Siis onko Kiuruvedellä kiuruja ? Onko siellä myös isoja miehiä ?
Onko Kiuruvedellä kiuruja ?
Anonyymi
14844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiuruksi kutsutaan sitä seisovassa vedessä sätkyttelevää hyttysen toukkaa, siitä pitäjä on saanut nimensä ei linnusta.
Niinpä vissiin. Miksi sitten vaakunassa ei ole hyttysen toukkaa?
Onhan se hienompi kuin tuo merihevosen näköinen sätkyttelijä.
Höpö höpö,älä kadehti .
Onkohan Varkaudessa varkaita? Vai seisooko vedessä varkasmies?
Kiuruvedellä on paljon Kiuruja. Vesikiuruja. Sellainen pitäisi olla vaakunassakin eikä Leivo eli kiuru. Kiurujärvi on täynnä vesikiuruja. Siitä se on saanut numensäkin.
Onko Siilinjärvellä paljon siilejä ?
Siilinjärven, alkuperäinen (kirjakielinen) nimi on ollut Siidanjärvi. Seudulla kulki hämäläisiä veronkantajia ja sen surauksena hämäläismurteille ominaisesti d korvattiin l-kirjaimella, jolloin Siidanjärvestä tuli Siilanjärvi. Siila- sanan etuvokaali muuttui tässäkin tapauksessa vähitellen helpommin lausuttavaan muotoon, jolloin nimeksi päätyi Siilinjärvi. Siilihän on eläimenä Pohjois-Savossa aivan uusi tulokas, Siilinjärvellekin otus lienee tullut vasta sodan jälkeen, joten siilillä ei ole mitään tekemistä paikkakunnan nimen kanssa. Siita taas on saamelainen nimitys, muistaakseni porojen laidunmaata tarkoittava.
Kiuruvedellä on Rytkyn kylällä paikannimenä vastaava tapaus eli Salinjoki. Alkuperäinen (kirjakielinen) nimi oli siis Sadinjoki, josta myös hämäläiset veronkantajat käyttivät omaa versiotaan korvamaalla d-kirjaimen ällällä, jolloin tuli tämä pöhköltä kuulostava Salinjoki. Ikään kuin siellä olisi ollut joku hieno lukaali eli sali jossakin joen rannalla ollut...
Sadin eli paikallisella murteella sajin tarkoittaa maalla liikkuvan riistan pyydystä. Satimet eli käytännössä loukut eivät siis olleet kalojen pyydyksiä, joten joenvarressa lienee ollut majaville viritettyjä satimia. Voi kuvitella, kuinka helppo saalis majava on satimen virittäjille ollut, kun se kömpelönä maalla liikkujana joutuu suosimaan samoja kulku-uria. Siksi kai majavat Kiuruvedenkin alueelta metsästettiin sukupuuttoon jo 1500- luvun puolella.
Rytkyn kylän alueellahan on toinenkin majavien pyydystämisestä alkunsa saanut joen nimi eli Pattojoki, kirjakielellä Patojenjoki. Majavathan tekevät patoja, jotta saavat lehtipuita veden alle talvievääkseen säilöttyä. Kirjakielinen nimi, Patojenjoki, jota tuskin koskaan käytettiin, koki käytössä seuraavan, helpommin lausuttavaksi johtavan muodonmuutoksen: Pattoenjoki, Pattoejoki, Pattojoki.
Onko Iisalmessa paljon iisalmia
Oli ainakin enne vaikka vanhaan- ota selvää se onnistuu niin menet seisomaan niityllä ja kuuntelet. Kiuru nousee laulaen ylös ja pudottautuu kuin kivi alas. On n.30v. ,kun kuulin kiurun laulu viimeksi.
Niin siis täällä Mikkelin Rantakylässä on ainakin uimarantaa. Onneksi Mikkelissä on myös tummia ukkoja, koska suomalaiset ukot on niin ujoja ja negatiivisia. Tunnetteko Kiuruvedeltä ketään Paasisaloo ?
Muuan Paasisalo oli aikoinaan luokkakaverini Kiuruveden yhteislyseossa. Sattumalta huomasin, että hän asuu nykyisin Mikkelissä. Hänellä oli ainakin yksi sisko ja veli. Isä oli metsäteknikko.
Lahnajoella olevaa Sorvalinkoskea yritetään väkisin vääntää Sorvarinkoskeksi, vaikka tienviitassa ja kartassakin lukee Sorvalinkoski. Sorvali on kala ja se ui koskessa ei sorvari.
Mistä tiedät ettei kukaan sorvari ui koskessa?