Perinteisissä järkkäreissähän on tuo kerroin 1,5, miten on näissä uusissa peilittömissä APS-C kennoisissa "minijärkkäreissä"? Entä täyskennoisissa, esim. Nikon Z5?
Croppikerroin uusissa peilittömissä järkkäreissä?
Anonyymi
311353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Sama 1,6 mikä aina ennenkin.
Tarkkaan ottaen 1,5782
Eipä taida olla tarkka arvo tuokaan,
Ennenkin? Croppihan on aina ollut 1,5. Myös peilittömissä. Tuota alikokoa on käytössä vain Canonilla.
"Minijärkkäreissä. kuten Oly, Panasonic jne on croppi 2.
"Entä täyskennoisissa, esim. Nikon Z5?"
Kerroin on tasan 1. Sillä ei ole vaikutusta, onko kamera peilikamera vai peilitön. Vain kennon fyysinen koko ratkaisee ja kennon koko ei riipu "peilitekniikasta".
Et sitten tunnistanut ilmiselvää trollia vaan halusit päteä.
Niin että kuka täällä on se trolli? Ei mun naamasta katsottuna tässä ketjussa trolliviestejä ole?
Mikä on "perinteinen järkkäri"? Entä "minijärkkäri"?
Minijärkkäreillä tarkoitetaan peilittömiä. Toki termi sopii huonosti jollekin Nikon Z9:lle.
Jos tuo kysyjä ei ole trolli, niin sitten hän ei tiedä mitään kameroista ja valokuvauksesta.
Eli silloin on kyseessä tyypillinen kännykkä kuvailija, joka ei ole kameroita koskaan nähnytkään.
Ja esim. peilitön Panasonic G9 (MFT-kenno) on suurempi kuin peilillinen Canon EOS 250 (APS-C-kenno), Panassa painoa 200 grammaa enemmän ja yli sentin leveämpi.
Canon Eos 250 on todellinen halpa ja heppoisista materiaaleista (pelkkää ohutta muovia) valmistettu karvalakkimalli.
Panasonic G 9 on puolestaan Panan mft malliston kalliimmasta päästä oleva kamera, joka on tehty huomattavasti jämäkämmin. Se selittää kameroiden painoeron.
Onhan tuon 250D:n alapuolella vielä pari mallia: EOS 2000D ja 4000D. Kun katsoo 4000D:tä näyttää kuin siitä puuttuisi jotain:
https://i1.adis.ws/i/canon/3011C007_EOS-4000D-Black-Body_01/3011c007_eos-4000d-black-body_01
Taas tuli jotain höperehtimistä huru-ukolta.
Kannattaa tosiaan keksiä omia sanoja, kun dementian vuoksi oikeat termit hukassa.
Peilittömät eivät ole mikään uusi keksintö eikä kaikki peilittömät ole kovinkaan minikokoisia. Enempi taas tätä vanhojen jäärien "ennen oli kaikki paremmin settiä" Kamerathan meni pilalle, kun tuli valotusmittari. Sitten ne menivät pilalle, kun tuli zoomit. Sitten kamerat pilasi automaattirkennus, digikuvaukseen nyt siirtymisestä puhumattakaan.
Yhtä hyvin voisi puhua möhkälekameroista. Ennen AF aikaa järkkärit sattoivat olla hyvinkin kompaktin kokoisia, melkein taskuun sopivia. AF sai ne turpoamaan kuin pullataikina. Peilittömissä on tavallaan palattu juurille. Siinäkin mielessä, että löytyy taas ulkokuoreen muutakin vaihtoehtoa kuin mustaa muovia ja valikkosurffausta.
Koska pienestä koosta on aina ollut etua. Ennen möhkälekameroiden aikaa oli jopa kinofilmiä pienempää filmikokoa käyttäneitä kameroita. Tätä "puolikinon" perinnettä jatkavat nyt Olympus ja Panasonic.
Perinteinen järkkäri tarkoittaa nykyään melko isoa muovimöhkälettä, joka on siis peliläpsyttimellä varustettu digijärkkäri. Mieluiten täysikennoinen, mutta samaan sarjaan menee myös 1,5 cropilla varustetut. Vaikka nämä edustavatkin jo hiipumassa olevaa välivaihetta.
