Uusi hoito dementiaan

Hoitsu kyseli:

"Miksi sanot näin: 'Sen sijaan voi todellakin olla niin, että toimivaa lääkettä ei välttämättä määrätä kaikille, jos sellainen olisi.' ??"

En tarkoittanut sitä, etteikö lääkärit määräisi parasta mahdollista lääkettä kaikille tarvitseville. Ongelmana on kuitenkin useiden henkilöiden epäterveellisen fanaattinen skeptinen suhtautuminen lähes kaikkea uutta kohtaan. Lisäksi täytyy muista lääketeollisuuden valtavat taloudelliset intressit, joiden vuoksi halpoihin patentoimattomiin lääkkeisiin ei riitä kiinnostusta. Nämä ovat tärkeimpiä syitä, miksi monet toimivat hoitomuodot hyväksytään yleiseen käyttöön vasta vuosia niiden löydön jälkeen. Lainaan tässä italialaista Sienan yliopiston fysiologian professoria Velio Boccia:

"Itse asiassa, mikäli tätä voidaan uskoa ja tällä voidaan tukea jääräpäisyyttäni, niinkin aikaisin kuin vuonna 1993 Kuubassa, Rodriguez ym. suorittivat satunnaiskontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen 60 potilaalle, jotka sairastivat vanhuusiän dementiaa [suurin osa potilaista oli juuri Alzheimer-potilaita]: Ryhmää A (30 potilasta) hoidettiin happi-otsoniseoksella... ...se havainnollisti, kuinka parametrista riippuen 73–90 %:lla otsonia hoidetuista potilaista havaittiin merkittävää kohenemista. Vuonna 1995 Gomez Moralena teki IOA:n 12. kongressissa Lillessä yhteenvedon useista tutkimuksista, joita oli suoritettu Kuubassa vuodesta 1990 lähtien. O3-autohemoterapian käyttö näköhermon virhetoiminnassa, glaukoomassa, cochleo-vestibulaarisessa oireyhtymässä ja iskeemisessä aivoverenkiertohäiriössä tuotti kohenemista lähtien 50 %:sta aina 100 %:iin.
Niinpä Euroopassa ja Yhdysvalloissa me olemme jo vuosikymmenen myöhässä, ja jos otsoniterapia on todellakin hyödyllistä, kuinka monelta potilaalta on tämä mahdollisuus on estynyt? Meidän kyvyttö-myytemme ja lyhytnäköisyytemme on anteeksiantamatonta!"

Lähde: Bocci, Velio, Oxygen-Ozone Therapy: A Critical Evaluation. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, Netherlands, 2002. s. 302.

Jatkoit vielä: "Olen lukenut erään kirjasen tuosta otsoni hoidosta, ja siinä ainakin lupailtiin moniin sairauksiin ym. helpotusta ja parennusta. Eräs tuttavani myös nautti otsonia, tosin eipä ole juurikaan enää puhunut sen vaikutuksista."

Arvaan kyllä, mistä kirjasta oli kyse. Valitettavasti sitä ei ole kunnolla dokumentoitu, ja siinä hehkutetaan otsonia jopa aiheettomastikin. Otsonin nauttiminen suun kautta on tehokasta ainoastaan jatkuvasti päivittäin käytettynä (ts. vaatii käytännössä oman generaattorin hankkimista). Muutama kerta ei riitä ja siksi en ollenkaan epäile ystäväsi mahdollisesti vähäisiä tuloksia. Dementiapotilaille otsoni olikin annettu kaasumaisena suoleen, josta sen reaktiotuotteet pääsivät suoraan imeytymään verenkiertoon. Tällöin vaukutukset tulivat jo muutamassa päivässä. Aiheesta on olemassa jo satoja tutkimuksia (dementiasta tosin lienee vain kolme) ja jos joku kaipaa viitteitä niitä löytyy tuolta:
http://www.otsoniterapia.net/viitteet.htm

Terv: Miika

Miika kirjoitti:

Hoitsu kyseli:

"Miksi sanot näin: 'Sen sijaan voi todellakin olla niin, että toimivaa lääkettä ei välttämättä määrätä kaikille, jos sellainen olisi.' ??"

