesta uhrina; ei itsenäisenä päätöksentekijänä, vastuunsa tuntevana ja kantavana ja elämäänsä rohkeasti elävänä persoonana. ??"

Tässä puhutaan pelkästään (nais)sukupuolen vastuusta - ei sp:n yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Ihminen uhriutuu jos häneltä puuttuvat oikeudet.

Ja toisaalta tätä keskustelua käydään feministipalstalla ja feminismi on erään määritelmän mukaan sukupuolten välisen tasavertaisen aseman puolesta toimimista.

Tuo minun kommenttini liittyy ylempänä esittämääni näkemykseen, jossa puhun sillä elämän perusakselilla, jossa vapaan valinnan mahdollisuuden pitää olla sama kummallekin sukupuolelle. Ihmisen pitää voida valinta ura, tai ura ja perhe tai ainoastaan perhe. Jos kumpikin osapuoli käy työssä on päivänselvää, että kodin ja lapsen hoito pitäisi puolittaa samalla tavalla kummankin vanhemman kesken. Näin sekä oikeudet että vastuu jakautuvat tasan kummankin sukupuolten kesken.

Se mitä sen lisäksi itse kukin tekee tai jättää tekemättä onkin jo toinen kysymys.

Lue lisää

Et sinä nyt tainnut oikein ymmärtää mitä tarkoitan. Puhun ihmisten yhtäläisistä valinnan mahdollisuuksista YLEISELLÄ tasolla.

Esimerkki: Jos minä minä haluan perustaa naisvaltaisen alan pienyrityksen, hanke on jo ajatuksen tasolla lähes kuolemaan tuomittu koska naisten palkkaus (ynnä 22 % ALV) on liian suuri riski yrityksen kannattavuudelle. Ongelma on yhteiskunnan RAKENTEISSA joka asettaa mies- ja naisvaltaiset yritykset eriarvoiseen asemaan.

On aika vaikea ottaa elämä omaan hallintaansa jos olosuhteet yhteiskunnassa ovat sitä vastaan.

Lasikatto kirjoitti:

"Jos kumpikin osapuoli käy työssä on päivänselvää, että kodin ja lapsen hoito pitäisi puolittaa samalla tavalla kummankin vanhemman kesken. Näin sekä oikeudet että vastuu jakautuvat tasan kummankin sukupuolten kesken."

Ihmiset eivät ole samasta muotista valettuja. Anoppini ja oma äitin olivat suuria vastuunkantajia kumpikin omalla tavallaan, ja huolehtivat asioista, joita naapurin tai sukulaisten vaimot eivät osanneet, jaksaneet, ymmärtäneet tai ehtineet tehdä. Olisiko heidän pitänyt jättää nämä oman onnensa nojaan. Ts. onko naisella oikeutta olla aikaansaavampi ja vastuuntuntoisempi kuin muut naiset? Onko miehellä oikeutta kantaa suurempaa vastuuta kuin vaimolla?

Jos kotityöt jaetaan tasan, on molempien kannettava yhtälailla vastuuta. Jos vaimo ei halua osallistua esimerkiksi taloyhtiön hallintoon tai talkoisiin, voiko mieskään osallistua? Mieshän ottaisi suuremman vastuun kuin vaimo, ja sehän olisi sinun mielestäsi väärin. Olenko menetellyt tyhmästi, kun hoidin kodin vaimoni ollessa sairas ts. ylitin sen puolikkaan mikä minun velvollisuuteni on. - On helppoa sanoa, että kaikki tehtävät on pantava puoliksi, mutta kun me ihmiset olemme erilaisia, meillä on eri persoonallisuudet, kiinnostuksen kohteet, erilainen kasvatus ja erilaiset tavoitteet - kaiketi jokaisen perheen tulee pyrkiä ratkaisemaan asiat yhdessä kaikkien edun mukaisesti. Ja muista - kotityöt voivat olla ikäviä ja raskaita, mutta ei se sen hauskempaa ja helpompaa ole tehdä raskasta työtä perheen elatukseksi ja pohtia miten rahat saa riittämään lasten koulutukseen.

