Jos olisit jumala?

"Jumala loi kaiken täydelliseksi."

Ei saatana, kai tuo on parodiaa, please?

Mutta Jumala antoi meille Raamatun, josta voimme lukea Hänen tahtonsa ymmärrettävästi.

Ei mennyt ihan oikein,10 käskyä on hyvä mutta kaikki muu on vaikea todentaa,kun IHMISET ,on kirjoittanut ja todella vaikeasti.
Nyt on vaikka mitä lahkoja 1800-luvulta yms.jotka käyttävät väärin jopa pedofiliaan Raamattua.
Raamattu puhuu mutta mitä se puhuu katolilaisille,kun papit hyväksi käyttävät paavin hyväksynnällä pikku kuoropoikia?

Mitä todennäköisimmin tämä on propagandaa, härkkimistä, että saadaan ateistit loukkaantumaan.

Mikä osoittaa, että Raamatun jumala olisi edes olemassa, saati sitten vielä viisas? Tässä esimerkki siitä, millaista bluffia on sen viisaus:

https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Job 38:1&rnd=1658753144269

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Jumala antoi meille Raamatun, josta voimme lukea Hänen tahtonsa ymmärrettävästi.

Ei mennyt ihan oikein,10 käskyä on hyvä mutta kaikki muu on vaikea todentaa,kun IHMISET ,on kirjoittanut ja todella vaikeasti.
Nyt on vaikka mitä lahkoja 1800-luvulta yms.jotka käyttävät väärin jopa pedofiliaan Raamattua.
Raamattu puhuu mutta mitä se puhuu katolilaisille,kun papit hyväksi käyttävät paavin hyväksynnällä pikku kuoropoikia?

Lue lisää

Ei ole Raamatun vika, jos kaltaisesi papit käyttävät hyväkseen kuoropoikia. Tästä näemme Jeesuksen valtavan rakkauden meitä Jumalan lapsekseen luomia kohtaan, kun Hän sovitti meidän kaikkien synnit. Kukaan meistä ei selviäisi Jumalan ikuiseen paratiisimaiseen valtakuntaan, ilman Jeesusta. Tuomitset muut ihmiset, vaikka itse olet aivan varmasti, vähintään ajatuksin, tehnyt hirvittäviä rikoksia. Vie ne tapot, raiskaukset, ryöstöt jne.. rehellisesti Jeesukselle, katuen ja parannusta tehden, niin Hän antaa ne sinulle anteeksi. Mutta hankkimasi synnin seuraukset, joudut kärsimään omantuntosi kautta, koska tekosi pulpahtelevat herkästi uudelleen, niin kauan kun Jeesuksen valtava rakkaus syrjäyttää taipumuksesi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta Jumala antoi meille Raamatun, josta voimme lukea Hänen tahtonsa ymmärrettävästi.

Ei mennyt ihan oikein,10 käskyä on hyvä mutta kaikki muu on vaikea todentaa,kun IHMISET ,on kirjoittanut ja todella vaikeasti.
Nyt on vaikka mitä lahkoja 1800-luvulta yms.jotka käyttävät väärin jopa pedofiliaan Raamattua.
Raamattu puhuu mutta mitä se puhuu katolilaisille,kun papit hyväksi käyttävät paavin hyväksynnällä pikku kuoropoikia?

Lue lisää

Pappeja kuoropoikineen on turha pitää tikun nenässä. Ateisti tekee samaa tänäkin päivänä ja yllättävän laajasti uutisista päätellen. Mikä vetää tuohon sadistiseen toimintaan, ateistit?

Kiinni veti!
Missä Teitä voi palvoa?

Jumalana olisit tehnyt ihmisistä robotteja,rajoittamalla heidän omaa tahtoaan.Siihen Putinkin pyrkii. Kuvailemasi populaatio vastaa ehkä jotenkin tuhatvuotista valtakuntaa. Mutta sielläkin eräät ihmiset puristavat nyrkkejään taskuissaan,koska eivät pysty hyötymään muiden kustannuksella. Tälläiset ihmiset menevät saatanan puolelle, kun hänet vapautetaan kahleista, tuhannen vuoden vankeuden jälkeen.Näin valikoituu taas kadotukseen menijät Jumalan valtakunnan lapsista.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalana olisit tehnyt ihmisistä robotteja,rajoittamalla heidän omaa tahtoaan.Siihen Putinkin pyrkii. Kuvailemasi populaatio vastaa ehkä jotenkin tuhatvuotista valtakuntaa. Mutta sielläkin eräät ihmiset puristavat nyrkkejään taskuissaan,koska eivät pysty hyötymään muiden kustannuksella. Tälläiset ihmiset menevät saatanan puolelle, kun hänet vapautetaan kahleista, tuhannen vuoden vankeuden jälkeen.Näin valikoituu taas kadotukseen menijät Jumalan valtakunnan lapsista.

Lue lisää

Niin, kun ihminen alkaa leikkiä jumalaa, niin lopputulos on sitten näitä Natsi-Saksoja, ja Neuvostoliittoja, eli täydellisen utopian luominen on mahdotonta, jossa kaikilla olisi täydelliset oltavat, siksi maailmassa on niin paljon epätäydellisyyttä, eikö universumissakin vallitse pienoinen epäjärjestys juuri siksi, että se mahdollistaa meidänkin olemassaolon, täydellinen järjestys ei toimi.

Tottakai jumala on todellinen. Moni muukin mielikuvitushahmo on sellaisenaan todellinen, vaikka ei fyysisesti olevainen olekan.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai jumala on todellinen. Moni muukin mielikuvitushahmo on sellaisenaan todellinen, vaikka ei fyysisesti olevainen olekan.

Ehkä on sittenkin parempi, ettet sulje sitä korkkia.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai jumala on todellinen. Moni muukin mielikuvitushahmo on sellaisenaan todellinen, vaikka ei fyysisesti olevainen olekan.

Ateistin näkökulmasta Jumalaa ei ole, mutta on ihmisiä jotka uskovat. Ihan itsekseen syntyneet ja ovat sellaisia. Ja maailma on sellainen kuin ihmiset sen on tehneet. ja siihen on ei-uskovaiset vaikuttaneet vahvasti. Miksi ateistit möykkää niin tyhmästi?

Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

"Edes Jumala ei saa kajota ihmisen vapaaseen tahtoon, se on ns. pyhä."

Et taida puhua siitä Jumalasta, jota Roomalaiskirjeessä kuvataan.

Jumalan näkökulmasta sellaista kuin ihmisen `vapaa tahto´, ei ole olemassakaan, sillä jos Hän on kaikkitietävä, kuten sanotaan, niin Hän tiesi jo ennen kuin oli edes luonut ihmisen mitä jokainen ihminen, joka syntyy tulee tekemään elämänsä aikana. Sekunti sekunnilta. Jokaisen ajatuksen, jokaisen teon, jokaisen tunteen.

Jumalan näkökulmasta ihminen ei voi myöskään tehdä `parannusta´, koska Hän tietää jo etukäteen mitä ihminen tekee 63:n vuoden kuluttua syntymästään.

Michelarkangelo kirjoitti:

Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

"Edes Jumala ei saa kajota ihmisen vapaaseen tahtoon, se on ns. pyhä."

Et taida puhua siitä Jumalasta, jota Roomalaiskirjeessä kuvataan.

Lue lisää

Niin kuin jo kirjoitin, terveet eivät tarvitse lääkäriä.

Ja kirjoitin myös, että joskus tapahtuu poikkeus.

Käytän omia aivojani Jumalan pähkäilyyn, mitkään yksittäiset Raamatun jakeet ei siinä välttämättä kerro vielä koko totuutta. Jumala haluaa meidän kasvavan ja kehittyvän, emme voi heittäytyä pikkuvauvoiksi, jotka vain imee nisää ja makoilee paikoillaan.

Raamatussakin Jeesus sanoo, olkaa täydellisiä, kuten Jumalakin on täydellinen, sehän tarkoittaa sitä, että päämäärämme on todellakin tulla Jumalan kaltaisiksi, eli jumaliksi. Mitä siitä, vaikka välillä kärsimmekin täällä, jos palkintona on jumaluus?

Anonyymi kirjoitti:

Niin kuin jo kirjoitin, terveet eivät tarvitse lääkäriä.

Ja kirjoitin myös, että joskus tapahtuu poikkeus.

Käytän omia aivojani Jumalan pähkäilyyn, mitkään yksittäiset Raamatun jakeet ei siinä välttämättä kerro vielä koko totuutta. Jumala haluaa meidän kasvavan ja kehittyvän, emme voi heittäytyä pikkuvauvoiksi, jotka vain imee nisää ja makoilee paikoillaan.

Raamatussakin Jeesus sanoo, olkaa täydellisiä, kuten Jumalakin on täydellinen, sehän tarkoittaa sitä, että päämäärämme on todellakin tulla Jumalan kaltaisiksi, eli jumaliksi. Mitä siitä, vaikka välillä kärsimmekin täällä, jos palkintona on jumaluus?

Lue lisää

"Jumala haluaa meidän kasvavan ja kehittyvän, emme voi heittäytyä pikkuvauvoiksi, jotka vain imee nisää ja makoilee paikoillaan. "

Mistä olet saanut tämän tiedon, vai onko se lainkaan tietoa, vaan pelkkää sokeaa uskoa?

"Mitä siitä, vaikka välillä kärsimmekin täällä, jos palkintona on jumaluus?"

Sitä väliä, että jos kärsii palkinnon tähden, eikä tuota palkintoa olekaan olemassa, kärsi turhaan.

Unohdit vastata kysymykseen:
Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

Michelarkangelo kirjoitti:

"Jumala haluaa meidän kasvavan ja kehittyvän, emme voi heittäytyä pikkuvauvoiksi, jotka vain imee nisää ja makoilee paikoillaan. "

Mistä olet saanut tämän tiedon, vai onko se lainkaan tietoa, vaan pelkkää sokeaa uskoa?

"Mitä siitä, vaikka välillä kärsimmekin täällä, jos palkintona on jumaluus?"

Sitä väliä, että jos kärsii palkinnon tähden, eikä tuota palkintoa olekaan olemassa, kärsi turhaan.

Unohdit vastata kysymykseen:
Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

Lue lisää

Asioita pähkäilemällä niistä voi jotain ymmärtääkin, spekuloimalla kaikenlaisella, missä tuntuu olevan eniten järkeä, olen toki tutkinut asiat halki, poikki pinoon, kaikki eri uskonnot läpikotaisin, sekä uudemmat liikkeet kuten teosofia, tai vaikkapa New Age, joka alkaa tosin olla jo old age. Jos olisin itse jumala, niin piilottaisin kaikki totuudet hujan, hajan, sinne, tänne, koska yksikään uskonto, tai näkemys ei ole 100% totta. Tosin voisin myös huumorimielessä kirjoittaa vaikka kirjan, jossa kaikki kerrottaisiin 100% niin kuin se todellisuudessa on. No, ehkä se ei kuitenkaan ole kovinkaan järkevää.

No, on ainakin helpompi kärsiä, jos uskoo saavansa palkinnon. Kyllä itse ainakin näen, että kaikki kärsimyksemmekin korvataan. Minulle se päämäärä tälle kaikelle on se jumaluus, ikuinen seikkailu kosmoksessa. Ei ole kuolemaa, ei tuomiota, kaikki selviävät ja saavuttavat lopulta jumaluuden. Vähän kuin pelaisi roolipeliä, monet tykkäävät pelata roolipelejä, koska niissä kehittyy paremmaksi, nekin siis perustuvat samaan mielekkyyteen, kuin koko universumikin.

Ihminen rikkoo toki toisen ihmisen vapaata tahtoa, toteuttamalla kuitenkin siten vain omaa vapaata tahtoaan, Jumala ei sitä tee, kysymyksesi on aivan hassu. Vapaa tahto ei tietenkään ole mikään yksinkertainen juttu, jokainen voi sitä miettiä itsekin, miten se tässä maailmassa toteutuu, vai toteutuuko?

Välillä on kyllä vähän hiinä ja hiinä...

Anonyymi kirjoitti:

Asioita pähkäilemällä niistä voi jotain ymmärtääkin, spekuloimalla kaikenlaisella, missä tuntuu olevan eniten järkeä, olen toki tutkinut asiat halki, poikki pinoon, kaikki eri uskonnot läpikotaisin, sekä uudemmat liikkeet kuten teosofia, tai vaikkapa New Age, joka alkaa tosin olla jo old age. Jos olisin itse jumala, niin piilottaisin kaikki totuudet hujan, hajan, sinne, tänne, koska yksikään uskonto, tai näkemys ei ole 100% totta. Tosin voisin myös huumorimielessä kirjoittaa vaikka kirjan, jossa kaikki kerrottaisiin 100% niin kuin se todellisuudessa on. No, ehkä se ei kuitenkaan ole kovinkaan järkevää.

No, on ainakin helpompi kärsiä, jos uskoo saavansa palkinnon. Kyllä itse ainakin näen, että kaikki kärsimyksemmekin korvataan. Minulle se päämäärä tälle kaikelle on se jumaluus, ikuinen seikkailu kosmoksessa. Ei ole kuolemaa, ei tuomiota, kaikki selviävät ja saavuttavat lopulta jumaluuden. Vähän kuin pelaisi roolipeliä, monet tykkäävät pelata roolipelejä, koska niissä kehittyy paremmaksi, nekin siis perustuvat samaan mielekkyyteen, kuin koko universumikin.

Ihminen rikkoo toki toisen ihmisen vapaata tahtoa, toteuttamalla kuitenkin siten vain omaa vapaata tahtoaan, Jumala ei sitä tee, kysymyksesi on aivan hassu. Vapaa tahto ei tietenkään ole mikään yksinkertainen juttu, jokainen voi sitä miettiä itsekin, miten se tässä maailmassa toteutuu, vai toteutuuko?

Välillä on kyllä vähän hiinä ja hiinä...

Lue lisää

"Asioita pähkäilemällä niistä voi jotain ymmärtääkin"

Onko mitään objektiivista keinoa tarkistaa, että ovat pähkäilysi lopputulokset oikeassa?

"Ihminen rikkoo toki toisen ihmisen vapaata tahtoa, toteuttamalla kuitenkin siten vain omaa vapaata tahtoaan,"

Millä lailla esimerkkini henkilö B rikkoisi sinun vapaata tahtoasi vastaan?

Michelarkangelo kirjoitti:

"Jumala haluaa meidän kasvavan ja kehittyvän, emme voi heittäytyä pikkuvauvoiksi, jotka vain imee nisää ja makoilee paikoillaan. "

Mistä olet saanut tämän tiedon, vai onko se lainkaan tietoa, vaan pelkkää sokeaa uskoa?

"Mitä siitä, vaikka välillä kärsimmekin täällä, jos palkintona on jumaluus?"

Sitä väliä, että jos kärsii palkinnon tähden, eikä tuota palkintoa olekaan olemassa, kärsi turhaan.

Unohdit vastata kysymykseen:
Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

Lue lisää

Ihmiset ovat tuhansia vuosia pähkäilleet näitä asioita, ja kun niihin tutustuu, voi niistä muodostaa oman synteesin, Tutustuu siis eri uskontoihin, lukee niiden kirjoitukset, miettii missä on järkeä, ja missä taas ei tunnu olevan järkeä, tavallaan siis salapoliisin työtä tekee. Meillä on vielä kaikenlaista tietoa, mitä ihmisillä ei aikaisemmin ole ollut, tieteellistä tietoa, ja sitäkin voi käyttää hyväksi, tiede ei ole uskonnon vihollinen, vaan liittolainen. Monista on kuitenkin tullut materialistisia tiedeuskovia, ja he kuvittelevat uskontojen olevan pelkkää taikauskoista hömppää, näin ei kuitenkaan ole, uskonnoissa on paljon sellaista, joka on myös totta, pitää vaan erottaa jyvät akanoista.

Kyse oli nyt Jumalan ja ihmisen vapaan tahdon suhteesta, miksi jankutat samaa, kuten jo sanoin, ihmiset puuttuvat vapaalla tahdollaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon, sehän on aivan selvä. Jumala ei sitä taas tee, koska silloin hän estäisi ihmisen vapaata tahtoa toimimasta, jotkut ihmiset ovat kehitysasteeltaan siinä vaiheessa, että Jumala voi tehdä heidän kohdallaan poikkeuksen. Yleensä ihmiset kuitenkin tulevat toimeen omillaankin, eli taas se tosiasia, että terveet eivät tarvitse lääkäriä. Moneenko kertaan tämä sama pitää toistaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset ovat tuhansia vuosia pähkäilleet näitä asioita, ja kun niihin tutustuu, voi niistä muodostaa oman synteesin, Tutustuu siis eri uskontoihin, lukee niiden kirjoitukset, miettii missä on järkeä, ja missä taas ei tunnu olevan järkeä, tavallaan siis salapoliisin työtä tekee. Meillä on vielä kaikenlaista tietoa, mitä ihmisillä ei aikaisemmin ole ollut, tieteellistä tietoa, ja sitäkin voi käyttää hyväksi, tiede ei ole uskonnon vihollinen, vaan liittolainen. Monista on kuitenkin tullut materialistisia tiedeuskovia, ja he kuvittelevat uskontojen olevan pelkkää taikauskoista hömppää, näin ei kuitenkaan ole, uskonnoissa on paljon sellaista, joka on myös totta, pitää vaan erottaa jyvät akanoista.

Kyse oli nyt Jumalan ja ihmisen vapaan tahdon suhteesta, miksi jankutat samaa, kuten jo sanoin, ihmiset puuttuvat vapaalla tahdollaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon, sehän on aivan selvä. Jumala ei sitä taas tee, koska silloin hän estäisi ihmisen vapaata tahtoa toimimasta, jotkut ihmiset ovat kehitysasteeltaan siinä vaiheessa, että Jumala voi tehdä heidän kohdallaan poikkeuksen. Yleensä ihmiset kuitenkin tulevat toimeen omillaankin, eli taas se tosiasia, että terveet eivät tarvitse lääkäriä. Moneenko kertaan tämä sama pitää toistaa?

Lue lisää

Mutta onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovat muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin?

"tiede ei ole uskonnon vihollinen, vaan liittolainen. "

Millä lailla? Olisi hirveän paljon mukavampaa käydä tätä keskustelua jos rohkenist kertoa selkeitä esimerkkejä epämääräisen vihjailun sijaan.

"kuten jo sanoin, ihmiset puuttuvat vapaalla tahdollaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon, sehän on aivan selvä."

Niin sanoit, ja minä tiedustelin, että miten esimerkkini henkilö B rikkoisi sinun vapaata tahtoasi vastaan? Et vastannut kysymykseen.

"Moneenko kertaan tämä sama pitää toistaa?"

Ymmärsin väitteesi ensimmäisellä kerralla. Sinun ei tarvitse toistaa väitettä, vaan vastata väitettäsi koskevaan kysymykseen. Väitteen hokeminen ei ole vastaus.

Michelarkangelo kirjoitti:

Mutta onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovat muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin?

"tiede ei ole uskonnon vihollinen, vaan liittolainen. "

Millä lailla? Olisi hirveän paljon mukavampaa käydä tätä keskustelua jos rohkenist kertoa selkeitä esimerkkejä epämääräisen vihjailun sijaan.

"kuten jo sanoin, ihmiset puuttuvat vapaalla tahdollaan toisten ihmisten vapaaseen tahtoon, sehän on aivan selvä."

Niin sanoit, ja minä tiedustelin, että miten esimerkkini henkilö B rikkoisi sinun vapaata tahtoasi vastaan? Et vastannut kysymykseen.

"Moneenko kertaan tämä sama pitää toistaa?"

Ymmärsin väitteesi ensimmäisellä kerralla. Sinun ei tarvitse toistaa väitettä, vaan vastata väitettäsi koskevaan kysymykseen. Väitteen hokeminen ei ole vastaus.