En tarkoittanut sitä, etteikö lääkärit määräisi parasta mahdollista lääkettä kaikille tarvitseville. Ongelmana on kuitenkin useiden henkilöiden epäterveellisen fanaattinen skeptinen suhtautuminen lähes kaikkea uutta kohtaan. Lisäksi täytyy muista lääketeollisuuden valtavat taloudelliset intressit, joiden vuoksi halpoihin patentoimattomiin lääkkeisiin ei riitä kiinnostusta. Nämä ovat tärkeimpiä syitä, miksi monet toimivat hoitomuodot hyväksytään yleiseen käyttöön vasta vuosia niiden löydön jälkeen. Lainaan tässä italialaista Sienan yliopiston fysiologian professoria Velio Boccia:

"Itse asiassa, mikäli tätä voidaan uskoa ja tällä voidaan tukea jääräpäisyyttäni, niinkin aikaisin kuin vuonna 1993 Kuubassa, Rodriguez ym. suorittivat satunnaiskontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen 60 potilaalle, jotka sairastivat vanhuusiän dementiaa [suurin osa potilaista oli juuri Alzheimer-potilaita]: Ryhmää A (30 potilasta) hoidettiin happi-otsoniseoksella... ...se havainnollisti, kuinka parametrista riippuen 73–90 %:lla otsonia hoidetuista potilaista havaittiin merkittävää kohenemista. Vuonna 1995 Gomez Moralena teki IOA:n 12. kongressissa Lillessä yhteenvedon useista tutkimuksista, joita oli suoritettu Kuubassa vuodesta 1990 lähtien. O3-autohemoterapian käyttö näköhermon virhetoiminnassa, glaukoomassa, cochleo-vestibulaarisessa oireyhtymässä ja iskeemisessä aivoverenkiertohäiriössä tuotti kohenemista lähtien 50 %:sta aina 100 %:iin.
Niinpä Euroopassa ja Yhdysvalloissa me olemme jo vuosikymmenen myöhässä, ja jos otsoniterapia on todellakin hyödyllistä, kuinka monelta potilaalta on tämä mahdollisuus on estynyt? Meidän kyvyttö-myytemme ja lyhytnäköisyytemme on anteeksiantamatonta!"

Lähde: Bocci, Velio, Oxygen-Ozone Therapy: A Critical Evaluation. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht, Netherlands, 2002. s. 302.

Jatkoit vielä: "Olen lukenut erään kirjasen tuosta otsoni hoidosta, ja siinä ainakin lupailtiin moniin sairauksiin ym. helpotusta ja parennusta. Eräs tuttavani myös nautti otsonia, tosin eipä ole juurikaan enää puhunut sen vaikutuksista."

Arvaan kyllä, mistä kirjasta oli kyse. Valitettavasti sitä ei ole kunnolla dokumentoitu, ja siinä hehkutetaan otsonia jopa aiheettomastikin. Otsonin nauttiminen suun kautta on tehokasta ainoastaan jatkuvasti päivittäin käytettynä (ts. vaatii käytännössä oman generaattorin hankkimista). Muutama kerta ei riitä ja siksi en ollenkaan epäile ystäväsi mahdollisesti vähäisiä tuloksia. Dementiapotilaille otsoni olikin annettu kaasumaisena suoleen, josta sen reaktiotuotteet pääsivät suoraan imeytymään verenkiertoon. Tällöin vaukutukset tulivat jo muutamassa päivässä. Aiheesta on olemassa jo satoja tutkimuksia (dementiasta tosin lienee vain kolme) ja jos joku kaipaa viitteitä niitä löytyy tuolta:
http://www.otsoniterapia.net/viitteet.htm

Terv: Miika

Lue lisää

Ja tunnustaudun itsekkin aika epäileväiseksi kaikenlaisia kokeilevia hoitomuotoja kohtaan, koska hirmuisen usein ne ovat sellaisia, joiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole minkäänlaisia kokemuksia, saati että tiedettäisiin miten ne vaikuttavat muiden "oikeiden" lääkkeiden kanssa, sekä se, että jääkö niistä jotain haitallista elimistöön. itselleni ((heinäallergia ym) oli pelkästään haittaa luotaistuotteista joita kokeilin kerran.

