Näin sinut ajatuksissa mies

Tietääkö joku mitä tuo ajatus oikein voisi tarkoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Tietääkö joku mitä tuo ajatus oikein voisi tarkoittaa?

Ehkä alitajuntasi yrittää kertoa sinulle, että vaikka oikeasti olisitkin kiinnostunut, niin et ehkä oikein osaa tuoda kiinnostustasi sitä miestä kohtaan kunnolla ilmi, vaan toimit jollakin tavalla ristiriitaisesti. Jollakin tasolla osaat ehkä asettua sen miehen asemaan ja pystyt hahmottamaan sen, kuinka jokin asia saa hänelle aikaan mahdollisesti pienestä mustasukkaisuuden tunteesta tai muusta johtuvaa pahaa oloa, jolloin hän ei todellakaan pysty näkemään asiaa niin, että voisit olla hänestä kiinnostunut.
Oliko työ tässä myös jokin metafora, eli vertauskuva? Voiko se tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaista harrastusta?

Itselläni on vähän semmoinen tilanne, että on eräs todella kaunis nuori neito, josta en aiemmin ajatellut sen kummemmin oikein yhtään mitään, koska koin asian niin, että hän on jossain ihan eri levelillä kuin minä, eikä minulla todellakaan olisi mitään saumaa. Asiat olivatkin silloin helppoja. Ei tarvinnut päätään vaivata koko asialla.

Jossain vaiheessa olin huomaavinani, että välillä hän saattoi ehkä katsella minua jostakin kauempaa, ainakin siltä se vaikutti. Ehkä hän vain ihmetteli puuhiani. Minulla on tietynlainen "harrastus" jota en ala tässä sen kummemmin avaamaan.
Mutta Jos satuin olemaan lähempänä, hän yleensä oli minua kohtaan kuin mikäkin jääprinsessa, ei vahingossakaan edes vilkaissut kohti. Tietyllä tapaa jopa ylimielisen vaikutelman saattoi hänestä saada. Tai niin minä sen ainakin koin. Enhän minäkään häntä koko aikaa tuijota, joten en voi tietää, onko kuitenkin salaa välillä vilkuillut.

Joitakin viikkoja sitten hän teki tuohon "harrastukseeni" liittyen todella ystävällisen eleen, jota en ollenkaan olisi osannut odottaa. Tuli ihan puskista. Se on myös ainoa kerta, kun hän on minulle jotakin puhunut. Yhden ainoan sanan. Ja minä myös vastasin siihen lyhyesti.

Viimeksi näin hänet tänään, tai siis eilen maanantaina päivällä. On niin lämmin, että ei oikein saanut kunnolla nukuttua, niin menee vuorokaudetkin sekaisin. Päätin sitten tulla tänne avautumaan.

No jokatapauksessa. Tänään kun näin hänet, olin ensin niin ajatuksissani, etten ensin edes huomannut hänen olevan siinä. Ja nyt tullaan siihen ristiriitaiseen osioon.
Tänään hän katsoi minua kohti yllättävänkin läheltä. Ja vaikka hänellä oli siinä muutakin seuraa, niin muutaman kerran huomasin hänen vielä kääntävän katseensa kohti minua, vaikka olin eri suunnalla. Mukaviltahan tuommoisten katseiden kuuluisi yleensä tuntua.
Mutta se mikä saa minut kuitenkin tuntemaan jonkinlaista surua, on se, että hänellä näyttää monesti nuoria jätkiä pörräävän ympärillä, kuin mehiläisiä hunajakipon äärellä. Ja tavallaan ymmärrän sen, että niitä piirittäjiä varmasti riittää, kun on kaunis nuori nainen kyseessä. Tiedostan myös sen, että eihän se silti välttämättä mitään tarkoita, vaan he voivat olla myös pelkkiä ystäviä ja aika kaverilliselta se meininki on ainakin tähän asti oikeastaan näyttänytkin, ainakin mitä olen sattunut näkemään.
Mutta ei se minun asemaani kovin helpoksi tee, ei tästä kaikesta kovin itsevarma olo tule, kun näitä kaikkia asioita päässään pyörittelee.

