Olen nyt saanut kolmannen lapseni. Kenenkään kanssa ei imetys ole mielestäni ollut mitenkään helppo juttu. Riittävyys on aina ollut ongelma. Itse suhtaudun skeptisesti näihin "imetä, imetä", - ohjeisiin, eli maitoa lähtisi tulemaan kun vain tarpeeksi imettää.
No nyt on niin että ensinnäkin minulla on todella - siis todella herkät rinnat, jotka ei alkuvaiheessa kestä pitkiä imetysaikoja. Toinen nänni taas jo meinasi viittä vaille olla verillä -kunnossa, kun sai taas itku silmissä (kivuliaisuuden vuoksi) imettää. Tästä syystä ei ole mahdollista imettää koko ajan, vaan on pakko rajoittaa vauvan imemistä. No sitten on kaksi muuta lasta perheessä, jotka vaativat myös äidin hoivaa, leikkiä, tekemistä, ohjelmaa, ruuan laittoa, yms. Jos siis nyt noudattaisin näitä imetä - imetä ohjeita, se tarkoittaisi käytännössä lähes tauotonta vauvan rinnalla pitämistä. Miten luulette että moinen voi onnistua kun kyseessä ei ole ensimmäinen lapsi? Itse en ainakaan voi huudattaa vauvaa nälän takia. Vauva imee rintaa, kuulee selvästi kuinka nielaisee aluksi joka imukerran jälkeen, sitten imeminen jatkuu ja jatkuu monta kertaa ennen kuin vauva imee, eli maidon tulo ei kestä kovin kauaa. Sitten vaihdan rintaa, kun loppuu sieltä maito saatan taas jatkaa sillä ekalla rinnalla, jne. eli vuorottelen. Sen jälkeen kun rinnat on täysin tyhjiin imetyt, vauva alkaa tempoa rintaa ja nyhtää... itkeä, on annettava lisämaitoa. Itse en ainakaan keksi muuta konstia, koska vauvaani en ala nälässä huudattamaan. Onko jotain konstia kellään tarjota mitä vielä voi muuta tehdä? Nyt on kyseessä ihan vasta viikon ikäinen isokokoinen vauva.
No nyt on niin että ensinnäkin minulla on todella - siis todella herkät rinnat, jotka ei alkuvaiheessa kestä pitkiä imetysaikoja. Toinen nänni taas jo meinasi viittä vaille olla verillä -kunnossa, kun sai taas itku silmissä (kivuliaisuuden vuoksi) imettää. Tästä syystä ei ole mahdollista imettää koko ajan, vaan on pakko rajoittaa vauvan imemistä. No sitten on kaksi muuta lasta perheessä, jotka vaativat myös äidin hoivaa, leikkiä, tekemistä, ohjelmaa, ruuan laittoa, yms. Jos siis nyt noudattaisin näitä imetä - imetä ohjeita, se tarkoittaisi käytännössä lähes tauotonta vauvan rinnalla pitämistä. Miten luulette että moinen voi onnistua kun kyseessä ei ole ensimmäinen lapsi? Itse en ainakaan voi huudattaa vauvaa nälän takia. Vauva imee rintaa, kuulee selvästi kuinka nielaisee aluksi joka imukerran jälkeen, sitten imeminen jatkuu ja jatkuu monta kertaa ennen kuin vauva imee, eli maidon tulo ei kestä kovin kauaa. Sitten vaihdan rintaa, kun loppuu sieltä maito saatan taas jatkaa sillä ekalla rinnalla, jne. eli vuorottelen. Sen jälkeen kun rinnat on täysin tyhjiin imetyt, vauva alkaa tempoa rintaa ja nyhtää... itkeä, on annettava lisämaitoa. Itse en ainakaan keksi muuta konstia, koska vauvaani en ala nälässä huudattamaan. Onko jotain konstia kellään tarjota mitä vielä voi muuta tehdä? Nyt on kyseessä ihan vasta viikon ikäinen isokokoinen vauva.
Vastaukset 20
Vanhimmat
minä olen kyllä imettänyt kaikki vauvani(3) melkein vuoden ikään ihan näillä "imetä vauvantahtisesti"- neuvoilla. Maito on riittänyt hienosti kun antaa vauvan määrätä tahdin, tämä on fakta.