En usko siihen, että jos dementiaan olisi olemassa halpa (aina parempi) ja helppo lääke, joka todella hidastaisi merkittävästi taudin etenemistä, etteikö sitä lääkäri määräisi. Dementoituvien määrä kasvaa kokoajan, yhä nuoremmat sairastuvat dementoivaan sairauteen. Nuorin jota itse olen hoitanut, oli juuri täyttänyt 50v. Muutaman vuoden kuluttua vanhainkodit, dementiayksiköt ym. hoiva yksiköt tulevat olemaan erittäin piukilla nimenomaan dementoituvien määrän kasvun takia.

Lääkäri ei voi suositella potilaalle lääkettä, jonka vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä, ja jonka sopivuutta ei ole testattu muiden lääkkeiden kanssa. Useinhan ainakin vanhemmilla dementoituneilla on paljon muitakin lääkitystä vaativia sairauksia, kuin dementia.

toivon todella, että joku alkaisi todella tutkimaan myös tätä mahdollisuutta hoitaa tätä sairautta. Että joskus tulevaisuudessa tähänkin sairauteen sairastuvilla olisi vähän parempi tulevaisuuden näkymä kuin nyt.

Tästä tuttvastani vielä, hän nautti sitä pienen määrän jonkin nesteen kera. En todellakaan muista enempää, eikä hänkään ole asiasta enää puhunut.

ottamatta kantaa kyseiseen otsonihoitoon, niin valitettavasti on jo nykypäivää valita ketä hoidetaan ja ketä ei joillain erityishoidoilla. Ja pitkälle dementoituneet eivät ole tässä jonossa ensimmäisinä. Näin olen joutunut työssäni todistamaan, lääkärit tekevät jo niitä valintoja!!

hoitaja vm-70 kirjoitti:

ottamatta kantaa kyseiseen otsonihoitoon, niin valitettavasti on jo nykypäivää valita ketä hoidetaan ja ketä ei joillain erityishoidoilla. Ja pitkälle dementoituneet eivät ole tässä jonossa ensimmäisinä. Näin olen joutunut työssäni todistamaan, lääkärit tekevät jo niitä valintoja!!

Lue lisää

Itse olen tätä työtä tehnyt yli 15, ja en hoitajana, enkä myöskään dementoituneen omaisena hyväksy sitä, että oma omaiseni jätettäisiin hoitamatta, tai hänelle ei kokeiltaisi näitä nykyisiä lääkkeitä (exelon ym.) vain siksi, että ne ovat kalliita.

On meidän hoitajien asia puolustaa ja pitää dementoituneiden ja muidenkin vanhusten puolia, ja myös informoida omaisia vaatimaan ko. hoitoja ja lääkkeitä.

Kyllä lääkärit tekevät valintoja, jos niihin ei puututa. Tiedän lääkäreitä jotka eivät millään kirjoittaisi lähetettä kalliisiin tutkimuksiin tai arvokkaita lääkkeitä. Mutta silloin, kun sairastunut ei enää kykene pitämään omia puoliaan, on jonkun muun se tehtävä hänen puolestaan.

samainen hoitaja kirjoitti:

Itse olen tätä työtä tehnyt yli 15, ja en hoitajana, enkä myöskään dementoituneen omaisena hyväksy sitä, että oma omaiseni jätettäisiin hoitamatta, tai hänelle ei kokeiltaisi näitä nykyisiä lääkkeitä (exelon ym.) vain siksi, että ne ovat kalliita.

On meidän hoitajien asia puolustaa ja pitää dementoituneiden ja muidenkin vanhusten puolia, ja myös informoida omaisia vaatimaan ko. hoitoja ja lääkkeitä.

Kyllä lääkärit tekevät valintoja, jos niihin ei puututa. Tiedän lääkäreitä jotka eivät millään kirjoittaisi lähetettä kalliisiin tutkimuksiin tai arvokkaita lääkkeitä. Mutta silloin, kun sairastunut ei enää kykene pitämään omia puoliaan, on jonkun muun se tehtävä hänen puolestaan.