Lue lisää

Kyse on nyt mysteeristä, kun pähkäilemme Jumalan olemassa oloa, voimme käyttää kuitenkin älyä, tietoa, ja ymmärrystämme. jotka ovat onneksemme lisääntyneet huimasti siitä, mitä ne olivat vaikka vielä 500 vuotta sitten. Mysteerit saattavat pysyä mysteereinä, eikä niille välttämättä koskaan pystytä antamaan kunnollista tieteellistä selitystä.

Jumalasta voi saada kuitenkin kaikenlaisia vihjeitä eri uskonnoista. Erittäin vahvasti näyttää siltä, että Jumala kohtelee meitä kuin rakastava vanhempi, äiti ja isä, sukupuoltahan ei Jumalalla tietenkään ole, koska Jumala on henki. Jumala haluaa meidän kasvavan, kehittyvän, tulemaan itsensä kaltaiseksi, täydelliseksi. Se on pitkä kehitystie, joka pitää sisällään lukuisia olomuotoja, kokemuksia hyvästä, ja pahasta, kyse on siis eräänlaisesta roolileikistä. Mekin olemme todellisuudessa henkiä täällä materiassa. Kuten tänne aiemminkin kirjoitin, niin jumalaa ei voi luoda, jumala täytyy kehittää, Jumalan motiivi kaikelle tälle lienee siis kehittää lisää jumalia, siksi mekin olemme täällä.

Miten se tiede sitten voisi auttaa uskontoja, itse ymmärrän esim. kolminaisuuden tarkoittavan aineen kolmea olomuotoa, ei siis mitään isää, poikaa, ja pyhää henkeä. Jumala on henki, eikä mitään hänestä erillään olevaa pyhää henkeä tarvita, ja ne ovat siis yksi, ja sama asia. On asioita, jotka kuuluvat uskonnon alueelle, kuten vaikkapa pyhyys, tai epäpyhyys, tiede on niiden suhteen aika hyödytön. Tiede poistaa taikauskon, ja se on tieteen suurin hyöty, uskonnoissa on paljon taikauskoa, mutta ne sisältävät kuitenkin myös totuuden siemeniä, yksikään uskonto ei ole se ainut ja oikea.

Olen itse kokenut jonkin verran yliluonnollisia asioita, ollut tekemisissä henkienkin kanssa, lähinnä negatiivisessa mielessä, ja nämä kokemukset ovat todistaneet itselleni, että henkiä on todellakin olemassa, tiede ei kykene selittämään niiden olemassaoloa, vaikka alkeellisimmatkin ihmiset ovat jo vuosituhansia uskoneet niihin, tienneetkin niiden olemassaolon, koska ovat rituaaliensa kautta saaneet henkiin yhteyden. Länsimaissa olemme erkaantuneet näistä asioista, ja alkaneet kuvittelemaan, että henget ovat taikauskoista hömppää, vaikka olemme itsekin siis henkiä. Henget voivat koetella meitä, kuten omalla kohdallani on käynyt, ja en koe sitä pelkästään negatiivisena, koska koettelu tekee meistä vain kehittyneempiä, siksi näitä henkiä ilmeisesti tarvitaan, niitä on aina ollut, ja tulee aina olemaankin.

Tällaisia juttuja se salapoliisin työni on tuottanut, jotkut pitää niitä ehkä hulluina, mutta se on ilmeisesti tämän maailman palkka. Kehittymättömien ihmisten joukossa kehittyneimmät joutuvat väkisinkin kokemaan rankkoja haasteita, hirvittäviä stigmojakin, mutta onneksi ne vain vahvistavat meitä loppu peleissä. En tietenkään pidä itseäni muita parempana, ehkä jopa päinvastoin, kokemukseni voivat olla myös merkki kirouksesta, en voi tietää tarkalleen, pitää vaan pyrkiä olemaan mahdollisimman nöyrä, mutta ei pidä nöyristelläkään.

Ihminen rikkoo toisen vapaata tahtoa, tekemällä tälle asioita, joita tämä ei halua itselleen tehtävän, siksi meitä kehotetaan tekemään toisille asioita, joita haluamme itsellemmekin tehtävän, masokistit tosin poikkeaa tästä säännöstä.

Miksi piilossa oleva henkilö rikkoisi vapaata tahtoani vastaan tulemalla pois piilostaan, en nyt oikein ymmärrä mitä ajat tuossa takaa.

Koskaanhan emme voi tietää tarkalleen mikä johtaa mihinkin, hyvä asia voi johtaa pahaan, ja paha asia hyvään. Vapaa tahtokin voi johtaa meitä mihin vaan, hyvään tai pahaan, siksi kannattaa kuunnella aina viisaita, miten sitä olisi hyvä käyttää, Jeesuksen väitetään aina sanoneen, että tapahtukoon Jumalan tahto, Jumala tietää tosin aina sen, mikä on meille parasta, oma tahtomme ei välttämättä siis johda meitä aina parhaaseen lopputulokseen, eli sitä ei kannata niin hirveästi korostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on nyt mysteeristä, kun pähkäilemme Jumalan olemassa oloa, voimme käyttää kuitenkin älyä, tietoa, ja ymmärrystämme. jotka ovat onneksemme lisääntyneet huimasti siitä, mitä ne olivat vaikka vielä 500 vuotta sitten. Mysteerit saattavat pysyä mysteereinä, eikä niille välttämättä koskaan pystytä antamaan kunnollista tieteellistä selitystä.

Jumalasta voi saada kuitenkin kaikenlaisia vihjeitä eri uskonnoista. Erittäin vahvasti näyttää siltä, että Jumala kohtelee meitä kuin rakastava vanhempi, äiti ja isä, sukupuoltahan ei Jumalalla tietenkään ole, koska Jumala on henki. Jumala haluaa meidän kasvavan, kehittyvän, tulemaan itsensä kaltaiseksi, täydelliseksi. Se on pitkä kehitystie, joka pitää sisällään lukuisia olomuotoja, kokemuksia hyvästä, ja pahasta, kyse on siis eräänlaisesta roolileikistä. Mekin olemme todellisuudessa henkiä täällä materiassa. Kuten tänne aiemminkin kirjoitin, niin jumalaa ei voi luoda, jumala täytyy kehittää, Jumalan motiivi kaikelle tälle lienee siis kehittää lisää jumalia, siksi mekin olemme täällä.

Miten se tiede sitten voisi auttaa uskontoja, itse ymmärrän esim. kolminaisuuden tarkoittavan aineen kolmea olomuotoa, ei siis mitään isää, poikaa, ja pyhää henkeä. Jumala on henki, eikä mitään hänestä erillään olevaa pyhää henkeä tarvita, ja ne ovat siis yksi, ja sama asia. On asioita, jotka kuuluvat uskonnon alueelle, kuten vaikkapa pyhyys, tai epäpyhyys, tiede on niiden suhteen aika hyödytön. Tiede poistaa taikauskon, ja se on tieteen suurin hyöty, uskonnoissa on paljon taikauskoa, mutta ne sisältävät kuitenkin myös totuuden siemeniä, yksikään uskonto ei ole se ainut ja oikea.

Olen itse kokenut jonkin verran yliluonnollisia asioita, ollut tekemisissä henkienkin kanssa, lähinnä negatiivisessa mielessä, ja nämä kokemukset ovat todistaneet itselleni, että henkiä on todellakin olemassa, tiede ei kykene selittämään niiden olemassaoloa, vaikka alkeellisimmatkin ihmiset ovat jo vuosituhansia uskoneet niihin, tienneetkin niiden olemassaolon, koska ovat rituaaliensa kautta saaneet henkiin yhteyden. Länsimaissa olemme erkaantuneet näistä asioista, ja alkaneet kuvittelemaan, että henget ovat taikauskoista hömppää, vaikka olemme itsekin siis henkiä. Henget voivat koetella meitä, kuten omalla kohdallani on käynyt, ja en koe sitä pelkästään negatiivisena, koska koettelu tekee meistä vain kehittyneempiä, siksi näitä henkiä ilmeisesti tarvitaan, niitä on aina ollut, ja tulee aina olemaankin.

Tällaisia juttuja se salapoliisin työni on tuottanut, jotkut pitää niitä ehkä hulluina, mutta se on ilmeisesti tämän maailman palkka. Kehittymättömien ihmisten joukossa kehittyneimmät joutuvat väkisinkin kokemaan rankkoja haasteita, hirvittäviä stigmojakin, mutta onneksi ne vain vahvistavat meitä loppu peleissä. En tietenkään pidä itseäni muita parempana, ehkä jopa päinvastoin, kokemukseni voivat olla myös merkki kirouksesta, en voi tietää tarkalleen, pitää vaan pyrkiä olemaan mahdollisimman nöyrä, mutta ei pidä nöyristelläkään.

Ihminen rikkoo toisen vapaata tahtoa, tekemällä tälle asioita, joita tämä ei halua itselleen tehtävän, siksi meitä kehotetaan tekemään toisille asioita, joita haluamme itsellemmekin tehtävän, masokistit tosin poikkeaa tästä säännöstä.

Miksi piilossa oleva henkilö rikkoisi vapaata tahtoani vastaan tulemalla pois piilostaan, en nyt oikein ymmärrä mitä ajat tuossa takaa.

Koskaanhan emme voi tietää tarkalleen mikä johtaa mihinkin, hyvä asia voi johtaa pahaan, ja paha asia hyvään. Vapaa tahtokin voi johtaa meitä mihin vaan, hyvään tai pahaan, siksi kannattaa kuunnella aina viisaita, miten sitä olisi hyvä käyttää, Jeesuksen väitetään aina sanoneen, että tapahtukoon Jumalan tahto, Jumala tietää tosin aina sen, mikä on meille parasta, oma tahtomme ei välttämättä siis johda meitä aina parhaaseen lopputulokseen, eli sitä ei kannata niin hirveästi korostaa.

Lue lisää

"Mutta onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovat muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin?"

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

"itse ymmärrän esim. kolminaisuuden tarkoittavan aineen kolmea olomuotoa, ei siis mitään isää, poikaa, ja pyhää henkeä."

Ahaa, eli kyseessä on se, ensin tiede selvittää jotain ja uskomukset sovitetaan sen tuloksiin, eikä niin, että ensin esitetään uskoon perustuva väite ja sen jälkeen tiede osoittaa sen todeksi. Logiikallasi tiede tukee ihan mitä tahansa. Niin ja aineella on kylläkin enemmän kolme olomuotoa.

"Miksi piilossa oleva henkilö rikkoisi vapaata tahtoani vastaan tulemalla pois piilostaan, en nyt oikein ymmärrä mitä ajat tuossa takaa. "

Sitähän minä yritän sinulta kysyä. Minä luulin että toteamuksesi "Ihminen rikkoo toki toisen ihmisen vapaata tahtoa, toteuttamalla kuitenkin siten vain omaa vapaata tahtoaa" oli vastaus alkuperäiseen kysymykseeni.

Mutt siis jos henkilö B ei riko vapaata tahtoasi vastaan tulemalla, miksi Jumala sitten muka rikkoisi ihmisten vapaata tahtoa vastaan tulemalla esiin.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Mutta onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovat muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin?"

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

"itse ymmärrän esim. kolminaisuuden tarkoittavan aineen kolmea olomuotoa, ei siis mitään isää, poikaa, ja pyhää henkeä."

Ahaa, eli kyseessä on se, ensin tiede selvittää jotain ja uskomukset sovitetaan sen tuloksiin, eikä niin, että ensin esitetään uskoon perustuva väite ja sen jälkeen tiede osoittaa sen todeksi. Logiikallasi tiede tukee ihan mitä tahansa. Niin ja aineella on kylläkin enemmän kolme olomuotoa.

"Miksi piilossa oleva henkilö rikkoisi vapaata tahtoani vastaan tulemalla pois piilostaan, en nyt oikein ymmärrä mitä ajat tuossa takaa. "

Sitähän minä yritän sinulta kysyä. Minä luulin että toteamuksesi "Ihminen rikkoo toki toisen ihmisen vapaata tahtoa, toteuttamalla kuitenkin siten vain omaa vapaata tahtoaa" oli vastaus alkuperäiseen kysymykseeni.

Mutt siis jos henkilö B ei riko vapaata tahtoasi vastaan tulemalla, miksi Jumala sitten muka rikkoisi ihmisten vapaata tahtoa vastaan tulemalla esiin.

Lue lisää

Kokemukset maailmasta ovat se paras todiste mitä näihin mysteereihinkin tulee, eli kokemalla hyvin paljon erilaisia asioita oppii monenlaista, kokemusta ei voi tietenkään antaa kenellekään, sen joutuu itse hankkimaan. Jotkut ovat ns. kirjanoppineita, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä todellisuutta yhtä hyvin, kuin kokemuksien kautta viisastunut henkilö.

Siksi nämä keskustelut ovat hankalia, kun keskustelijalla ei ole samoja kokemuksia, joten kaikenlaisten todistelujen vaatiminen ei oikein meinaa johtaa muuhun, kuin tyhjänpäiväiseen jankutukseen, eipäs, juupas...

Kuten mainitsin, tieteen tehtävä on myös taikauskon karkottaminen, mutta on asioita, jotka ovat myös todellisia, vaikka tiede pitää niitä vielä taikauskona. Meidän todellinen olemuksemme on siis henki, ja tiede ei pysty vielä sitä käsittämään, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa sitten. Tiede on taikauskon vihollinen, niin voidaan aivan hyvin sanoa, ja samalla se on totuuden liittolainen. Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?

Ihminen alkaa hukata kosketusta luontoon, ja omaan sisäiseen luontoonsa, eli henkeensä, koska elää niin kiihkeästi nykyisessä materian maailmassa. Siitä johtuvat monet ongelmatkin nykyisin, olemme vaarassa jopa tuhoutua, jos tälle tilanteelle ei tehdä jotain.

Jos emme enää ymmärrä pyhyyttä, tai sen vastakohtaa epäpyhyyttä, olemme vaarallisella tiellä. Näkisin, että silloin kuin pimeys on suurin, pienikin valo loistaa paljon kirkkaammin, joten jotain erikoista saattaa olla tapahtumassa. Tarvitsemme selvätikin uuden henkisyyden/hengellisyyden, jonka avulla voimme selvitä ja kehittyä eteenpäin. Ateisti ei taida ymmärtää pyhyydestä, tai epäpyhyydestä mitään, hän kuvittelee oman sivistyksensä, ja tietonsa riittävän kaikkeen. Ihminen ei elä pelkästä vedestä, ja leivästä, henkenä hän tarvitsee myös hengen ravintoa.

Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.

Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita. On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä. Kyse on nyt väärinkäsityksestä, että Jumalan tarvitsisi varsinaisesti piileksiä.

Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin. Ehkä Jumalasta on kovin hassua seurata miten ihmiset kieltävät hänet, jos Jumala nyt jotain viihdettä sattuu edes tarvitsemaan? Ei Jumala tietenkään välitä siitä, mitä ihmiset hänestä tuumaavat, tai ovat tuumamatta. Ei Jumala tarvitse meiltä mitään, ei palvontaa, ei yhtään mitään. Uskonnot ovat antaneet aivan väärän kuvan tässä asiassa, taas jälleen kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Kokemukset maailmasta ovat se paras todiste mitä näihin mysteereihinkin tulee, eli kokemalla hyvin paljon erilaisia asioita oppii monenlaista, kokemusta ei voi tietenkään antaa kenellekään, sen joutuu itse hankkimaan. Jotkut ovat ns. kirjanoppineita, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä todellisuutta yhtä hyvin, kuin kokemuksien kautta viisastunut henkilö.

Siksi nämä keskustelut ovat hankalia, kun keskustelijalla ei ole samoja kokemuksia, joten kaikenlaisten todistelujen vaatiminen ei oikein meinaa johtaa muuhun, kuin tyhjänpäiväiseen jankutukseen, eipäs, juupas...

Kuten mainitsin, tieteen tehtävä on myös taikauskon karkottaminen, mutta on asioita, jotka ovat myös todellisia, vaikka tiede pitää niitä vielä taikauskona. Meidän todellinen olemuksemme on siis henki, ja tiede ei pysty vielä sitä käsittämään, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa sitten. Tiede on taikauskon vihollinen, niin voidaan aivan hyvin sanoa, ja samalla se on totuuden liittolainen. Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?

Ihminen alkaa hukata kosketusta luontoon, ja omaan sisäiseen luontoonsa, eli henkeensä, koska elää niin kiihkeästi nykyisessä materian maailmassa. Siitä johtuvat monet ongelmatkin nykyisin, olemme vaarassa jopa tuhoutua, jos tälle tilanteelle ei tehdä jotain.

Jos emme enää ymmärrä pyhyyttä, tai sen vastakohtaa epäpyhyyttä, olemme vaarallisella tiellä. Näkisin, että silloin kuin pimeys on suurin, pienikin valo loistaa paljon kirkkaammin, joten jotain erikoista saattaa olla tapahtumassa. Tarvitsemme selvätikin uuden henkisyyden/hengellisyyden, jonka avulla voimme selvitä ja kehittyä eteenpäin. Ateisti ei taida ymmärtää pyhyydestä, tai epäpyhyydestä mitään, hän kuvittelee oman sivistyksensä, ja tietonsa riittävän kaikkeen. Ihminen ei elä pelkästä vedestä, ja leivästä, henkenä hän tarvitsee myös hengen ravintoa.

Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.

Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita. On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä. Kyse on nyt väärinkäsityksestä, että Jumalan tarvitsisi varsinaisesti piileksiä.

Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin. Ehkä Jumalasta on kovin hassua seurata miten ihmiset kieltävät hänet, jos Jumala nyt jotain viihdettä sattuu edes tarvitsemaan? Ei Jumala tietenkään välitä siitä, mitä ihmiset hänestä tuumaavat, tai ovat tuumamatta. Ei Jumala tarvitse meiltä mitään, ei palvontaa, ei yhtään mitään. Uskonnot ovat antaneet aivan väärän kuvan tässä asiassa, taas jälleen kerran.

Lue lisää

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

” Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?”

Riippuu siitä mitä tarkoitat uskontojen jutuilla. Opit yliluonnollisesta ovat mielestäni höpöhöpöä, mutta toisaalta Raamattuun kyllä sisältyy aitoakin historiallista tietoa juutalaisten kuningaskunnista, ja moraaliopit voivat olla hyviä, vaikka uskonnon jumalaan / jumaliin dogmit eivät ole totta

” Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.”

Vaikka keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä jotakin, se ei välttämättä hankaloita keskustelua, jos tietäväinen osapuoli on valmis jakamaan ymmärrystä auttavaa tietoa. Eikä se, ettei usko sokeasti ja kritiikittä perusteettomia väitteitä, tarkoita etteikö niistä voisi olla käsitystä. Ateistit tuntevat uskonnot keskimäärin paremmin kuin uskovaiset. https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2010/09/28/130191248/atheists-and-agnostics-know-more-about-bible-than-religious

Keskustelu kyllä käy hankalaksi, jos toinen osapuoli kieltäytyy itsepintaisesti vastaamaan suoraan ja kiertelemättä selkeisiin, aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

” Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita.”

Tietämyksesi lääkäreistä näyttää olevan yhtä huonoa, kuin tietämyksesi aineen olomuodoista. Lääkärit kyllä voivat muistuttaa tarkastuksen tarpeellisuudesta, vaikka ihminen olisikin terve. Terve ihminen voi mennä lääkärin vastaanotolle tai varata ajan. Terveille ihmisille on saatavilla tietoa lääkäreiden olemassaolosta.

”On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä.”

Kyllä se nimenomaan on piileskelyä, jos ei suostu mitenkään olemaan tavattavissa tai edes antamaan tietoa olemassaolostaan.

” Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin.”

Ahaa, sulla ei ollut mitään perustetta väitteelle, että tieto Jumalan olemassaolosta rajoittaisi vapaata tahtoa. Se on siis vain opinkappale, joka pitää uskoa sokeasti. Olisit sanonut saman tien.

Michelarkangelo kirjoitti:

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

” Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?”

Riippuu siitä mitä tarkoitat uskontojen jutuilla. Opit yliluonnollisesta ovat mielestäni höpöhöpöä, mutta toisaalta Raamattuun kyllä sisältyy aitoakin historiallista tietoa juutalaisten kuningaskunnista, ja moraaliopit voivat olla hyviä, vaikka uskonnon jumalaan / jumaliin dogmit eivät ole totta

” Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.”