Lue lisää

"Ota koppi" piti laittaa tähän tietysti.

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Monella miehellä on onneksi riittänyt voimaa vastuun kantoon.."
Entä naisella?

Ellei luettele, ei muut tiedä ja voivat luulla laiskaksi. Kaikkia vanhoja hokemia ei kannattaisi ottaa ihan todestaan ja elämänsä ohjenuoraksi.

hengästyin ihan itsekin lukiessani =) oli kyllä niin hienosti kirjoitettu!

hyvähyvähyvä !

mariamagda kirjoitti:

hyvähyvähyvä !

.. maaria ja mariamagda, samaa olisi minun pitänyt sanoa monista teidän kommenteista, ovat osuneet maaliin, sen näkee jo reaktioista :). Olen iloinen, kun olette tulleet palstalle, itse alan olla jo "vuosien uuvuttama".

Sohvi kirjoitti:

.. maaria ja mariamagda, samaa olisi minun pitänyt sanoa monista teidän kommenteista, ovat osuneet maaliin, sen näkee jo reaktioista :). Olen iloinen, kun olette tulleet palstalle, itse alan olla jo "vuosien uuvuttama".

Lue lisää

Meitä kaikkia tarvitaan. :)

jorojukka-kukka kirjoitti:

Meitä kaikkia tarvitaan. :)

Nyt ainakin ihan urvahtanut, meen maate. Hyvää yötä, huomenna taas taistellaan jos jaksetaan :).

"...rakenteellisia tekijöitä, jotka asettavat naiset kilpailu- ja valintatilanteissa systemaattisesti huonompaan asemaan kuin miehet. Rakenteelliset vaikeudet liittyvät naisten biologiseen osaan synnyttäjinä ja asenteellisesti miellettynä vastuuna olla pääasiallisia perheenhoitajia (mm. työnantajakustannusten jakautumisessa, se heijastuu jo rekrytointitilanteisiin sekä uralla etenemisiin)."

Nari_Säre kirjoitti:

"...rakenteellisia tekijöitä, jotka asettavat naiset kilpailu- ja valintatilanteissa systemaattisesti huonompaan asemaan kuin miehet. Rakenteelliset vaikeudet liittyvät naisten biologiseen osaan synnyttäjinä ja asenteellisesti miellettynä vastuuna olla pääasiallisia perheenhoitajia (mm. työnantajakustannusten jakautumisessa, se heijastuu jo rekrytointitilanteisiin sekä uralla etenemisiin)."

Lue lisää

Kirjoituksesi oli hyvä, mutta aivan lopusta olen hiukan eri mieltä. Ei pidä odottaa, että mahdollisuudet "annetaan", vaan on lähdettävä siitä, että esteitä mahdollisuuksien käyttämiselle ei aseteta.

Tällä palstalla paheksutaan toisinaan, että naisia ei valita johtajakoulutukseen. Jos henkilössä on johtaja-ainesta, hän ei odota, vaan hakeutuu johtajan tehtäviin. Jopa sarjakuvasankari Ressu toimii lintujen partiojohtajana. Anoppini, 83, synnynnäinen johtaja, otti johdon vanhusten askartelukerhossa, kun se varsinainen toimihenkilö oli turhan vetämätön jne. Ei pidä odottaa, etta mahdoliisuuksia annetaan. On osattava käyttää niitä mahdollisuuksia, joita eteen tulee, eikä asiallliselle toiminnalle saa asettaa esteitä.

vm -38 kirjoitti:

Kirjoituksesi oli hyvä, mutta aivan lopusta olen hiukan eri mieltä. Ei pidä odottaa, että mahdollisuudet "annetaan", vaan on lähdettävä siitä, että esteitä mahdollisuuksien käyttämiselle ei aseteta.

