450 000 peltohehtaarin

tukioikeudet jäävät Suomessa vuokraviljelijöille.

Turun Sanomat 29.10.2004 3:00

EU:n maataloustuen uudistuksen seurauksena Suomessa jää merkittävä osa viljelymaan tukioikeuksista pellonvuokraajille. Vuokratun pellon tukioikeus ei palaudu maanomistajalle vuokra-ajan päätyttyä. Uudistus toteutetaan Suomessa 2006.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (Mtt) tuoreen selvityksen mukaan peltojen vuokrasopimuksista kaksi kolmasosaa jatkuu vähintään vuoteen 2006. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 450 000 hehtaarilla eli viidenneksellä koko maan peltoalasta EU:n tukioikeus irtoaa varsinaisesta maan omistusoikeudesta.

- Kyse on suuresta yhteiskunnallisesta asiasta, siinä kajotaan selkeästi omistusoikeuteen. Maanomistaja menettää tukioikeuden myötä osan pellon arvosta, koska tukioikeus ei enää sisälly mahdolliseen uuteen vuokrasopimukseen, tutkija Sami Myyrä Mtt:sta sanoo.

Hän pitää maanomistajien kannalta erityisen harmillisena sitä, että tukioikeus jää vuokramiehelle, vaikka vuokrasopimusta tehtäessä ei ole ollut tietoa EU:n tukiuudistuksen ehdoista. Mtt:n selvitys perustuu kyselyyn, joka tehtiin niin ikään ennen kuin EU-komission esitys tukioikeuksien muodostamisesta tuli markkinoille.

Myyrän mukaan EU:n tasolla kyse ei ole ongelmasta, sillä Euroopassa peltomaan vuokrasopimukset ovat Suomeen verrattuna erittäin pitkiä.

Selvityksestä ilmenee, että Suomessa keskimääräinen vuokra-aika on kuutisen vuotta, minkä takia maanomistajalle syntyy nopeammin uhka menettää tukioikeutta vastaava rahasumma pellon arvosta.
Tilakoko kasvanut vuokrauksella

EU:n jäsenyyden aikana pellonvuokraus on Suomessa yleistynyt, kun viljelyä jatkaneet tilat ovat kasvattaneet peltoalaansa yli kaksi kolmasosaa pääosin peltoa vuokraamalla. Viime vuonna Suomen peltoalasta 33 prosenttia viljeltiin vuokrattuna.

- Vuokraus on nopeuttanut rakennekehitystä. Sen sijaan että viljelijät olisivat ostaneet peltoa, he ovat voineet investoida suoraan tuotantoon, koneisiin, rakennuksiin ja eläimiin, Myyrä sanoo.

Hän myöntää, että EU-jäsenyyden aikana maatalouden tuet ovat pääomittuneet peltomaahan niin, että osa tuista on mennyt suoraan pellon vuokraan tai ostetun pellon hintaan ja sitä kautta varsinaisen maatalouden ulkopuolelle.

Tutkimuksen mukaan Länsi- ja Etelä-Suomen maatalousalueilla vuokrapellosta kilpaillaan rajusti. Vuokrahinnat ovat nousseet jopa 350 euroon hehtaarilta, mikä on aika paljon, kun vuodesta 2006 lähtien EU:n tuki näillä alueilla on 200 - 250 euroa hehtaarilta.

Myyrän mukaan maanomistajan kannalta paras ratkaisu EU-uudistuksessa olisi vuokrasopimuksen purkaminen, jos se olisi mahdollista. Tämän jälkeen maanomistaja voisi viljellyttää peltonsa vaikka ostopalveluna omissa nimissään, jolloin tukioikeudet jäisivät maanomistajalle.

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki näkee tukien kiinnittymisen peltoon huolestuttavana ilmiönä.
Kallis pelto jo riski tuotannolle

- Pellosta maksettu hinta on jo yksi suurimpia riskejä maatalouden kannattavuudelle. Täytyy muistaa, että niin EU:n kuin kansallisenkin maatalouspolitiikan lähtökohta on viljelijän tukeminen eli maatalouden tuki kuuluu nimenomaan sille, joka peltoa viljelee, Myllymäki sanoo.

Myllymäki muistuttaa, että EU:n CAP-tuen osuus kaikista maatalouden tuista on vain kolmannes.

Ensi vuoden alusta viljelijöiden on sitouduttava luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen järjestelmään seuraaviksi viideksi vuodeksi ja myös uuden ympäristötuen ehtoihin ensin kahdeksi ja sitten todennäköisesti viideksi vuodeksi.

- Kysymys tukioikeudesta on saanut keskusteluissa viime aikoina liikaakin huomiota. Samalla on unohdettu maataloustuotannon kokonaisuus. Viljelyn kannattavuus ja sitä kautta myös peltomaan arvo on kiinni monesta muustakin seikasta kuin EU:n CAP-tuesta, Myllymäki huomauttaa.




https://www.ts.fi/uutiset/1074003658