Kun vauva imee voi isommille lapsille lukea, jutella , laulaa jne. tai jos opettelee imettämään kantoliinassa, niin voi puuhailla ja leikkiä isojen kanssa, ei se mikään ongelma ole.
Ja kyllä, aluksi vauva on lähes jatkuvasti rinnalla kun rinta on hänelle ravinnon, turvan, lohdutuksen, huvin ja oppimisen lähde.
Imemisäänistä ei voi päätellä vauvan saamaa maitomäärää ja luultavasti vauvasi pärjäisi mainiosti pelkällä rinnalla jos imettäisit vauvantahtisesti.Rinnat ovat alkuun kipeät, minullakin olivat, mutta suihkuttelu,tuuletus ja kipulääke tekevät ihmeitä.Imemisote on tietysti kipuilun suurin syy, tarkista se ensimmäiseksi.
Vauvan suuri kokokaan ei ole syy, esim. minun poikani oli 4,5 kiloinen syntyessään ja maito riitti mainiosti. Maito lisääntyy sitä mukaa kun vauva imee.
Kannattaa lukea faktaa imettämisestä, eikä vaan olla skeptikko mutu-pohjalta
Eri asia on, jos ei halua imettää, sittenhän kannattaa olla imettämättä, mutta tekee sen sitten sillä pohjalla, että se on oma valinta, ei käytä tekosyitä...
Mikä teitä ihmisiä vaivaa, kun itsellä kaikki mennyt hyvin niin ei voi ymmärtää ettei kaikilla mene samoin. Käsitin alkuperäisestä viestistä (vaikkei siinä ihan niin lukenutkaan, että NIELEMIS-äänet loppuvat. Eli ensin tulee maitoa nieltäväksi joka imaisulla, sitten harvenee. Se kyllä kertoo maidon määrästä. Joillakin ei tule maitoa tarpeeksi, vaikka se olisikin luonnollista ja kivaa. On hyvä ettei anna periksi liian helpolla, mutta hullua se on lasta nälässäkään huudattaa jos ei maitoa tule tarpeeksi, ja usko tai älä, se on ihan mahdollista. Alkuperäiselle kirjoittajalle tsemppiä yritykseen. Toivottavasti voisit imettää ainakin osittain.
lopettanut imettämiset aina siihen kun nielemisäänet loppuvat ja antanut siinä vaiheessa lisämaitoa, niin eipä ois mullakaan alkanut koskaan tulla sitä maitoa tarpeeksi. Ei sitä nimittäin sairaalassa herunut ja norunut mitenkään erityisen hyvin. Kun sitten vaan imetin ja imetin (ja kyllä, en vain esikoista, vaan myös toista lastani) niin maitoa on tullut ja sillä olen lapseni syöttänyt.
Eli alkuperäiselle: kun nieleminen loppuu, vauva alkaa tilaaman lisää maitoa imemällä. Jos siinä vaiheessa lopettaa imettämisen ja antaa lisämaitoa, elimistö luulee, että maitoa on jo tullut tarpeeksi, enempäähän sitä ei kaivata, eikä tuota lisää maitoa. Kyllä, imettäminen alkuun sattuu, mutta nopeasti on mulla ainakin rinnat siihen tottuneet.
Yksinkertaisesti siis, jos ei imetä niin paljon kuin lapsi tarvitsee maitoa, ei maitoa myöskään tule riittävästi. Vauvan on siis joskus tehtävä työtä nälkänsä tyydyttämiseksi, eikä se voi aina saada korviketta, jos sen aikoo imettää.
Ei sitä maitoa kenelläkään tule itsestään riittävästi. Aina se perustuu siihen, että vauvaa imetetään tarpeeksi usein.
minä imetin kaikki lapseni ekan, joka oli sellaista hpuilua, tokan joka sujui jo paremmin, kolmannen...kuudennen. Aina silloin kun vauva halusi ruokaa. Ekaksi tunnin ja allekin välein yötä päivää, mutta sitten välit ykskaks pitenivät. Ja aina kun vauva lisäsi maitomääriään hän halusi syödä päivän pari tiheämmin, ja maitomäärä tästä lisääntyi. Ei sille mitään voi, että näin se on. Toki voi olla aina tapauksia, että ei onnistu, niin ei onnistu. Mutta valitettavan usein se johtuu siitä, että heti annetaansitä lisämaitoa. Kokeile edes, niin huomaat. Ja tuo on myös totta että nännit olivat ihan verillä välillä. Mutta pian sekin menee ohi ja iho kait vahvistuu. Tsemppiä!