Minä nimenomaan kritisoin tuota minijärestelmä termiä. Miksi siirryt heti loukkauksiin? Digikameroihin siirtyminen oli se, joka kasvatti kokoa. Filmikameroissa filmitaso oli pari milliä taka-kannesta. Digillä se on pari senttiä. Peilittömissä tuon määrän säästää kennon etupuolella.
Möhkäleitä olivat myös ensimmäiset AF rungot. Tosin yhtenä syynä lie moottoroitu filminsiirto vs. vanhat manuaalivehkeet. Aikamoisia tiiliskiviä olivat myös moottoriperät.
Täyskennoisissa kroppi toki aina on 1. Ei se mihinkään muutu. Kropeissa on sama kuin ennen. Canon käyttää 22.3 mm leveitä kennoja ja muut 23.5 mm eli korppi kertoimet 1.61 ja 1.53. Yleensä nuo pyöristetään 1.6:ksi ja 1.5:ksi. Mikro 4/3 on toki kropikertoinella 2.
Joidenkin lasien tiedoissa mainitaan full frame lens" tms. Onko ne vain ja ainoastaan täyskennolle?
En vastaa tähän, koska noin tietämätön ei voi olla mikään muu kuin trolli.
Niitä on täällä aivan liikaa.
Täyskennoisiin suunniteltuja objektiiveja voi käyttää myös kroppirungoissa. Toiseen suuntaan tilanne on monimutkaisempi, eli jos kroppiobjektiivin kiinnittää täyskennorunkoon, jää kuvan reunoille isot mustat kaistaleet eli objektiivi ei piirrä kuvaa koko kennon alueelle. Nykyisin tosin täyskennoiset rungot osaavat luultavasti rajata eli kropata mustat kaistaleet pois automaattisesti, mutta tämä tarkoittaa tietysti sitä, että koko (täys)kennoa ei käytetä hyväksi, jolloin täyskennoinen kamera muuttuu tavallaan kroppikameraksi.
Pätemisen tarvettako snobilla?
Ei tuo tiedä.
Kaikki full frame objektiivit toimivat vastaavissa kroppirungoissa. (Canon RF tosin ei toimi EOS M rungoissa, mutta EF toimii)
Canonin FF peilijärkkäreihin ei voi kytkeä Canonin kroppiobjektiiveja. Muuten niitä voi käyttää, esim. Canonin FF EOS R runkoihin käy EF-S ja RF-S kroppiobjektiivit (Ei EF-M). Nikonillahan on aina toiminut ristiin. Kamerat kroppaa automaattisesti ja peilittömissä etsinkuvakin suurennetaan. Paremmissa rungoissa kropin voi kytkeä pois, mutta esim EOS RP:ssä ei.
Mikä ihmeen full frame. Ehkä tarkoitit kinokoon kennoa. Minun Hasselblad on kroppikennoinen. Kuitenkin siinä on suurempi kenno kuin kinokoossa. Se kinokoon kenno ei ole edes lähellekää suurin kennokoko. Kaikissa keskikoon kameroissa on isompi kenno kuin kino koko. Se minun peilitön hasseli on hämmästyttävän pieni kokoinen.
Kannattaa nykyään muistaa mainita myös, kuka kennon on valmistanut. Mahdollisesti myös, mikä kenno on kyseessä.
Hasselbladissa on nykyään IMX461 Sonyn valmistama kenno.
https://www.sony-semicon.com/files/62/pdf/p-13_IMX461ALR_AQR_Flyer.pdf
Enää ei olla millään tavalla sidoksissa filmikokoihin, joten mielestäni kennon koossa voidaan puhua esimerkiksi millimetreistä
esim. Leica ProFormat 45 x 30 mm
Hasselblad ei valmista kennoja, Leica ei valmista kennoja, Nikon ei valmista kennoja, käytännössä paremmissa kameroissa käytetään Sonyn ja Canonin valmistamia kennoja.
Kaikkea nuo märkäkorvaiset ja köyhät kakarat ja räkänokat kyselevätkin. Totta kai kerroin on 1,5. Parempaan ei nykytekniikalla pääse. Sen voi laskea ihan itse kaavasta polttoväli / suurimmalla aukolla x vallitseva lumen arvo. Helppoa kun sen osaa.
Se kävi googlettamassa tuon äidiltä salaa.
Ei sitten google kertonut, että peilittömiä on kinokoon kennollakin eli 1,0 cropilla.
Lopputulos ratkaisee, menkää mannet vermoon.