Lue lisää

Olen kanssasi täysin samaa mieltä! Omaisia olisi rohkaistava enemmän kyseenalaistamaan lääkäreiden päätöksiä ja pyydettävä ainakin hyvät perustelut päätöksille. Lääkäreitäkin on moneksi ja ihmisiä hekin vain ovat!

Hasbeen kirjoitti:
"Linkkiluettelo tutkimusuutisista näyttää kovin vakuuttavalta, mutta ns. peer-review eli asiantuntijaraadin tarkastamalta niistä ei näytä mikään."

Itse asiassa sekä Revista Cubana de Medicina Militar että Revista CENIC Ciencias Biologicas ovat peer review julkaisuja, eli molemmat ovat asiantuntijaraadin tarkastamia. Se, onko kuubalainen asiantuntijaraati sitten suomalaisten mielestä luotettava, on asia erikseen. MedLinestä kumpaakaan lehteä ei kyllä löydy, mutta sama tilanne on valtaosalla muistakin ei-englanninkielisistä julkaisuista. Sen sijaan esim. MedicLatina-tietokanta löytää molemmat julkaisut. Sitä kolmatta kongressiesitelmää ei liene peer reviewattu, mutta jos alkuperäistutkimuksen suhteen on epäilyksiä, voin antaa siitä kopiot.

On kuitenkin huomioitava, että varsinkin eläinkokeissa on jo erittäin hyvin havainnollistettu otsonikäsittelyn vaikutus monien rappeumaoireiden lievittäjänä ja ennaltaehkäisijänä. Näitä kokeita on tehty myös länsimaissa ja niitä on jo useita kymmeniä. Niistä voit kysellä enemmän minulta.

Mitä tulee kirjaani ja sen väitettyyn piilomainontaan. Jos tarkoitukseni olisi piilomainostaa jotain teosta, en uskoakseni esiintyisi tällä palstalla omalla nimelläni. Aivan etusivulta löytyy teksti: "Toivon, ettei tämä kirjamainos anna sivuista liian kaupallista kuvaa. Olen valmis vastaamaan kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan myös aivan ilmaiseksi. Ota rohkeasti yhteyttä." Olen valmis lähettämään kaikille kiinnostuneille kirjan Dementiaa käsittelevän luvun aivan ilmaiseksi pdf-muodossa, ja olen sen itse asiassa jo pari kertaa tehnytkin.

Mitä tulee suolihuuhteluun, myönnän että se on hieman invasiivinen. Toisaalta noissakin tutkimuksissa suolihuuhtelu annettiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Generaattorista otetaan eräänlaiseen pussiin noin 200 ml happi/otsonikaasua, joka puristetaan voidellun katetrin avulla peräsuoleen. Toimenpide kestää nopeimmillaan vain pari minuuttia. Ei tämäkään liene ihan helppo vaikeasti dementoituneelle, mutta alkuvaiheessa sen kokeilu ei liene ongelmallista.

Toki hoidon voi tehdä perusteellisemmin, jolloin tehdään alustavasti täydellinen suolihuuhtelu vedellä, sen jälkeen huuhtelu otsonoidulla vedellä, seuraavaksi otsonikaasulla ja lopulta vielä istutetaan uuden maitohappobakteerit mahdollisesti kuolleen bakteerikannan tilalle. Yksinkertaisen hoidon hintaa en tiedä. Perusteellinen hoito, joka kestää reilu puoli tuntia, maksaa noin 40 euroa kerta.

Uskoakseni, jos tuon yksinkertaisemman hoidon suorittaa esimerkiksi omainen, tai potilas omatoimisesti, otsonigeraattorin omistaja pyytää siitä hyvin nimellisen hinnan. Itse aineethan eivät maksa juuri mitään.

Yleensä hoitoja vaaditaan hyvän tehon saamiseksi 8-20 kappaletta mieluiten peräkkäisinä päivinä, mutta vähintään kahdesti viikossa. Jos niitä ei ole lähialueella saatavilla, se toki lisää kustannuksia ja todennäköisesti jopa estää kokeilemasta. Yhden kuurin vaikutukset kestävät joitakin kuukausia. Esimerkiksi tuossa toisessa kuubalaistutkimuksessa (Llibre et al. 1995) osalla potilaista vaikutukset näkyvät vielä puolen vuoden kuluttua.

