Puran nyt sydäntäni tänne, kun en oikein kenellekään voi asiastani puhua. Tapasin muutamia viikkoja sitten koulutuspäivillä erään miehen ja vietimme yhdessä kaksi mukavaa iltaa. Mitään "sellaista" ei tapahtunut, molemmat olemme varattuja. Palattuani kotiin en asiaa sen kummemin ajatellut, numeroita ei vaihdettu. Kuitenkin viikon kuluttua mieheltä tulee viesti, josta alkoi viestin vaihto ja kiihkeä sellainen. Kerran olemme nyt tavanneet (oli aivan ihanaa!!!) ja yritimme jo lopettaakin yhteydenpidon, mutta kun sydän sanoo ihan muuta. Tämä mies pyörii mielessäni jatkuvasti, olen aivan rikki. Oma parisuhteeni on ihan hyvällä tolalla, ihmettelenkin miksi sitten teen näin? Mitään fyysistä ei tämän miehen ja minun välillä ole tapahtunut, vaikka molemmat haluaisivatkin. Tuntuu, että sitten ei paluuta enää olisi..Haluaisin palata entiseen, mutta tuntuu ettei se ole enää mahdollista. Toisaalta haluaisin kertoa miehelleni, että olen ihastunut toiseen, mutta en ole tehnyt sitä vielä koska tiedän että se häntä loukkaisi ja koska toivon että tämä outo tunne menisi itsestään ohitse. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa, mitä teitte? En näe tässä tilanteessa mitään "hyvää" ratkaisua. Yhteydenpitolakkomme aikana tuntui kun sydäntä olisi revitty rinnasta. Auttakaa hyvät kanssaihmiset minua, eikä kiitos mitään moralisointia, tiedostan tilanteen itsekin...Mitä minun pitäisi tehdä?
Mikä avuksi?
toivottomasti ihastunut
81120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja teet niinku sydän sanoo. Tee kuitenkin se reilusti kaikkia osapuolia kohtaan - eli rehellisesti, ei ole oikein pitää toista miestä pimennossa oman elämän tapahtumista. On hyvä ajatella asioita muidenkin kuin oman itsen kannalta. Oletko tosiaan valmis niin suuriin muutoksiin? Et irtioton jälkeen enää pääse takaisinkaan. Etkä koskaan voi luottaa siihen, että se toinen varattu mies on valmis lähtemään suhteestaan, vaikka lupaisikin/haluaisikin...
Ihastumiset tulee ja menee, eli pääset kyllä ajan kanssa yli tuosta tunteesta, jos haluat olla nyk. kumppanisi kanssa. Mutta jos lähdet toisen miehen matkaan, huomaat viimeistään kahden vuoden kuluttua, ettet ole enää häneenkään ihastunut; kierre on valmis.
Tässäpä mietittäväksi muutamia kysymyksiä, joita voit hiljaa itseksesi pohdiskella.
Mikset voi puhua asiasta kenellekään? Etkö halua loukata miestäsi? Vai tuoko tuo mahdollisuuksien maailma turvallisuutta, ettei tarvitse jäädä yksin? Menettäisitkö tilanteen hallinnan, mikäli virallisen suhteesi jatko ei olisikaan omissa käsissäsi? Olisiko paha, että miehesi tietäisi mitä sun elämään kuuluu? Että olet ison valinnan edessä?
Mikä sinut ajoi toisen miehen seuraan? Miksi annat sen jatkua? Mitä sellaista hänessä on, mitä ei mieheltäsi irtoa? Jännitystä, huomiota? Hän otti sinuun yhteyttä, etkä sinä häneen, joten voisiko olla että olisit imarreltu? Ihastunut ihastumisen tunteeseen?
Mitä tarkoitat sillä, että olette varattuja? Siis että oletteko sitoutuneita rakastamaan toisianne, vaikeiden hetkienne yli, vai sitä, että olette vain jonkun toisen kanssa? Monenko ihmisen elämän mahdollinen pettäminen ja se julkitulo repisi? Entä olisiko ero ennen suhdetta mahdollisesti parempi, ettei teistä tulisi syyllisiä? Vai joko pidät pettämisenä salaista yhteydenpitoa? Entä miehesi?
