Vaan minne sen tunkisi maantieteellisesti Hämeenlinnassa?
Selailin google mapsia ja yritin etsiä semmoista metsäpalstaa jossa ei ole rakennuksia lähimaillakaan, mutta onhan siitä vähän haastava saada todellista käsitystä tilanteesta sen perusteella.
Oma käsitykseni on, että Rengon suunnalla on aika paljon metsäistä maastoa? Mutta onko enää? En ole muutamaan vuoteen sillä suunnalla käynyt.
Kenelläkään paikallisen maantieteen asiantuntijalla tiedossa hyvää paikkaa uudelle kylälle?
Selailin google mapsia ja yritin etsiä semmoista metsäpalstaa jossa ei ole rakennuksia lähimaillakaan, mutta onhan siitä vähän haastava saada todellista käsitystä tilanteesta sen perusteella.
Oma käsitykseni on, että Rengon suunnalla on aika paljon metsäistä maastoa? Mutta onko enää? En ole muutamaan vuoteen sillä suunnalla käynyt.
Kenelläkään paikallisen maantieteen asiantuntijalla tiedossa hyvää paikkaa uudelle kylälle?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Katuman rannassa on jo valmis nuotiopaikka ja metsittyneen oloista porukkaa. Sinne vaan rohkeasti makkarapaketin kanssa!
Rengossa on hyvin tilaa uudelle kylälle, mutta huomioithan tunnin junan tulevan linjauksen
Ei tule tunnin junaa koska meillä on pätevät edunvalvojat eduskunnassa.............ai niin joo.......tuleehan se tunnin juna
Tuleeko myös Sunny Car Centerin seisakekin. Voi lähettää autoja junalla huoltoon euroopasta asti.
Ei kun Kaloisiin tulee tunnin junalle ainoa seisake ennen Tamperetta, siihen muodostuu äkkiä 20000 asukkaan lähiö
Muista ennen kylän rakentamista ottaa yhteyttä sari rautioon, koska ennen kylää pitää rakentaa valtava parkkitalo, ja sarihan on Hämeenlinnan suurin parkkitalojen rakastaja
Huomioon otettavaa on että joka neliömetri Suomen maaperästä on jonkun omistamaa ja yksityisen maanomistajat ovat ylivoimaisesti suurin maanomistaja ryhmä. Kylää ei siis noin vain perusteta, sitä varten on ostettava maata.
Kuinka tähän on päädytty, kuinka voi olla niin monta kylää, jos niitä ei tuosta vain voi perustaa.
Selitys tähän löytyy siitä, että kylät on perustettu pääasiassa ennen keskiaikaa, keskiaikaa jolloin vieras valta suoritti maassa maanjaon, uusjaon, jossa kyläyhteisöt hajotettiin ja maat jaettiin vieraan vallan ja osan kyläläisistä kesken.
Tavoitteena oli maankäytön lisääminen ja näin vieraan vallan varallisuuden kasvattaminen. Samalla osa väestöstä jäi vaille maata, syntyi maaorjien väestön osa, josta saatiin myös väkeä vieraan vallan suurvaltapolitiikan mukaiseen aluelaajentumisen vaatimaan sotaväkeen.
Kylät eivät siis todellisuudessa ole enää kyliä, vaan asutustihentymiä joilla on vanhan kylän nimi. Maanomistuksen perusyksikkö näissä kylissä on kiinteistö, joka on maa-alue. Kiinteistöistä muodostuu siten laajempia kylien alueita, ja näistä kuntia, joka käy ilmi, tai kävi ainakin ennen kiinteistötunnusuudistusta, kiinteistötunnuksesta.
Uuden kylän synty on siten kiinteistönmuodostuksen kannalta mahdotonta. Tietenkin sellainen olisi mahdollista lakia muuttamalla ja mahdollistamalla kylien perustamisen esimerkiksi valtion maalle.
Toinen haluaa suojella luontoa ja toinen metsästää ja hyödyntää puumateriaalia. Kun kyseessä on valtion maa-alue ja kiinteistö, joudutaan käyttö ratkaisemaan demokratian keinoin. Emme elä enää omavaraistaloudessa, metsästäjä-keräilijä-maanviljelijä yhteiskunnassa. Meillä on ruuantuotannon kannalta käytössä pääasiassa globaali maatalous. Metsätalous on valtion omavaraisuuden kannalta suurimmaksi osaksi vientiala, eikä metsätalouden tulot kosketa lainkaan kaikkia.
Jos eläisimme kyläyhteisössä, jollaisena nykyaikaista kaupunkia voidaan jossain määrin pitää, ei metsästys voisi mitenkään ylläpitää nykyisen väestömäärän kuluttamaa lihamäärää. Osa myös tulee toimeen ilman lihaa, noudattaen kasvisruokavaliota.
Lopputoteamana voidaan todeta, että kun teollisuuden kehityksen myötä maatalous koneellistui ja kaupunkien teollisuus vaati työvoimaa, siirtyi maaorjaväestöä teollisuusorjuuteen, josta syntyivät nykyiset modernit kaupungit. Osa teollisuusorjista on myös kohonnut yhteiskunnallisessa hierarkiassa talonpojiksi, omistamalla asuntonsa. Teollisuusorjuus kuitenkin ei ole kadonnut mihinkään, esimerkiksi asuntolainojen maksamisen tarpeen seurauksena. Yhteiskunnan ydinongelma on siten edelleen läsnä, ja se ongelma on ihmisen perustarpeiden riippuvuus toisen omistamasta. Tähän yhteiskunta ajautui vieraan vallan "omistajaohjauksen" seurauksena keskiajalla, maa-reformien seurauksena.
Sosialismi korjaa tämän yhteiskunnallisen ongelmatilanteen. Tilanteen jossa myös osa teollisuusorjista on tullut tarpeettomaksi tuotannon koneellistumis-kehityksen myötä, sekä myös globaalin talousjärjestelmän aikaan saaman halpatuotannon seurauksena, ja jonka seurauksena tarpeettomista teollisuusorjista on tullut omistavan ja todellista valtaa käyttävän luokan kannalta Persona Non Grata, ei toivottu ryhmä.
Sosialismi, yhteiskunnan luonnollinen tila, korjaa myös vinoutunutta omistajuutta seuranneen yhteiskunnan ja elinmahdollisuuksien ulkopuolelle jätettyjen ihmisoikeudet sellaisiksi kuin moraali niitä vaatii olevan.
Sosialismi on siis paluu kyläyhteisöön, tällä kertaa isoissa kaupunki-kylissä.
En jaksa enkä pysty lukemaan noin pitkiä jaarituksia.
En asu kaupungissa joten en ole siis kenenkään orja. Siinä kaikki mitä tajusin.