Terv: Miika Sallinen

Samaa mieltä kanssasi ko. hoidosta ja sen tutkimuksista.

Ítse olen hoitanut vanhuksia yli 15v. ja dementoituneita nyt pelkästään yli 5. Ja kun miettiin keskivaikeita ja vaikeita dementoituneita, ja sitä, että heille pitäisi antaa suolihuuhtelu ko. hoito joka kestää n. 30 min.. Niin empä kyllä haluaisi olla se hoitaja, joka sen joutuu tekemään, ja uskon, että hyvin harvasta omaisestakaan semmoiseen rääkkäämiseen on.

Nykyään on hyviä lääkkeitä, exelon ja ebixa, joka on jo keskivaikeille ja vaikeasti dementoituneille. Itse en omaistani halua ainakaan miksikään koekaniiniksi, jolla kokeillaan tuollaisia erittäin raskaita kokeiluja. Kun mietin itseäni, ei kyllä itsellänikään ole suolihuuhtelu listan kärkipäässä, mitä haluan itselleni tehtävän. Vielä kun mietin haurasta vanhusta, jolle jo ulostaminenkin on kamala asia, koska ei enää ymmärrä, miksi sattuu kun istuu vessassa, että hänelle pitäisi tehdä suolihuuhtelu.. Kyllä siinä valuisi jo kyyneleet hoitajankin poskille, ei enää pelkästään vanhuksen.

Miika kirjoitti:

Hasbeen kirjoitti:
"Linkkiluettelo tutkimusuutisista näyttää kovin vakuuttavalta, mutta ns. peer-review eli asiantuntijaraadin tarkastamalta niistä ei näytä mikään."

Itse asiassa sekä Revista Cubana de Medicina Militar että Revista CENIC Ciencias Biologicas ovat peer review julkaisuja, eli molemmat ovat asiantuntijaraadin tarkastamia. Se, onko kuubalainen asiantuntijaraati sitten suomalaisten mielestä luotettava, on asia erikseen. MedLinestä kumpaakaan lehteä ei kyllä löydy, mutta sama tilanne on valtaosalla muistakin ei-englanninkielisistä julkaisuista. Sen sijaan esim. MedicLatina-tietokanta löytää molemmat julkaisut. Sitä kolmatta kongressiesitelmää ei liene peer reviewattu, mutta jos alkuperäistutkimuksen suhteen on epäilyksiä, voin antaa siitä kopiot.

On kuitenkin huomioitava, että varsinkin eläinkokeissa on jo erittäin hyvin havainnollistettu otsonikäsittelyn vaikutus monien rappeumaoireiden lievittäjänä ja ennaltaehkäisijänä. Näitä kokeita on tehty myös länsimaissa ja niitä on jo useita kymmeniä. Niistä voit kysellä enemmän minulta.

Mitä tulee kirjaani ja sen väitettyyn piilomainontaan. Jos tarkoitukseni olisi piilomainostaa jotain teosta, en uskoakseni esiintyisi tällä palstalla omalla nimelläni. Aivan etusivulta löytyy teksti: "Toivon, ettei tämä kirjamainos anna sivuista liian kaupallista kuvaa. Olen valmis vastaamaan kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan myös aivan ilmaiseksi. Ota rohkeasti yhteyttä." Olen valmis lähettämään kaikille kiinnostuneille kirjan Dementiaa käsittelevän luvun aivan ilmaiseksi pdf-muodossa, ja olen sen itse asiassa jo pari kertaa tehnytkin.

Mitä tulee suolihuuhteluun, myönnän että se on hieman invasiivinen. Toisaalta noissakin tutkimuksissa suolihuuhtelu annettiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Generaattorista otetaan eräänlaiseen pussiin noin 200 ml happi/otsonikaasua, joka puristetaan voidellun katetrin avulla peräsuoleen. Toimenpide kestää nopeimmillaan vain pari minuuttia. Ei tämäkään liene ihan helppo vaikeasti dementoituneelle, mutta alkuvaiheessa sen kokeilu ei liene ongelmallista.

