Auringon sanotaan kiertävän galaksimme keskipistettä. Mikä mahtaa olla auringon kiertoaika radallaan?
Eikös siinä mene koko ajan tähtitaivaan näkymät uusiksi kun maapallokin auringon mukana huitelee menemään pitkin galaksia?
Eikös siinä mene koko ajan tähtitaivaan näkymät uusiksi kun maapallokin auringon mukana huitelee menemään pitkin galaksia?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Muistaakseni+kiertoaika+on+n.+250+000+000+vuotta.+Ihmiskunta+on+ollut+olemassa+tuosta+ajasta++n.+10+%.++Yhden+tai+useammankaan+sukupolven+aikana++ei+tähtitaivas+silmin+havaitusti+muutu.+Vega+oli+Pohjantähden+asemassa+n.+14+000+vuotta+sitten,+mutta+siihenkin+vaikuttaa+lähinnä+Maan+akselin+kaltevuuden+muutokset.
Pois lukien lähellä tapahtuvat supernovat, joista voi aiheutua silmin nähtävää muutosta. Kun Betelgeuse "lähiaikoina" lähtee niin Orionin tähtikuvio muuttuu selvästi.
https://earthsky.org/upl/2012/02/betelgeuse-rigel-orion.jpg
"Ihmiskunta+on+ollut+olemassa+tuosta+ajasta+n.+10+%."
Myös kaikki paljain silmin näkemämme tähdet kiertävät Linnunradan keskusta, joten maisemat muuttuvat siitäkin, sillä eivät tähdet suinkaan synkronissa toistensa kanssa ole, vaan menevät vähän sinne sun tänne.
Kaikkien kappaleiden vetovoimien yhteisvaikutus on erittäin monimutkainen, mutta keskimäärin kaikki kunkin galaksin tähdet kiertävät kunkin galaksin keskustassa olevaa suurinta massakeskittymää, jonka arvellaan lähes kaikissa galaksityypeissä olevan supermassiivisen mustan aukon.
Mutta sitten ne galaksitkin liikkuvat, oma Linnunratamme muiden mukana kohti tuntematonta, mutta kiertäen siinä sivussa kukin oman galaksijoukkonsa massojen painopistettä. ; )
Muurahainen kävelee pallon pinnalla. Pallo pyörii akselinsa ympäri ja kiertää aurinkoa. Aurinkokunta kiertää kotigalaksimme keskusta ja galaksi liikkuu "kohti tuntematonta". On siinä liikettä moneen suuntaan ja muurahainen kuvittelee olevansa kaiken keskipiste ja napa.
Tuota karusellia ei tiedosta, koska tasainen liike ei "tunnu". Vain kiihtyvä liike aiheuttaa voimavaikutuksen.
<<tähdet kiertävät kunkin galaksin keskustassa olevaa suurinta massakeskittymää, jonka arvellaan lähes kaikissa galaksityypeissä olevan supermassiivisen mustan aukon.>>
Salli mun nauraa. Näyttääkö tämän rengasgalaksin keskiosa sinun mielestä mustalta aukolta?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_galaxy#/media/File:Hoag's_object.jpg
Se on selvästi ihan massiivinen tähti siinä keskellä, eikä mikään musta aukko.
Mitä osaa virkkeen kohdassa "lähes kaikissa galaksityypeissä" et ymmärtänyt? Kyllä setä selittää lapsoselle, jos jokin asia jäikin ensi lukemalta vähän hämäräksi. ; )
Kaikkien galaksien keskusta on loistava.
Ei ole tai riippuu mitä loistavana pidät.
Jos kirkas kohde on todellakin samassa tasossa galaksin kanssa, eikä vain etualalla sattumalta oleva kohde, se ei missään tapauksessa voi olla tähti. Kyseessä voisi olla kvasaari, jonka aikaansaa massiivinen musta aukko.
Mitä sitten? Mihin sinä tällä jokaisesta tähtitieteen alkeisoppikirjasta löytyvien tietojen esittelyllä pyrit?
Viestisi kaltainen aggressiivinen ja toista keskustelijaa halventava troIlaus on tosiaan lisääntynyt palstoilla. Se ei tietenkään saa olla syynä sille, ettei asiallisiin kysymyksiin annettaisi asiallisia vastauksia troIleista huolimatta.
Kysymykseni oli täysin asiallinen. En tosiaan kysymättä ymmärrä mitä Kollimaattori ajaa takaa. Hänhän vain luetteli ylimalkaisesti eräitä alkeistietoja.
Olisit sitten edes esittänyt kysymyksen suoraan hänelle.
Ehkä hän pyrkii vastaamaan kysyjälle, joka kysyy tähtitieteen alkeista, eikä omista alkeisoppikirjaa.
Tähtitaivaalla näemme linnunradan, mitä se on jonka näemme ja mihin suuntaan galaksista katsomme? Miksi se näkyy pohjois-etelä suunnassa, eikös galaksia pitäisi olla vähän joka suuntaan olemassa vaikka miten pitkälti?
Galakseja on joka suuntaan, mutta voimme havaita ilman apuvälineitä vain joitain Linnunradan pienistä seuralaisgalakseista kuten Magellanin pilvet eteläisellä pallonpuoliskolla ja Andromedan galaksin.