Eli pointti oli siinä, että kannattaa yrittää nähdä asiat sen toisen näkökulmasta ja minkälaisia tuntemuksia ne saattavat hänessä saada aikaan.

Sekava sepustus, mutta tämä nyt oli vain tämmöistä aamuöistä ajatustenvirtaa. Nyt nukkumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä alitajuntasi yrittää kertoa sinulle, että vaikka oikeasti olisitkin kiinnostunut, niin et ehkä oikein osaa tuoda kiinnostustasi sitä miestä kohtaan kunnolla ilmi, vaan toimit jollakin tavalla ristiriitaisesti. Jollakin tasolla osaat ehkä asettua sen miehen asemaan ja pystyt hahmottamaan sen, kuinka jokin asia saa hänelle aikaan mahdollisesti pienestä mustasukkaisuuden tunteesta tai muusta johtuvaa pahaa oloa, jolloin hän ei todellakaan pysty näkemään asiaa niin, että voisit olla hänestä kiinnostunut.
Oliko työ tässä myös jokin metafora, eli vertauskuva? Voiko se tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaista harrastusta?

Itselläni on vähän semmoinen tilanne, että on eräs todella kaunis nuori neito, josta en aiemmin ajatellut sen kummemmin oikein yhtään mitään, koska koin asian niin, että hän on jossain ihan eri levelillä kuin minä, eikä minulla todellakaan olisi mitään saumaa. Asiat olivatkin silloin helppoja. Ei tarvinnut päätään vaivata koko asialla.

Jossain vaiheessa olin huomaavinani, että välillä hän saattoi ehkä katsella minua jostakin kauempaa, ainakin siltä se vaikutti. Ehkä hän vain ihmetteli puuhiani. Minulla on tietynlainen "harrastus" jota en ala tässä sen kummemmin avaamaan.
Mutta Jos satuin olemaan lähempänä, hän yleensä oli minua kohtaan kuin mikäkin jääprinsessa, ei vahingossakaan edes vilkaissut kohti. Tietyllä tapaa jopa ylimielisen vaikutelman saattoi hänestä saada. Tai niin minä sen ainakin koin. Enhän minäkään häntä koko aikaa tuijota, joten en voi tietää, onko kuitenkin salaa välillä vilkuillut.

Joitakin viikkoja sitten hän teki tuohon "harrastukseeni" liittyen todella ystävällisen eleen, jota en ollenkaan olisi osannut odottaa. Tuli ihan puskista. Se on myös ainoa kerta, kun hän on minulle jotakin puhunut. Yhden ainoan sanan. Ja minä myös vastasin siihen lyhyesti.

Viimeksi näin hänet tänään, tai siis eilen maanantaina päivällä. On niin lämmin, että ei oikein saanut kunnolla nukuttua, niin menee vuorokaudetkin sekaisin. Päätin sitten tulla tänne avautumaan.

No jokatapauksessa. Tänään kun näin hänet, olin ensin niin ajatuksissani, etten ensin edes huomannut hänen olevan siinä. Ja nyt tullaan siihen ristiriitaiseen osioon.
Tänään hän katsoi minua kohti yllättävänkin läheltä. Ja vaikka hänellä oli siinä muutakin seuraa, niin muutaman kerran huomasin hänen vielä kääntävän katseensa kohti minua, vaikka olin eri suunnalla. Mukaviltahan tuommoisten katseiden kuuluisi yleensä tuntua.
Mutta se mikä saa minut kuitenkin tuntemaan jonkinlaista surua, on se, että hänellä näyttää monesti nuoria jätkiä pörräävän ympärillä, kuin mehiläisiä hunajakipon äärellä. Ja tavallaan ymmärrän sen, että niitä piirittäjiä varmasti riittää, kun on kaunis nuori nainen kyseessä. Tiedostan myös sen, että eihän se silti välttämättä mitään tarkoita, vaan he voivat olla myös pelkkiä ystäviä ja aika kaverilliselta se meininki on ainakin tähän asti oikeastaan näyttänytkin, ainakin mitä olen sattunut näkemään.
Mutta ei se minun asemaani kovin helpoksi tee, ei tästä kaikesta kovin itsevarma olo tule, kun näitä kaikkia asioita päässään pyörittelee.