Toki hoidon voi tehdä perusteellisemmin, jolloin tehdään alustavasti täydellinen suolihuuhtelu vedellä, sen jälkeen huuhtelu otsonoidulla vedellä, seuraavaksi otsonikaasulla ja lopulta vielä istutetaan uuden maitohappobakteerit mahdollisesti kuolleen bakteerikannan tilalle. Yksinkertaisen hoidon hintaa en tiedä. Perusteellinen hoito, joka kestää reilu puoli tuntia, maksaa noin 40 euroa kerta.

Uskoakseni, jos tuon yksinkertaisemman hoidon suorittaa esimerkiksi omainen, tai potilas omatoimisesti, otsonigeraattorin omistaja pyytää siitä hyvin nimellisen hinnan. Itse aineethan eivät maksa juuri mitään.

Yleensä hoitoja vaaditaan hyvän tehon saamiseksi 8-20 kappaletta mieluiten peräkkäisinä päivinä, mutta vähintään kahdesti viikossa. Jos niitä ei ole lähialueella saatavilla, se toki lisää kustannuksia ja todennäköisesti jopa estää kokeilemasta. Yhden kuurin vaikutukset kestävät joitakin kuukausia. Esimerkiksi tuossa toisessa kuubalaistutkimuksessa (Llibre et al. 1995) osalla potilaista vaikutukset näkyvät vielä puolen vuoden kuluttua.

Terv: Miika Sallinen

Lue lisää

Sen dementikon minäkin haluaisin nähdä, joka omatoimisesti näitä hoitoja tekisi tai edes pillereitä ottaisi. Tai onhan niitäkin, jotka syövät kaiken minkä käsiinsä saavat, jopa kissan kakkaa olen omin silmin nähnyt eräänkin syövän. Miika on siinä onnellisessa asemassa,että hän ei tiedä dementiasta juuri mitään. Jos tietäisi, hänkin pohtisi keinoja joilla saisi potilaan nielemään ne tieteellisesti tehokkaiksi todetut lääkkeet joilla hoidetaan niin dementiaa kuin monia muitakin dementiapotilaita vaivaavia sairauksia.
Vaihtoehtohoitoja vastaan minulla ei sinänsä mitään ole ja omassa lääkekaapissani on itsekerättyjä lääkeyrttejä. Pitöisi kuitenkin aina miettiä niin kuin virallistenkin hoitojen yhteydessä se, onko hoidosta niin paljon hyötyä, että pienet haitatkin kannattaa kärsiä. Tämä juttu ei taida sellainen olla.

QWE kirjoitti:

Sen dementikon minäkin haluaisin nähdä, joka omatoimisesti näitä hoitoja tekisi tai edes pillereitä ottaisi. Tai onhan niitäkin, jotka syövät kaiken minkä käsiinsä saavat, jopa kissan kakkaa olen omin silmin nähnyt eräänkin syövän. Miika on siinä onnellisessa asemassa,että hän ei tiedä dementiasta juuri mitään. Jos tietäisi, hänkin pohtisi keinoja joilla saisi potilaan nielemään ne tieteellisesti tehokkaiksi todetut lääkkeet joilla hoidetaan niin dementiaa kuin monia muitakin dementiapotilaita vaivaavia sairauksia.
Vaihtoehtohoitoja vastaan minulla ei sinänsä mitään ole ja omassa lääkekaapissani on itsekerättyjä lääkeyrttejä. Pitöisi kuitenkin aina miettiä niin kuin virallistenkin hoitojen yhteydessä se, onko hoidosta niin paljon hyötyä, että pienet haitatkin kannattaa kärsiä. Tämä juttu ei taida sellainen olla.

Lue lisää

Olen lähiomaisteni parissa kokenut kolme dementian etenemistä. Alun tuskaisessa vaiheessa, kun tiedostaa itsekin sairastuneensa ja kykenee seuraamaan sairauden etenemistä, moni sairastunut kykenisi varmaan itse tekemään ko. hoitoja itselleen. Jos eteneminen olisi pysäytettävissä, niin kyllä vaiva palkittaissiin.

