Moi!
Kannattaisko noi erottaa omiin ryhmiin?
Sähköverkosta tulee kolme vaihetta ja nolla. Maadoitus on talon betonin raudoituksessa sekä kaivettu maahan talon ympäri maadoituskaapeli.
Onko hyötyä laittaa nämä omiin kiskoihin eli nolla ja suojamaa erikseen?
Nolla ja kevi on yhdistetty samaan kiskoon keskuksella joskus 80-luvulla.
Nollatut pistorasiat poistettu ja korvattu maadotetuilla, vedetty kolme piuhaa keskukselta.
Aurinkosähköinvertteri ei taida tykätä nollatuista keskuksista sanoi eräs sähkömies mutta laitanpa tästä rakentavan keskustelun vireille.
Kiinnostaisi kuulla monenlaisia perusteita puolesta ja vastaan.
Vanha keskus, nolla ja suojamaa yhdessä
Anonyymi
42
3904
Vastaukset
- Anonyymi
Mihinkäpä muualle se suojamaa yhdistetään?
- Anonyymi
Nolla suojamaa ja generaattori nollapiste kaikki samaa potentiaalia ja vielä maafoitettu
Verkosto ins. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nolla suojamaa ja generaattori nollapiste kaikki samaa potentiaalia ja vielä maafoitettu
Verkosto ins.Tuo "vielä maadoitettu" kertoo sen että et vieläkään ymmärrä että jakeluverkon pj eikä kj puoli ole yhteydessä sun generaattoreides nollapisteisiin, mitään muuta kautta kuin juuri maadoitusten ja niiden resistanssien joten ei voi edes mennä puhumaan samoista potentiaaleista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo "vielä maadoitettu" kertoo sen että et vieläkään ymmärrä että jakeluverkon pj eikä kj puoli ole yhteydessä sun generaattoreides nollapisteisiin, mitään muuta kautta kuin juuri maadoitusten ja niiden resistanssien joten ei voi edes mennä puhumaan samoista potentiaaleista.
Nollamuujtajan kautta löytyy pieni kontakti.
- Anonyymi
Huh huh, tassä oikein malliesimerkki siitä ettei mutuilu sovi sähköjuttuihin.😖
- Anonyymi
Onko tuo verkkoinvertteri vai akuilla toimiva?
- Anonyymi
Ei kannata muuttaa nykyistä. On varmasti tehty sen ajan määräysten mukaan ja nykyisinkin nolla ja suojamaa ovat yhdessä pääkeskuksella.
- Anonyymi
Itse olen tn-S järjestelmän kannalla jos kerta pienellä työllä mahdollista kun uudet piuhatkin taloon vedetty. Toimii noills invertter sähköilläkin vikavirrat hyvin.
2000a - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen tn-S järjestelmän kannalla jos kerta pienellä työllä mahdollista kun uudet piuhatkin taloon vedetty. Toimii noills invertter sähköilläkin vikavirrat hyvin.
2000aSamaa mieltä! Turvallisuus paranee, mitä useampi ryhmä on maadoitettu jokapisteestä alkaen
Kannattaa, vaikka mukaan jäisi nollattuja ryhmiäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen tn-S järjestelmän kannalla jos kerta pienellä työllä mahdollista kun uudet piuhatkin taloon vedetty. Toimii noills invertter sähköilläkin vikavirrat hyvin.
2000aKiitos, eiköhän mene tällä maaliin.
TN-S eli järjestelmässä on erillinen nolla- ja suojamaadoitusjohdin koko järjestelmässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, eiköhän mene tällä maaliin.
TN-S eli järjestelmässä on erillinen nolla- ja suojamaadoitusjohdin koko järjestelmässä.Onko tuota missään Suomessa? Siis se I erillinen muuntajalta asti. Suomessa yleisin on TN-C-S, vanhoissa TN-C.
TN-S oli ennen yleinen Britanniassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tuota missään Suomessa? Siis se I erillinen muuntajalta asti. Suomessa yleisin on TN-C-S, vanhoissa TN-C.
TN-S oli ennen yleinen Britanniassa.Noin se menee, en noita kirjaimia muista kun en oo sähkömies. tn-c-s tarkoitin. Saa vikavirrat toimimaan
2000 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tuota missään Suomessa? Siis se I erillinen muuntajalta asti. Suomessa yleisin on TN-C-S, vanhoissa TN-C.
TN-S oli ennen yleinen Britanniassa.Ei ole eikä ole sallittukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, eiköhän mene tällä maaliin.
TN-S eli järjestelmässä on erillinen nolla- ja suojamaadoitusjohdin koko järjestelmässä.Menee kuitenkin samaan paikkaan maahan ja generaattori tähtipisteeseen
Verk ins
- Anonyymi
"Kiinnostaisi kuulla monenlaisia perusteita puolesta ja vastaan."
Mielipiteillä ei ole muuta pointtia kuin saada palsta aktiivisemmaksi?- Anonyymi
Kaikki mielipiteet ovat tervetulleita, erinomaista että niitä tulee.