Vaikka keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä jotakin, se ei välttämättä hankaloita keskustelua, jos tietäväinen osapuoli on valmis jakamaan ymmärrystä auttavaa tietoa. Eikä se, ettei usko sokeasti ja kritiikittä perusteettomia väitteitä, tarkoita etteikö niistä voisi olla käsitystä. Ateistit tuntevat uskonnot keskimäärin paremmin kuin uskovaiset. https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2010/09/28/130191248/atheists-and-agnostics-know-more-about-bible-than-religious

Keskustelu kyllä käy hankalaksi, jos toinen osapuoli kieltäytyy itsepintaisesti vastaamaan suoraan ja kiertelemättä selkeisiin, aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

” Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita.”

Tietämyksesi lääkäreistä näyttää olevan yhtä huonoa, kuin tietämyksesi aineen olomuodoista. Lääkärit kyllä voivat muistuttaa tarkastuksen tarpeellisuudesta, vaikka ihminen olisikin terve. Terve ihminen voi mennä lääkärin vastaanotolle tai varata ajan. Terveille ihmisille on saatavilla tietoa lääkäreiden olemassaolosta.

”On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä.”

Kyllä se nimenomaan on piileskelyä, jos ei suostu mitenkään olemaan tavattavissa tai edes antamaan tietoa olemassaolostaan.

” Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin.”

Ahaa, sulla ei ollut mitään perustetta väitteelle, että tieto Jumalan olemassaolosta rajoittaisi vapaata tahtoa. Se on siis vain opinkappale, joka pitää uskoa sokeasti. Olisit sanonut saman tien.

Lue lisää

Vedät mutkia suoriksi, ja leimaat ihmiset harhaisiksi, jos heillä on kokemuksia, jotka eivät sovi ateistiseen maailmankuvaan, eikö vaan?

Kuten sanoin, kokemukset ovat kokemuksia, eikä niitä voi oikein ymmärtää, jos ei koe itse samoja kokemuksia. Omat kokemukseni ovat kieltämättä varmaan sieltä harvinaisemmasta päästä, mikä toki tekee asian hankalaksi niille, jotka kieltävät näiden kokemuksien olemassaolon, täysin ymmärrettävää. Minua ei sinänsä haittaa se, että ihmiset eivät ymmärrä kokemiani asioita, en ota siitä mitään paineita.

Miten ymmärrät vaikkapa pyhän, tai epäpyhän. vai ovatko ne vain sitä uskonnon höpöhöpöä? Minusta ne ovat täysin olemassa olevia asioita, joita ei voi oikein tieteellisesti kunnolla selittää, ne ovat enemmänkin kokemuksellisia asioita, joita ei voi oikein kunnolla edes tutkia, Jos mielestäsi mitään pyhää, tai epäpyhää ei ole olemassakaan, olet mielestäni tietämätön, tai ehkä vain kokematon, joten keskustelu menee auttamattomastikin hankalaksi. Sekoitat uskovaiset tähän, ja sanot heidän olevan usein tietämättömämpiä uskonnosta, kuin mitä ateistit ovat, en ole mikään uskovainen, minulla ei ole yhtä uskontoa, kuten jo mainitsin, niin ei ole olemassa sitä yhtä ja oikeaa uskontoa, joten miten minulla edes voisi olla uskontoa? Olen käynyt läpi eri uskontoja, ja etsinyt niistä niitä totuuden siemeniä, sitähän se salapoliisin työ on. Teologit käsittääkseni tutkivat eri uskontoja, joten he tuskin ovat tietämättömiä, ateistit harvoin ovat tutkineet uskontoja perin pohjin. Tietenkin on uskovissa hieman hupsuja ihmisiä, jotka eivät tunne juurikaan uskontoja, ne voivat olla heille jopa kauhistus, niitä paholaisen metkuja. Oletat minusta aivan kummia, vaikka juttuni ovat aivan toisenlaisia, kuin uskovilla. Käytän omia aivojani, koettelen kaiken ja otan sen missä on järkeä, ja hylkään sen, missä taas ei tunnu olevan järkeä, taas sitä salapoliisina olemista.

Vaikka kuinka selitän asian, niin silti et näytä ymmärtävän sanomisiani. Höpötät lääkäreistä, vaikka käytin vain vertausta heistä, eivät lääkärit ole mitään jumalia, joten ei asiaa tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti. Vertauksia pitää käyttää silloin, jos toisen ymmärrykseen ei oikein voi luottaa, Jeesus puhui usein siksi vertauksin. Sinulle häntä tosin ei tainnut olla olemassakaan, tarina on toki opettavainen, ja sisältää viisauksia, joten mitäpä sillä on niin väliä, vaikka koko heppua ei olisi ollut olemassakaan. Jokainen tietää miten terveyttä tulisi hoitaa, lääkärissäkin on hyvä käydä säännöllisesti, ihan idioottinako minua pidät?

Kokemus ei siis ole koskaan peruste millekään?

Hohhoijaa...

Michelarkangelo kirjoitti:

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

” Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?”

Riippuu siitä mitä tarkoitat uskontojen jutuilla. Opit yliluonnollisesta ovat mielestäni höpöhöpöä, mutta toisaalta Raamattuun kyllä sisältyy aitoakin historiallista tietoa juutalaisten kuningaskunnista, ja moraaliopit voivat olla hyviä, vaikka uskonnon jumalaan / jumaliin dogmit eivät ole totta

” Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.”

Vaikka keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä jotakin, se ei välttämättä hankaloita keskustelua, jos tietäväinen osapuoli on valmis jakamaan ymmärrystä auttavaa tietoa. Eikä se, ettei usko sokeasti ja kritiikittä perusteettomia väitteitä, tarkoita etteikö niistä voisi olla käsitystä. Ateistit tuntevat uskonnot keskimäärin paremmin kuin uskovaiset. https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2010/09/28/130191248/atheists-and-agnostics-know-more-about-bible-than-religious

Keskustelu kyllä käy hankalaksi, jos toinen osapuoli kieltäytyy itsepintaisesti vastaamaan suoraan ja kiertelemättä selkeisiin, aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

” Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita.”

Tietämyksesi lääkäreistä näyttää olevan yhtä huonoa, kuin tietämyksesi aineen olomuodoista. Lääkärit kyllä voivat muistuttaa tarkastuksen tarpeellisuudesta, vaikka ihminen olisikin terve. Terve ihminen voi mennä lääkärin vastaanotolle tai varata ajan. Terveille ihmisille on saatavilla tietoa lääkäreiden olemassaolosta.

”On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä.”

Kyllä se nimenomaan on piileskelyä, jos ei suostu mitenkään olemaan tavattavissa tai edes antamaan tietoa olemassaolostaan.

” Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin.”

Ahaa, sulla ei ollut mitään perustetta väitteelle, että tieto Jumalan olemassaolosta rajoittaisi vapaata tahtoa. Se on siis vain opinkappale, joka pitää uskoa sokeasti. Olisit sanonut saman tien.

Lue lisää

Koitan selittää asian yksinkertaisesti.

Silloin kun Jumalan tahto, ja ihmisen oma tahto ovat ristiriidassa keskenään, Jumala kunnioittaa ihmisen tahtoa niin paljon, että ei puutu ihmisen tahtoon. Joskus ne taas eivät ole ristiriidassa, joten silloin jonkinlaista vaikuttamista voi tapahtua.

Sinä tahdot ilmeisesti olla ateisti, koska se tuntuu sopivalta, vai miten se on?

Vai tahdotko olla jotain muuta, haluatko ehkä saada selvyyden siitä, onko ateismi oikein?

Asia kuitenkin tuntuu kiinnostavan, kun tänne kirjoitat, mikä hieman ihmetyttää, koska usein jos joku asia on yhdentekevä, ihminen ei ole kiinnostunut edes keskustelemaan siitä, kuten sinua tuskin kiinnostaa keskustella pitsinnypläyksestä, menetkö nettiin silti keskustelemaan siitä, miten naurettavaa touhua se on, et mene, koska sinua ei kiinnosta koko asia sitten pätkääkään. Todelliset hc-ateistit eivät siis välitä koko asiasta, ei heitä kiinnosta keskustella Jumalasta yhtään sen enempää, kuin sinua kiinnostaa keskustella pitsinnypläyksestä. Miksi sitten tulla tänne keskustelemaan, turhamaisuuttako, vaiko kiinnostuksesta, sinun kohdallasi varmaankin kiinnostuksesta?

No, minulla ei ole tarvetta muuttaa ketään, kaikki selviää jokaiselle meistä kyllä aikanaan, ateistikin joutuu ehkä huomaamaan, että olihan niissä uskontojen höpinöissä sittenkin jotain tottakin, olen sittenkin se henki, vaikka kuvittelin olevani pelkkä biologinen robotti, tuskin se ainakaan pettymys on, voi jopa alkaa jopa hieman naurattamaan, miten mokomaa asiaa ei älynnyt, vaikka äly oli minulle kaikki kaikessa.

Michelarkangelo kirjoitti:

Kirjoitit pitkästi, muttet antanut vastausta kysymykseen: onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

” Uskonnoissa on myös totuutta, vai onko sinun mielestäsi ne jutut 100% höpöhöpöä?”

Riippuu siitä mitä tarkoitat uskontojen jutuilla. Opit yliluonnollisesta ovat mielestäni höpöhöpöä, mutta toisaalta Raamattuun kyllä sisältyy aitoakin historiallista tietoa juutalaisten kuningaskunnista, ja moraaliopit voivat olla hyviä, vaikka uskonnon jumalaan / jumaliin dogmit eivät ole totta

” Keskustelu on tietenkin hyvin hankalaa, jos ihmisellä ei ole oikein mitään käsitystä niistä asioista, joista uskonnot ovat jo vuosituhansia puhuneet.”

Vaikka keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä jotakin, se ei välttämättä hankaloita keskustelua, jos tietäväinen osapuoli on valmis jakamaan ymmärrystä auttavaa tietoa. Eikä se, ettei usko sokeasti ja kritiikittä perusteettomia väitteitä, tarkoita etteikö niistä voisi olla käsitystä. Ateistit tuntevat uskonnot keskimäärin paremmin kuin uskovaiset. https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2010/09/28/130191248/atheists-and-agnostics-know-more-about-bible-than-religious

Keskustelu kyllä käy hankalaksi, jos toinen osapuoli kieltäytyy itsepintaisesti vastaamaan suoraan ja kiertelemättä selkeisiin, aiheeseen liittyviin kysymyksiin.

” Jumala ei piileksi sen enempää, kuin lääkärikään piileksi terveiltä, mitään tarvetta ei vaan ole yksinkertaisesti ottaa kontaktia, jos sitä ei tarvita.”

Tietämyksesi lääkäreistä näyttää olevan yhtä huonoa, kuin tietämyksesi aineen olomuodoista. Lääkärit kyllä voivat muistuttaa tarkastuksen tarpeellisuudesta, vaikka ihminen olisikin terve. Terve ihminen voi mennä lääkärin vastaanotolle tai varata ajan. Terveille ihmisille on saatavilla tietoa lääkäreiden olemassaolosta.

”On harhaanjohtavaa siis puhua piileksimisestä, joten siksi tämä kysymyksesi ei oikein ole järkevä.”

Kyllä se nimenomaan on piileskelyä, jos ei suostu mitenkään olemaan tavattavissa tai edes antamaan tietoa olemassaolostaan.

” Meillä on paljon enemmän vapautta, kun emme tiedä varmasti Jumalan olemassaoloa, siksi asia nyt vaan on näin.”

Ahaa, sulla ei ollut mitään perustetta väitteelle, että tieto Jumalan olemassaolosta rajoittaisi vapaata tahtoa. Se on siis vain opinkappale, joka pitää uskoa sokeasti. Olisit sanonut saman tien.

Lue lisää

Ja jos nyt oletat minun olevan niin etevä, että pystyn sinulle selittämään kaikki maailmankaikkeuden mysteerit, ja vielä todistamaan ne tuosta noin vain, niin taidat luulla minusta vähän liikoja, Jumalakaan ei sellaiseen pysty, kun vastaanottavan osapuolen ymmärrys ei välttämättä riitä, vaikka kuinka yrittäisi vaikka mitä temppuja. Eikös se nyt ole aivan selvää, että eihän me millään voida kaikkea ymmärtää, silloinhan me olisimme jo täydellisiä?

Ainahan saa yrittää, mutta pitää ymmärtää myös oma rajallisuutensa. Erehtyäkin saa...

Anonyymi kirjoitti:

Vedät mutkia suoriksi, ja leimaat ihmiset harhaisiksi, jos heillä on kokemuksia, jotka eivät sovi ateistiseen maailmankuvaan, eikö vaan?

Kuten sanoin, kokemukset ovat kokemuksia, eikä niitä voi oikein ymmärtää, jos ei koe itse samoja kokemuksia. Omat kokemukseni ovat kieltämättä varmaan sieltä harvinaisemmasta päästä, mikä toki tekee asian hankalaksi niille, jotka kieltävät näiden kokemuksien olemassaolon, täysin ymmärrettävää. Minua ei sinänsä haittaa se, että ihmiset eivät ymmärrä kokemiani asioita, en ota siitä mitään paineita.

Miten ymmärrät vaikkapa pyhän, tai epäpyhän. vai ovatko ne vain sitä uskonnon höpöhöpöä? Minusta ne ovat täysin olemassa olevia asioita, joita ei voi oikein tieteellisesti kunnolla selittää, ne ovat enemmänkin kokemuksellisia asioita, joita ei voi oikein kunnolla edes tutkia, Jos mielestäsi mitään pyhää, tai epäpyhää ei ole olemassakaan, olet mielestäni tietämätön, tai ehkä vain kokematon, joten keskustelu menee auttamattomastikin hankalaksi. Sekoitat uskovaiset tähän, ja sanot heidän olevan usein tietämättömämpiä uskonnosta, kuin mitä ateistit ovat, en ole mikään uskovainen, minulla ei ole yhtä uskontoa, kuten jo mainitsin, niin ei ole olemassa sitä yhtä ja oikeaa uskontoa, joten miten minulla edes voisi olla uskontoa? Olen käynyt läpi eri uskontoja, ja etsinyt niistä niitä totuuden siemeniä, sitähän se salapoliisin työ on. Teologit käsittääkseni tutkivat eri uskontoja, joten he tuskin ovat tietämättömiä, ateistit harvoin ovat tutkineet uskontoja perin pohjin. Tietenkin on uskovissa hieman hupsuja ihmisiä, jotka eivät tunne juurikaan uskontoja, ne voivat olla heille jopa kauhistus, niitä paholaisen metkuja. Oletat minusta aivan kummia, vaikka juttuni ovat aivan toisenlaisia, kuin uskovilla. Käytän omia aivojani, koettelen kaiken ja otan sen missä on järkeä, ja hylkään sen, missä taas ei tunnu olevan järkeä, taas sitä salapoliisina olemista.

Vaikka kuinka selitän asian, niin silti et näytä ymmärtävän sanomisiani. Höpötät lääkäreistä, vaikka käytin vain vertausta heistä, eivät lääkärit ole mitään jumalia, joten ei asiaa tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti. Vertauksia pitää käyttää silloin, jos toisen ymmärrykseen ei oikein voi luottaa, Jeesus puhui usein siksi vertauksin. Sinulle häntä tosin ei tainnut olla olemassakaan, tarina on toki opettavainen, ja sisältää viisauksia, joten mitäpä sillä on niin väliä, vaikka koko heppua ei olisi ollut olemassakaan. Jokainen tietää miten terveyttä tulisi hoitaa, lääkärissäkin on hyvä käydä säännöllisesti, ihan idioottinako minua pidät?

Kokemus ei siis ole koskaan peruste millekään?

Hohhoijaa...

Lue lisää

"leimaat ihmiset harhaisiksi, jos heillä on kokemuksia, jotka eivät sovi ateistiseen maailmankuvaan, eikö vaan?"

Kyllä. Olen valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku kykenee osoittamaan että jotain yliluonnollista tms. on olemassa.

"Miten ymmärrät vaikkapa pyhän, tai epäpyhän. vai ovatko ne vain sitä uskonnon höpöhöpöä?"

Ne ovat subjektiivisia käsitteitä, jotka vaihtelevat yksilöstä ja uskonnosta toiseen.

"Jokainen tietää miten terveyttä tulisi hoitaa, lääkärissäkin on hyvä käydä säännöllisesti, ihan idioottinako minua pidät?"

Itseähän sinä kirjoitit siitä ettei lääkäri ota yhteyttä terveisiin.

"Oletat minusta aivan kummia, vaikka juttuni ovat aivan toisenlaisia, kuin uskovilla."

Kyllä ne tähän asti ovat olleen tismalleen samanlaisia kuin uskoville yleensä.

"Sinä tahdot ilmeisesti olla ateisti, koska se tuntuu sopivalta, vai miten se on?"

Ei. Olen ateisti koska näytön puutteessa ei ole mitään syytä uskoa jumaliin. Mutta jos yksi tai useampi jumala on olemassa niin totta kai haluan tietää asiasta, koska haluan näkemysteni vastaavan mahdollisimman paljon todellisuutta.

"Kokemus ei siis ole koskaan peruste millekään?"

Tietenkin kokemus voi olla peruste, jos sen avulla voi saada lopputuloksen, jonka paikkansapitävyyden voi tarkistaa.

"Vai tahdotko olla jotain muuta, haluatko ehkä saada selvyyden siitä, onko ateismi oikein?"

Kai sen noin voi sanoa.

"Todelliset hc-ateistit eivät siis välitä koko asiasta, ei heitä kiinnosta keskustella Jumalasta yhtään sen enempää, kuin sinua kiinnostaa keskustella pitsinnypläyksestä."

Ei ateismi tarkoita etteikö vois olla kiinnostunut jumalia koskevista väitteistä.

"Miksi sitten tulla tänne keskustelemaan, turhamaisuuttako, vaiko kiinnostuksesta, sinun kohdallasi varmaankin kiinnostuksesta?"

Kyllä, kiinnostuksen takia.

"Ja jos nyt oletat minun olevan niin etevä, että pystyn sinulle selittämään kaikki maailmankaikkeuden mysteerit, ja..."

En oleta. Jos jo yksinkertaiseen väitteisiin perusteisiin liittyvään kysymykseen vastaaminen on sinulle ylivoimaisen vaikeaa, sinulla varmastikaan ei ole mitään suurta tietoa asiaan liittyen.

Enkä ole pyytänyt selittämään maailmankaikkeuden mysteerejä tai muuta. Sen sijaan olen useasti pyytänyt sinua vastaamaan kysymykseen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

Michelarkangelo kirjoitti:

"leimaat ihmiset harhaisiksi, jos heillä on kokemuksia, jotka eivät sovi ateistiseen maailmankuvaan, eikö vaan?"

Kyllä. Olen valmis muuttamaan kantaani heti, kun joku kykenee osoittamaan että jotain yliluonnollista tms. on olemassa.

"Miten ymmärrät vaikkapa pyhän, tai epäpyhän. vai ovatko ne vain sitä uskonnon höpöhöpöä?"

Ne ovat subjektiivisia käsitteitä, jotka vaihtelevat yksilöstä ja uskonnosta toiseen.

"Jokainen tietää miten terveyttä tulisi hoitaa, lääkärissäkin on hyvä käydä säännöllisesti, ihan idioottinako minua pidät?"

Itseähän sinä kirjoitit siitä ettei lääkäri ota yhteyttä terveisiin.

"Oletat minusta aivan kummia, vaikka juttuni ovat aivan toisenlaisia, kuin uskovilla."

Kyllä ne tähän asti ovat olleen tismalleen samanlaisia kuin uskoville yleensä.

"Sinä tahdot ilmeisesti olla ateisti, koska se tuntuu sopivalta, vai miten se on?"

Ei. Olen ateisti koska näytön puutteessa ei ole mitään syytä uskoa jumaliin. Mutta jos yksi tai useampi jumala on olemassa niin totta kai haluan tietää asiasta, koska haluan näkemysteni vastaavan mahdollisimman paljon todellisuutta.