Pitkälle dementoituneelle ei tietenkään voi jättää mitään huolehdittavaa.

Kiinnostavaa.

Yusa kirjoitti:

Olen lähiomaisteni parissa kokenut kolme dementian etenemistä. Alun tuskaisessa vaiheessa, kun tiedostaa itsekin sairastuneensa ja kykenee seuraamaan sairauden etenemistä, moni sairastunut kykenisi varmaan itse tekemään ko. hoitoja itselleen. Jos eteneminen olisi pysäytettävissä, niin kyllä vaiva palkittaissiin.

Pitkälle dementoituneelle ei tietenkään voi jättää mitään huolehdittavaa.

Kiinnostavaa.

Lue lisää

En minäkään paljon dementiasta tiedä, vasta 10 vuotta yhtä alzheimer-potilasta olen paimentanut ja ennen sitä melkein 5 vuotta olin tekemisissä sellaisen kanssa, jolla oli joku aivoinfarkti tai sen tapainen. Sen kuitenkin tiedän, että aivan erilaisia nämä kaksi olivat.
Alzheimerin tautiin kuuluu se, että potilaalla ei ole sairaudentuntoa. Kyllä hän ahdistunut saattaa olla, mutta hän ei edes usko selviä todisteita muistivirheistä. Kyllä hän kykenisi hoitoja itse tekemään, mutta miksi hän, terve ihminen sellaisia tekisi? Eihän hän ota edes lääkärien määräämiä lääkkeitä, kun ei tiedosta sairauttaan. On toki nitäkin, jotka valittelevat huonomuistisuuttaan ja hakevat hoitoja. Usein niissä on kyse pseudodementiasta, eli eräänlaisesta masennuksesta. Mutta väliäkö sillä, mikä tauti on, jos se vaan tällä hoidolla paranee? Minä en ainakaan suosittelisi, koska tätä potilasta ei tahtonut saada pesulle eikä vessaan alkuvaiheessa, ja vaikeaa se on vieläkin.
Oletko muuten se sama, joka alkuperäisen tekstin kirjoitti toisella nimimerkillä?

omainen kirjoitti:

En minäkään paljon dementiasta tiedä, vasta 10 vuotta yhtä alzheimer-potilasta olen paimentanut ja ennen sitä melkein 5 vuotta olin tekemisissä sellaisen kanssa, jolla oli joku aivoinfarkti tai sen tapainen. Sen kuitenkin tiedän, että aivan erilaisia nämä kaksi olivat.
Alzheimerin tautiin kuuluu se, että potilaalla ei ole sairaudentuntoa. Kyllä hän ahdistunut saattaa olla, mutta hän ei edes usko selviä todisteita muistivirheistä. Kyllä hän kykenisi hoitoja itse tekemään, mutta miksi hän, terve ihminen sellaisia tekisi? Eihän hän ota edes lääkärien määräämiä lääkkeitä, kun ei tiedosta sairauttaan. On toki nitäkin, jotka valittelevat huonomuistisuuttaan ja hakevat hoitoja. Usein niissä on kyse pseudodementiasta, eli eräänlaisesta masennuksesta. Mutta väliäkö sillä, mikä tauti on, jos se vaan tällä hoidolla paranee? Minä en ainakaan suosittelisi, koska tätä potilasta ei tahtonut saada pesulle eikä vessaan alkuvaiheessa, ja vaikeaa se on vieläkin.
Oletko muuten se sama, joka alkuperäisen tekstin kirjoitti toisella nimimerkillä?

Lue lisää

Useiden dementoituneiden kanssa saa tehdä tosissaan työtä, että heidät saa aamupesuille ja edes kerran viikossa suihkuun tai saunaan. Mitä tekisi sitten tuollainen hoito, vaikeuttaisi huomattavasti ko.toimintoja.