Minä olen sinnitellyt molempien lasteni kanssa noin kaksi kuukautta kunnes olen luovuttanut ja siirtynyt tutteliin pulloon. Toisen lapsen kanssa menin jopa niin pitkälle, että käytännössä asuin sängyssä viikon yhtä päätä vauva siinä tissillä, mutta eipä maito vaan siitä lisääntynyt. Joten se siitä lapsentahtisuudesta; kaikilla ei vaan kertakaikkiaan onnistu, teetpä mitä tahansa.
Tsemppiä alkuperäiselle! Jos imettäminen ei onnistu niin ei onnistu. Älä anna fanaatikko-imettäjien saada tuntemaan itseäsi yhtään huonommaksi äitiksi.
No justhan sanoin että mikä pakko sitä on imettää jos ei halua.Mutta maitoahan tulee jos vain imettää.
Jos kokoajan kuuluisi valtaisia nielemisääniä, tarkoittaisi se, että imuote on väärä, sitäpaitsi vauva pitää välillä taukoja, ja vain stimuloi rintaa toimimaan pitämällä sitä suussaan, jatkaakseen kohta taas tehokasta imemistä.
Ja fakta vain on, että suurimmalla osalla maitoa tulee, jos imettää lapsentahtisesti. Johan ihmiset olisi kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten, jos sellaisella prosentilla, joka väittää maidontulon tyrehtyvän, se oikeasti tyrehtyisi esim. hormonaalisista syistä. Hyvin pienellä vähemmistöllä maito loppuu ihan oikeasti esim. jonkun sairauden takia.
Eihän se imettäminen todellakaan aina aluksi helppoa ole, ainakaan degeneroituneelle nykyihmiselle, mutta aika usea voisi vain tunnustaa, ettei halua imettää, ja heittäisi tekosyyt romukoppaan. Jokainen tyylillään.
Samaa mieltä olen kanssasi.
Enkä tajua miksi kaikki suuttuu heti jos kertoo miten asiat. Pitäsikö sitä sanoa, että: "Joo, kyllä. Antakaa vaan korviketta. Kyllä maidon määrä lisääntyy vaikka ette imettäisi ollenkaan." Sori vaan mut asia ei toimi niin....Miksi kysyä neuvoa jos ei kestä kuulla totuutta?
Minun imetys oli yhtä tuskaa alussa. Valvoin yöllä useita tunteja kun imetin ja annoin maitoa pullosta (vauva ei jaksanut imeä). Tämän lisäksi vielä lypsin ettei maito tyrehtyisi. Jos olisin antanut lisämaitoa ja jättänyt lypsyt väliin niin aivan varmasti olisi maito tyrehtynyt!
Lypsyäkin pitää tehdä lapsentahtisesti eli yölläkään ei voi nukkua...
Mutta kyllä se kannatti. =)
Sie sotket edelleen nielemisäänet ja imuäänet. Nielemisääni ei todellakaan kerro väärästä imuotteesta :) Tottahan tuo on että useimmilla maitoa tulee kun tarpeeksi imettelee, mutta täällä netissä et voi tietää kuka on se, jolla ei vain tule. Eikä nykyihminen enää ole ihan sitä mitä ennen. Siksi toisekseen, silloin kun kaikki tehtiin vaan luonnonmenetelmällä, oli lasten kuolleisuuskin aika paljon isompi. Jos jollain nykyään on sellainen vika ettei tarpeeksi maitoa vaan tule (ja joillain on) niin en huudattaisi lasta nälässä.