Olisiko suhde tuon toisen miehen kanssa pelkästään fyysistä? Voisiko olla, että olet ihastunut vain luonnollisista, hormonaalisista syistä (tsekkaa, osuiko ovulaatio ihastumisen alun tienoille)?
Parisuhteen aikana tulee varmaan joka suhteessa ihastumisia, mutta ne, jotka kestää ja hyväksyy omat tunteensa toimimatta sen suhteen, ovat niitä uskollisia. Sinä olet ollut vasta hyvin vähän aikaa ihastunut, joten sinuna en hätiköisi. Mieti, mikä toisessa on ihastuttavaa. Mieti, pohdi, ajattele. Onko elämässäsi jokin kriisi? Voisiko tämä kaikki johtua huomionkipeydestä? Vaadi mieheltäsi huomiota, tehkää juttuja enemmän yhdessä. Ajattele omaakin miestäsi positiivisesti. Ja muista, että tuolla "kakkosmiehellä" on hänelläkin kumppani.
Ihastumisen tunne on voimakas, niinkuin on vihankin, kummatkin hyvin väliaikaisia. Rakkaus ei ole tunne, siksi sitä kannattaa arvostaa ja hoitaa.
Oletko varma, että se on _sydän_, joka sanoo ihan muuta?
ole rehellinen. se palkitaan. kerro miehellesi ennenkuin hän saa sen muuten selville. ihastuneena, rakastuneena ei välttämäti huomaa ettei kaikki olekaan niin kuin ennen. kyllä miehetkin vaistoavat asioita. mitä kauemmaksi jätät kertomisen sitä pahemmalta se tuntuu kun se tulee ilmi....
Pelottaa mitä sitten tapahtuu, jos kerron...kun en tiedä mitä haluan. Ja kenen kanssa...
joissa ei omille hetkellisille haluille kannata antaa kovin suurta sijaa. Toisaalta harmittaa ihan sikana sit jos saa oman miehensä kiinni pettämisestä, kun itse on pakottautunut olemaan siveä.
Muutama viikko ihastusta on niin vähän aikaa, jotkut ovat olleet ihastuneita useita vuosia. Koskaan ei voi luottaa ihastumisen kestoon; se ei ikinä ole ollut ikuista...
Mutta minusta sinun pitäisi kertoa miehellesi jo tuosta yhteydenpidosta ja tapaamisista.
Ihastuminen voi loppua... tai jatkua loputtomiin... tai muuttua rakastumiseksi joka loppuu... tai jatkuu loputtomiin... tai muuttua rakkaudeksi joka loppuu... tai joka kestää loputtomiin......
tapauksessa saa kertoa miehelleen ihastuksesta!! Jos et ole varma tunteistasi, älä kerro ja aiheuta miehellesi turhaa tuskaa. Jos haluat tämän toisen kanssa aloittaa jotain, siinä tapauksessa kerro miehellesi ennen kuin mitään teet. Tuossa, kun olet vielä ajatusasteella, ei tarvitse loukata miestäsi turhaan. Tunne ehkä menee ohi tai vahvistuu, katso ensin mitä tuleman pitää suhteessasi. Kuulostaisi kyllä siltä, että nykyinen suhteesi on vakaalla pohjalla ja kyseessä vain ihastus, josta pääset yli ajan kanssa. Älä anna sen mennä fyysiseksi. Jos menee, eroa.
en tiedä mitä enää tekisin.. tai tiedän, tiedän että joudun kertomaan, mutta pelkään mitä siitä seuraa..tiedän mitä siitä voi seurata, enkä ole varma kestäisinkö sen.. ja kun joudun myös kertomaan ikävästä baarituttavasta, jonka kanssa tapahtui jotain.. kaksi kerrottavaa asiaa, ei hän voi sitä sietää.. pelkään niin, koska tiedän että kerron hänelle.. hän on niin kiltti, ihana ja rakastettava.. hän on niin hyväsydäminen, ei ole koskaan mitään pahaa tenhyt..