Saanko purkaa tänne? Kiitos.
Kun en vieläkään tajua mistä sain päähäni, että olit yhtälailla ihastunut. Ja kun katosit, kuvittelin, että olosuhteet pakottaa sut pois multa. Se olikin koko ajan sun oma valinta. Ja minä rakentelin niitä pilvilinnoja, joissa sinäkin haluat mut. Itkettää tällainen.
Kun en vieläkään tajua mistä sain päähäni, että olit yhtälailla ihastunut. Ja kun katosit, kuvittelin, että olosuhteet pakottaa sut pois multa. Se olikin koko ajan sun oma valinta. Ja minä rakentelin niitä pilvilinnoja, joissa sinäkin haluat mut. Itkettää tällainen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voihan. Nyt sinä tarvitsisit ison haluksen. 🥰
En halua mitään virtuaalihalauksia. Voiko turhempaa olla.
Onpahan sulle jotain mihin purkaa pmäistä luonnettasi. Mitä sinä reppana muuten tekisit perjantai-Iltana? Joisit yksin?
Älä lumppu vastaa puolestani. Olen niin pahalla tuulella, että varoitan nyt. Mene vttuun siitä omahyväinen lehma ja äkkiä! En vttu raskaan työviikon jälkeen tuollaisia harppuja kuuntele yhtään.
Surullista! ..ylipäänsä on äärettömän surullista, kun ihmiset haikailee jonkun ihmisen perään, pitäisi opetella elämään hetkessä. Se on monilla kateissa.
Mistä sinäkin tiedät miten minä täyttä elämää minä elän 10 minuutin päästä. Ei elämä ole pelkkää rakkautta ja tunteita. Rakastuminen on yksi osa elämää, kyllä siihen mahtuu paljon muutakin. Älä opeta äitiäsi pyyhkimään.
En minäkään halua.
Hyvin sanottu siellä.
Niin no näissä sinun miespuolisen kirjoitteluissa on nimenomaan se ongelma olemassa, että vastaat kuten vastaat ja juurikin nämä kuvien maalaijijat käy niin ihanasti kierroksilla kun saa kuvitella kaikessa rauhassa, että kuka näin kommentoi. Sehän on tietty feminiini yksilö kuinkas muutenkaan
En minä kyllä ymmärrä sitä, että reagoidaan toisille ihmisille tällä tavalla miten sinä reagoit jos mikään vähänkään kyseenalaistaa omassa päässä rakennettuja mielikuvia. Silloin on kyse on nimenomaan mielikuvista, jotka ei ole koskaan vahvalla pohjalla edes olleet. Sivusta tämä ja koskee erityisesti negatiivisesti rakennettuja mielikuvia.
Ehkä olosuhteet pakotti, mutta ei kuten kuvittelit :o
En keksi muuta tapaa (kuin yhden) millä olosuhteet olisi voinu pakottaa. Ja se ei sitten ollutkaan niin miten kuvittelin. En jaksa enää kuvitella mitään. Olen ansassa näissä tunteissa. En osaa niitä sammuttaa eikä hänellä ole samanlaisia tunteita. Aikakaan ei tunnu auttavan.
Ei mua enää niin kiukuta. Sain purettua pahimmat itkemällä vähän. Väsyttää kaikki. Kivaa viikonloppua kaikille kivoille. Hei hei. t. ap
Annaa palaa, kuhan jeesaa.
Äläs nyt mene asioiden edelle. Ei ole mikään muuttunut. Ei sulla ole mitään hätää! Voin kertoa ettei asiaan kuuluvaa luuloa ja pelkoa kummempaa, mut se on ihan ymmärrettävää. Joten, ole nyt ihan rauhassa vaan ja täysin huoleti, tunteet on tallella yhä täälläkin. Sä oot vähän semmonen hätähousu. :)
Kerro nyt aloittaja edes tuntomerkkejä tähän. Ehkä kaivattusi tunsi samoin ja joutui olosuhteiden pakosta häipymään vähin äänin.
Ja oletko nainen vai mies? 😉
No kun oli yhtä aikaa ihastunut se mies . Enkä valehtele .