Tällä palstalla paheksutaan toisinaan, että naisia ei valita johtajakoulutukseen. Jos henkilössä on johtaja-ainesta, hän ei odota, vaan hakeutuu johtajan tehtäviin. Jopa sarjakuvasankari Ressu toimii lintujen partiojohtajana. Anoppini, 83, synnynnäinen johtaja, otti johdon vanhusten askartelukerhossa, kun se varsinainen toimihenkilö oli turhan vetämätön jne. Ei pidä odottaa, etta mahdoliisuuksia annetaan. On osattava käyttää niitä mahdollisuuksia, joita eteen tulee, eikä asiallliselle toiminnalle saa asettaa esteitä.

Lue lisää

Samaa mieltä - oikea johtaja etsii paikkansa toteuttaakseen kykyjään täysimääräisesti - ei odota, että hänet vain "löydetään".

Mahdollisuuksien antamisella puolestaan tarkoitin esim. koulutusta ja terveydenhoitoa, jne. Kyllä esim. lapsille, sukupuolesta riippumatta, pitää antaa yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään ja kehittyä.

Tosin näin juuri dokumentin, jossa ainakin meillä nimenomaan lahjakkaimmat pojat ja tytöt itse asiassa lannistetaan tasapäistävässä peruskoulusysteemissämme useimmiten... Ts. lahjakkain osa nuoristamme on usein pakotettu kulkemaan hitaimpien tahtiin, kun olisivat olleet jo kouluaikana useita vuosia ikäisiään edellä.

Tämän todettiin aiheuttavan eristymistä, toisten osalta kiusatuksi tulemista, ja jopa itsemurhia. Sitten löytyi köpiksestä koulu, jossa lahjakkaat lapset pääsivät ymmärtävän opetuksen piiriin ja saivat kukoistaa.

Eli kyllä joissakin tapauksissa mahdollisuuksia pitäisi enemmän suunnata myös kykyjen mukaan... Eli kuten itse sanoit, "esteitä mahdollisuuksien käyttämiselle ei aseteta".

Kyllä tämä nykyinen sossufeminismi ainakin on enemmänkin tasapäistämistä - menestyjän tukahduttamista ja ylenmääräistä rokottamista - enemmän kuin tasa-arvoa.

Nari_Säre kirjoitti:

Samaa mieltä - oikea johtaja etsii paikkansa toteuttaakseen kykyjään täysimääräisesti - ei odota, että hänet vain "löydetään".

Mahdollisuuksien antamisella puolestaan tarkoitin esim. koulutusta ja terveydenhoitoa, jne. Kyllä esim. lapsille, sukupuolesta riippumatta, pitää antaa yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään ja kehittyä.

Tosin näin juuri dokumentin, jossa ainakin meillä nimenomaan lahjakkaimmat pojat ja tytöt itse asiassa lannistetaan tasapäistävässä peruskoulusysteemissämme useimmiten... Ts. lahjakkain osa nuoristamme on usein pakotettu kulkemaan hitaimpien tahtiin, kun olisivat olleet jo kouluaikana useita vuosia ikäisiään edellä.

Tämän todettiin aiheuttavan eristymistä, toisten osalta kiusatuksi tulemista, ja jopa itsemurhia. Sitten löytyi köpiksestä koulu, jossa lahjakkaat lapset pääsivät ymmärtävän opetuksen piiriin ja saivat kukoistaa.

Eli kyllä joissakin tapauksissa mahdollisuuksia pitäisi enemmän suunnata myös kykyjen mukaan... Eli kuten itse sanoit, "esteitä mahdollisuuksien käyttämiselle ei aseteta".

Kyllä tämä nykyinen sossufeminismi ainakin on enemmänkin tasapäistämistä - menestyjän tukahduttamista ja ylenmääräistä rokottamista - enemmän kuin tasa-arvoa.

Lue lisää

Niin, kyllä vain. Johtajaa ei "löydetä" vaan hän löytää itse itsensä ja hakeutuu sinne minne haluaa.

