Puutarhurina..

Kun vuoden verran saimme tavata ystäväni kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti, niin sen jälkeen kun ystävyytemme syveni ja keskinäinen luottamus samalla lisääntyi, niin ystäväni salli minun ryhtyvän hoitamaan hänen häpykarvoitustaan.

Alussa taisi käydä niin, että leikkasin karvat liian lyhyeksi, mutta kokemuksen karttuessa minusta tuli ammattimainen "puutarhuri". Olin otettu ystäväni pyynnöstä leikata hänen karvoitustaan.

Mielestäni samalla millä siistitään partaa eli partatrimmeri oli paras. Sillä sai hyvin rajattua reunat ja varovasti kun eteni, niin häpykarvoituksen sai leikattua myöskin siistiksi.

Tärkeää oli myös, ettei terä osunut häpyhuuliin.

Nautin kyllä suunnattomasti tehtävästäni puutarhurina.

Lahjoitin ystävälleni trimmerin, jotta hän voi sitten huolehtia puutarhastaan, kun minua ei ole.

Mutta ihanat muistot jäivät ainakin itselleni puutarhurina olemisesta.🥰