Kun katsot taivaalla linnunrataa, katsot suuntaan, jossa kotigalaksimme tähtiä on kaikkein tiheämmässä, eli galaksin tason suuntaan kohti galaksin keskustaa.
Näemme Linnunradan galaksia sen kiekon tasosta katsellen. Galaksin keskipisteessä sijaitseva supermassiivinen musta aukko on voimakas radioaaltojen lähde ja tunnetaan nimellä Sagittarius A*. Näkyvän valon siitä suunnasta blokkaa kaasu- ja pölypilvet.
Sgr A* on Suomen etelärannikolla lyhyen aikaa horisontin yläpuolella touko-kesäkuussa.
Missä sijaitsee galaksien keskipiste, koordinaatit kiitos.
Tai edes se kohta taivaalla näkemästämme linnunrdasta joka on maasta katsottuna linjassa galaksimme keskipisteeseen. Vai näemmekö aina saman kohdan asteina ilmaistuna linnunradasta?
Näemme aina saman kohdan, vaikka Linnunrata kiertääkin näennäisesti taivaalla Maapallon kiertoliikkeestä johtuen.
Mihin koordinaatistoon galaksin keskipisteen määrittäminen pitäisi sitoa. Paikallaan pysyvää eetteriä kun avaruudessa ei ole, vaan kaikki on liikkeessä.
Voin vastata järkevimmän vaihtiehdon mukaan. Kun on kyse galaksistamme, nollakoordinaatiksi kannattaa asettaa sen massakeskipiste, jolloin Linnunradan keskusta sijaitsee koordinaattipisteissä x = 0 ; y = 0.
Siis kun katsomme linnunrataa, ja on sanottu että suunta on kohti keskipistettä. Mutta onko se keskipiste linnunradan eteläpäässä, pohjoispäässä, vaiko taivaankannen lakipisteessä? Mistä kohdassa sen keskipisteen näkisimme?
Kysymäsi koordinaatit ekvatoriaalisessa koordinaattisysteemissä ovat:
RA = 17 h 45 m 40.04 s
DEC = 29 astetta 00' 28.1"
J2000 epookki.
Tieto löytyy esim. Wikipediasta (eng.). Galactic Center:Discovery.
"Mihin koordinaatistoon galaksin keskipisteen määrittäminen pitäisi sitoa."
Kun asetetaan koordinaatiston origoksi alkuräjähdyksen paikka, niin huomaamme että maapallo on on juuri siinä. Eli olemme keskiopisteessä kuten myös kaikki muutkin paikat tässä universumissa.
Aivan. Asiassa on pieni hankaluus. Näin ajateltuna koordinaatiston origo leviää kuin Lumperin eväät ja tarkkojen laskelmien tekeminen käy perin hankalaksi.
Gravitaation perusteella katsottuna Linnunradan galaksin koordinaatiston origo olisi Sgr A*. Galaktiset koordinaattiakselit on kuitenkin määritelty ennen tuon asian selviämistä.
Jos kiinnostaa niin tässä aiheesta enemmän.
https://en.wikipedia.org/wiki/Galactic_coordinate_system
Kannattaisi myös tutustua kirjaan "Tähtitieteen perusteet" (Karttunen et al) jossa tähtitieteeseen liittyvät perusasiat ja käsitteet tulevat paljon laajemmin selvitetyiksi kuin näissä nettikeskusteluissa.
Karttusen kirja on tuttu jo vuosien takaa.
Kaikilla ei kuitenkaan ole kiinnostusta perehtyä asiaan lajemmin, joten ihan hyvä, että joku vastailee alkeiskysymyksiinkin.
Periaatteessa kaikki galasissamme pyörii galaksin keskipisteen ympäri.
Paikkeuksia kaksi: Paavo Väyrynen ja Vladimir Putin jotka pyörivät oman napansa ympäri.
nyt en ymmärrä alkutekstien ideaa..aurinko on tähti..joka ei liiku mihinkään..
kaikki sen ympärillä liikkuu...maa tellus joka liikkuu n,12 tuhattakilometriä joka tunti..
olemme kovassa kyydissä all time ,,ok tän kaikki tietää
Ilmeisesti troIlaat mutta siitä huolimatta selvennös:
Maa kiertää Aurinkoa siksi, etä Auringolla on massiivisena kappaleena voimakas vetovoima (gravitaatio).
Aurinko kiertää Linnunradan galaksia jolla on voimakas graviaatio. Koko galaksi kiertää sen keskellä olevaa mustaa aukkoa Sgr A*.
Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio.
Meidän onneksemme kaikki muu liike paitsi Maan kiertoliike Auringon ympäri on hyvin hidasta verrattuna etäisyyksiin joiden kautta tuo liike tapahtuu.
" Linnunradan galaksi liikkuu kohti kaukaista kohdetta (galaksijoukkojen joukko) jolla on voimakas gravitaatio. "
Onko kaikki galaksit kohta yhdessä kasassa jossain avaruuden perällä?
Näin varmaan tapahtuu, siitä seuraa taas seuraava alkuräjähdys...
Emme tiedä mihin suuntaan tuo kaukainen kohde on liikkumassa...