Yksinkertainen kysymys.
Perin isältäni kaksion, joka on itselleni sopimaton. Oma talo on kotini, isältä peritty asunto syrjässä vaikka kiva onkin mutta asunnolle ei varsinaisesti ole tarvetta. Onko siis mitään järkeä minun ainoana perillisenä muuttaa asuntoon kahden vuoden ajaksi ja myydä vasta sen jälkeen? Tai siis ns. siirtää sinne kirjani? Onko tällainen menettely ok verottajan silmissä?
Perin isältäni kaksion, joka on itselleni sopimaton. Oma talo on kotini, isältä peritty asunto syrjässä vaikka kiva onkin mutta asunnolle ei varsinaisesti ole tarvetta. Onko siis mitään järkeä minun ainoana perillisenä muuttaa asuntoon kahden vuoden ajaksi ja myydä vasta sen jälkeen? Tai siis ns. siirtää sinne kirjani? Onko tällainen menettely ok verottajan silmissä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuosta kahden vuoden asumisesta ja omistuksesta ei ole mitään muuta hyötyä kuin se, että voisit myydä asunnon ilman myyntivoittoveroa. Jos perukirjassa asunto on arvostettu lähelle oikeaa arvoa (mahdollista myyntihintaa), tätä hyötyä ei ole.
Kysymyksiä+oli+kolme.
Entä jos laittaisit asunnon vuokralle?
Joku saisi vuokrattua tarpeeseen.
Kohtuullinen vuokra.
"Entä jos laittaisit asunnon vuokralle?
Joku saisi vuokrattua tarpeeseen.
Kohtuullinen vuokra."
Aloittajan tarkoitus on veronkierto, joten vuokraus ei ole mahdollisuus.
Kiitos! Auttoi paljon ymmärtämään itselleni vieraita käsitteitä.
Ap
Mitä sinä kierrät? Tahkoa?
"Jos asunnon kauppahinta on korkeampi kuin perukirjaan merkitty arvo, maksettavaksi tulee vielä luovutusvoittovero."
Perukirjaan merkitty arvo ei ole ratkaiseva, vaan se arvo, mikä huoneistolle on perintöverotuksessa vahvistettu. Se voi olla perukirjaan merkitty tahi sitä korkeampi.
Jos olettaa/kuvittelee, että asunnon arvo suorastaan raketoi perunkirja-arvon ja tulevan myynnin välillä, niin vähintään 2 vuoden asuminen voi olla ihan ok (jo pelkästään tuon luovutusvoittoverottomuuden vuoksi).
Tosin varsinaisesta asuintalostakin tällöin kulkee kulut koko ajan eli asumisesta ikään kuin maksaa kahteen paikkaan.
Jos taas kyseessä "turha perusasuinalueen peruskämppä" ilman kummoista arvonnousu-odotusta, niin myy "huoli" pois itseltä ja maksa mahdollinen luovutusvoittovero ja nauti saamastasi hinnasta!!! :)
Jos arvo nousee perunkirjoituksen jälkeen rakettina, on hyvä muistaa myös mahdollisuus hakea perintöveron korotusta määräajan sisällä.
Mikä se määräaika on?
Varsinaisesti ei ole mitään määräaikaa.
Kuoleman jälkeen tapahtunut arvon muutos ei ole peruste perintöverotuksen muutokselle.
Vain jos voi osoittaa perukirjassa olleen väärin arvostettu voidaan verotus muuttaa. Käytännössä muutosaika on tuossa tilanteessa kuusi vuotta kuolinvuoden päättymisestä.
"Jos arvo nousee perunkirjoituksen jälkeen rakettina" . . . .
VÄÄRIN!
Jos arvo todella on noussut perunkirjoituksen (oikeammin: perittävän kuoleman) jälkeen, arvonnoususta on myytäessä maksettava luovutusvoittovero.
Eri asia on, jos oikea arvo perittävän kuollessa oli selvästi korkeampi kuin perukirjaan merkitty (ja perintöverotuksessa hyväksytty) arvio arvosta. Tällöin voidaan hakea oikaisua perintöverotusarvon muuttamiseksi korkeammaksi.
Paljon tulee taas höpötarinoita, olisiko L-Höpötti tai vastaava.
Perukirjan oikaisu perustuu perintökaaren säännökseen, jonka mukaan ”Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja.” Perukirjan täydentäminen tai oikaisu on siis tehtävä nopeasti sen jälkeen, kun on käynyt selville, että kuolinpesässä on uutta varallisuutta tai velkaa.
Verottaja saa perinnön ja sitä vastaavan omaisuuden verotusarvon yleensä perukirjasta. Perukirjaa oikaistaan tai täydennetään verottajaa varten, ja oikaisu on mahdollista tehdä niin kauan kuin kuolinpesä on olemassa eikä perintöä ole jaettu.
Täydennys ja oikaisu on tehokasta niiden toimittaa tai toimituttaa, jotka asiassa kärsivät mahdollista veroseuraamusta tai saavat asiassa veroetua.
Verottaja puhuu käyvästä arvosta, joka perustuu joko vertailevaan hintaan tai asiantuntijan antamaan lausuntoon. Jos perukirjassa on annettu väärä hinta ja muu kuin käypä hinta, asiasta saattaa seurata veroseuraamuksia. Joka tapauksessa, jos jatkossa luovutushinta, käypä hinta ja verottajan kirjaama arvo poikkeavat merkittävästi toisistaan, luovuttaja tai luovutuksen saaja voivat joutua maksamaan joko lahjaveroa tai luovutusvoittoveroa.
Verojen osalta korjausmahdollisuudet ja vaateet vanhenevat viidessä vuodessa.
Tässä itse asiassa oli yksi mainituista "vastaavista" äänessä!
Oikaisu tässä tapauksessa ei suinkaan perustu siihen että pesään olisi tullut "uusia varoja tai velkoja". Kysymyshän on siitä, että pesän ilmoitettu varallisuus on arvioitu liian alhaiseksi. Korjauksen saamiseksi ei tarvita tädennysperunkirjoitusta, riittää verottajalle toimitettu jäljennös kauppakirjasta, jonka perusteella pyydetään perintövrotuksen oikaisemista siten, että asunnon perintöverotusarvo nostetaan myyntihinnan tasolle.
Mitä "tietäjä" höpöttää?
Oikaisu tehdään, jos perintöverotukseen vai lahjaverotukseen haetaan muutosta. Muutosta kannattaa hakea sen, jonka etua tai tappiota - mennyttä tai tulevaa - oikaisu koskee.
Jos oikaisuvaatimus perustuu asiakirjaan, jota ei ole jo aiemmin toimitettu Verohallintoon, jäljennös asiakirjasta liitetään oikaisuvaatimukseen. Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi jäljennös kauppakirjasta, jäljennös mahdollisista varallisuuden arvoa koskevista lausunnoista tai jäljennös toisen valtion veroviranomaisen tekemästä verotuspäätöksestä.
Ellei oikaisua halua, mitään ei myöskään tarvitse tehdä. Verottaja ottaa viran puolesta automaattisesti huomioon vain sen, mikä koskee Verohallintoa itseään. Kauppakirja vaikkapa vuoden päästä toimitettuna ei automaattisesti muuta mitään ilman muutosvaatimuksesta.