Plaanaako kölivene?

Plaanaamiselle on selkeä määritelmä. se tapahtuu Frouden luvulla noin 1, kun runko nousee aiheuttamansa häiriön ts. keula-aallon etupuolelle. Vähän samaan tapaan kuin lentokone ylittää äänivallin machin luvulla 1.
On totta, että asiaa sotkevat muun muassa kanoottirungot, joissa ei liukuunlähtöä huomaa. Hydrodynaamisilla kantovoimilla ei ole niin suurta vaikutusta kanooteille.
Alkuperäiseen kysymykseen, massalla ei ole merkitystä vaan vesilinjapituudella. Erittäin harva kölivene nousee plaaniin, jotkut surffaavat ja ovat puoliplaanissa.

Anonyymi kirjoitti:

Plaanaamiselle on selkeä määritelmä. se tapahtuu Frouden luvulla noin 1, kun runko nousee aiheuttamansa häiriön ts. keula-aallon etupuolelle. Vähän samaan tapaan kuin lentokone ylittää äänivallin machin luvulla 1.
On totta, että asiaa sotkevat muun muassa kanoottirungot, joissa ei liukuunlähtöä huomaa. Hydrodynaamisilla kantovoimilla ei ole niin suurta vaikutusta kanooteille.
Alkuperäiseen kysymykseen, massalla ei ole merkitystä vaan vesilinjapituudella. Erittäin harva kölivene nousee plaaniin, jotkut surffaavat ja ovat puoliplaanissa.

Lue lisää

Itsellä SD runko jonka suunniteltu max nopeus on 18 solmua ja matka nopeus 15 solmua. Muutamman kerran on vauhti lähtenyt nousemaan isossa pitkässä allokossa (mainiki) ja kölillinen puoli plaanari on lähtenyt liukuun nopeuden noustua 21 solmuun. Tämä aiheuttanut vaara tilanteen, kun vene borchasi aallokon ala mäessä, voimakkasti kallistuen.

Anonyymi kirjoitti:

Plaanaamiselle on selkeä määritelmä. se tapahtuu Frouden luvulla noin 1, kun runko nousee aiheuttamansa häiriön ts. keula-aallon etupuolelle. Vähän samaan tapaan kuin lentokone ylittää äänivallin machin luvulla 1.
On totta, että asiaa sotkevat muun muassa kanoottirungot, joissa ei liukuunlähtöä huomaa. Hydrodynaamisilla kantovoimilla ei ole niin suurta vaikutusta kanooteille.
Alkuperäiseen kysymykseen, massalla ei ole merkitystä vaan vesilinjapituudella. Erittäin harva kölivene nousee plaaniin, jotkut surffaavat ja ovat puoliplaanissa.

Lue lisää

Näytä linkki oppikirjaan, jossa on yksiselitteinen määritelmä. Frouden lukukin voidaan määritellä monella tapaa. Usein se määritellään paikallaan olevan veneen vesilinjan mukaan, mutta voidaan määritellä myös uppoaman kuutiojuuren, V-rungon leveyden tai todellisen liikkeessä olevan vesilinjan mukaan. Vesilinjahan muuttuu reilusti useimmilla liukuvilla veneillä, joten se soveltuu huonosti määrittelemään plaanaamista. Eihän se ilmassa oleva osa runkoa vaikuta enää mitään (paitsi aerodynamiikkaan ja painopisteeseen).

Purjeveneiden runkomuodolla ei näy selkeää rajaa missä ollaan keula-aalto ylitetty.

Machin luku 1 on hyvin selkeästi määritelty raja. Tosin sen aiheuttamat ongelmat tulevat jo aiemmin eli tavallisilla ei-yliäänilentokoneilla ei voi lentää 0,99 tai edes 0,9 Machin luvulla, koska jo silloin äänennopeus ylitetään paikallisesti, jolloin siivet, potkurit jne. eivät enää toimi kuten selkeästi aliäänialueella

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä SD runko jonka suunniteltu max nopeus on 18 solmua ja matka nopeus 15 solmua. Muutamman kerran on vauhti lähtenyt nousemaan isossa pitkässä allokossa (mainiki) ja kölillinen puoli plaanari on lähtenyt liukuun nopeuden noustua 21 solmuun. Tämä aiheuttanut vaara tilanteen, kun vene borchasi aallokon ala mäessä, voimakkasti kallistuen.

