eli lähestyy hetki millo muutan pois kotoa,,
olen nyt 25v ja tietenki arveluttaa tuleva iso muutos,,, siis muuttuuhan kaikki
ei oo enää turvalista kotia.. yms....
kai se on nyt hyvä kun vaan siirtää myöhemmäksi muuttoa? vai
kummiskiin tää on "pelottavaa"
silleensä kun joutuu yksin olemaan ei oo muita hyörimässä ympärillä. kuinka te koitte yksin asumisen yms.... alkuajat yms...
kai se alku on aina hankalaa
olen nyt 25v ja tietenki arveluttaa tuleva iso muutos,,, siis muuttuuhan kaikki
ei oo enää turvalista kotia.. yms....
kai se on nyt hyvä kun vaan siirtää myöhemmäksi muuttoa? vai
kummiskiin tää on "pelottavaa"
silleensä kun joutuu yksin olemaan ei oo muita hyörimässä ympärillä. kuinka te koitte yksin asumisen yms.... alkuajat yms...
kai se alku on aina hankalaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
No aika kauan olet odotellut... Minä olen 26-vuotias nainen ja omistanut tähän ikään kaksi asuntoa ja asunut poissa kotoa 18-vuotiaasta lähtien. Silloin se tuntui tietysti aluksi pelottavalta, mutta kaikkeen tottuu, ja tähän kyseiseen asiaan todella nopeasti. Ennen kuin huomaatkaan nautit omasta herruudesta ihan täysillä, ja kaikki vastuu joka yksin asumiseen kuuluu menee sitten siinä sivussa. Arjeksi se muuttuu ihan viikoissa, usko pois. Yksinäisyydestäkin nauttii, kun kaikesta saa päättää itse: syömisestä, musiikista, siivoamisesta jne. Jos tunnet olosi yksinäiseksi niin kutsu äiti tai joku kaveri kylään, ja kyllä niiden äidin patojen ääreen on kiva välillä mennä käymään, kun kylmä maailma ottaa koville. Mutta, kun kerran yksin muutat, ei muu enää käy. Pian et soisi edes kuvitella pyöriväsi muiden nurkissa :) Tsemppiä sulle ja rohkeasti vaan elämään!
Tuolle muuttamiselle löytyy ihan oma keskustelupalstakin täältä 24:lta
Ikäsi on eteläsuomalaiselle ihan tyypillinen ikä "lentää pesästä". Asumiskustannukset ovat kovat ja opiskelijan on helpompi venyttää lähtöä.
Varoitan, tulet saamaan tympeitä kommentteja, olisit saanut niitä viestisi sisällöstä riippumatta, joten älä ota henk.koht.
Jos yksin asuminen huolestuttaa, voit kokeilla kimppa-asumista kaverin tai seurustelukumppanin kanssa. Siinä kustannukset jakaantuvat ja uskallan veikata, että arvostat sen jälkeen yksinasumista...
Mieti, mikä siinä yksinasumisessa tuntuu hankalalta ja juttele asiasta vaikka kotona. Kaikki sujuu varmasti ongelmitta, onnea uuteen kotiin!