Kuten Jukalle tässä erään kerran totesin, tasa-arvossa voidaan erottaa mahdollisuuksien tasa-arvo ja muodollinen tasa-arvo (esim. äänioikeus, oikeus opiskella). Sen lisäksi on olemassa toteutunut tasa-arvo. Kaikki nämä pitävät sisällään erilaisia asioita.

Tasa-arvoisten mahdollisuuksien oletuksena on, että vaikka naisilla ja miehillä on samat muodolliset oikeudet. Tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät siltikään toteudu kaikkien kohdalla, esim. koulutuksesta, työolosuhteista, perhetilanteesta taikka vastaavista olosuhteista johtuen.

Toteutunutta tasa-arvoa voidaan tarkastella todellisten tilanteiden valossa, sekä miesten että naisten kohdalta. Mutta tietenkin tarvitaan sopimus siitä, mikä on tavoiteltu tila ja miten sen toteutuminen mitataan.

:D

ave.maria kirjoitti:

Niin, kyllä vain. Johtajaa ei "löydetä" vaan hän löytää itse itsensä ja hakeutuu sinne minne haluaa.

Kuten Jukalle tässä erään kerran totesin, tasa-arvossa voidaan erottaa mahdollisuuksien tasa-arvo ja muodollinen tasa-arvo (esim. äänioikeus, oikeus opiskella). Sen lisäksi on olemassa toteutunut tasa-arvo. Kaikki nämä pitävät sisällään erilaisia asioita.

Tasa-arvoisten mahdollisuuksien oletuksena on, että vaikka naisilla ja miehillä on samat muodolliset oikeudet. Tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät siltikään toteudu kaikkien kohdalla, esim. koulutuksesta, työolosuhteista, perhetilanteesta taikka vastaavista olosuhteista johtuen.

Toteutunutta tasa-arvoa voidaan tarkastella todellisten tilanteiden valossa, sekä miesten että naisten kohdalta. Mutta tietenkin tarvitaan sopimus siitä, mikä on tavoiteltu tila ja miten sen toteutuminen mitataan.

:D

Lue lisää

...jos emme pitäydy mahdollisuuksien tasa-arvossa, vaan alamme esim. kiintiöiden muodossa kohdella ihmisiä eri tavoin heidän sukupuolensa mukaan, olemme vaarallisella tiellä.

Esim. minusta on väärin, jos hyvin arvosanoin psykologiksi tai opettajaksi haluava nainen (joka olisi todella motivoitunut aiheeseen) ei pääse opiskelemaan kiintiömiehen viedessä hänen paikkansa.

Asioiden toteutuma johtuu sitten ihmisten valinnoista - valtaosin. Jos taas löydämme aitoja strukturaalisia esteitä (jotka eivät ole kuitenkaan esim. laeissa, vaan psykologisia), on lähdettävä siitä, että alamme informoida ja poistaa ennakkoluuloja ihmisten valintojen osalta.

Mielestäni se, että "systeemi hyysää" ammatinvalinnassa tai jopa palkka-urakehityksessä naisia eri tavoin kuin miehiä on aika karmea ajatus. Etenkin nuorille se antaa vähän omituista signaalia (jotka ovat ihan syyttömiä menneiden sukupolvien tilanteisiin, jolloin naisilla oikeasti oli rakenteellisia esteitä). Toisaalta sitten esim. ammattiliitot ovat tällaisia systeemejä - miksikäs niitä ei velvoitettaisi ajamaan samaa palkkapolitiikkaa aloilla, joista ovat yleissopimukset?

Tulevia sukupolvia ajatellen on tärkeää, että kannustamme lapsiamme ja nuoriamme YHTÄ PALJON sikäli, kuin yhteiskuntamme erilaisia mahdollisia ja kannustimia antaa. Aikuisiässä suomalaiset eivät tarvinne enää erityistä hyysäilyä ammatinvalintojensa tai uriensa suhteen?