"Kokemus ei siis ole koskaan peruste millekään?"

Tietenkin kokemus voi olla peruste, jos sen avulla voi saada lopputuloksen, jonka paikkansapitävyyden voi tarkistaa.

"Vai tahdotko olla jotain muuta, haluatko ehkä saada selvyyden siitä, onko ateismi oikein?"

Kai sen noin voi sanoa.

"Todelliset hc-ateistit eivät siis välitä koko asiasta, ei heitä kiinnosta keskustella Jumalasta yhtään sen enempää, kuin sinua kiinnostaa keskustella pitsinnypläyksestä."

Ei ateismi tarkoita etteikö vois olla kiinnostunut jumalia koskevista väitteistä.

"Miksi sitten tulla tänne keskustelemaan, turhamaisuuttako, vaiko kiinnostuksesta, sinun kohdallasi varmaankin kiinnostuksesta?"

Kyllä, kiinnostuksen takia.

"Ja jos nyt oletat minun olevan niin etevä, että pystyn sinulle selittämään kaikki maailmankaikkeuden mysteerit, ja..."

En oleta. Jos jo yksinkertaiseen väitteisiin perusteisiin liittyvään kysymykseen vastaaminen on sinulle ylivoimaisen vaikeaa, sinulla varmastikaan ei ole mitään suurta tietoa asiaan liittyen.

Enkä ole pyytänyt selittämään maailmankaikkeuden mysteerejä tai muuta. Sen sijaan olen useasti pyytänyt sinua vastaamaan kysymykseen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

Lue lisää

Jep, huomaan kyllä, että tunnut etsivän jotain "korkeampaa voimaa", ja epäilet omaa näkemystäsi, joka on hyvä asia. Epäily, ja asioiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä kehitykselle.

Mutta jos se Jumala, tai jumalat alkaisivat vaikka puhella kanssamme telepaattisesti, niin mitähän siitäkin oikein tulisi? Kaikki voisi mennä sekaisin, eli siinäkin on hyvä syy, miksi nämä ns. korkeammat voimat eivät ota meihin yhteyttä. Sinäkin pelästyisit ehkä tulleesi hulluksi, jos jokin jumala alkaisi kommunikoida kanssasi telepaattisesti, vai miten siihen oikein suhtautuisit?

Toisten ihmisten leimaaminen harhaisiksi, ja heidän kokemustensa vähättely ei ole mielestäni fiksua. Jos kokemukset ovat harhaisiakin, niin ei sen perusteella kaikkia kokemuksia pidä pitää sellaisina, eli ei pidä yleistää tässäkään tapauksessa.

Osa kokemuksista on sellaisia, ettei niitä voi todistella muille, ne täytyy itse kokea. Jos et ole koskaan vaikka rakastunut kehenkään, niin oletko sitä mieltä, että se ei ole todellista, eikä ole olemassa mitään rakkautta, vaikka muut sanovat olleensa rakastuneita?

Käytin vain vertausta lääkäreistä, mutta aloit viedä koko asiaa aivan ihme päätelmiin. Minuun ei ole lääkäri koskaan ottanut yhteyttä, olen itse aina joutunut ottamaan heihin yhteyden, lääkäreitä tosin välillä ironisesti verrataan jumaliin, kun ovat niin erillään meistä tavallisista ihmisistä, istuvat toimistoissaan, kuin viisaat norsunluutorneissaan. Aikoja joutuu aina varaamaan, ja nekin menevät aina kuukausien päähän, mikään ei oikein tunnu enää hoituvan kunnolla. Kyllä ne mielestäni aika pimennossa tuntuvat olevan.

Itse olen siitä hyvin varma, että reinkarnaatio on olemassa, joten sekin poikkeaa melkoisesti niistä uskovien jutuista. Salapoliisin työni on johtanut siihen päätelmään, että meillä on tosiaankin useita elämiä. Ne jutut kuuluvat enemmänkin sinne itämaiden uskontoihin, vaikka löytyy reinkarnaatio länsimaistakin, Antiikin kreikkalaiset tiesivät sen, juutalaisten Kabbalastakin se löytyy. Ja reinkarnaation liittyy myös ns. karman laki. Jos teimme huonoja tekoja edellisessä elämässä, seuraavassa elämässä joudumme kärsimään, ja sovittamaan tekomme. Raamatussakin on karman laki kerrottu, mutta sitä ei ole sen enempää selitetty, mitä niität, sitä kylvät. Mehän tiedämme, että ihminen ei aina jää kiinni siitä mitä teki, ei ainakaan tässä elämässä, ja siksi teko seuraakin meitä seuraavaan elämäämme, joten Raamatun viisaus ei välttämättä pidä paikkaansa, jos reinkarnaatiota ei oteta huomioon.

Kristinusko meneekin siinä metsään, että se ei opeta reinkarnaatiota, koska se kumoaisi monet kristinuskon teesit. Reinkarnaatiota ei pidä sekoittaa sielunvaellukseen, johon hindut uskovat.

Kun ei ole sitä yhtä ja oikeaa uskontoa, joka selittäisi kaiken oikein. On siis tehtävä sitä salapoliisin työtä, jos haluaa löytää totuuden.

Oma synteesini toimii omalla kohdallani täydellisesti, minulla ei ole pahemmin ristiriitoja minkään asian suhteen, selitykset löytyvät ongelmaan, kuin ongelmaan, myös Teodikean ongelma on melko helppo selittää. Kaikki tähtää kehitykseen, siksi pahakin on olemassa, että me kehittyisimme, ja oppisimme sen kautta mitä hyvä taas on. Ei ole tuomiota, ei helvettiä, tai taivasta, on vain se, minkä me tänne luomme, joka tosin voi vaikuttaa välillä helvetiltä, tai taivaalta, riippuu siitä, miten hyvin onnistumme. On toki olemassa "hengen maailmoja", jotka ovat aivan erilaisia. mutta ne ovat sitten jo ihan eri juttu.

Mielestäni kaikki on täällä siis juuri siten, kuin pitääkin olla. En tarvitse todisteita Jumalasta, tai mistään muustakaan. Maailmamme on epätäydellinen, mutta siinähän meillä onkin tekemistä, että teemme siitä vähemmän epätäydellisen, eli meillä on täällä mielekästä tekemistä, ja miettimistä.

Kun kyselet mielestäni vähän hassuja, niin en tiedä miten sinulle oikein tulisi vastata, kun mitkään vastaukset eivät tunnu sinulle kelpaavan, ja väännät vastauksiani vielä aivan solmuun.

Tuntuu siltä, että olet niin materialismin pauloissa, että et pysty tulemaan sieltä ulos, syyllistyt aivan samaan, kuin mistä muita syytät, ihminen ei halua muuttua, hän haluaa vahvistusta omille näkemyksilleen, ja torjuu väitteet, jotka horjuttavat sitä.

Itse olen sellainen, että minua kiinnostaa vain totuus tästä kaikesta, ihan sama mikä se on, sinussa tuntuu olevan vähän samaa. Se taitaa kuitenkin olla ainoa oikea tapa suhtautua totuuteen? Oli se mikä tahansa. se pitää pystyä ottamaan vastaan.

Ihan jokainen ei välttämättä pysty ottamaan totuutta vastaan, ja siksi on ehkä parempi olla tietämättä sitä. eikö vain?

Ne, jotka aidosti ja vilpittömästi totuutta etsivät, tulevat sen luultavasti myös löytämään.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, huomaan kyllä, että tunnut etsivän jotain "korkeampaa voimaa", ja epäilet omaa näkemystäsi, joka on hyvä asia. Epäily, ja asioiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä kehitykselle.

Mutta jos se Jumala, tai jumalat alkaisivat vaikka puhella kanssamme telepaattisesti, niin mitähän siitäkin oikein tulisi? Kaikki voisi mennä sekaisin, eli siinäkin on hyvä syy, miksi nämä ns. korkeammat voimat eivät ota meihin yhteyttä. Sinäkin pelästyisit ehkä tulleesi hulluksi, jos jokin jumala alkaisi kommunikoida kanssasi telepaattisesti, vai miten siihen oikein suhtautuisit?

Toisten ihmisten leimaaminen harhaisiksi, ja heidän kokemustensa vähättely ei ole mielestäni fiksua. Jos kokemukset ovat harhaisiakin, niin ei sen perusteella kaikkia kokemuksia pidä pitää sellaisina, eli ei pidä yleistää tässäkään tapauksessa.

Osa kokemuksista on sellaisia, ettei niitä voi todistella muille, ne täytyy itse kokea. Jos et ole koskaan vaikka rakastunut kehenkään, niin oletko sitä mieltä, että se ei ole todellista, eikä ole olemassa mitään rakkautta, vaikka muut sanovat olleensa rakastuneita?

Käytin vain vertausta lääkäreistä, mutta aloit viedä koko asiaa aivan ihme päätelmiin. Minuun ei ole lääkäri koskaan ottanut yhteyttä, olen itse aina joutunut ottamaan heihin yhteyden, lääkäreitä tosin välillä ironisesti verrataan jumaliin, kun ovat niin erillään meistä tavallisista ihmisistä, istuvat toimistoissaan, kuin viisaat norsunluutorneissaan. Aikoja joutuu aina varaamaan, ja nekin menevät aina kuukausien päähän, mikään ei oikein tunnu enää hoituvan kunnolla. Kyllä ne mielestäni aika pimennossa tuntuvat olevan.

Itse olen siitä hyvin varma, että reinkarnaatio on olemassa, joten sekin poikkeaa melkoisesti niistä uskovien jutuista. Salapoliisin työni on johtanut siihen päätelmään, että meillä on tosiaankin useita elämiä. Ne jutut kuuluvat enemmänkin sinne itämaiden uskontoihin, vaikka löytyy reinkarnaatio länsimaistakin, Antiikin kreikkalaiset tiesivät sen, juutalaisten Kabbalastakin se löytyy. Ja reinkarnaation liittyy myös ns. karman laki. Jos teimme huonoja tekoja edellisessä elämässä, seuraavassa elämässä joudumme kärsimään, ja sovittamaan tekomme. Raamatussakin on karman laki kerrottu, mutta sitä ei ole sen enempää selitetty, mitä niität, sitä kylvät. Mehän tiedämme, että ihminen ei aina jää kiinni siitä mitä teki, ei ainakaan tässä elämässä, ja siksi teko seuraakin meitä seuraavaan elämäämme, joten Raamatun viisaus ei välttämättä pidä paikkaansa, jos reinkarnaatiota ei oteta huomioon.

Kristinusko meneekin siinä metsään, että se ei opeta reinkarnaatiota, koska se kumoaisi monet kristinuskon teesit. Reinkarnaatiota ei pidä sekoittaa sielunvaellukseen, johon hindut uskovat.

Kun ei ole sitä yhtä ja oikeaa uskontoa, joka selittäisi kaiken oikein. On siis tehtävä sitä salapoliisin työtä, jos haluaa löytää totuuden.

Oma synteesini toimii omalla kohdallani täydellisesti, minulla ei ole pahemmin ristiriitoja minkään asian suhteen, selitykset löytyvät ongelmaan, kuin ongelmaan, myös Teodikean ongelma on melko helppo selittää. Kaikki tähtää kehitykseen, siksi pahakin on olemassa, että me kehittyisimme, ja oppisimme sen kautta mitä hyvä taas on. Ei ole tuomiota, ei helvettiä, tai taivasta, on vain se, minkä me tänne luomme, joka tosin voi vaikuttaa välillä helvetiltä, tai taivaalta, riippuu siitä, miten hyvin onnistumme. On toki olemassa "hengen maailmoja", jotka ovat aivan erilaisia. mutta ne ovat sitten jo ihan eri juttu.

Mielestäni kaikki on täällä siis juuri siten, kuin pitääkin olla. En tarvitse todisteita Jumalasta, tai mistään muustakaan. Maailmamme on epätäydellinen, mutta siinähän meillä onkin tekemistä, että teemme siitä vähemmän epätäydellisen, eli meillä on täällä mielekästä tekemistä, ja miettimistä.

Kun kyselet mielestäni vähän hassuja, niin en tiedä miten sinulle oikein tulisi vastata, kun mitkään vastaukset eivät tunnu sinulle kelpaavan, ja väännät vastauksiani vielä aivan solmuun.

Tuntuu siltä, että olet niin materialismin pauloissa, että et pysty tulemaan sieltä ulos, syyllistyt aivan samaan, kuin mistä muita syytät, ihminen ei halua muuttua, hän haluaa vahvistusta omille näkemyksilleen, ja torjuu väitteet, jotka horjuttavat sitä.

Itse olen sellainen, että minua kiinnostaa vain totuus tästä kaikesta, ihan sama mikä se on, sinussa tuntuu olevan vähän samaa. Se taitaa kuitenkin olla ainoa oikea tapa suhtautua totuuteen? Oli se mikä tahansa. se pitää pystyä ottamaan vastaan.

Ihan jokainen ei välttämättä pysty ottamaan totuutta vastaan, ja siksi on ehkä parempi olla tietämättä sitä. eikö vain?

Ne, jotka aidosti ja vilpittömästi totuutta etsivät, tulevat sen luultavasti myös löytämään.

Lue lisää

Pieni korjaus, siis mitä kylvät, sitä niität.

;)

Ateistin pitäsi tajuta miksi uskonnolliset kirjat on kirjattu lopulta niin, että ne antavat vallan uskonnolliselle johtajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, huomaan kyllä, että tunnut etsivän jotain "korkeampaa voimaa", ja epäilet omaa näkemystäsi, joka on hyvä asia. Epäily, ja asioiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä kehitykselle.

Mutta jos se Jumala, tai jumalat alkaisivat vaikka puhella kanssamme telepaattisesti, niin mitähän siitäkin oikein tulisi? Kaikki voisi mennä sekaisin, eli siinäkin on hyvä syy, miksi nämä ns. korkeammat voimat eivät ota meihin yhteyttä. Sinäkin pelästyisit ehkä tulleesi hulluksi, jos jokin jumala alkaisi kommunikoida kanssasi telepaattisesti, vai miten siihen oikein suhtautuisit?

Toisten ihmisten leimaaminen harhaisiksi, ja heidän kokemustensa vähättely ei ole mielestäni fiksua. Jos kokemukset ovat harhaisiakin, niin ei sen perusteella kaikkia kokemuksia pidä pitää sellaisina, eli ei pidä yleistää tässäkään tapauksessa.

Osa kokemuksista on sellaisia, ettei niitä voi todistella muille, ne täytyy itse kokea. Jos et ole koskaan vaikka rakastunut kehenkään, niin oletko sitä mieltä, että se ei ole todellista, eikä ole olemassa mitään rakkautta, vaikka muut sanovat olleensa rakastuneita?

Käytin vain vertausta lääkäreistä, mutta aloit viedä koko asiaa aivan ihme päätelmiin. Minuun ei ole lääkäri koskaan ottanut yhteyttä, olen itse aina joutunut ottamaan heihin yhteyden, lääkäreitä tosin välillä ironisesti verrataan jumaliin, kun ovat niin erillään meistä tavallisista ihmisistä, istuvat toimistoissaan, kuin viisaat norsunluutorneissaan. Aikoja joutuu aina varaamaan, ja nekin menevät aina kuukausien päähän, mikään ei oikein tunnu enää hoituvan kunnolla. Kyllä ne mielestäni aika pimennossa tuntuvat olevan.

Itse olen siitä hyvin varma, että reinkarnaatio on olemassa, joten sekin poikkeaa melkoisesti niistä uskovien jutuista. Salapoliisin työni on johtanut siihen päätelmään, että meillä on tosiaankin useita elämiä. Ne jutut kuuluvat enemmänkin sinne itämaiden uskontoihin, vaikka löytyy reinkarnaatio länsimaistakin, Antiikin kreikkalaiset tiesivät sen, juutalaisten Kabbalastakin se löytyy. Ja reinkarnaation liittyy myös ns. karman laki. Jos teimme huonoja tekoja edellisessä elämässä, seuraavassa elämässä joudumme kärsimään, ja sovittamaan tekomme. Raamatussakin on karman laki kerrottu, mutta sitä ei ole sen enempää selitetty, mitä niität, sitä kylvät. Mehän tiedämme, että ihminen ei aina jää kiinni siitä mitä teki, ei ainakaan tässä elämässä, ja siksi teko seuraakin meitä seuraavaan elämäämme, joten Raamatun viisaus ei välttämättä pidä paikkaansa, jos reinkarnaatiota ei oteta huomioon.

Kristinusko meneekin siinä metsään, että se ei opeta reinkarnaatiota, koska se kumoaisi monet kristinuskon teesit. Reinkarnaatiota ei pidä sekoittaa sielunvaellukseen, johon hindut uskovat.

Kun ei ole sitä yhtä ja oikeaa uskontoa, joka selittäisi kaiken oikein. On siis tehtävä sitä salapoliisin työtä, jos haluaa löytää totuuden.

Oma synteesini toimii omalla kohdallani täydellisesti, minulla ei ole pahemmin ristiriitoja minkään asian suhteen, selitykset löytyvät ongelmaan, kuin ongelmaan, myös Teodikean ongelma on melko helppo selittää. Kaikki tähtää kehitykseen, siksi pahakin on olemassa, että me kehittyisimme, ja oppisimme sen kautta mitä hyvä taas on. Ei ole tuomiota, ei helvettiä, tai taivasta, on vain se, minkä me tänne luomme, joka tosin voi vaikuttaa välillä helvetiltä, tai taivaalta, riippuu siitä, miten hyvin onnistumme. On toki olemassa "hengen maailmoja", jotka ovat aivan erilaisia. mutta ne ovat sitten jo ihan eri juttu.

Mielestäni kaikki on täällä siis juuri siten, kuin pitääkin olla. En tarvitse todisteita Jumalasta, tai mistään muustakaan. Maailmamme on epätäydellinen, mutta siinähän meillä onkin tekemistä, että teemme siitä vähemmän epätäydellisen, eli meillä on täällä mielekästä tekemistä, ja miettimistä.

Kun kyselet mielestäni vähän hassuja, niin en tiedä miten sinulle oikein tulisi vastata, kun mitkään vastaukset eivät tunnu sinulle kelpaavan, ja väännät vastauksiani vielä aivan solmuun.

Tuntuu siltä, että olet niin materialismin pauloissa, että et pysty tulemaan sieltä ulos, syyllistyt aivan samaan, kuin mistä muita syytät, ihminen ei halua muuttua, hän haluaa vahvistusta omille näkemyksilleen, ja torjuu väitteet, jotka horjuttavat sitä.

Itse olen sellainen, että minua kiinnostaa vain totuus tästä kaikesta, ihan sama mikä se on, sinussa tuntuu olevan vähän samaa. Se taitaa kuitenkin olla ainoa oikea tapa suhtautua totuuteen? Oli se mikä tahansa. se pitää pystyä ottamaan vastaan.

Ihan jokainen ei välttämättä pysty ottamaan totuutta vastaan, ja siksi on ehkä parempi olla tietämättä sitä. eikö vain?

Ne, jotka aidosti ja vilpittömästi totuutta etsivät, tulevat sen luultavasti myös löytämään.

Lue lisää

"Epäily, ja asioiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä kehitykselle"

Ja juuri noiden takia menetin aikoinani uskon Jumalaan eikä sittemmin ole tullut vastaan ensimmäistäkään perusteltua syytä muuttaa kantaani.

"Mutta jos se Jumala, tai jumalat alkaisivat vaikka puhella kanssamme telepaattisesti, niin mitähän siitäkin oikein tulisi?"

En tiedä. Ja etkös sinä väitä olleesi jo jonkinlaisessa yhteydessä kokemusteni kautta.

"Sinäkin pelästyisit ehkä tulleesi hulluksi, jos jokin jumala alkaisi kommunikoida kanssasi telepaattisesti, vai miten siihen oikein suhtautuisit?"

Luultavasti luulisin kuulevani harhoja, kun edelleenkään kukaan ei ole kertonut millä keinolla tuollaisten kokemusten paikkansapitävyyden voi tarkistaa.