- Anonyymi
Siis ajattelitko tehdä systeemistä TT:n? Mitä ajattelit suojaksi sähköiskulta laitteiden pettäessä? Et kai usko naadoitukselektrodin suojaavan? Mikä on tuon vastus? Jos se on vaikka 20 Ω ja sisään tukevan johdon vastus 1 Ω, niin vikatapauksessa kuoressa on 230*20/21=219 V.
Vaikka puhumme maadoituksesta suoja tulee siitä, että maajohto on kytketty nollaan, jolloin johdonsuoja laukeaa. Jos tätä kytkentää ei tehdä tarvitaan lisäsuoja, vaikka 100 mA vikavirtasuoja koko taloon. Tämän päälle normaalit 30 mA suojat.- Anonyymi
Siis aloittaja ei näköjään pysty lainkaan ajattelemaan! Eihän tuossa ole järjen hiventäkään mitä suunnittelee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis aloittaja ei näköjään pysty lainkaan ajattelemaan! Eihän tuossa ole järjen hiventäkään mitä suunnittelee.
Asiallista kommenttia tullut, vikurit kyllä löytyy. Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?
Ei pysty ajattelemaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallista kommenttia tullut, vikurit kyllä löytyy. Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?
Ei pysty ajattelemaan?No mihin ajattelit sen uuden suojamaakiskon sitten yhdistää? Vai jätätkö kellumaan kytkemättä mihinkään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallista kommenttia tullut, vikurit kyllä löytyy. Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?
Ei pysty ajattelemaan?Nolla ja suojamaa on yhdessä sähköliittymässä ja siitä eteenpäin. Sitten kun ne erotetaan toisistaan niitä ei koskaan saa enää yhdistää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallista kommenttia tullut, vikurit kyllä löytyy. Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?
Ei pysty ajattelemaan?Vikavirtasuoja on lisäsuoja, Se ei korvaa maadoituksen tuomaa suojaa, joka perustuu suureen vikavirtaan ja siten johdonsuojan katkeamiseen. Vikavirtasuojat voivat viottua
eikä kaikkia laitteita ole suojattu, esimerkiksi jääkaappi.
Toki TT:ssä sinänsä on etujakin. Siihen ei voi tulla nollavikaa, mutta kuten sanon se vaatii lisäsuojan, joka katkaisee virran.
Siis ennen kevi ja nolla kytkettiin yhteen pistorasiassa, ns. klassinen nollaus. Nykyään ne kytketään pääkekuksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiallista kommenttia tullut, vikurit kyllä löytyy. Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?
Ei pysty ajattelemaan?"Miksi ihmeessä nolla ja kevi pitää olla yhdessä kun nykyään niin ei tehdä?"
Miten ne sitten on jos ei yhdessä? Pakkohan ne on olla yhdessä.
- Anonyymi
Nykyään verkon PEN-johdin kytketään keskuksen PE-kiskoon ja siitä lenkki N-kiskoon. Helppoa kun sen osaa.
- Anonyymi
Niin eli ne ovat yhdessä joten ei yhtään mitään eroa ja merkitystä sillä että olisko yksi kisko jossa molemmat N ja PE kiinni vaiko erilliset kiskot N:lle ja PE:lle ja kiskot kuitenkin kytketty yhteen.
- Anonyymi
Aloittajan vastaus: Kyllä!
Sähkömies menee vaihtoon kun puhuu sekavia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittajan vastaus: Kyllä!
Sähkömies menee vaihtoon kun puhuu sekavia.Taitaa aloittajakin puhua sekavia joten myös vaihtoon...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin eli ne ovat yhdessä joten ei yhtään mitään eroa ja merkitystä sillä että olisko yksi kisko jossa molemmat N ja PE kiinni vaiko erilliset kiskot N:lle ja PE:lle ja kiskot kuitenkin kytketty yhteen.
Irroittamalla PE- ja N-kiskojen välisen PEN-yhdistyksen pääsee mittaamaan sisäjohtoverkon eristystilan. Nykyään tuo on vaatimus uusissa asennuksissa ja hyödyllinen vanhoissakin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Irroittamalla PE- ja N-kiskojen välisen PEN-yhdistyksen pääsee mittaamaan sisäjohtoverkon eristystilan. Nykyään tuo on vaatimus uusissa asennuksissa ja hyödyllinen vanhoissakin.
Joo, viikoittainhan sen jokainen mittaa sähkökeskuksestaan, eli hyödyllinen toimenpide tuo eri kiskot nollalle ja suojamaalle... 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, viikoittainhan sen jokainen mittaa sähkökeskuksestaan, eli hyödyllinen toimenpide tuo eri kiskot nollalle ja suojamaalle... 😂
Se erotus on aika hiton tärkeä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, viikoittainhan sen jokainen mittaa sähkökeskuksestaan, eli hyödyllinen toimenpide tuo eri kiskot nollalle ja suojamaalle... 😂
Jos ei olr tuota erotusta, niin eristysresistanssin mittaaminen ei onnistu edes ensimmäiselläkään kerralla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei olr tuota erotusta, niin eristysresistanssin mittaaminen ei onnistu edes ensimmäiselläkään kerralla.