Eli pointti oli siinä, että kannattaa yrittää nähdä asiat sen toisen näkökulmasta ja minkälaisia tuntemuksia ne saattavat hänessä saada aikaan.

Sekava sepustus, mutta tämä nyt oli vain tämmöistä aamuöistä ajatustenvirtaa. Nyt nukkumaan.

Taisit tarkoittaa eilistä ottaen huomioon kommenttisi kellonajan?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä alitajuntasi yrittää kertoa sinulle, että vaikka oikeasti olisitkin kiinnostunut, niin et ehkä oikein osaa tuoda kiinnostustasi sitä miestä kohtaan kunnolla ilmi, vaan toimit jollakin tavalla ristiriitaisesti. Jollakin tasolla osaat ehkä asettua sen miehen asemaan ja pystyt hahmottamaan sen, kuinka jokin asia saa hänelle aikaan mahdollisesti pienestä mustasukkaisuuden tunteesta tai muusta johtuvaa pahaa oloa, jolloin hän ei todellakaan pysty näkemään asiaa niin, että voisit olla hänestä kiinnostunut.
Oliko työ tässä myös jokin metafora, eli vertauskuva? Voiko se tarkoittaa esimerkiksi jonkinlaista harrastusta?

Itselläni on vähän semmoinen tilanne, että on eräs todella kaunis nuori neito, josta en aiemmin ajatellut sen kummemmin oikein yhtään mitään, koska koin asian niin, että hän on jossain ihan eri levelillä kuin minä, eikä minulla todellakaan olisi mitään saumaa. Asiat olivatkin silloin helppoja. Ei tarvinnut päätään vaivata koko asialla.

Jossain vaiheessa olin huomaavinani, että välillä hän saattoi ehkä katsella minua jostakin kauempaa, ainakin siltä se vaikutti. Ehkä hän vain ihmetteli puuhiani. Minulla on tietynlainen "harrastus" jota en ala tässä sen kummemmin avaamaan.
Mutta Jos satuin olemaan lähempänä, hän yleensä oli minua kohtaan kuin mikäkin jääprinsessa, ei vahingossakaan edes vilkaissut kohti. Tietyllä tapaa jopa ylimielisen vaikutelman saattoi hänestä saada. Tai niin minä sen ainakin koin. Enhän minäkään häntä koko aikaa tuijota, joten en voi tietää, onko kuitenkin salaa välillä vilkuillut.

Joitakin viikkoja sitten hän teki tuohon "harrastukseeni" liittyen todella ystävällisen eleen, jota en ollenkaan olisi osannut odottaa. Tuli ihan puskista. Se on myös ainoa kerta, kun hän on minulle jotakin puhunut. Yhden ainoan sanan. Ja minä myös vastasin siihen lyhyesti.

Viimeksi näin hänet tänään, tai siis eilen maanantaina päivällä. On niin lämmin, että ei oikein saanut kunnolla nukuttua, niin menee vuorokaudetkin sekaisin. Päätin sitten tulla tänne avautumaan.