"Jos kokemukset ovat harhaisiakin, niin ei sen perusteella kaikkia kokemuksia pidä pitää sellaisina, eli ei pidä yleistää tässäkään tapauksessa."

Ei niin, yksikin oikeasti todennaettava kokemus osoittaisi että oikeita uskonnollisia kokemuksia on. Sitä odotellessa tyydyn täysin paikkansapitävään yleistykseen: kukaan ei ole kyennyt osoittamaan että nuo kokemukset olisivat jostain jumaluudesta tms. lähtöisin.

"Jos et ole koskaan vaikka rakastunut kehenkään, niin oletko sitä mieltä, että se ei ole todellista, eikä ole olemassa mitään rakkautta, vaikka muut sanovat olleensa rakastuneita?"

Totta kai uskoisin, koska ei mulla ole lähtökohtaisesti syytä epäillä päänsisäisiä tunteita. (Ja itse asiassa toisten tunteita voi tarkkailla aivosähkökuvauksilla) En mä epäile etteivätkö ihmiset kokisi yliluonnollisia asioita, mä epäilen että kokemus tapahtuu puhtaasti mielikuvituksessa ilman jumalien, henkien ym. vaikutusta.

"Kun kyselet mielestäni vähän hassuja"

Vähän vaikea tietää mitä tarkoitat, kun et antanut esimerkkiä hassusta kysymyksestä ja kertonut mikä siinä on hassua.

"niin en tiedä miten sinulle oikein tulisi vastata, kun mitkään vastaukset eivät tunnu sinulle kelpaavan"

Ainakin siihen useimmin esittämäni kysymykseen riittää ihan vaan kyllä tai ei, kuten olen lukuisia kertoja huomauttanut. Kysymyksiin vastaaminen helpottuu, jos vaivaudut lukemaan kysymykset.

"ja väännät vastauksiani vielä aivan solmuun."

Vastaa sitten suoraan ja yksiselitteisesti niin että en joudu arvailemaan mitä vihjailuillasi tarkoitat tai arvailemaan vastasiko lainkaan.

Yritetään jälleen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Epäily, ja asioiden kyseenalaistaminen on välttämätöntä kehitykselle"

Ja juuri noiden takia menetin aikoinani uskon Jumalaan eikä sittemmin ole tullut vastaan ensimmäistäkään perusteltua syytä muuttaa kantaani.

"Mutta jos se Jumala, tai jumalat alkaisivat vaikka puhella kanssamme telepaattisesti, niin mitähän siitäkin oikein tulisi?"

En tiedä. Ja etkös sinä väitä olleesi jo jonkinlaisessa yhteydessä kokemusteni kautta.

"Sinäkin pelästyisit ehkä tulleesi hulluksi, jos jokin jumala alkaisi kommunikoida kanssasi telepaattisesti, vai miten siihen oikein suhtautuisit?"

Luultavasti luulisin kuulevani harhoja, kun edelleenkään kukaan ei ole kertonut millä keinolla tuollaisten kokemusten paikkansapitävyyden voi tarkistaa.

"Jos kokemukset ovat harhaisiakin, niin ei sen perusteella kaikkia kokemuksia pidä pitää sellaisina, eli ei pidä yleistää tässäkään tapauksessa."

Ei niin, yksikin oikeasti todennaettava kokemus osoittaisi että oikeita uskonnollisia kokemuksia on. Sitä odotellessa tyydyn täysin paikkansapitävään yleistykseen: kukaan ei ole kyennyt osoittamaan että nuo kokemukset olisivat jostain jumaluudesta tms. lähtöisin.

"Jos et ole koskaan vaikka rakastunut kehenkään, niin oletko sitä mieltä, että se ei ole todellista, eikä ole olemassa mitään rakkautta, vaikka muut sanovat olleensa rakastuneita?"

Totta kai uskoisin, koska ei mulla ole lähtökohtaisesti syytä epäillä päänsisäisiä tunteita. (Ja itse asiassa toisten tunteita voi tarkkailla aivosähkökuvauksilla) En mä epäile etteivätkö ihmiset kokisi yliluonnollisia asioita, mä epäilen että kokemus tapahtuu puhtaasti mielikuvituksessa ilman jumalien, henkien ym. vaikutusta.

"Kun kyselet mielestäni vähän hassuja"

Vähän vaikea tietää mitä tarkoitat, kun et antanut esimerkkiä hassusta kysymyksestä ja kertonut mikä siinä on hassua.

"niin en tiedä miten sinulle oikein tulisi vastata, kun mitkään vastaukset eivät tunnu sinulle kelpaavan"

Ainakin siihen useimmin esittämäni kysymykseen riittää ihan vaan kyllä tai ei, kuten olen lukuisia kertoja huomauttanut. Kysymyksiin vastaaminen helpottuu, jos vaivaudut lukemaan kysymykset.

"ja väännät vastauksiani vielä aivan solmuun."

Vastaa sitten suoraan ja yksiselitteisesti niin että en joudu arvailemaan mitä vihjailuillasi tarkoitat tai arvailemaan vastasiko lainkaan.

Yritetään jälleen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

Lue lisää

Itse lähden siitä liikkeelle, että täytyyhän tässä olemassa olossamme olla jokin järki takana, ei tämä kaikki millään voi olla pelkkää sattumaa, se tuntuu mielestäni aivan älyttömältä. Emme me ole mitään biologisia robottejakaan, vaan sielullisia, tuntevia olentoja, vai oletko sitä mieltä, että kaikki on vaan sattumaa, ja olemme vain biologisia robotteja?

Johan totesin, että kohdallani synteesini toimii, eikä minulla ole ristiriitoja minkään asian suhteen, en tarvitse mitään todistusta mistään. Sinä totesit, että et voi pitää Jumalaa/korkeampaa voimaa mahdollisina, koska kokemuksesi osoittavat, ettei sellaisia voi olla olemassa, eli sinäkin nojaat kokemukseesi. Miten haluaisit Jumalan osoittavan sinulle olemassa olosi, että olisit tyytyväinen?

Tiedät varsin hyvin vaativasi mahdottomia, että minä voisin todistaa synteesini totuuden mukaiseksi, joten kysymyksesi on vähän samaa luokkaa, kuin se, voiko Jumala tukistaa kaljua miestä?

Minulla on yksi lyhyt telepatiakokemus, kun olin hypotermiassa, naisääni alkoi antaa minulle neuvoja, vaikka ketään ei näkynyt missään. Jumala se ei ollut, enkelinä sitä olisi voinut joku ehkä pitää, henkiolento joka tapauksessa. Kokemus kesti jonkin aikaa, kunnes katosi. Mulla on siis ollut yleensä vain negatiivisia kokemuksia hengistä, yli 30 vuotta sitten olin lähellä kuolla, kun henkiolento lähti voimalla minusta, nauraen samalla hirvittävää naurua, nauru tuli suuni kautta, mutta minä se en ollut, joka nauroi. Olin kaatunut maahan, ja sydämeni oli pysähtynyt, minut onneksi elvytettiin. Tämä kokemus antoi minulle lopullisen todistuksen siitä, että näitä henkiä on olemassa, ja tästä on siis jo yli 30 vuotta aikaa. Onneksi nämä kokemukset ovat harvinaisia, mutta niitä on ollut kuitenkin ihan tarpeeksi, että olen vakuuttunut tämän ilmiön olemassa olosta.

Ei näihin kysymyksiin voi vastata yksiselitteisesti kyllä, tai ei. Enhän minäkään voi olla täysin varma näkemysteni oikeellisuudesta, luotan siihen missä on eniten järkeä, kuten esim. reinkarnaatioon, ja karman lakiin. Olen vain päivittänyt näitä ikivanhoja näkemyksiä tähän päivään paremmin sopiviksi.

Yrität siis ajaa minua koko ajan nurkkaan kyselemällä asioita, vaikka tiedät että kyselet mahdottomia, kokemuksiani en voi tietenkään todistaa mitenkään, miten voisin todistaa sen, että olin tosiaankin hetken telepaattisesti yhteydessä jonkin laiseen henkeen? En tosin itse kysynyt mitään, kuuntelin vain niitä neuvoja, joita sain. Sinä leimaat tietenkin kokemukseni harhaisiksi, luonnollisesti, koska et voi hyväksyä sitä, että tällaiset ilmiöt voisivat millään olla todellisia. Ne kuitenkin ovat, vaikka kuinka vänkäisit vastaan.

Missä sitten on mielestäsi eniten järkeä?

Kaikesta päätellen siinä, että olemme vain niitä bioloisia robotteja, joiden tietoisuus sammuu, kun virta kytketään pois?

Tuollainen näkemys voi vaan helposti johtaa kyynisyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Itse lähden siitä liikkeelle, että täytyyhän tässä olemassa olossamme olla jokin järki takana, ei tämä kaikki millään voi olla pelkkää sattumaa, se tuntuu mielestäni aivan älyttömältä. Emme me ole mitään biologisia robottejakaan, vaan sielullisia, tuntevia olentoja, vai oletko sitä mieltä, että kaikki on vaan sattumaa, ja olemme vain biologisia robotteja?

Johan totesin, että kohdallani synteesini toimii, eikä minulla ole ristiriitoja minkään asian suhteen, en tarvitse mitään todistusta mistään. Sinä totesit, että et voi pitää Jumalaa/korkeampaa voimaa mahdollisina, koska kokemuksesi osoittavat, ettei sellaisia voi olla olemassa, eli sinäkin nojaat kokemukseesi. Miten haluaisit Jumalan osoittavan sinulle olemassa olosi, että olisit tyytyväinen?

Tiedät varsin hyvin vaativasi mahdottomia, että minä voisin todistaa synteesini totuuden mukaiseksi, joten kysymyksesi on vähän samaa luokkaa, kuin se, voiko Jumala tukistaa kaljua miestä?

Minulla on yksi lyhyt telepatiakokemus, kun olin hypotermiassa, naisääni alkoi antaa minulle neuvoja, vaikka ketään ei näkynyt missään. Jumala se ei ollut, enkelinä sitä olisi voinut joku ehkä pitää, henkiolento joka tapauksessa. Kokemus kesti jonkin aikaa, kunnes katosi. Mulla on siis ollut yleensä vain negatiivisia kokemuksia hengistä, yli 30 vuotta sitten olin lähellä kuolla, kun henkiolento lähti voimalla minusta, nauraen samalla hirvittävää naurua, nauru tuli suuni kautta, mutta minä se en ollut, joka nauroi. Olin kaatunut maahan, ja sydämeni oli pysähtynyt, minut onneksi elvytettiin. Tämä kokemus antoi minulle lopullisen todistuksen siitä, että näitä henkiä on olemassa, ja tästä on siis jo yli 30 vuotta aikaa. Onneksi nämä kokemukset ovat harvinaisia, mutta niitä on ollut kuitenkin ihan tarpeeksi, että olen vakuuttunut tämän ilmiön olemassa olosta.

Ei näihin kysymyksiin voi vastata yksiselitteisesti kyllä, tai ei. Enhän minäkään voi olla täysin varma näkemysteni oikeellisuudesta, luotan siihen missä on eniten järkeä, kuten esim. reinkarnaatioon, ja karman lakiin. Olen vain päivittänyt näitä ikivanhoja näkemyksiä tähän päivään paremmin sopiviksi.

Yrität siis ajaa minua koko ajan nurkkaan kyselemällä asioita, vaikka tiedät että kyselet mahdottomia, kokemuksiani en voi tietenkään todistaa mitenkään, miten voisin todistaa sen, että olin tosiaankin hetken telepaattisesti yhteydessä jonkin laiseen henkeen? En tosin itse kysynyt mitään, kuuntelin vain niitä neuvoja, joita sain. Sinä leimaat tietenkin kokemukseni harhaisiksi, luonnollisesti, koska et voi hyväksyä sitä, että tällaiset ilmiöt voisivat millään olla todellisia. Ne kuitenkin ovat, vaikka kuinka vänkäisit vastaan.

Missä sitten on mielestäsi eniten järkeä?

Kaikesta päätellen siinä, että olemme vain niitä bioloisia robotteja, joiden tietoisuus sammuu, kun virta kytketään pois?

Tuollainen näkemys voi vaan helposti johtaa kyynisyyteen.

Lue lisää

"Emme me ole mitään biologisia robottejakaan, vaan sielullisia, tuntevia olentoja, vai oletko sitä mieltä, että kaikki on vaan sattumaa, ja olemme vain biologisia robotteja?"

Emme ole sattumaa. Miksi luulisin niin? Emmekä ole biologisia robotteja, vaan itsensä ajattelevia olentoja. Toki materiasta irrallisena sieluun en usko.

"Johan totesin, että kohdallani synteesini toimii, eikä minulla ole ristiriitoja minkään asian suhteen, en tarvitse mitään todistusta mistään."

Niin. En ymmärrät miksi näet tarpeelliseksi toistella asiaa.

"Jumalaa/korkeampaa voimaa mahdollisina, koska kokemuksesi osoittavat, ettei sellaisia voi olla olemassa, eli sinäkin nojaat kokemukseesi."

Lue mitä kirjoitan: uskon puutteeni johtuu uskosta riippumattomien todisteiden puutteesta. Ja sen lisäksi kokemukseni osoittaa , ettei uskoville ole tarjota todisteita. Olisiko se muuten niin kamalaa siteerata viestini kohtaa, jota kommentoit?

"Miten haluaisit Jumalan osoittavan sinulle olemassa olosi, että olisit tyytyväinen?"

Objektiivisesti todennettavalla tavalla. Esim. vaikka telepatialla, jos on keino tarkistaa kokemuksen todenperäisyys.
Eikä minkään jumalan tarvitse minulle henkilökohtaisesti osoittaa olemassaoloaan. Riittää että joku ihminen toimittaa todisteet. Oikeat todisteet kun ovat siitä hauskoja, että ne voi jakaa toisille.

"Tiedät varsin hyvin vaativasi mahdottomia, että minä voisin todistaa synteesini totuuden mukaiseksi, joten kysymyksesi on vähän samaa luokkaa, kuin se, voiko Jumala tukistaa kaljua miestä?"

Niin, eli sinulla ei ole mitään uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa, onko synteesit oikeassa? Sinulla ei siis ole mitään uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa, että telepatiakokemuksesi oli telepatiaa?

"Ei näihin kysymyksiin voi vastata yksiselitteisesti kyllä, tai ei."

Mihin kysymyksiin? Ainakin kysymykseen siitä, onko sinulla uskostasi riippumatonta / objektiivista keinoa tarkistaa synteesisi, kokemustesi ym. paikkansapitävyys ei ole mahdotonta vastata kyllä-ei -akselilla. Sinulla joko on sellainen keino tai ei.

"Yrität siis ajaa minua koko ajan nurkkaan kyselemällä asioita, vaikka tiedät että kyselet mahdottomia, kokemuksiani en voi tietenkään todistaa mitenkään, miten voisin todistaa sen, että olin tosiaankin hetken telepaattisesti yhteydessä jonkin laiseen henkeen?"

No jos sinulla ei ole keinoa tarkistaa uskomustesi paikkansapitävyyttä, niin mikset suoraan ja kiertelemättä sano "ei"? Itse ajat itsesi nurkkaan kieltäytymällä vastaamasta kysymykseen. Jos uskosi perusteisiin liittyvä kysymys todella saa sinut ajetuksi nurkkaan, niin se antaa kovasti vaikutelman että uskosi ei olisikaan niin vakaalla pohjalla kuin vakuuttelet. Vastaava kysymys on muuten yleensä aivan ylivoimainen vastata muillakin uskoville.

"koska et voi hyväksyä sitä, että tällaiset ilmiöt voisivat millään olla todellisia."

Totta kai voin hyväksyä: hyväksyn ne heti, kun jollakulla on tarjota niiden perusteeksi muutakin kuin sokeaa uskoa.

"Missä sitten on mielestäsi eniten järkeä?"

Siinä ettei usko perusteettomia väitteisiin ja siinä että vastaa suoraan ja kiertelemättä kysymyksiin.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Emme me ole mitään biologisia robottejakaan, vaan sielullisia, tuntevia olentoja, vai oletko sitä mieltä, että kaikki on vaan sattumaa, ja olemme vain biologisia robotteja?"

Emme ole sattumaa. Miksi luulisin niin? Emmekä ole biologisia robotteja, vaan itsensä ajattelevia olentoja. Toki materiasta irrallisena sieluun en usko.

"Johan totesin, että kohdallani synteesini toimii, eikä minulla ole ristiriitoja minkään asian suhteen, en tarvitse mitään todistusta mistään."

Niin. En ymmärrät miksi näet tarpeelliseksi toistella asiaa.

"Jumalaa/korkeampaa voimaa mahdollisina, koska kokemuksesi osoittavat, ettei sellaisia voi olla olemassa, eli sinäkin nojaat kokemukseesi."

Lue mitä kirjoitan: uskon puutteeni johtuu uskosta riippumattomien todisteiden puutteesta. Ja sen lisäksi kokemukseni osoittaa , ettei uskoville ole tarjota todisteita. Olisiko se muuten niin kamalaa siteerata viestini kohtaa, jota kommentoit?

"Miten haluaisit Jumalan osoittavan sinulle olemassa olosi, että olisit tyytyväinen?"

Objektiivisesti todennettavalla tavalla. Esim. vaikka telepatialla, jos on keino tarkistaa kokemuksen todenperäisyys.
Eikä minkään jumalan tarvitse minulle henkilökohtaisesti osoittaa olemassaoloaan. Riittää että joku ihminen toimittaa todisteet. Oikeat todisteet kun ovat siitä hauskoja, että ne voi jakaa toisille.

"Tiedät varsin hyvin vaativasi mahdottomia, että minä voisin todistaa synteesini totuuden mukaiseksi, joten kysymyksesi on vähän samaa luokkaa, kuin se, voiko Jumala tukistaa kaljua miestä?"

Niin, eli sinulla ei ole mitään uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa, onko synteesit oikeassa? Sinulla ei siis ole mitään uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa, että telepatiakokemuksesi oli telepatiaa?

"Ei näihin kysymyksiin voi vastata yksiselitteisesti kyllä, tai ei."

Mihin kysymyksiin? Ainakin kysymykseen siitä, onko sinulla uskostasi riippumatonta / objektiivista keinoa tarkistaa synteesisi, kokemustesi ym. paikkansapitävyys ei ole mahdotonta vastata kyllä-ei -akselilla. Sinulla joko on sellainen keino tai ei.

"Yrität siis ajaa minua koko ajan nurkkaan kyselemällä asioita, vaikka tiedät että kyselet mahdottomia, kokemuksiani en voi tietenkään todistaa mitenkään, miten voisin todistaa sen, että olin tosiaankin hetken telepaattisesti yhteydessä jonkin laiseen henkeen?"

No jos sinulla ei ole keinoa tarkistaa uskomustesi paikkansapitävyyttä, niin mikset suoraan ja kiertelemättä sano "ei"? Itse ajat itsesi nurkkaan kieltäytymällä vastaamasta kysymykseen. Jos uskosi perusteisiin liittyvä kysymys todella saa sinut ajetuksi nurkkaan, niin se antaa kovasti vaikutelman että uskosi ei olisikaan niin vakaalla pohjalla kuin vakuuttelet. Vastaava kysymys on muuten yleensä aivan ylivoimainen vastata muillakin uskoville.

"koska et voi hyväksyä sitä, että tällaiset ilmiöt voisivat millään olla todellisia."

Totta kai voin hyväksyä: hyväksyn ne heti, kun jollakulla on tarjota niiden perusteeksi muutakin kuin sokeaa uskoa.

"Missä sitten on mielestäsi eniten järkeä?"

Siinä ettei usko perusteettomia väitteisiin ja siinä että vastaa suoraan ja kiertelemättä kysymyksiin.

Lue lisää

Kun me keskustelemme nyt ns. mysteereistä, jotka juuri siksi ovat mysteereitä, ettei niitä voi oikein muille mitenkään todistella, jos keskustelisimme konkreettisista asioista, niin asia olisi tietenkin toisin. Kun me joudumme vaan olemaan lähinnä niiden kokemusten varassa, emmekä missään koelaboratoriossa.