Kun mie en nyt sotke niitä ääniä. sellaiset isot GLUPS imuäänet myös kertovat siitä, että ote on hakusessa kun vauva ei saa nieltyä tasaisesti.Lisäksi vauva todella pitää taukoja välillä, ja silloin ei kuulu mitään ;)
Kyllä, kuolleisuus oli ennen suurempi, mutta ei se siitä johtunut, että maitoa ei olisi tullut,jos olosuhteet olisivat olleet
nykyiset.ravitsemus oli huonompi, sairaudet vaivasivat jne.Mutta ihminen on kyllä suuniteltu imettämään, se ei mitenkään ole muuttunut.
Ja huomatkaa, en pakota ketään imettämään jos ei tahdo sitä tehdä!
ehkä olin hieman liian riidanhaluinen :) oli hieman ressiä eilen. Sillä kuolleisuudella meinasin sitä, että kyllä ennen vanhaankin on ollut ihmisiä, joilta ei ole tullut tarpeeksi maitoa, ja silloin on annettu lehmänmaitoa laimennettuna. Ja vieläkin aiemmin joskus luolaihmisten aikana ei ole välttämättä ollut mitään apua tarjolla jos maitoa ei ole tullut, vaan sitten on yksinkertaisesti lapselle käynyt köpelösti. Vaikka ihminen on tarkoitettu imettämään, niin ihmiset eivät ole täydellisiä ja kaikilta ei tule maitoa. Siinä tilanteessa voi tuntua pahalta jos neuvotaan tyyliin 'syötä mitä tykkäät mutta oma on vikasi kun ei lapsi saa äidinmaitoa'. Kaikilla se ei ole halusta kiinni! Tää oli mun pointti kun aloin väittämään vastaan. Itseltä maitoa ruiskuaa ja pakkautuu edelleenkin vaikka muksu on jo 7kk enkä ole lypsänyt kuukausiin. Siellä luolaelämässä mä voisin nyt imettää kaverinkin lasta, jos siltä tulis liian vähän maitoa. Multa tulee liikaa eikä tasoitu, vaikka sekin varmaan olisi luonnollista.
täällähän sinä käyt jakelemassa,ÄLÄ IMETÄ VAUVAASI OHJEITA.
Hei! oletko kokeillut kantoliinaa? Sen avulla on mahdollista pitää lapsi lähellä ja imettää samalla kun itse teet jotain muuta isompien lapsien kanssa.
Itse olen imettänyt kaikkia lapsiani yli vuoden ikäiseksi. Ensimmäinen syntyi keskosena, ja joutui heti synnytyksen jälkeen toiseen sairaalaan leikkaukseen. Siihen aikaan joutui synnytyksen jälkeen olemaan sairaalassa 8 pv. Itse pääsin kotiin kuudentena päivänä, kun ei ollut lasta vierellä. Sairaalassa kävin lypsämässä, ja vuokrasin kotiin rintapumpun siksi aikaa, että vauva pääsi sairaalasta (n. viisi viikkoa). Kun vauva vihdoin pääsi kotiin, oli hän niin pieni, ettei jaksanut syödä paljoa kerralla ja saa sanoa että asuikin ensin melkein koko ajan "tissillä", tuntui, ettei tästä tule yhtikäs mitään, joko vauva ei jaksa imeä, tai tissi on kertakaikkiaan tyhjä. Mutta en antanut periksi vaan annoin tissiä sitten vaikka puolen tunnin välein, ja pikku hiljaa maitoa rupesi tulemaan niin että olis voinut vaikka luovuttaakin.
Toisen lapsen kohdalla imetys sujuikin ihan hyvin, enpä muista mitään suurempia ongelmia olleen.
Kolmannella lapsella kielijänne on vähän kiristynyt, ja se toi oman ongelmansa imettämiseen. Siis kun hän ei saanut kunnon otetta rinnanpäästä, imeminen sattui välillä todella paljon. Välillä oli helpompaa, mutta aina kun tuli tämä maidontuotannon lisäyksen aika (eli lapsi imi tavallista useammin ja rajummin) sattui niin, että teki mieli lopettaa koko touhu. Ja kun lisäksi lapsi ei huolinut tuttia ja piti minua myös huvituttinaan, olivat rinnat välillä vereslihalla. Mutta vauvan kasvaessa tilanne helpottui, eikä imettäminen tuntunut lainkaan niin pahalta. Ja laiskana ihmisenä ajattelin, että imettäminen on loppujen lopuksi paljon helpompaa kun tuttipullojen pesu ja kuskaaminen aina mukana.