Ja vielä se, että monilla on vaikeuksia esim. ulostamisen kanssa, koska se tekee kipeää, eikä muista enää miksi peppuun sattuu.. en todellakaan haluaisi olla se henkilö, joka tälläiselle vanhukselle antaisi vesiperäruisketta.

omainen kirjoitti:

En minäkään paljon dementiasta tiedä, vasta 10 vuotta yhtä alzheimer-potilasta olen paimentanut ja ennen sitä melkein 5 vuotta olin tekemisissä sellaisen kanssa, jolla oli joku aivoinfarkti tai sen tapainen. Sen kuitenkin tiedän, että aivan erilaisia nämä kaksi olivat.
Alzheimerin tautiin kuuluu se, että potilaalla ei ole sairaudentuntoa. Kyllä hän ahdistunut saattaa olla, mutta hän ei edes usko selviä todisteita muistivirheistä. Kyllä hän kykenisi hoitoja itse tekemään, mutta miksi hän, terve ihminen sellaisia tekisi? Eihän hän ota edes lääkärien määräämiä lääkkeitä, kun ei tiedosta sairauttaan. On toki nitäkin, jotka valittelevat huonomuistisuuttaan ja hakevat hoitoja. Usein niissä on kyse pseudodementiasta, eli eräänlaisesta masennuksesta. Mutta väliäkö sillä, mikä tauti on, jos se vaan tällä hoidolla paranee? Minä en ainakaan suosittelisi, koska tätä potilasta ei tahtonut saada pesulle eikä vessaan alkuvaiheessa, ja vaikeaa se on vieläkin.
Oletko muuten se sama, joka alkuperäisen tekstin kirjoitti toisella nimimerkillä?

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että dementia on yleisnimike, eikä tietty diagnostisoitu sairaus. Minun vanhemmista sukulaisiltani yhdeltäkään ei taidettu diagnostisoida alzhaimeria, en ole varma. Mutta kaikki tiedostivat alussa (episodisen) muistin katoamisen, ja se oli ihan todellista, ei "pseudoa". Kävin tätini kanssa asiasta keskusteluita, jotka muistan aika hyvin. Hänellä katosi lopulta puhekykykin.

Ymmärräni ihan hyvin, että on yksilöitä, jotka kieltävät sairautensa itseltäänkin.

Periytyvyyden huomioiden olen huolissani omasta tulevaisuudestani ja teen kaiken, mitä etukäteen on tehtävissä. Onneksi omat vanhempani ovat vielä ihan täysissä sielunvoimissa.

Minä kirjoitan aina vain omalla nimimerkilläni, eikä tarvita kovin suurta salapoliisityötä henkilöllisyyteni selvittämiseen.

Yusa kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että dementia on yleisnimike, eikä tietty diagnostisoitu sairaus. Minun vanhemmista sukulaisiltani yhdeltäkään ei taidettu diagnostisoida alzhaimeria, en ole varma. Mutta kaikki tiedostivat alussa (episodisen) muistin katoamisen, ja se oli ihan todellista, ei "pseudoa". Kävin tätini kanssa asiasta keskusteluita, jotka muistan aika hyvin. Hänellä katosi lopulta puhekykykin.

Ymmärräni ihan hyvin, että on yksilöitä, jotka kieltävät sairautensa itseltäänkin.

Periytyvyyden huomioiden olen huolissani omasta tulevaisuudestani ja teen kaiken, mitä etukäteen on tehtävissä. Onneksi omat vanhempani ovat vielä ihan täysissä sielunvoimissa.

Minä kirjoitan aina vain omalla nimimerkilläni, eikä tarvita kovin suurta salapoliisityötä henkilöllisyyteni selvittämiseen.

Lue lisää

Enpä ole ollenkaan lääketieteen asiantuntija, vaikak dementiasta tässä vuosien varrella olen tullut tietämään yhtä ja toista.
Käsittääkseni dementia on jonkun sairauden oire samaan tapaan kuin vaikkapa epilepsiakohtaus, ja monet erilaiset sairaudet sitä aiheuttavat. Siksi voi olla hyvinkin eroja, miten potilas itse sairauteen suhtautuu. Alzheimerin tauti on kuitenkin se yleisin dementia aiheuttava diagnosoitu sairaus ja siitä syystä toisinaan turhaankin samaistetaan dementian ja alzheimerintaudin oireet ja mm. käytöshäiriöt.