Tänään tuli vuosi täyteen ilmalämpöpumpun (pansu 9 invertteri) käytössä. Sähkön kulutus on laskenut 5,6 % verrattuna viimeisen 10 vuoden keskiarvoon 19053 kwh --> 17976 kwh. Luvuissa on siis koko talon sähkö. Laite maksoi asennettuna 1550 eukkoo, joten nykyisellä sähkönhinnalla menee parikymmentä vuotta ennen kuin hankintahinta on säästynyt. Näyttää siltä että taloudellisesti pumppu ei siis kannata mutta mukavuus lisääntyy jonkun verran. Sähköpatterien naksuminen vähenee, kaakeliuunin lämpö leviää tasaisemmin taloon ja jäähdytystoiminto on joinakin kesäpäivinä kiva.
Ilmalämpöpumppu
Vuoden kokemus
2219811
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Joo ton mukavuuden takia itsekkin sen hankin, enkä niinkään sen säästön. Onhan se mukavaa kun kuumana kesäpäivänä, saa kämpän sopivan viileeksi, ja onhan tuo huoneilmakin puhdistunut huomattavasti, kun tota siitepöly allergiaa on perheessä jonnin verran.
Kulutus laskenut 21000 KWh -> 18 500 kWh. Jos oletetaan, että lämmityssähkön osuus kokonaiskulutuksesta n. puolet, eli vaikkapa 10 000 kWh, niin lämmityssähkön säästö luokkaa 20%. Täytyy myöntää, että odotin enemmän. Kaukana luvatusta 50% säästöstä. Mukavuus on lisääntynyt huomattavasti. Ilma puhtaampaa ja lämpimämpää. Keskilämpötilaa on talvella nostettu pari astetta. Olisi mielenkiintoista kuulla suurempien asuntojen osalta millaisia kulutusmuutoksia olette saaneet. Onko 100m2 huoneisto itseasiassa liian pieni jos haluaa todellisia säästöjä. Analysoin, mistä tuo kulutusmuutoksen pienuus voisi johtua. Varmaan siihen vaikuttaa asunnon koko ja muös se mitä muita sähkölaitetteita käytetään ts. jos paljon sähköä kuluttavia laitteita (esim. pyykin kuivaaja), jotka samalla lämmittivät huoneistoa, niin pumpun hyvää hyötysuhdetta ei saada täysin hyödynnettyä.
hienoa että tulee näitä todellisia säästöjä..
itsekin olen rakentamassa tänä vuonna ja kyllä moni toteaa suorasähkötalon ollessa kyseessä.. että ilpumpulla sitten lisää säästöä..
mistä ihmeestä ne vetävät sen 50 prossaa.. joku 300 neliön talo väärillä säädöillä vai..
tätähän vois vaikka joku ilpumppumyyjä puolustella?
Sähköenergiaa mukavasti joka taas näkyy tuossa vuoden kokonaiskulutuksessa... jos miettii jääkaappia n.m3 tilavuus ja kun aletaan jäähdyttämään omakotitaloa niin luulis ledillä olevan kiire keskuksessa? vai oliko kaikilla vastanneilla jäähdytystoimintoa käytössä kesällä?
parilla asteella? Onhan sillä energiankulutukseen iso merkitys.
Säästö olisi luonnollisesti isompi, jos keskilämpötilaa ei nostettaisi ja kesällä ei jäähdytettäisi.
7%*2C=14 prosenttia enemmän. Eli olet säästänyt suht paljon kun olet säästänyt suunilleen 20+14=34%. Aika hyvin kun sä olet vielä jäähdyttänyt kesällä sanotaan että olet säästänyt lämmityskuluissa jopa 40%. Onnittelut hyvästä hankinnasta ja mukava kuulla että pumppusi maksaa ittensä takaisin suht nopeasti.
Keskilämpötilaa on käytännössä pakko nostaa ILP:lla ainakakin tuo pari astetta tilassa johon ILP puhaltaa, koska muuten tulee vedon tunnetta. Täytyypä kokeilla tuota puhallusnopeuden nostamista, koska kun nyt muistelen, niin minulla taisi olla monta kuukautta viime talvena pumpun puhallusnopeus 1-teholla. Loppukeväästä aloin vasta käyttää automaattiista nopeuden valintaa. Tuo maksimi 5-nopeus on kyllä niin äänekäs, että sitä ei kuuntele samassa huonetilassa Erkkikään. Sitä en kyllä ihan ymmärtänyt, että mitä säästöä saan sillä että säädän ILP:n asetusarvon 26-28:aan asteeseen -> keskilämpötila todennäköisesti nousee ja lämmityskulut kasvaa. Talvella käytin asetusarvona 23 astetta ja todellinen huonelämpötila oli luokkaa 20-21 astetta.