Eli sitkeällä yrityksellä onnistuu, ainakin toivottavasti! Eikä mielestäni kannata ottaa paineita, vaikkei imettäminen yrityksestä huolimatta onnistuisi. Kyllähän se niin on, että imettäminen ei kuitenkaan ole mikään äitiyden mittari, vaan äitiys koostuu monesta osaalueesta, ja vauva saa varmasti ravintoa muullakin tavoin kuin imettämällä!
Onnellisia hetkiä vauvan ja koko perheen kanssa!
Kiitos, tiedoksi vain kaikille kirjoittajille, että tulin alunperin kyselemään neuvoja ja ainut minkä nyt täältä sain oli tuo kantoliina-juttu, jota en ollut tullut ajatelleeksi. Kiitos siitä!
Haluaisin vain sanoa, että ketä palvelee nämä "hyvää tarkoittavat neuvot" MINÄ ainakin imetin lapsentahtisesti ja MINULTA on tullut maitoa, jne. Ja aika loukkaavia nuo ihme kommentit "jos ei halua imettää niin sitten voi olla imettämättä". En kai minäkään täällä olisi neuvoja kysymässä jos en haluaisi imettää. Ja ihan tiedoksi juuri näille "fiksuille" vastaajille, että todellakin imettäisin vaikka kaksosia jos sitä maitoa vain riittää, ei tarvitse läträtä pullojen kanssa, ei mene rahaa vastikkeisiin, pääsee paljon helpommalla kun ei tarvi aina jonnekin lähtiessä miettiä että täytyykö olla varalla maitoa mukaan vai ei, jne. Olkaa te vain onnellisia kellä sitä maitoa suihkuaa rinnoista, kaikilla se ei ole vain niin helppoa. No nyt onneksi itsellä on auttanut, kun olen pistänyt vauvan aina syötön jälkeen ulos nukkumaan, koska nukkuu siellä paremmin kuin sisällä, sisällä saattaa herätä vähän väliä, imee hetken, nukahtaa, herää imeäkseen hetken, nukahtaa... jne. Eli rinnat TOSI hellänä jatkuvasta imetysrumbasta. Nyt pärjättiin eilinen ihan ilman vastiketta ja tänäänkin ollaan selvitty jo näin pitkälle, siitä olen tosi iloinen.
Niin ja vielä siitä nielemisäänestä, siis kuuleehan sen kun vauva saa maitoa yhdellä imulla ja nielaisee ja kun maitoa ei enää tule, vauva siis vain imee ja imee ja imee pitkän aikaa ennen kuin hänen tarvitsee nielaista!
Niin ja tästä voisin sen yhden jatkokysymyksen esittää imetyksen suhteen kun sanotaan että kysyntä ja tarjonta kyllä pelaa, eli miten selitätte sen kun toisilta tulee maitoa ihan ylenmäärin niin että yöllä on lakanat ja peitot maidossa, tai kerääjä täyttyy toisesta rinnasta aivan täyteen toisesta imettäessä niin että maitoa riittää pakastettavaksi tai luovutettavaksi asti, eli sitähän pitäisi tulla vain se määrä mitä vauva tarvitsee... vai??
Luulen, että luonto on asian niin luonut, että maitoa tulee säännöllisellä imetyksellä varmaan hieman ellei paljonkin yli tarpeen. pelkästään rintamaitoa saava lapsi vetelee välillä enemmän, välillä vähemmän maitoa, joten ei elimistö voi kehittää tyyliä "2dl joka imuttelulla".
tää imetysaihe on yksi "pahimmista". eniten kummastuttaa se, että yleensä pahimmat hyökkäykset tulee ei-imettäjien puolelta.ihan kuin tahallaan ymmärtäisivät väärin ja haluaisivat riitaa kylvää.itse voin antaa neuvoja jos niitä kysytään eikä tyyliini kuulu muiden arvostelu. silti olen saanut ryöppyjä niskaan siitä, että imetän 9kk ikäistä lastani "vieläkin". ei-imettäjät kokevat sen niin,että muka tahallani heitä kiusatakseni imetän.huh!rasittaa tosissaan välillä. eiköhän se rintamaito ihan varmasti ole sitä parhainta ja jos kerran riittää niin hölmöyttä olisi olla imettämättä. mitä mieltä muut?
maitoa luovuttaessa äidin maitomäärä tietysti lisääntyy entisestään ylimääräisten lypsyjen myötä.äidin pumppaamis/imetysaktiivisuudestahan maidon määrä riippuu..