Perheitä pitäisi kyllä mielestäni kannustaa ja tukea nykyistä enemmän. Etenkin esim. verotuksellisin keinoin (ei passiivisin tuin).

Nari_Säre kirjoitti:

"...rakenteellisia tekijöitä, jotka asettavat naiset kilpailu- ja valintatilanteissa systemaattisesti huonompaan asemaan kuin miehet. Rakenteelliset vaikeudet liittyvät naisten biologiseen osaan synnyttäjinä ja asenteellisesti miellettynä vastuuna olla pääasiallisia perheenhoitajia (mm. työnantajakustannusten jakautumisessa, se heijastuu jo rekrytointitilanteisiin sekä uralla etenemisiin)."

Lue lisää

"kerrotko, sohvi, miksi feministit haluavat sälyttää työllistämisriskin työnantajien kontolle? (tai kuka sen alun perin perhevapaiden suhteen on niin halunnut tehdä)? "

Hmm, näitä lukiessa tuntuu joskus siltä, kuin feministeillä olisi jokin hirmuinen a) valta b) hinku asettaa rasitteita kaikille muille. Ei. Naiset (ei siis vain feministit) ovat tottuneet siihen, että sp.tasa-arvo toteutuu hitaasti pienin askelin, ja on trendinä kaiken kaikkiaan verrattain uutta historian kulussa. Historiallinen tausta on kaiketi yleisesti tiedossa ja tunnustettu, kukaan ei lie väitä epätasa-arvon pitkää perinnettä feministien väärintulkinnaksi?

No hyvä, itse olen alistunut pieniin askeliin, toivon suurempaa, mutta olen luonteeltani mukautuja. Suurin osa ihmisistä on, vaikka sisimmässään kiivaasti haluaisi muutoksia milloin mihinkin. Näkyvät manifestaatiot jäävät tavallisesti johonkin nuoruuden vaiheeseen, sitten lukuisat seitit sitovat ihmiset rämpimään paikoilleen ihanteiden toteuttamisessa.

Työelämä on yksi tärkeimmistä tasa-arvon/epätasa-arvon koetinkivistä. Käsitykseni mukaan olisi tälle ajalle meillä Suomessa ensisijaista saada naistyövoiman kustannusvaikutukset työnantajan kannalta samalle viivalle miehiin verrattuna. Se on askel 1, tarkoittaa kustannusvaikutuksen tasausta t.a.-puolella. Hyvä, kun edes se nyt ensin saataisiin. Vai mitä?

Kohta 2: monet haluaisivat (monet feministit myös, oletan), että työnantajakustannuksia palkata ihmistyövoimaa kevennettäisiin siten, että homo sapiens edes jotenkin pärjäisi roboteille (automaatiolle). Koneista ja kalustosta voidaan tehdä poistoja, jotain vertailukelpoista toivoisin inhimillisten resurssien käyttäjille. Jos sp.epätasa-arvoista kohtelua ei todellakaan poista mikään muu kuin työnantajille koituvien äitiysloma- ja hoitokustannusten täysimääräinen korvaaminen verovaroista, niin sitten olisi turvauduttava tähän.

En kuitenkaan purematta niele väitettä. Jos muuallakin länsimaissa työnantajilla on samat kustannusvastuut, miksi juuri Suomessa ei saisi olla? Markkinahinnat olisivat kuitenkin tältä osin verrannolliset. Joka tapauksessa myös yritysten on maksettava veroja, muodossa tai toisessa. Kustannukset veroineen lisätään markkinahintoihin, ja kuluttajat maksavat ne. Jos ostavat. Mielestäni tässä olisi edettävä EU:n puitteissa yhtä jalkaa muiden maiden kanssa.