Tarkennuksena ILP asetusarvoon, jona käytän talvella kovemmilla pakkaskeleillä varsin korkeitakin arvoja noin äkkiseltään katsottuna.
Ainakin meillä lämpötila ei nouse avarassa oleskelutilassa kuin 22-23 asteeseen jos asetusarvo ILPissä on vähän pakkasesta riippuen 26 - 28 C, tietysti sitä säätelen alemmas tarpeen mukaan jos lämpötila pyrkii haluttua 22-23 lämpöä ylemmäs. Pyrin kiinnittämään huomiota siihen että ILP on se joka lämmön etupäässä tekee ja jotta sen tekemä lämpö voisi levitä myös huoneistosta toisiin niin siihen tarvitaan lämpötilaeroa ja suurta puhallustehoa. Eli jos säädän ILP asetuksen sen sijaintihuoneen haluttuun lämpötilaan, niin ILP käy varsin osatehollaan ja muut huoneet joutuvat käyttämään omia lämmitysjärjestelmiään koska lämpö muuten tippuu niissä kohtuuttoman alas. Makuuhuoneessa saamme pidettyä n. 18 C lämpöä helposti ovea "säätämällä".
Jokaisen täytyy tietysti etsiä omat parhaat ja sopivat asetukset omien mieltymysten mukaan. Lähtökohtana kuitenkin se että pyrkii saamaan ILPin toimimaan niin tehokkaasti kuin mahdollista. Itse pidän puhallustehoa täysillä mahdollisimman paljon, ainakin aina öisin ja silloin kun ketään ei ole kotona jolloin se ei myöskään ole häiriöksi.
Suosittelen toistamiseen kWh mittarin hankkimista pistokkeeseen, ei maksa paljon mutta on mielenkiintoinen apuväline seuratessa ILPin käyttöä ja kustannuksia esim. kesällä.
Kulutustottumukset muuttuneet tai hommattu energin kulutukseltaan pihimpiä vehkeitä tai "opittu!" laitteen "salat" käyttää optimaalisesti.
Tälläiset rehelliset havainnot on mukavia luettavia, on perin harvinaista että täällä kuulisi "oikeaa asiaa" eikä pelkkää kehua tai haukkua, tai sitten vain ihan tuulesta temmattua "musta tuntuu tarinaa".
Itselläni on ollut n. 1.5 vuotta ILP ja olen kyllä päässyt parempaan säästöön kuin sinä, kulutus tippui vuodessa n. 7000 kWh (21 000 -> 14 000 kWh), saman säästön sain edellisenä talvena kun poltin takassa puita lähes päivittäin.
Luulen että sinäkin saat hiukan enemmän panastari irti kiinnittämällä huomiota muutamaan tosiasiaan;
Jotta lämmitin voi lämmittää, pitää sen asetusarvon olla riittävän suuri. Itselläni talvella pakkasten aikaan 26 - 28 C. Vasta silloin laite työntää lämmintä sen kun se kykenee, eli noin kylttiin merkityllä ottoteholla. Ainakaan meillä ei lämpö nouse siltikään liian korkeaksi tilassa johon ILP puhaltaa, eikä lämpö muuten jakaudu riittävän laajalle muihin huoneisiin. Meillä huoneistoala n. 150 m2.
Pidä ehdottomasti puhallusnopeus täysillä, sivuaa edellistä kommenttia.
Jos ILPpisi on pistotulppaliitäntäinen, osta kulutusmittari siihen niin näet miten käytät ILPiäsi. Meillä viikon ILP kulutus pakkaskaudella on noin 200 kWh, menneellä viikolla 56 kWh. Mitä enemmän ILP lämmityskäytössä kuluttaa, sitä enemmän se myös säästää (viisastelijat vaijetkoon).
Katselin vielä tallettamiani mittarinlukemia ja totesin, että kesäaikana keskimääräinen sähkönkulutus on hieman alle 30 kwh/päivä eli lähes 11000 kwh vuodessa kuluu muuhuun kuin suoraan sähkölämmitykseen. Tällätavalla laskien säästöprosentti kasvaa 5,6%-->13,3%. Harmi vain, että rahassa lopputulos on aivan sama eli alle 100 euroa.