Eli et usko tietoisuutemme olevan oikeasti materiasta riippumaton, vaan se sammuu, kun lakkaamme hengittämästä, ja aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa, joudun väkisinkin tarkentamaan kysymyksiäni, kun annat ympäripyöreitä vastauksia, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitat. Minulle on selvää, että tietoisuus jatkaa olemassa oloaan, vaikka ruumis kuolee.

Minulle riittää todisteeksi tämän maailman monimuotoisuus, tieteet, taiteet, sun muut, että täytyy olla jotain meitä suurempaa, jonkinlainen ns. korkeampi voima, Jumala on huono sana kuvaamaan sitä, koska ihmiset alkavat heti saada siitä kaikenlaisia käsityksiä, ja osa näkee suorastaan punaista sen sanan kohdalla. Ihmiset kokevat Jumalan inhimilliseksi, joka suuttuu ja rankaisee meitä, eli kokevat Jumalan olevan kosminen Hitler, mikä on tietenkin aivan väärä kuva. Miten itse koet, näetkö Jumalan kosmisen Hitlerinä, jos Jumala on olemassa. Niin kuin aiemmin kirjoitin, elämme epätäydellisessä maailmassa, mutta koen sen vain mielenkiintoisena, ja mielekkäänä, eikä se häiritse minua, kauheitakin asioita välillä tapahtuu, mutta niihin ei pidä liikaa kiinnittää huomiota, jos niitä ei tapahtuisi ollenkaan niin se vasta olisi erikoista, Ihminen koko ajan yrittää kuitenkin parantaa tätä epätäydellistä maailmaa. Pahojen asioiden tapahtumista on vaikea kokonaan estää tapahtumasta, materiassa oleminen on alituista vaaraa.

Sinulle ei siis riitä todisteeksi ns. korkeammasta voimasta tämän maailman ihmeellisyydet?

Haluaisit ilmeisesti elää täydellisessä maailmassa, jotta voisit pitää sitä olemassa olevana?

Epätäydellinen maailma on sinusta siis todiste Jumalan olemattomuudelle.

Jos telepaattiset kykyni tästä vielä paranevat, niin lupaan mennä laboratorioon tutkittavaksi. Taitaa vaan olla niin, että nämä ilmiöt tapahtuvat täysin spontaanisti, eikä niitä voi keinotekoisesti aiheuttaa. Henget harvoin ilmaiset itsensä näin suoraan, koska voisivat sekoittaa jonkinlaisen aika-avaruus jatkumon. Eikös siinä jotenkin näin tulisi käymään? On täysin ymmärrettävää, että henget eivät ala sekoittamaan tätä maailmaa?

Haluat konkreettisen yhteyden Jumalaan, mutta et ymmärrä, että se tosiaankin aika suurella varmuudella sekoittaisi vain asiat. Olisit valmis vaikka sekoamaan, kunhan saisit varmuuden? Enpä oikein usko, että oikeasti haluat kontaktia? Riskit on liian suuret.

Haluat vaan saada asiaan varmistuksen, koska epävarmuus on inhottavaa?

Mitä sä sillä tiedolla edes tekisit, jos Jumala ilmestyisi, vaikka henki ei materialisoidu, ei edes Jumala. Telepatiakin riittäisi, mutta mistä hitosta sä silloin voisit olla varma, että et koe harhoja, kyselisit kaikenlaista varmaankin, ja tsekkaisit pitääkö vastauksen paikkansa? Henget muuten tietää melkoisesti kaikenlaista, osaavat puhua jopa kaikilla kielillä, ne tietävät reaaliajassa mitä tapahtuu kaikkialla.

Yritän selittää, mutta et ymmärrä, vaan jatkat jankkaamista, minulle siis tämän maailman ihmeellisyys todistaa aika paljon mahdollisesta Jumalastakin, vaikka maailmamme epätäydellinen onkin, koska se antaa meille mahdollisuuden oppia, kehittää sitä vähemmän epätäydelliseksi, ja samalla itseämmekin vähemmän epätäydelliseksi, koska olemmehan mekin epätäydellisiä, vai mitä mieltä siitä olet?

Etkä edelleenkään hyväksy kokemusta todisteena, vaan se pitäisi pystyä toistamaan laboratoriossa, että voisit siihen uskoa, tai eihän silloin tarvitsisi enää uskoa, koska tietäisi asian. Sokea uskoniko aiheuttaa mulle outoja juttuja?

Kun en edelleenkään ole mikään uskovainen, on mulla muutama ns. kielillä puhuminenkin, spontaanisti olen joskus sanonut jotain vieraalla kielellä, mutta vain sanan tai pari. Ehkä henget vaan leikkii kanssani. Kun reinkarnaatio on totta, niin mulla on yksi kaveri, joka saattoi olla natsi edellisessä elämässään, ja kerran kätellessämme suustani tuli täysin spontaanisti samalla saksaksi "Danke schön". Mä mietin ihmisten edellisiä elämiä, ja niiden karmaa, ja sen perusteella en yhtään ihmettele miksi näitä outoja asioita tapahtuu. On vaan hyvä, ettemme tiedä ihmisten edellisiä elämiä, tästä elämästä voi kyllä päätellä niistäkin jotain.

Mihinkään ei pidä uskoa sokeasti, enkä koe uskovani sokeasti, koska salapoliisin työssäni on ehdoton sääntö, että mihinkään ei pidä uskoa sokeasti.

Itsestään selviä juttuja, jos vähänkin tietää salapoliisin työstä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun me keskustelemme nyt ns. mysteereistä, jotka juuri siksi ovat mysteereitä, ettei niitä voi oikein muille mitenkään todistella, jos keskustelisimme konkreettisista asioista, niin asia olisi tietenkin toisin. Kun me joudumme vaan olemaan lähinnä niiden kokemusten varassa, emmekä missään koelaboratoriossa.

Eli et usko tietoisuutemme olevan oikeasti materiasta riippumaton, vaan se sammuu, kun lakkaamme hengittämästä, ja aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa, joudun väkisinkin tarkentamaan kysymyksiäni, kun annat ympäripyöreitä vastauksia, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitat. Minulle on selvää, että tietoisuus jatkaa olemassa oloaan, vaikka ruumis kuolee.

Minulle riittää todisteeksi tämän maailman monimuotoisuus, tieteet, taiteet, sun muut, että täytyy olla jotain meitä suurempaa, jonkinlainen ns. korkeampi voima, Jumala on huono sana kuvaamaan sitä, koska ihmiset alkavat heti saada siitä kaikenlaisia käsityksiä, ja osa näkee suorastaan punaista sen sanan kohdalla. Ihmiset kokevat Jumalan inhimilliseksi, joka suuttuu ja rankaisee meitä, eli kokevat Jumalan olevan kosminen Hitler, mikä on tietenkin aivan väärä kuva. Miten itse koet, näetkö Jumalan kosmisen Hitlerinä, jos Jumala on olemassa. Niin kuin aiemmin kirjoitin, elämme epätäydellisessä maailmassa, mutta koen sen vain mielenkiintoisena, ja mielekkäänä, eikä se häiritse minua, kauheitakin asioita välillä tapahtuu, mutta niihin ei pidä liikaa kiinnittää huomiota, jos niitä ei tapahtuisi ollenkaan niin se vasta olisi erikoista, Ihminen koko ajan yrittää kuitenkin parantaa tätä epätäydellistä maailmaa. Pahojen asioiden tapahtumista on vaikea kokonaan estää tapahtumasta, materiassa oleminen on alituista vaaraa.

Sinulle ei siis riitä todisteeksi ns. korkeammasta voimasta tämän maailman ihmeellisyydet?

Haluaisit ilmeisesti elää täydellisessä maailmassa, jotta voisit pitää sitä olemassa olevana?

Epätäydellinen maailma on sinusta siis todiste Jumalan olemattomuudelle.

Jos telepaattiset kykyni tästä vielä paranevat, niin lupaan mennä laboratorioon tutkittavaksi. Taitaa vaan olla niin, että nämä ilmiöt tapahtuvat täysin spontaanisti, eikä niitä voi keinotekoisesti aiheuttaa. Henget harvoin ilmaiset itsensä näin suoraan, koska voisivat sekoittaa jonkinlaisen aika-avaruus jatkumon. Eikös siinä jotenkin näin tulisi käymään? On täysin ymmärrettävää, että henget eivät ala sekoittamaan tätä maailmaa?

Haluat konkreettisen yhteyden Jumalaan, mutta et ymmärrä, että se tosiaankin aika suurella varmuudella sekoittaisi vain asiat. Olisit valmis vaikka sekoamaan, kunhan saisit varmuuden? Enpä oikein usko, että oikeasti haluat kontaktia? Riskit on liian suuret.

Haluat vaan saada asiaan varmistuksen, koska epävarmuus on inhottavaa?

Mitä sä sillä tiedolla edes tekisit, jos Jumala ilmestyisi, vaikka henki ei materialisoidu, ei edes Jumala. Telepatiakin riittäisi, mutta mistä hitosta sä silloin voisit olla varma, että et koe harhoja, kyselisit kaikenlaista varmaankin, ja tsekkaisit pitääkö vastauksen paikkansa? Henget muuten tietää melkoisesti kaikenlaista, osaavat puhua jopa kaikilla kielillä, ne tietävät reaaliajassa mitä tapahtuu kaikkialla.

Yritän selittää, mutta et ymmärrä, vaan jatkat jankkaamista, minulle siis tämän maailman ihmeellisyys todistaa aika paljon mahdollisesta Jumalastakin, vaikka maailmamme epätäydellinen onkin, koska se antaa meille mahdollisuuden oppia, kehittää sitä vähemmän epätäydelliseksi, ja samalla itseämmekin vähemmän epätäydelliseksi, koska olemmehan mekin epätäydellisiä, vai mitä mieltä siitä olet?

Etkä edelleenkään hyväksy kokemusta todisteena, vaan se pitäisi pystyä toistamaan laboratoriossa, että voisit siihen uskoa, tai eihän silloin tarvitsisi enää uskoa, koska tietäisi asian. Sokea uskoniko aiheuttaa mulle outoja juttuja?

Kun en edelleenkään ole mikään uskovainen, on mulla muutama ns. kielillä puhuminenkin, spontaanisti olen joskus sanonut jotain vieraalla kielellä, mutta vain sanan tai pari. Ehkä henget vaan leikkii kanssani. Kun reinkarnaatio on totta, niin mulla on yksi kaveri, joka saattoi olla natsi edellisessä elämässään, ja kerran kätellessämme suustani tuli täysin spontaanisti samalla saksaksi "Danke schön". Mä mietin ihmisten edellisiä elämiä, ja niiden karmaa, ja sen perusteella en yhtään ihmettele miksi näitä outoja asioita tapahtuu. On vaan hyvä, ettemme tiedä ihmisten edellisiä elämiä, tästä elämästä voi kyllä päätellä niistäkin jotain.

Mihinkään ei pidä uskoa sokeasti, enkä koe uskovani sokeasti, koska salapoliisin työssäni on ehdoton sääntö, että mihinkään ei pidä uskoa sokeasti.

Itsestään selviä juttuja, jos vähänkin tietää salapoliisin työstä.

Lue lisää

” Kun me keskustelemme nyt ns. mysteereistä, jotka juuri siksi ovat mysteereitä, ettei niitä voi oikein muille mitenkään todistella, jos keskustelisimme konkreettisista asioista, niin asia olisi tietenkin toisin.”

Kuitenkin väität että ovat oikeasti olemassaolovia asioita ja ne vaikuttavat maailmassa.

”Eli et usko tietoisuutemme olevan oikeasti materiasta riippumaton, vaan se sammuu, kun lakkaamme hengittämästä, ja aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa”

En usko. Kyllä se sammuu.

”joudun väkisinkin tarkentamaan kysymyksiäni, kun annat ympäripyöreitä vastauksia, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitat.”

Missä olen tähän syyllistynyt? Ainakin kysymykseen siitä ollaanko mun mielestä sattumalta syntyneitä biologisia robotteja, annoin täysin selkeän kielteisen vastauksen. Ja lisäsin että materiasta irralliseen sieluun en usko. Jos haluat vastauksen siihen, pidänkö tietoisuutta materiasta riippumattomata, kysy sitten sitä, äläkä sitä, pidänkö ihmisiä biologisina robotteina.

” Miten itse koet, näetkö Jumalan kosmisen Hitlerinä, jos Jumala on olemassa.”
Sehän riippuisi täysin siitä, millainen tuo jumala olisi. Toki kaikkivaltias jumala (johon Jumalalla isolla Jiillä yleensä viitataan) on kosminen Hitler.

” Sinulle ei siis riitä todisteeksi ns. korkeammasta voimasta tämän maailman ihmeellisyydet?”

Ei, koska ensinnäkin se, mitä pidetään ihmeellisenä on täysin riippuvaista ihmisistä. Ja toiseksi: mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

” Haluaisit ilmeisesti elää täydellisessä maailmassa, jotta voisit pitää sitä olemassa olevana?”

Ei, vaan mä voin pitää korkeampia voimia todellisena, jos niistä on uskosta riippumatonta näyttöä.

”Epätäydellinen maailma on sinusta siis todiste Jumalan olemattomuudelle.”

Ei, sillä asioiden olemattomuutta ei voi todistaa, ainoastaan olevuuden. Sen sijaan uskosta riippumattoman näytön puute on peruste olla uskomatta Jumalaan.

” Eikös siinä jotenkin näin tulisi käymään?”

En näe miksi noin kävisi.

”On täysin ymmärrettävää, että henget eivät ala sekoittamaan tätä maailmaa?”

Toisaalta vakuuttelet, että henget vaikuttavat tässä maailmassa, ja toisaalta yrität vakuutella että eivät.

”Haluat konkreettisen yhteyden Jumalaan”

En halua. Jotta voisin haluta sitä, minun pitäisi ensin uskoa että on Jumala, johon tuon yhteyden voisi saada. Ja edelleen, mulle riittää jonkun toisen tarjoamata uskosta riippumattomat todisteet, ei minkään jumalan tarvitse esittäytyä mulle. Onko liikaa pyydetty, että luet vastaukseni?

”Olisit valmis vaikka sekoamaan, kunhan saisit varmuuden?”

Olen valmis ottamaan riskin, koska en usko koko riskin olemassaoloon.

”Enpä oikein usko, että oikeasti haluat kontaktia?”

En niin, koska jotta voisin haluta sitä, mun pitäisi ensin uskoa Jumalaan.

” Haluat vaan saada asiaan varmistuksen, koska epävarmuus on inhottavaa?”

Mulla ei ole ongelmaa epävarmuuden kanssa, eikä mulla esim. ole tarvetta täyttää tiedon aukkoja aukkojen Jumalalla.
On täysin tavallista, että toisen esittämille väitteille kysytään perusteita. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

”Mitä sä sillä tiedolla edes tekisit”

Pitäisin tietoa itseisarvona.

”Telepatiakin riittäisi, mutta mistä hitosta sä silloin voisit olla varma, että et koe harhoja, kyselisit kaikenlaista varmaankin, ja tsekkaisit pitääkö vastauksen paikkansa?”

Kuten kirjoitin, telepatia riittäisi, JOS on keino tarkistaa kokemuksen todenperäisyys. Toistan itseäni: olisiko liikaa pyydetty, että vaivaudut lukemaan mitä vastaan?

” Yritän selittää, mutta et ymmärrä, vaan jatkat jankkaamista”

Kyllä mä ymmärrän sun väitteet, mutta ne eivät ole vastaus siihen mitä olen kysynyt. Mä en ole kysynyt mikä riittää sinulle. Jos minun jankkaamisen turhauttaa sinua, niin mikset lopeta sitä vastaamalla kysymykseen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

”vai mitä mieltä siitä olet?”

Mistä siitä? Siitä olemmeko epätäydellisiä (kyllä), siitä todistaako maailman ihmeellisyys Jumalasta (ei, kuten ylempänä selitin), siitä tarjoaako maailma mahdollisuuksia oppimiseen ym. (kyllä)?

”Sokea uskoniko aiheuttaa mulle outoja juttuja?”

En tiedä onko se syy vai seuraus. Eli oletko alkanut uskoa sokeasti kokemustesi olevan aitoja, vai onko sokea uskosi henkimaailmaan saanut sinut näkemään niiden vaikutusta kaikkialla.

Hyväksytkö sinä muuten kristittyjen (tai muiden) kokemukset helvetistä tai taivaasta todisteeksi siitä, ettei reinkarnaatio ole totta?

Michelarkangelo kirjoitti:

” Kun me keskustelemme nyt ns. mysteereistä, jotka juuri siksi ovat mysteereitä, ettei niitä voi oikein muille mitenkään todistella, jos keskustelisimme konkreettisista asioista, niin asia olisi tietenkin toisin.”

Kuitenkin väität että ovat oikeasti olemassaolovia asioita ja ne vaikuttavat maailmassa.

”Eli et usko tietoisuutemme olevan oikeasti materiasta riippumaton, vaan se sammuu, kun lakkaamme hengittämästä, ja aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa”

En usko. Kyllä se sammuu.

”joudun väkisinkin tarkentamaan kysymyksiäni, kun annat ympäripyöreitä vastauksia, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitat.”

Missä olen tähän syyllistynyt? Ainakin kysymykseen siitä ollaanko mun mielestä sattumalta syntyneitä biologisia robotteja, annoin täysin selkeän kielteisen vastauksen. Ja lisäsin että materiasta irralliseen sieluun en usko. Jos haluat vastauksen siihen, pidänkö tietoisuutta materiasta riippumattomata, kysy sitten sitä, äläkä sitä, pidänkö ihmisiä biologisina robotteina.

” Miten itse koet, näetkö Jumalan kosmisen Hitlerinä, jos Jumala on olemassa.”
Sehän riippuisi täysin siitä, millainen tuo jumala olisi. Toki kaikkivaltias jumala (johon Jumalalla isolla Jiillä yleensä viitataan) on kosminen Hitler.

” Sinulle ei siis riitä todisteeksi ns. korkeammasta voimasta tämän maailman ihmeellisyydet?”

Ei, koska ensinnäkin se, mitä pidetään ihmeellisenä on täysin riippuvaista ihmisistä. Ja toiseksi: mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

” Haluaisit ilmeisesti elää täydellisessä maailmassa, jotta voisit pitää sitä olemassa olevana?”

Ei, vaan mä voin pitää korkeampia voimia todellisena, jos niistä on uskosta riippumatonta näyttöä.

”Epätäydellinen maailma on sinusta siis todiste Jumalan olemattomuudelle.”

Ei, sillä asioiden olemattomuutta ei voi todistaa, ainoastaan olevuuden. Sen sijaan uskosta riippumattoman näytön puute on peruste olla uskomatta Jumalaan.

” Eikös siinä jotenkin näin tulisi käymään?”

En näe miksi noin kävisi.

”On täysin ymmärrettävää, että henget eivät ala sekoittamaan tätä maailmaa?”

Toisaalta vakuuttelet, että henget vaikuttavat tässä maailmassa, ja toisaalta yrität vakuutella että eivät.

”Haluat konkreettisen yhteyden Jumalaan”

En halua. Jotta voisin haluta sitä, minun pitäisi ensin uskoa että on Jumala, johon tuon yhteyden voisi saada. Ja edelleen, mulle riittää jonkun toisen tarjoamata uskosta riippumattomat todisteet, ei minkään jumalan tarvitse esittäytyä mulle. Onko liikaa pyydetty, että luet vastaukseni?

”Olisit valmis vaikka sekoamaan, kunhan saisit varmuuden?”

Olen valmis ottamaan riskin, koska en usko koko riskin olemassaoloon.

”Enpä oikein usko, että oikeasti haluat kontaktia?”

En niin, koska jotta voisin haluta sitä, mun pitäisi ensin uskoa Jumalaan.

” Haluat vaan saada asiaan varmistuksen, koska epävarmuus on inhottavaa?”