"Samalla esim. sinä olet käsittääkseni kannattanut sitä, että työnantajien tulisi mielestäsi kantaa riski yleensä nuoren ihmisen työllistämisestä - eikä esim. suomalaisten kollektiivisesti... "

Mitähän tuolla tarkoitat? En muista esittäneeni mitään nuorten työllistämisestä. Mutta luonnollisesti lähden siitä, että työmarkkinat työllistävät nuoret. Et kai sinäkään voi tarkoittaa, että valtion ja kuntien on työllistettävä nuoriso tai maksettava yksityisille nuorten palkat verorahoilla? Menee tolkuttomaksi.

"Toisaalta juuri feministit viljelevät edelleen ajatusta "naisesta uhrina", joka on mielestäni itse itseään ruokkiva profetia. (Ts. myytit naisten paljon huonommista palkoista jne... "

Kumpikaan ei ole myytti. Kun naiset ovat raiskausten tai muun väkivallan kohteina, ovat he uhreja. Aivan riippumatta siitä, ovatko ko. naiset olleet enkeleitä tai paskiaisia. Sama koskee miehiä, nekin ovat uhreja väkivallan alla. Jos olet eri mieltä, niin käsityksemme eriävät perusteellisesti. Jos naistyövoimaa käytetään härskisti hyväksi halvalla, on siinäkin uhrin hajua, sama koskee vastaavassa asemassa olevia miehiä. Jne. Naisten huonompi palkkaus ei ole myytti, en viitsi väitellä selvästä pässinlihasta.

Naisten uralla etenemisen tiellä on usein vielä se, mitä löytyy pomojen haarojen ja korvien välistä. Moni mies on joutunut kokemaan, miten pystyvämpää alaistaan karsastava pomo luukuttaa, mietikääpä, mitä pystyvät naiset joutuvat kokemaan. Ei ole tarua.

vm -38 kirjoitti:

Kirjoituksesi oli hyvä, mutta aivan lopusta olen hiukan eri mieltä. Ei pidä odottaa, että mahdollisuudet "annetaan", vaan on lähdettävä siitä, että esteitä mahdollisuuksien käyttämiselle ei aseteta.

Tällä palstalla paheksutaan toisinaan, että naisia ei valita johtajakoulutukseen. Jos henkilössä on johtaja-ainesta, hän ei odota, vaan hakeutuu johtajan tehtäviin. Jopa sarjakuvasankari Ressu toimii lintujen partiojohtajana. Anoppini, 83, synnynnäinen johtaja, otti johdon vanhusten askartelukerhossa, kun se varsinainen toimihenkilö oli turhan vetämätön jne. Ei pidä odottaa, etta mahdoliisuuksia annetaan. On osattava käyttää niitä mahdollisuuksia, joita eteen tulee, eikä asiallliselle toiminnalle saa asettaa esteitä.

Lue lisää

Työelämässä tarvitaan sekä vetoa että pyrkyä. Siis antamista, mahdollisuuksia, harva haluaa lyödä päätä seinään, joutua huvittuneen päänpyörityksen kohteeksi "suuruudenhulluudestaan". Toisaalta yrittämättä ei saa juuri mitään - paitsi perimystietä.

Mutta kyllä fakta on niin, ettei missään firmassa alaiset vai "ota" jotain asemaa. Se annetaan. Myös niille parhaimmille. Useimmiten palkinnot annetaan näkyvästi "hyville", mutta ei välttämättä edes niille, enpä viitsi luetella etenemisen "piileviä" vivahteikkaita ehtoja. Vaatimattomat tietysti ohitetaan hyväksyvin nyökkäyksin, se on totta.

Sohvi kirjoitti:

Työelämässä tarvitaan sekä vetoa että pyrkyä. Siis antamista, mahdollisuuksia, harva haluaa lyödä päätä seinään, joutua huvittuneen päänpyörityksen kohteeksi "suuruudenhulluudestaan". Toisaalta yrittämättä ei saa juuri mitään - paitsi perimystietä.