...alkanut imettää lapsentahtisesti ja maitoa tulee...Eikös se nyt todista että "me fiksut" ollaan oikeassa.
Ja sellaista se on, aluksi rinnat on hellinä, mutta siihenkin on keinonsa, joita täällä on kerrottu. (Tarkista nyt tosiaankin se imemisote).
Ja pikku vinkki, ei kannata kuunnella nielemissääniä noin tarkkaan, kun todellisuudessa siinä imemistapahtumassa on monta vaihetta eikä niistä äänistä voi tuolla lailla päätellä kun sinä olet tehnyt.
Jos vaikka rentoutuisit!
Heruminen itsessään on tietysti yksilöllistä ja vaihtelee samallakin ihmisellä eri asioista johtuen. Eli vaikka maitoa on, se ei ehkä aina heru yhtä hyvin ja joskus taas heruu. Jos sitä heruu hyvin, täyttyy kerääjä toisessa rinnassa (ja se on muuten melko pieni...) jos taas ei heru, ei täyty, vaikka siellä maitoa olisikin. Se ei siis liity maidon tuotantoon vaan herumiseen.
Meillä kaksi ensimmäistä söivät päivällä usein ja illalla vieläkin useemmin, eli koko ajan. Illat siis imivät niitä tyhjiä tissejä, nielaisivat noin viiden imukerran välein (kuten sinä maidon tuloa lasket), kiukuttelivat aina välissä ja repivät kun maitoa ei tullut. Tätä jatkui muutama tunti joka ilta, kunes sitten nukahtivat.
Molemmat kuitenkin nukahtivat lopulta ja ilmeisesti vatsa täynnä, koska nukkuivat yhteen menoon 8-14 tuntia jo ihan parin viikon ikäisinä. Arvaa vaan, olinko hukkua maitoon yön aikana ja kävinkin lypsämässä vähintään kaksi kertaa yössä luovutukseen maitoa, ettei sitä valu litra tolkulla sänkyyn ja ettei täysiä rintoja satu niin kauheesti.
Kolmas siten söikin tasaisemmin ja pitkin yötä myös. Eipä tullut ylitarjontaa maidosta, eikä tarvinnut heräillä lypsämään keskellä yötä. Eli sama juttu kun jo aikaisemmissa viesteissä on ollut. Illalla tiheä imetys käynnisti yöksi valtavan maidontuotannon ja sitä tuli siis kysynnän mukaan. Sitä ei maidontuotanto vaan ikinä oppinut, et illalla tarvii paljon, mut yöllä ei.
Ja ihan varma oon, et maito ois kolmannellakin kerralla riittänyt luovutukseen, jos oisin sitä silloin lypsänyt, jolloin tuotanto ois sen takia kasvanut. En vaan sitten enää viitsinyt.
Tosi on.
Täällä jos antaa imetysvinkkejä niin heti on joku räyhäämässä siitä, että syyllistetään. Katsokaa vaikka tämän keskustelun vastauksia. Yksi ainankin on semmoinen.
Minä en ainankaan ole itseni mielestä koskaan antanut syyllistaviä neuvoja.
"Illat siis imivät niitä tyhjiä tissejä, nielaisivat noin viiden imukerran välein (kuten sinä maidon tuloa lasket), kiukuttelivat aina välissä ja repivät kun maitoa ei tullut. Tätä jatkui muutama tunti joka ilta, kunes sitten nukahtivat."
Meillä oli ja on sama tilanne. Hyvin lapsi kasvaa ja painoa tulee kiitettävästi, että kyllä ne tarpeeksi ruokaa saa. Minusta onkin ruvennut vaikuttamaan, että tuo iltaimeminen ei aina liity nälkään, vaan huvi-imutteluun.