Mulla ei ole ongelmaa epävarmuuden kanssa, eikä mulla esim. ole tarvetta täyttää tiedon aukkoja aukkojen Jumalalla.
On täysin tavallista, että toisen esittämille väitteille kysytään perusteita. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

”Mitä sä sillä tiedolla edes tekisit”

Pitäisin tietoa itseisarvona.

”Telepatiakin riittäisi, mutta mistä hitosta sä silloin voisit olla varma, että et koe harhoja, kyselisit kaikenlaista varmaankin, ja tsekkaisit pitääkö vastauksen paikkansa?”

Kuten kirjoitin, telepatia riittäisi, JOS on keino tarkistaa kokemuksen todenperäisyys. Toistan itseäni: olisiko liikaa pyydetty, että vaivaudut lukemaan mitä vastaan?

” Yritän selittää, mutta et ymmärrä, vaan jatkat jankkaamista”

Kyllä mä ymmärrän sun väitteet, mutta ne eivät ole vastaus siihen mitä olen kysynyt. Mä en ole kysynyt mikä riittää sinulle. Jos minun jankkaamisen turhauttaa sinua, niin mikset lopeta sitä vastaamalla kysymykseen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

”vai mitä mieltä siitä olet?”

Mistä siitä? Siitä olemmeko epätäydellisiä (kyllä), siitä todistaako maailman ihmeellisyys Jumalasta (ei, kuten ylempänä selitin), siitä tarjoaako maailma mahdollisuuksia oppimiseen ym. (kyllä)?

”Sokea uskoniko aiheuttaa mulle outoja juttuja?”

En tiedä onko se syy vai seuraus. Eli oletko alkanut uskoa sokeasti kokemustesi olevan aitoja, vai onko sokea uskosi henkimaailmaan saanut sinut näkemään niiden vaikutusta kaikkialla.

Hyväksytkö sinä muuten kristittyjen (tai muiden) kokemukset helvetistä tai taivaasta todisteeksi siitä, ettei reinkarnaatio ole totta?

Lue lisää

Jep, sanoit kuitenkin että asia kiinnostaa, ja siksi kirjoitat tänne.

Pientä epäilyä siis ehkä ilmassa, että jätät mahdollisuuden auki, jotain ns. korkeampaa voimaa voi olla olemassa, mikä se sitten on, siihen ei ehkä epätäydellisen ihmisen ymmärrys riitä, ehkä se kuitenkin riittää meille tiedoksi, että tuo ns. korkeampi voima haluaa meille vain hyvää.

Olet varmuudella sitä mieltä, että Jumalaa ei ole olemassa, vaikka eihän kenelläkään sellaista varmuutta voi olla, ei ainakaan tässä maailmassa. Olet siis älyllisesti epärehellinen, väittäessäsi varmuudella tietäväsi, ettei mitään Jumalaa voi olla olemassa. Oikeasti olet vain agnostikko, kuten me kaikki muutkin täällä, ja se aloitus, jossa vitsailtiin ateistien olevan satuolentoja oli meikäläisen tekemä.

Ok, et usko tietoisuutta olevan ilman aivoja, näin oletinkin, tässä olemme jyrkästi eri mieltä. Oliko joku eläin, jolla ei ole varsinaisesti aivoja, jotain sellaista muistelen.

Eli, jos Jumala on olemassa, hänen täytyy olla kosminen Hitler, jos tästä maailmasta voi jotain sen luojasta päätellä. En itse usko varsinaisesti luomiseen, koska ei ole koskaan ollut alkua, tämäkin universumi on vain osa ikuista jatkumoa.

Asiat alkaa selvitä, vaikka tiesin kyllä suhtautumisesi etukäteen, aivan tyypillistä materialismia. Piti kuitenkin tarkistaa asia, jos jotain poikkeuksellista olisi, mutta ei ollut, juuri sitä minkä siis osasin jo etukäteen odottaakin. Ei siinä mitään, olet saanut nykyaikaisen koulutuksen, johon ei ns. henkimaailman jutut kuulu. Minäkin olen saanut ihan samanlaisen, omat vanhempani eivät usko Jumalaan, mutsini menettää heti hermonsa kaikesta ns. yliluonnollisesta. Minua asiat vaan sattuvat kiinnostamaan, koska kaikki outo on mielenkiintoista, ja materialismi on niin tylsää. Tiede on toki mielenkiintoista, se tosin ei ole sinänsä materialistinen asia, se vain tutkii materiaa, ottamatta sinänsä kantaa siihen onko materialistinen maailma ainoa olemassa oleva maailma, vai ei. Tieteellä ei tietenkään ole puolta, vaan sen pitää pysyä puolueettomana, sekään ei aina ole itsestään selvyys, tiedettäkin voidaan käyttää hyväksi jonkin agendan ajamiseksi. Eikös Neuvostoliitossa ollut ns. tieteellinen ateismi, ei vaan tainnut oikein toimia sekään?

Mysteereitä ei siis ole mielestäsi olemassakaan, jos niitä ei pystytä laboratoriossa tutkimaan, ja sitä kautta todentamaan? Kovat on vaatimukset, koska tiettyjä asioita ei meidän laboratorioissamme voida ehkä koskaan todentaa olemassa oleviksi, Jumala tuskin suostuu koekaniinin osaan. Ehkä pitäisi vaan myöntää tämä, ja hyväksyä se, että mitään 100% todistetta ei ole, eikä tule. Vain ihmisten kertomukset kokemuksistaan ovat se todiste, mikä on asiasta saatavissa. Ne pitää tietenkin miettiä, onko niissä järkeä, älyttömyydet eivät ainakaan vakuuta, omat kokemukseni ovat olleet selkeitä, niissä on samankaltaisuutta muiden ihmisten kokemuksien kanssa, mutta myös poikkeavuuksia. Kun en ole edes kovinkaan uskonnollinen, mutta kuitenkin kiinnostunut uskontoihin liittyvistä asioista. Tämä on varmaan tullut jo selväksi.

Edelleen vänkäät todisteita sille, että olen oikeilla jäljillä, vaikka tiedät etten voi mitenkään todistaa asioita. jotka eivät ole konkreettisia. Materialismi on tainnut viedä epäilysi liian pitkälle. Ainoastaan itselleen voi saada jostain todisteita. kun kyseessä on ei konkreettiset asiat.

Otat siis kovankin riskin vain saadaksesi todisteen, minä en ehkä ottaisi, enkä oikeastaan välitä tietämyksestäni, se on tavallaan sekä kirous, että siunaus.

Mitä se sinua siis hyödyttäisi, jos saisit varmuuden siitä, mitä se elämässäsi muuttaisi. tekisitkö jotain toisin?

Hyväksyn ihmisten kokemukset, jos ne eivät ole täysin älyttömiä. Jotkut huijaavat saadakseen sillä jotain hyötyä. Illuusioitakin on tietenkin olemassa, uskova ehkä kokee joskus sellaisen. koska se voi lohduttaa, jopa muuttuu elämän suunnan paremmaksi. Minun kokemukseni ovat olleet jossain määrin raskaitakin, ja olisi ehkä parempi, etten olisi niitä kokenut ollenkaan. mutta uteliaana otan asiat rennommin. Moni, joka on kokenut outoja juttuja ei ole ollut edes mikään uskovainen, en minäkään usko, ennen kuin koen, mieleni on kuitenkin aina avoin kaikelle.

Henget kyllä vaikuttavat täällä koettelemalla meitä, emme vain huomaa sitä. ja niitäkin tarvitaan, siksi ne ovat olemassa.

Michelarkangelo kirjoitti:

” Kun me keskustelemme nyt ns. mysteereistä, jotka juuri siksi ovat mysteereitä, ettei niitä voi oikein muille mitenkään todistella, jos keskustelisimme konkreettisista asioista, niin asia olisi tietenkin toisin.”

Kuitenkin väität että ovat oikeasti olemassaolovia asioita ja ne vaikuttavat maailmassa.

”Eli et usko tietoisuutemme olevan oikeasti materiasta riippumaton, vaan se sammuu, kun lakkaamme hengittämästä, ja aivosähkökäyrä näyttää suoraa viivaa”

En usko. Kyllä se sammuu.

”joudun väkisinkin tarkentamaan kysymyksiäni, kun annat ympäripyöreitä vastauksia, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitat.”

Missä olen tähän syyllistynyt? Ainakin kysymykseen siitä ollaanko mun mielestä sattumalta syntyneitä biologisia robotteja, annoin täysin selkeän kielteisen vastauksen. Ja lisäsin että materiasta irralliseen sieluun en usko. Jos haluat vastauksen siihen, pidänkö tietoisuutta materiasta riippumattomata, kysy sitten sitä, äläkä sitä, pidänkö ihmisiä biologisina robotteina.

” Miten itse koet, näetkö Jumalan kosmisen Hitlerinä, jos Jumala on olemassa.”
Sehän riippuisi täysin siitä, millainen tuo jumala olisi. Toki kaikkivaltias jumala (johon Jumalalla isolla Jiillä yleensä viitataan) on kosminen Hitler.

” Sinulle ei siis riitä todisteeksi ns. korkeammasta voimasta tämän maailman ihmeellisyydet?”

Ei, koska ensinnäkin se, mitä pidetään ihmeellisenä on täysin riippuvaista ihmisistä. Ja toiseksi: mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

” Haluaisit ilmeisesti elää täydellisessä maailmassa, jotta voisit pitää sitä olemassa olevana?”

Ei, vaan mä voin pitää korkeampia voimia todellisena, jos niistä on uskosta riippumatonta näyttöä.

”Epätäydellinen maailma on sinusta siis todiste Jumalan olemattomuudelle.”

Ei, sillä asioiden olemattomuutta ei voi todistaa, ainoastaan olevuuden. Sen sijaan uskosta riippumattoman näytön puute on peruste olla uskomatta Jumalaan.

” Eikös siinä jotenkin näin tulisi käymään?”

En näe miksi noin kävisi.

”On täysin ymmärrettävää, että henget eivät ala sekoittamaan tätä maailmaa?”

Toisaalta vakuuttelet, että henget vaikuttavat tässä maailmassa, ja toisaalta yrität vakuutella että eivät.

”Haluat konkreettisen yhteyden Jumalaan”

En halua. Jotta voisin haluta sitä, minun pitäisi ensin uskoa että on Jumala, johon tuon yhteyden voisi saada. Ja edelleen, mulle riittää jonkun toisen tarjoamata uskosta riippumattomat todisteet, ei minkään jumalan tarvitse esittäytyä mulle. Onko liikaa pyydetty, että luet vastaukseni?

”Olisit valmis vaikka sekoamaan, kunhan saisit varmuuden?”

Olen valmis ottamaan riskin, koska en usko koko riskin olemassaoloon.

”Enpä oikein usko, että oikeasti haluat kontaktia?”

En niin, koska jotta voisin haluta sitä, mun pitäisi ensin uskoa Jumalaan.

” Haluat vaan saada asiaan varmistuksen, koska epävarmuus on inhottavaa?”

Mulla ei ole ongelmaa epävarmuuden kanssa, eikä mulla esim. ole tarvetta täyttää tiedon aukkoja aukkojen Jumalalla.
On täysin tavallista, että toisen esittämille väitteille kysytään perusteita. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

”Mitä sä sillä tiedolla edes tekisit”

Pitäisin tietoa itseisarvona.

”Telepatiakin riittäisi, mutta mistä hitosta sä silloin voisit olla varma, että et koe harhoja, kyselisit kaikenlaista varmaankin, ja tsekkaisit pitääkö vastauksen paikkansa?”

Kuten kirjoitin, telepatia riittäisi, JOS on keino tarkistaa kokemuksen todenperäisyys. Toistan itseäni: olisiko liikaa pyydetty, että vaivaudut lukemaan mitä vastaan?

” Yritän selittää, mutta et ymmärrä, vaan jatkat jankkaamista”

Kyllä mä ymmärrän sun väitteet, mutta ne eivät ole vastaus siihen mitä olen kysynyt. Mä en ole kysynyt mikä riittää sinulle. Jos minun jankkaamisen turhauttaa sinua, niin mikset lopeta sitä vastaamalla kysymykseen:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

”vai mitä mieltä siitä olet?”

Mistä siitä? Siitä olemmeko epätäydellisiä (kyllä), siitä todistaako maailman ihmeellisyys Jumalasta (ei, kuten ylempänä selitin), siitä tarjoaako maailma mahdollisuuksia oppimiseen ym. (kyllä)?

”Sokea uskoniko aiheuttaa mulle outoja juttuja?”

En tiedä onko se syy vai seuraus. Eli oletko alkanut uskoa sokeasti kokemustesi olevan aitoja, vai onko sokea uskosi henkimaailmaan saanut sinut näkemään niiden vaikutusta kaikkialla.

Hyväksytkö sinä muuten kristittyjen (tai muiden) kokemukset helvetistä tai taivaasta todisteeksi siitä, ettei reinkarnaatio ole totta?

Lue lisää

Tuli mieleen vielä se. kun kirjoitin väsyneenä tuossa aiemmin, että uskovien taivas- tai helvettikokemuksissa ei ole pahemmin otettu kantaa reinkarnaatioon, nekin on tullut tietenkin tutkittua, aiemmin kirjoitin, että on olemassa niitä ns. hengen maailmoja, joten vastauksia annan, mutta sivuutat ne, ja alat jankata jostain yksittäisestä seikasta. Eben Alexander, ateistinen neurokirurgi koki tällaisen ns. hengen maailman kuolemanraja kokemuksessaan, ja alkoi sen jälkeen uskoa reinkarnaatioon, joten vihjeitä taas salapoliisin hommaan.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&t=44s

Sekä tämä tapaus kannattaa tsekata,

https://www.youtube.com/watch?v=-JrSi7rWWpM

Anonyymi kirjoitti:

Tuli mieleen vielä se. kun kirjoitin väsyneenä tuossa aiemmin, että uskovien taivas- tai helvettikokemuksissa ei ole pahemmin otettu kantaa reinkarnaatioon, nekin on tullut tietenkin tutkittua, aiemmin kirjoitin, että on olemassa niitä ns. hengen maailmoja, joten vastauksia annan, mutta sivuutat ne, ja alat jankata jostain yksittäisestä seikasta. Eben Alexander, ateistinen neurokirurgi koki tällaisen ns. hengen maailman kuolemanraja kokemuksessaan, ja alkoi sen jälkeen uskoa reinkarnaatioon, joten vihjeitä taas salapoliisin hommaan.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&t=44s

Sekä tämä tapaus kannattaa tsekata,

https://www.youtube.com/watch?v=-JrSi7rWWpM

Lue lisää

Suomalaisista muuten n. 15% prosenttia uskoo reinkarnaatioon, vaikka sitä ei täällä missään opeteta, he uskovat siihen siksi, että siinä on eniten järkeä. Hipit aikoinaan toi itämaisia uskomuksia, ja New Age jatkoi samalla linjalla mikä varmaankin selittää reinkarnaation suosion. Sehän on tavallaan vaarallinen uskomus, koska siinä kärsimys johtuu edellisten elämien synneistä, ja siksi on parempi, että ihmiset eivät siitä tiedä, koska he alkaisivat syytellä kärsiviä siitä, että ovat kärsimyksensä ansainneet. Itse en syrji, enkä syyttele ketään minkään perusteella, en edellisten elämien, en tämän elämän perusteella, koska minulla ei ole valtaa tuomita ketään mistään. Nämä ihmiset käyvät kovan koulun täällä kuitenkin läpi, ja kokevat asioita, joista muilla ei ole haisuakaan. Ketään ei pidä aliarvioida, vaikka tämä vaikuttaisi täysin kelvottomalta.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, sanoit kuitenkin että asia kiinnostaa, ja siksi kirjoitat tänne.

Pientä epäilyä siis ehkä ilmassa, että jätät mahdollisuuden auki, jotain ns. korkeampaa voimaa voi olla olemassa, mikä se sitten on, siihen ei ehkä epätäydellisen ihmisen ymmärrys riitä, ehkä se kuitenkin riittää meille tiedoksi, että tuo ns. korkeampi voima haluaa meille vain hyvää.

Olet varmuudella sitä mieltä, että Jumalaa ei ole olemassa, vaikka eihän kenelläkään sellaista varmuutta voi olla, ei ainakaan tässä maailmassa. Olet siis älyllisesti epärehellinen, väittäessäsi varmuudella tietäväsi, ettei mitään Jumalaa voi olla olemassa. Oikeasti olet vain agnostikko, kuten me kaikki muutkin täällä, ja se aloitus, jossa vitsailtiin ateistien olevan satuolentoja oli meikäläisen tekemä.

Ok, et usko tietoisuutta olevan ilman aivoja, näin oletinkin, tässä olemme jyrkästi eri mieltä. Oliko joku eläin, jolla ei ole varsinaisesti aivoja, jotain sellaista muistelen.

Eli, jos Jumala on olemassa, hänen täytyy olla kosminen Hitler, jos tästä maailmasta voi jotain sen luojasta päätellä. En itse usko varsinaisesti luomiseen, koska ei ole koskaan ollut alkua, tämäkin universumi on vain osa ikuista jatkumoa.

Asiat alkaa selvitä, vaikka tiesin kyllä suhtautumisesi etukäteen, aivan tyypillistä materialismia. Piti kuitenkin tarkistaa asia, jos jotain poikkeuksellista olisi, mutta ei ollut, juuri sitä minkä siis osasin jo etukäteen odottaakin. Ei siinä mitään, olet saanut nykyaikaisen koulutuksen, johon ei ns. henkimaailman jutut kuulu. Minäkin olen saanut ihan samanlaisen, omat vanhempani eivät usko Jumalaan, mutsini menettää heti hermonsa kaikesta ns. yliluonnollisesta. Minua asiat vaan sattuvat kiinnostamaan, koska kaikki outo on mielenkiintoista, ja materialismi on niin tylsää. Tiede on toki mielenkiintoista, se tosin ei ole sinänsä materialistinen asia, se vain tutkii materiaa, ottamatta sinänsä kantaa siihen onko materialistinen maailma ainoa olemassa oleva maailma, vai ei. Tieteellä ei tietenkään ole puolta, vaan sen pitää pysyä puolueettomana, sekään ei aina ole itsestään selvyys, tiedettäkin voidaan käyttää hyväksi jonkin agendan ajamiseksi. Eikös Neuvostoliitossa ollut ns. tieteellinen ateismi, ei vaan tainnut oikein toimia sekään?

Mysteereitä ei siis ole mielestäsi olemassakaan, jos niitä ei pystytä laboratoriossa tutkimaan, ja sitä kautta todentamaan? Kovat on vaatimukset, koska tiettyjä asioita ei meidän laboratorioissamme voida ehkä koskaan todentaa olemassa oleviksi, Jumala tuskin suostuu koekaniinin osaan. Ehkä pitäisi vaan myöntää tämä, ja hyväksyä se, että mitään 100% todistetta ei ole, eikä tule. Vain ihmisten kertomukset kokemuksistaan ovat se todiste, mikä on asiasta saatavissa. Ne pitää tietenkin miettiä, onko niissä järkeä, älyttömyydet eivät ainakaan vakuuta, omat kokemukseni ovat olleet selkeitä, niissä on samankaltaisuutta muiden ihmisten kokemuksien kanssa, mutta myös poikkeavuuksia. Kun en ole edes kovinkaan uskonnollinen, mutta kuitenkin kiinnostunut uskontoihin liittyvistä asioista. Tämä on varmaan tullut jo selväksi.

Edelleen vänkäät todisteita sille, että olen oikeilla jäljillä, vaikka tiedät etten voi mitenkään todistaa asioita. jotka eivät ole konkreettisia. Materialismi on tainnut viedä epäilysi liian pitkälle. Ainoastaan itselleen voi saada jostain todisteita. kun kyseessä on ei konkreettiset asiat.

Otat siis kovankin riskin vain saadaksesi todisteen, minä en ehkä ottaisi, enkä oikeastaan välitä tietämyksestäni, se on tavallaan sekä kirous, että siunaus.

Mitä se sinua siis hyödyttäisi, jos saisit varmuuden siitä, mitä se elämässäsi muuttaisi. tekisitkö jotain toisin?