Lue lisää

Ollaan mekin menty reilusti yli 10 solmua Finn 26:lla (jonka loki ei osannut näyttää yli 9,9), mutta onko se plaanaamista että mennään "alamäkeen" yli runkonopeuden? Entä jos menee vaikka voimakkaan vuorovesivirran mukana ja GPS sanoo että mennään yli runkonopeuden vaikkei mennä?

Anonyymi kirjoitti:

Plaanaamiselle on selkeä määritelmä. se tapahtuu Frouden luvulla noin 1, kun runko nousee aiheuttamansa häiriön ts. keula-aallon etupuolelle. Vähän samaan tapaan kuin lentokone ylittää äänivallin machin luvulla 1.
On totta, että asiaa sotkevat muun muassa kanoottirungot, joissa ei liukuunlähtöä huomaa. Hydrodynaamisilla kantovoimilla ei ole niin suurta vaikutusta kanooteille.
Alkuperäiseen kysymykseen, massalla ei ole merkitystä vaan vesilinjapituudella. Erittäin harva kölivene nousee plaaniin, jotkut surffaavat ja ovat puoliplaanissa.

Lue lisää

1) Veneeni vesilinja on 8,78 m sen kelluessa laiturissa. Veneeni kiertää maapallon akselin ympäri reilut 800 km/h yhdessä laiturin ja sen alla olevan veden kanssa maapallon pyörimisen seurauksena. Plaanaako se tuossa tilanteessa?

2) Vedän veneen trailerille Saksassa, ja lähden hinaamaan sitä autobahnilla 200 km/h vauhdilla tien suhteen. Plaanaako veneeni silloin? riippuuko asia siitä mihin ilman suuntaan veneeni tien suhteen liikkuu, ja siitä millä leveysasteella vene hinaushetkellä tarkalleen on? Molemmillahan on vaikutusta siihen kuinka kovaa veneeni tuolloin kulkee siinä inertiaalissa, jossa maapallon massakeskipiste on paikoillaan.
Mikä onkaan Frouden luku? Millä vesilinjapituudella se pitää laskea? Vene on kokonaan kuivilla, joten märän osuuden pituus on nolla. Silloin Frouden luku on ääretön, olettaen että vesilinjapituus lähestyy nollaa positiiviselta puolelta, en osaa mieltää negatiivista puolta fysikaalisesti oikeaksi missään tilnateessa. Vai lasketaanko sittenkin sillä samalla 8,78 m pituudella, jolla veneeni kellui laiturissa?
Olisiko parempi mitata veneen vauhtia auringon suhteen, silloin päästellään sentään noin 30 000 m /s vauhdilla. Joko nyt plaanataan, vai vieläkö pitäisi päästä kovempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ollaan mekin menty reilusti yli 10 solmua Finn 26:lla (jonka loki ei osannut näyttää yli 9,9), mutta onko se plaanaamista että mennään "alamäkeen" yli runkonopeuden? Entä jos menee vaikka voimakkaan vuorovesivirran mukana ja GPS sanoo että mennään yli runkonopeuden vaikkei mennä?

Lue lisää

"Ollaan mekin menty reilusti yli 10 solmua Finn 26:lla (jonka loki ei osannut näyttää yli 9,9), mutta onko se plaanaamista että mennään "alamäkeen" yli runkonopeuden? Entä jos menee vaikka voimakkaan vuorovesivirran mukana ja GPS sanoo että mennään yli runkonopeuden vaikkei mennä?"

Alla olevalla videolla mennään kyllä paljon yli runkonopeuden, vaikka ei teknisesti plaanissa ollakkaan. Mutta kyllä melkein 20 solmua yksirunkoisella noin 10 metrisellä purjeveneellä on ihan kunnoitettava nopeus.

https://www.youtube.com/watch?v=ZO8qnR5YxZU

…. Väittää kirjoittaja, joka on syksyn kunniaksi nostanut ketjun, jossa on esitetty kysymys keskikesällä.

Anonyymi kirjoitti:

…. Väittää kirjoittaja, joka on syksyn kunniaksi nostanut ketjun, jossa on esitetty kysymys keskikesällä.

Hä kierosti esitteli itsensä pc sarjakyselijäksi ,🤥