Mutta kyllä fakta on niin, ettei missään firmassa alaiset vai "ota" jotain asemaa. Se annetaan. Myös niille parhaimmille. Useimmiten palkinnot annetaan näkyvästi "hyville", mutta ei välttämättä edes niille, enpä viitsi luetella etenemisen "piileviä" vivahteikkaita ehtoja. Vaatimattomat tietysti ohitetaan hyväksyvin nyökkäyksin, se on totta.

Lue lisää

Ulkoinen asema ja todellinen valta eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Historia tuntee monia tapauksia, missä esimerkiksi toimitusjohtajan sihteerin valta on paljon suurempi kuin hänen näkyvä asemansa. Vahva talousjohtaja voi määrätä firman asioista ja lujaluonteinen osastonjohtaja voi saada tärkeämmän aseman kuin organisaatiokaava edellyttää. Asema voidaan antaa, mutta valtaa ei "anneta" kenellekään. Valta on otettava ja pidettävä hallussa, tai se karkaa käsistä jollekin toiselle. Palkkaus ja valta eivät myöskään ole välttämättä sidottuja toisiinsa. Joku voi kompensoida vaatimatonta asemaansa ja palkkaansa omimalla sellaista vaikutusvaltaa, johon pomojenkin on sopeuduttava, jos edes huomaavat menettäneensä osan vallastaan.

Joku voi katsoa velvollisuudekseen ja yleisen edun mukaiseksi ruveta ohjailemaan asioita ohi muodollisen organisaation. Menestyäkseen hän käyttää niitä vaikutuskanavia jotka toimivat, eikä hän rupea huutamaan ja rähinöimään tai muulla tavalla lyömään päätään seinään. Kiusankappale on kiusankappale eikä johtaja. Kehno johtaja varokoon ärsyttämästä alaisiaan liikaa, sillä nämä voivat syödä hänet ulos talosta. Helpompi on korvat yksi kappale johtajia kuin 20 kokenutta työntekijää.

Sohvi kirjoitti:

Työelämässä tarvitaan sekä vetoa että pyrkyä. Siis antamista, mahdollisuuksia, harva haluaa lyödä päätä seinään, joutua huvittuneen päänpyörityksen kohteeksi "suuruudenhulluudestaan". Toisaalta yrittämättä ei saa juuri mitään - paitsi perimystietä.

Mutta kyllä fakta on niin, ettei missään firmassa alaiset vai "ota" jotain asemaa. Se annetaan. Myös niille parhaimmille. Useimmiten palkinnot annetaan näkyvästi "hyville", mutta ei välttämättä edes niille, enpä viitsi luetella etenemisen "piileviä" vivahteikkaita ehtoja. Vaatimattomat tietysti ohitetaan hyväksyvin nyökkäyksin, se on totta.

Lue lisää

Valta ja asema eivät ole välttämättä toisiinsa kytkettyjä. Esimerkiksi toimitusjohtajan sihteeri ja laskentapäällikkö voivat olla niitä kulissien takaisia vaikuttajia, joiden merkitystä ei oikein tiedetäkään, sillä heidän tulee salata vaikutusvaltansa. Lujatahtoisia ihmisiä, miehiä ja naisia, on organisaation eri portailla, ja toiset heistä osaavat vaikuttaa niitä kanavia pitkin, jotka ovat heille auenneet. Äänekäs mekkalointi ei hyödytä, vaan silloin tosiaan iskee päätään seinään.

Asema voidaan antaa, mutta valtaa ei. Valta on otettava ja pidettävä hallussa, tai se karkaa käsistä. Kunnon esimiehen päännyökkäys riittää, ei valtaa tarvitse näyttää julkisesti. Toimitusjohtajan sihteeri hymyilee ujosti, mutta pystyy estämään monet hankkeet jne. Valta ja palkkaus eivät liity toisiinsa. Joku esimies voi olla oikein hyvä keulakuva, vaikka muut tekevät päätökset hänen puolestaan. - Organisaatiokaaviot ovat tarpeen, mutta todellisuus kulkee olmia reittejään.