No jokatapauksessa. Tänään kun näin hänet, olin ensin niin ajatuksissani, etten ensin edes huomannut hänen olevan siinä. Ja nyt tullaan siihen ristiriitaiseen osioon.
Tänään hän katsoi minua kohti yllättävänkin läheltä. Ja vaikka hänellä oli siinä muutakin seuraa, niin muutaman kerran huomasin hänen vielä kääntävän katseensa kohti minua, vaikka olin eri suunnalla. Mukaviltahan tuommoisten katseiden kuuluisi yleensä tuntua.
Mutta se mikä saa minut kuitenkin tuntemaan jonkinlaista surua, on se, että hänellä näyttää monesti nuoria jätkiä pörräävän ympärillä, kuin mehiläisiä hunajakipon äärellä. Ja tavallaan ymmärrän sen, että niitä piirittäjiä varmasti riittää, kun on kaunis nuori nainen kyseessä. Tiedostan myös sen, että eihän se silti välttämättä mitään tarkoita, vaan he voivat olla myös pelkkiä ystäviä ja aika kaverilliselta se meininki on ainakin tähän asti oikeastaan näyttänytkin, ainakin mitä olen sattunut näkemään.
Mutta ei se minun asemaani kovin helpoksi tee, ei tästä kaikesta kovin itsevarma olo tule, kun näitä kaikkia asioita päässään pyörittelee.

Eli pointti oli siinä, että kannattaa yrittää nähdä asiat sen toisen näkökulmasta ja minkälaisia tuntemuksia ne saattavat hänessä saada aikaan.

Sekava sepustus, mutta tämä nyt oli vain tämmöistä aamuöistä ajatustenvirtaa. Nyt nukkumaan.

Et sinä ainakaan hän mies ole jos sitä tuossa nyt hait takaa. Kiitos näkökulmasta kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Taisit tarkoittaa eilistä ottaen huomioon kommenttisi kellonajan?

Joo eilen. Ja nyt jo kaduttaa, että tuhlasin aikaa kirjoittaakseni viestin, jota kohdehenkilö ei luultavasti koskaan tule edes näkemään.

Anonyymi kirjoitti:

Joo eilen. Ja nyt jo kaduttaa, että tuhlasin aikaa kirjoittaakseni viestin, jota kohdehenkilö ei luultavasti koskaan tule edes näkemään.

Niin ja minun aloituksessa vielä. Kirjoita oma aloitus.

Omassa mielessäni näin ajatuksissa.

Ei millään tavalla. Me jäimme vain kesken siihen että huomattiin toisemme mutta mitään ei sen jälkeen tapahtunutkaan.

Ei tullut rukkasia kuin heti alussa. Myöhemmin mieli muuttui.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tullut rukkasia kuin heti alussa. Myöhemmin mieli muuttui.

Niin sinä tätä tarinaa kovasti yrität käsikirjoittaa toisen kulmasta, että kun lähdin tuli niiin huono omatunto. Siitä tuli elävä mielikuva jostain naisesta osoittamassa sormella sulle kohti omaa boksia, että nyt mene töitä jatkamaan

Anonyymi kirjoitti:

Niin sinä tätä tarinaa kovasti yrität käsikirjoittaa toisen kulmasta, että kun lähdin tuli niiin huono omatunto. Siitä tuli elävä mielikuva jostain naisesta osoittamassa sormella sulle kohti omaa boksia, että nyt mene töitä jatkamaan

Minä näin ajatuksissani omasta näkökulmasta sekä hänen tilannetta mitä siinä tapahtui ja sitä on vaikea lähteä muuttamaan. Päätin avautua siitä tänne. Siinä oltiin minä ja se mies. Minä siinä epäröin ja sanoin miehelle että en halua, mene töitä jatkamaan. Myöhemmin kaduin päätöstäni ja menin takaisin.

Ei ollut rahasta kyse tässä vaan kaipuusta mikä oikein mikä väärin. Tunteesta.

Meni silloin kun vaihettiin yhteystietoja. Minä taas lähdin.

Mies oli täällä palstallakin jossain vaiheessa mutta ei näköjään enää.

Anonyymi kirjoitti:

Mies oli täällä palstallakin jossain vaiheessa mutta ei näköjään enää.

Tai voi olla muttei vastaa mihinkään.