Juu, eristysresistanssinhan kaikki mittaavat pari kertaa viikossa. Kyllä kannattaa laittaa erilliset kiskot kiireen vilkkaan. 😂🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa aloittajakin puhua sekavia joten myös vaihtoon...
Mahdollista tämäkin. Tuli uskottua vanhan parran puheita jotka yleensä tietää mistä puhuu.
Ei mistään voi olla varma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Irroittamalla PE- ja N-kiskojen välisen PEN-yhdistyksen pääsee mittaamaan sisäjohtoverkon eristystilan. Nykyään tuo on vaatimus uusissa asennuksissa ja hyödyllinen vanhoissakin.
Ihanko tosissasi yrität väittää että eristyksiä ei voi mitenkään mitata jos samassa kiskossa ovat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihanko tosissasi yrität väittää että eristyksiä ei voi mitenkään mitata jos samassa kiskossa ovat?
Muistaakseni SFS6000:ssa on ihan kuvakin siitä, kuinka verkon eristysresistanssi mitataan. Tai sitten se oli D4:ssä, mutta ei se menetälmää miksikään muuta.
Jos PE- ja N-johtimet ovat samassa kiskossa, niin on helppo etukäteen arvata, että niiden väliltä mitattu resistanssi on aika tarkkaan 0 ohmia.
Sama pätee nollan ja maan välillä kun kerran kisko on maadoitettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistaakseni SFS6000:ssa on ihan kuvakin siitä, kuinka verkon eristysresistanssi mitataan. Tai sitten se oli D4:ssä, mutta ei se menetälmää miksikään muuta.
Jos PE- ja N-johtimet ovat samassa kiskossa, niin on helppo etukäteen arvata, että niiden väliltä mitattu resistanssi on aika tarkkaan 0 ohmia.
Sama pätee nollan ja maan välillä kun kerran kisko on maadoitettu.Ei ole kuule kovin vaikea kuitenkaan irroitella johtoja ja mitata sitten ryhmät erikseen...
Muutenkin "könttämittaus" voi antaa tuloksen joka ei täytä määräyksiä ja mittaukset tehtävä erikseen ja huomataankin että kaikki ok... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kuule kovin vaikea kuitenkaan irroitella johtoja ja mitata sitten ryhmät erikseen...
Muutenkin "könttämittaus" voi antaa tuloksen joka ei täytä määräyksiä ja mittaukset tehtävä erikseen ja huomataankin että kaikki ok...Kerro lisää siitä mitä hienoja juttuja rane osaa tehdä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää siitä mitä hienoja juttuja rane osaa tehdä.
Kertoisitko tarkemmin mikä tuossa on mielestäsi "ranetusta"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää siitä mitä hienoja juttuja rane osaa tehdä.
SFS 6000-6
D.6.4.3.3 Sähköasennuksen eristysresistanssi
"
Jos mitattu arvo ei vastaa taulukon 6.1 vaatimuksia, asennus voidaan jakaa useisiin ryhmiin ja mitata
kunkin ryhmän eristysresistanssi erikseen.
"
- Anonyymi
Maassa nolla ja maa on maassa.
- Anonyymi
Muistan kun joku oman elämänsä sankari tilitti, että maadoitus on sähköyhtiöiden huijaus. Teettävät rakentajilla turhaa työtä ja maadoitus on vain sitä varten, että sähköyhtiöt saa ilmaiseksi purettua ylimääräistä energiaa verkosta pois. Omien puheidensa mukaan sen takia oli jättänyt maadoituksen kokonaan tekemättä.
Sanokaa synkkä ei foliohatuille, lapset. - Anonyymi
Voiko kuuraketin maadottaa ?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan aussikulta, missä?
Mihin katosi Martina Aitolehden aussikulta kyselee Seiska!4362877Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?
Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?2752539- 641969
Pikkunaiselle terkkuja
Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi3261484Arto Satonen ja kokoomus 2020: Poliittiset virkanimitykset ovat koruptiota
2025: Kokoomus on junttaamassa Arto Satosta Kelan johtoon ohi pätevämpien hakijoiden. https://www.hs.fi/politiikka/art-1771385Voisiko olla jopa niin
Että kumpikin vähän pelkää totaalista heittäytymistä, koska tiedetään että se olisi menoa sen jälkeen. Samaan aikaan hal751182- 961126
Saara Aalto ja Teemu Roivainen paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaus kietoi meidän kohtalomme..."
Oho! Ex-pari on palannut yhteen musiikin merkeissä. He tekevät Rakkaustarina-nimeä kantavan 20-vuotisjuhlakiertueen syks121067K&T: Harvinainen haastattelu: Susanna Laine avaa suhdetta Petri Nygårdiin: "Olin sinkku vuosia..."
Susanna Laine ei ole kertonut suhteestaan Petri Nygårdiin (Petri Laurila) julkisuudessa juurikaan. Aktiivisesti sosiaali91035- 108910