Enstalvena pitää kokeilla noita vihjeitä tehoasetuksista. Meillä on vaan niin lämpöallergista väkeä, että varsinkin makuuhuoneissa yli 20 asteen lämpö on liikaa.
Tottapuhuen olen itsekin vanhassa omakotitalossa nostanut lämpötilaa talvella 21 asteesta 23 asteeseen. Talvella säädöt kovilla pakkasilla 25-26 astetta, puhallus 3-pykälässä. Panan 12 invertteri laitettiin viime syksynä, joten koko vuoden kulutusta en osaa vielä arvioida. Jäähdytykseen se kyllä hankittiinkin, kun yli 30 asteen lämpötilassa alkaa olemaan nukkuminen (ja muutkin kivat asiat) makuuhuoneessa vähän tukalaa :)
Ihan noin vain kommenttina monelle tälle palstalle kirjoittaneelle. Oleellista säästöissä ovat säästetyt kWh:t ei prosentit. Jossakin tapauksessa 10 % voi olla kannattavaa, toisessa vasta 30 %. Jotta ILP:istä on säästöhyötyä, on sen osto-ja asennuskulut kuoletettava sen säästämällä energialla. Prosenteista ei siinä ole hyötyä, vaikka antavat ne tietysti osviittaa laitteen hankintaa suunnitteleville.
Systeemissä on jotain vialla. 1000 kWh tarkoittaa, että laite on käyttänyt sähköä noin 500 kWh ja tuottanut 1500 kWh. Jos lämpöä tarvitaan vaikka 6 kk, niin kompressorin keskiteho olisi 114W. Keskimääräinen tuotos laitteesta olisi siis 342 W lämmitykseen puolen vuoden aikana koko ajan.
Ei ole kunnossa.
et voi laskea suoraan 1000 kwh, koska kulutushan riippuu ulkolämpötiloista eli pitäisi olla tiedossa myös molempien aikojen säätiedot
Kulutus on pudonnut noin 19000 kWh:sta noin 18000 kWh. Eikö tuosta tule wanhalla laskuopilla noin 1000 kWh? Jaoin sen 6 kk ajalle keskitehoksi, jotta varmasti ollaan lämmityksen puolella.
Että pitäisi ottaa COP huomioon?
kulutus on kyllä pudonnut sen 1000 kwh:ta mutta kun olosuhteet ovat olleet erilaiset eri mittauskausina niin eihän niitä voi verrata.
Jos vaikka toinen on kova pakkastalvi ja toinen sitten lauha niin kulutus on aivan eri.
Oman arvioni mukaan suoraan talviaikaiseen sähkölämmitykseen on kulunut n. 7000 kwh tai vähän yli. Ja tuosta sähköstä suurin osa (arvio 90%) on mennyt ilmalämpöpumpun pyörittämiseen.
Noista sääoloista voin sanoa sen verran, että omien tilastojeni mukaan viimeisen kymmenen vuoden aamukeskilämpötila meidän horisontin mukaan on 3,31 astetta ja ilp-käyttöajan vastaava arvo on 2,97. Eli hieman kylmenpää on ollut, joka tietysti vaikuttaa jonkun verran kulutukseen.
Merkittävästi enemmän kulutukseen kuitenkin vaikuttaa asukasmäärä. Meillä uuden perheenjäsenen ilmaantuminen on lisännyt vuotuista kulutusta pyöreästi 1000 kwh. Kait se on lämpimän veden sekä tietysti pesukoneiden ym. käytön lisääntymisestä aiheutuvaa kulutusta.
En pysy kärryillä nyt. Vääntäisitkö rautalangasta.
Yritin vain kertoa, että talon lämmittäminen kodinkoneita, telkkareita, tietsoja, lamppuja ym. käyttäen näyttää olevan hyötysuhteeltaan huonompaa kuin suora sähkölämmitys. Mutta kun nuo kuitenkin tuottavat runsaasti lämpöä niin ilp:stä ei voi ottaa kaikkea tehoa irti, koska muuten tulee liian kuuma.
Juuri tätä minäkin epäilen syyksi siihen että säästö on paljon pienempi kuin odotin. Olen tällä viikolla pitänyt lämmityksen pois päältä ja pilvisenä päivänä kun tullaan päivän tyhjillään olevaan huoneistoon sisälle, niin lämpötila on luokkaa 20 astetta. Kun koko perhe on touhunnut noin pari tuntia huoneistossa, niin lämpötila on noussut pari astetta ts. kodinkoneista ja lampuista tulee nykyään yllättävän paljon lämpöä huoneistoon.