Hyväksyn ihmisten kokemukset, jos ne eivät ole täysin älyttömiä. Jotkut huijaavat saadakseen sillä jotain hyötyä. Illuusioitakin on tietenkin olemassa, uskova ehkä kokee joskus sellaisen. koska se voi lohduttaa, jopa muuttuu elämän suunnan paremmaksi. Minun kokemukseni ovat olleet jossain määrin raskaitakin, ja olisi ehkä parempi, etten olisi niitä kokenut ollenkaan. mutta uteliaana otan asiat rennommin. Moni, joka on kokenut outoja juttuja ei ole ollut edes mikään uskovainen, en minäkään usko, ennen kuin koen, mieleni on kuitenkin aina avoin kaikelle.

Henget kyllä vaikuttavat täällä koettelemalla meitä, emme vain huomaa sitä. ja niitäkin tarvitaan, siksi ne ovat olemassa.

Lue lisää

” Jep, sanoit kuitenkin että asia kiinnostaa, ja siksi kirjoitat tänne.”

Niin? Mä en nyt yhtään osaa arvata, mihin minun kirjoittamaani tuo kommenttisi liittyy. Onko se oikeasti ylivoimaisen vaikeaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

”Pientä epäilyä siis ehkä ilmassa, että jätät mahdollisuuden auki,”

Kyse ei ole pienestä eikä suuresta epäilysta, vaan yksinkertaisesti siitä, että uskon puutteni jumaliin on johtopäätös, ei dogmi. Mulla ei ole tällä hetkellä mitään syytä epäillä kantaani, mutta olen valmis muuttamaan sitä, jos tulee vastaan uutta tietoa (nimenomaan tietoa, ei uskomuksia, ei tyhjiä väitteitä).

”Olet varmuudella sitä mieltä, että Jumalaa ei ole olemassa, vaikka eihän kenelläkään sellaista varmuutta voi olla, ei ainakaan tässä maailmassa.”

Ei, vaan tiedän kyllä että on mahdollisuus että olen väärässä.

” Olet siis älyllisesti epärehellinen, väittäessäsi varmuudella tietäväsi, ettei mitään Jumalaa voi olla olemassa.”

Enhän mä noin väitä. Miksi keksit omiasi?

” Oikeasti olet vain agnostikko, kuten me kaikki muutkin täällä”

Niin, niin ole, koska en ole koskaan väittänyt, että Jumalan olemassaolemattomuudesta voi saada tietoa. Päinvastoin, olen selkeästi ilmaissut että asioiden olemattomuutta ei voi todistaa.

”ja se aloitus, jossa vitsailtiin ateistien olevan satuolentoja oli meikäläisen tekemä.”

Oliko se se aloitus, jossa aloittaja paljasti tietämättömyytensä käsitteista ”ateismi” ja ”agnosismi”? Ne kun eivät ole toisensa poissulkevia.

” Ok, et usko tietoisuutta olevan ilman aivoja, näin oletinkin, tässä olemme jyrkästi eri mieltä. Oliko joku eläin, jolla ei ole varsinaisesti aivoja, jotain sellaista muistelen.”

Tietoisuutta voi olla ilman aivoja, mutta materiasta irralliseen tietoisuuteen en usko.
Unohdit ketoa, että missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

”Ei siinä mitään, olet saanut nykyaikaisen koulutuksen, johon ei ns. henkimaailman jutut kuulu.”

Ei, tuo ei liity koulutukseeni, vaan siihen, että henkimaailmasta ei ole mitään uskosta riippumatonta näyttöä.

”Minäkin olen saanut ihan samanlaisen, omat vanhempani eivät usko Jumalaan, mutsini menettää heti hermonsa kaikesta ns. yliluonnollisesta.”

Jaa, mä olen saanut alaluokilla tunnustuksellista uskonopetusta ja olen käynyt rippikoulun ja ollut isosena ja uskonut nuorempana Jumalaan.

” Mysteereitä ei siis ole mielestäsi olemassakaan, jos niitä ei pystytä laboratoriossa tutkimaan, ja sitä kautta todentamaan?”

Arvoituksia on olemassa. Voihan myös mysteereitä uskonnollisessa mielessä olla olemassa, mutta niin kauan kuin niistä ei ole uskosta riippumatonta näyttöä, ei ole mitään perusteltua syytä uskoa niiden olemassaoloon. Mä en ole kertaakaan tässä keskustelussa puhunut laboratorioista.

” Vain ihmisten kertomukset kokemuksistaan ovat se todiste, mikä on asiasta saatavissa.”

Niin, ne ovat todiste kokemuksesta, ei siitä, että kokemus olisi jonkin jumalan tai hengen aiheuttama.

” Edelleen vänkäät todisteita sille, että olen oikeilla jäljillä, vaikka tiedät etten voi mitenkään todistaa asioita.”

Vänkään, koska et suostu vastaamaan suoraan ja kiertelemättä yksinkertaiseen kyllä-ei –kysymykseen. Lue mitä kysyn:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.
En tuossa pyydä sinua todistamaan mitään. En kysy tuossa ovatko päättelysi ym. sinulle riittäviä.

” Otat siis kovankin riskin vain saadaksesi todisteen”

En ota yhtään minkäänlaista riskiä, koska en usko koko riskin olemassaoloon.

” Mitä se sinua siis hyödyttäisi, jos saisit varmuuden siitä, mitä se elämässäsi muuttaisi. tekisitkö jotain toisin?”

En tiedä. Mutta kuten sanoin, tieto on minulle arvokasta itsessään.

”Eben Alexander, ateistinen neurokirurgi koki tällaisen ns. hengen maailman kuolemanraja kokemuksessaan, ja alkoi sen jälkeen uskoa reinkarnaatioon, joten vihjeitä taas salapoliisin hommaan.”

Enemmän vihjäitä antaisivat seuraavat seikat: Alexander on syyllistynyt työssään väärinkäytöksiin; vaikka hän on neurokirurgi, jonka pitäisi tasan tietää, mitä aivokuolema tarkoittaa, hän sekoittaa kooman ja aivokuoleman; hoitohenkilökunnan mukaan hän koko hallusinaatioita jo ennen koomaan nukutusta; lääketieteen ammattilaiset ovat löytäneet virheitä hänen kertomuksestaan. Nuo kaikki selvisivät parin minuutin googletuksella ja ne laittavat hänen kertomuksensa uskottavuuden aika huonoon valoon.

”Sekä tämä tapaus kannattaa tsekata”

Mikäs tässä oli niin tsekkaamisen arvoista? Tarina, jonka todenperäisyytta on mahdoton arvioida?

Unohdit vastata kysymykseen:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

Michelarkangelo kirjoitti:

Jos henkilö A väittää sinulle, että henkilö B on olemassa piiloutuneena, niin rikkooko henkilö B sinun vapaata tahtoasi, jos hän tulee esiin piilostaan ja saat varmuuden hänen olemassaolostaan?

"Edes Jumala ei saa kajota ihmisen vapaaseen tahtoon, se on ns. pyhä."

Et taida puhua siitä Jumalasta, jota Roomalaiskirjeessä kuvataan.

Lue lisää

Ei kukaan voi kieltää Jumalaa puuttumasta vapaaseen tahtoon, joka kuuluu persoonalle, mutta ei Hän sitä tee, koska silloin ihmisestä tulisi ohjelmoitu robotti. Jako Jumalan omaan valtakuntaan tai kadotukseen menevien kesken, tapahtuu vapaasti horjumattoman kuuliaisuuden hankkineitten ja Jeesuksen sovituksen, jostain kumman syystä, hylänneuden välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kukaan voi kieltää Jumalaa puuttumasta vapaaseen tahtoon, joka kuuluu persoonalle, mutta ei Hän sitä tee, koska silloin ihmisestä tulisi ohjelmoitu robotti. Jako Jumalan omaan valtakuntaan tai kadotukseen menevien kesken, tapahtuu vapaasti horjumattoman kuuliaisuuden hankkineitten ja Jeesuksen sovituksen, jostain kumman syystä, hylänneuden välillä.

Lue lisää

Kummallista, kommentoit viestiäni, joka koostuu kahdesta kysymyksestä, muttet vastaa kumpaankaan.

"mutta ei Hän sitä tee, koska silloin ihmisestä tulisi ohjelmoitu robotti."

Rikkoisiko Jumala ihmisten vapaata tahtoa, jos tekisi olemassaolonsa tiettäväksi?

Ja ilmeisesti sinäkään et usko siihen Jumalaan, jota Roomalaiskirjeessä kuvataan?

"Jako Jumalan omaan valtakuntaan tai kadotukseen menevien kesken, tapahtuu vapaasti horjumattoman kuuliaisuuden hankkineitten ja Jeesuksen sovituksen, jostain kumman syystä, hylänneuden välillä."

No okei, mulle sopii pelastus oikein hyvin. En tosin tippaakaan usko Jumalaan tai siihen että Jeesus pelastaa, mutta kyllä mä voin pelastuksen ottaa vastaan. Olenko siis pelastettu, vai onko sittenkin niin, että pelastuksen vastaanottaminen ei riitä yhtään mihinkään?

Michelarkangelo kirjoitti:

” Jep, sanoit kuitenkin että asia kiinnostaa, ja siksi kirjoitat tänne.”

Niin? Mä en nyt yhtään osaa arvata, mihin minun kirjoittamaani tuo kommenttisi liittyy. Onko se oikeasti ylivoimaisen vaikeaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

”Pientä epäilyä siis ehkä ilmassa, että jätät mahdollisuuden auki,”

Kyse ei ole pienestä eikä suuresta epäilysta, vaan yksinkertaisesti siitä, että uskon puutteni jumaliin on johtopäätös, ei dogmi. Mulla ei ole tällä hetkellä mitään syytä epäillä kantaani, mutta olen valmis muuttamaan sitä, jos tulee vastaan uutta tietoa (nimenomaan tietoa, ei uskomuksia, ei tyhjiä väitteitä).

”Olet varmuudella sitä mieltä, että Jumalaa ei ole olemassa, vaikka eihän kenelläkään sellaista varmuutta voi olla, ei ainakaan tässä maailmassa.”

Ei, vaan tiedän kyllä että on mahdollisuus että olen väärässä.

” Olet siis älyllisesti epärehellinen, väittäessäsi varmuudella tietäväsi, ettei mitään Jumalaa voi olla olemassa.”

Enhän mä noin väitä. Miksi keksit omiasi?

” Oikeasti olet vain agnostikko, kuten me kaikki muutkin täällä”

Niin, niin ole, koska en ole koskaan väittänyt, että Jumalan olemassaolemattomuudesta voi saada tietoa. Päinvastoin, olen selkeästi ilmaissut että asioiden olemattomuutta ei voi todistaa.

”ja se aloitus, jossa vitsailtiin ateistien olevan satuolentoja oli meikäläisen tekemä.”

Oliko se se aloitus, jossa aloittaja paljasti tietämättömyytensä käsitteista ”ateismi” ja ”agnosismi”? Ne kun eivät ole toisensa poissulkevia.

” Ok, et usko tietoisuutta olevan ilman aivoja, näin oletinkin, tässä olemme jyrkästi eri mieltä. Oliko joku eläin, jolla ei ole varsinaisesti aivoja, jotain sellaista muistelen.”

Tietoisuutta voi olla ilman aivoja, mutta materiasta irralliseen tietoisuuteen en usko.
Unohdit ketoa, että missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

”Ei siinä mitään, olet saanut nykyaikaisen koulutuksen, johon ei ns. henkimaailman jutut kuulu.”

Ei, tuo ei liity koulutukseeni, vaan siihen, että henkimaailmasta ei ole mitään uskosta riippumatonta näyttöä.

”Minäkin olen saanut ihan samanlaisen, omat vanhempani eivät usko Jumalaan, mutsini menettää heti hermonsa kaikesta ns. yliluonnollisesta.”

Jaa, mä olen saanut alaluokilla tunnustuksellista uskonopetusta ja olen käynyt rippikoulun ja ollut isosena ja uskonut nuorempana Jumalaan.

” Mysteereitä ei siis ole mielestäsi olemassakaan, jos niitä ei pystytä laboratoriossa tutkimaan, ja sitä kautta todentamaan?”

Arvoituksia on olemassa. Voihan myös mysteereitä uskonnollisessa mielessä olla olemassa, mutta niin kauan kuin niistä ei ole uskosta riippumatonta näyttöä, ei ole mitään perusteltua syytä uskoa niiden olemassaoloon. Mä en ole kertaakaan tässä keskustelussa puhunut laboratorioista.

” Vain ihmisten kertomukset kokemuksistaan ovat se todiste, mikä on asiasta saatavissa.”

Niin, ne ovat todiste kokemuksesta, ei siitä, että kokemus olisi jonkin jumalan tai hengen aiheuttama.

” Edelleen vänkäät todisteita sille, että olen oikeilla jäljillä, vaikka tiedät etten voi mitenkään todistaa asioita.”

Vänkään, koska et suostu vastaamaan suoraan ja kiertelemättä yksinkertaiseen kyllä-ei –kysymykseen. Lue mitä kysyn:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.
En tuossa pyydä sinua todistamaan mitään. En kysy tuossa ovatko päättelysi ym. sinulle riittäviä.

” Otat siis kovankin riskin vain saadaksesi todisteen”

En ota yhtään minkäänlaista riskiä, koska en usko koko riskin olemassaoloon.

” Mitä se sinua siis hyödyttäisi, jos saisit varmuuden siitä, mitä se elämässäsi muuttaisi. tekisitkö jotain toisin?”

En tiedä. Mutta kuten sanoin, tieto on minulle arvokasta itsessään.

”Eben Alexander, ateistinen neurokirurgi koki tällaisen ns. hengen maailman kuolemanraja kokemuksessaan, ja alkoi sen jälkeen uskoa reinkarnaatioon, joten vihjeitä taas salapoliisin hommaan.”

Enemmän vihjäitä antaisivat seuraavat seikat: Alexander on syyllistynyt työssään väärinkäytöksiin; vaikka hän on neurokirurgi, jonka pitäisi tasan tietää, mitä aivokuolema tarkoittaa, hän sekoittaa kooman ja aivokuoleman; hoitohenkilökunnan mukaan hän koko hallusinaatioita jo ennen koomaan nukutusta; lääketieteen ammattilaiset ovat löytäneet virheitä hänen kertomuksestaan. Nuo kaikki selvisivät parin minuutin googletuksella ja ne laittavat hänen kertomuksensa uskottavuuden aika huonoon valoon.

”Sekä tämä tapaus kannattaa tsekata”

Mikäs tässä oli niin tsekkaamisen arvoista? Tarina, jonka todenperäisyytta on mahdoton arvioida?

Unohdit vastata kysymykseen:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

Lue lisää

Sulla on jonkinlainen pettymys, tai katkeruus takanasi, uskoit joskus Jumalaan, mutta et usko enää, jotenkin sellaisen vaikutelman kirjoituksistasi aistii että kokemuksesi ovat olleet kovin negatiivisia. Tiukassa uskonnollisuudessa kasvaneet saattavat olla hyvin katkeria, itse kasvoin kaikkea muuta, kuin tiukkaa uskonnollisuutta sisältäneen lapsuuden, ja teini-iän. Hevimusiikki oli silloin teininä kova juttu, ja sitähän pidetään saatanallisena, mutta mielestäni se on vain viihdettä, joka ammentaa myös uskonnoista sanoituksiinsa. Rokkia on aina pidetty paheellisena, Beatleskin oli satanistista, ja osa lapsuuttani, vaikka kiinnostukseni musiikkia kohtaan alkoi vasta teini-iässä. En siis pidä itseäni aivopestynä, sen ajan heviä kuuntelen edelleenkin, ja pidän sitä parhaimpana rokkina mitä koskaan on tehty.

Mulla oli hyvin uskonnollinen opettaja, vanhapiika, joka jäi heti eläkkeelle, opetti meitä vain sen ekan luokan, ja sai minut kiinnostumaan näistä uskontojen jutuista. Uskoin Jumalaan, ja tapanani taisi olla iltaisin nukkumaan mennessäni "keskustella Jumalalle", höoöttää vaan kaikkea mitä lapsen elämään nyt kuuluu, tapa tais loppua aika pian, jos nyt muistan oikein. Riparit kävin, ja aika tavallinset sen ajan lapsen, ja nuoren kokemukset mitä uskontoon tulee. Parikymppisenä sitten alkoi reinkarnaatio tuntua järkevältä, Paul Bruntonin kirjoja löytyi kirjastoista, ja ne taisivat olla ensimmäisiä teoksia, joissa käsiteltiin uskontojen mysteereitä. Sitten alkoi reiluna pari kymppisenä tulla kokemuksia yliluonnollisesta, jotka vakuuttivat minut henkiolentojen olemassaolosta, Kokemukset ovat jatkuneet sen jälkeen aina silloin tällöin.

Ja olen päätellyt, että jos kerran on näitä ns. alemman tason henkiä, niin miksei ole myöskin ns. ylemmän tason henkiä, ja Jumalakin, joka on henki. jos päämäärämme on jumaluuden saavuttaminen, niin meitä kehityksessä paljon edellä olevia olentoja lienee lukematon määrä, me olemme pelkkiä aloittelijoita koko universumissa. Maailmankaikkeus on siis täynnä jumalia, onko sitten ns. ylijumalaa olemassa, onko sillä edes niin väliä?

Niin, onhan se parempi aina tietää, kuin joutua olemaan uskon varassa, ja jos olemme valmiita tietämään, niin ehkä saamme tietää, eikä enää uskoa tarvita, joten ihan hyvä tuo halusi saada tietää, kolkuttavalle avataan, ja etsivä löytää. Ehkä alat olla valmis, tai ehkä koko ihmiskunta alkaa olla valmis, koska paljastus Jumalan olemassa olosta kuuluu oikeastaan koko ihmiskunnalle, kun se vaan on siihen valmis, tai se, että maailmankaikkeus on täynnä jumalia, tai ehkä paremminkin jumalolentoja.

Jos ihmiskunta saisi tietää totuuden tästä kaikesta, niin varmaan kaikki muuttuisi, aiemmin ihmiskunta ei vain ole ollut siihen siis valmis, ja kehityksemme takia meidän on täytynyt elää tavallaan pimennossa. Meidän on pitänyt tehdä kokeiluja itsellämme, kuten sotia, ja muita vastaavia ikäviä asioita, jotta ymmärtäisimme tiettyjä asioita.

Jos joskus on tarvittu messiasta, niin nyt sellaisella olisi tilausta, kun olemme menettämässä kosketuksen pyhään, luontoon, ja omaan sisäiseen luontoomme. Maailma on kaaoksessa, kun vanhat rakenteet ovat alkaneet romahtaa, materialismi jyllää, ja siihen liittyvä kyynisyys ja pinnallisuus. Jos tässä ajassamme ei tapahdu jotain erikoista, niin ei sitten koskaan. Messias saattaa olla liian vanhanaikainen ratkaisu, edelliset tekivät jo tarpeeksi, joten ratkaisun täytyy tulla jotain muuta kautta, tai sitten tiede, ja teknologia koituvat pelastukseksemme. Tuntematonkin tekijä täytyy ottaa huomioon, koska epätodennäköisin on usein todennäköisin silloin, kun tarve muutokselle on suurin. Ehkä kontakti toiseen sivilisaatioon saattaisi olla sellainen.

Vastauksesi ovat vaan sellaisia, joista ei saa oikein tarkalleen selvää mitä tarkoitat, annat tietosanakirjamaisia vastauksia, joita joudun sitten itse täydentämään. Haluat olla oikeassa, ihmisellä voi olla pakkomielteinen halu olla koko ajan kaikessa oikeassa, en tiedä, jotenkin sellaisen vaikutelman olen jutuistasi saanut.

Voi mahoton sentään. pidätkö minua siis no, sanotaan sitten vaikka jumalolentona, kun kerran pitäisi sanoa, että kyllä, kaikki käsitykseni ovat täyttä totta, tarkistin niiden paikkaansa pitävyyden Aku Ankasta? Uskoisitko? Haluatko kenties nöyryyttää keskustelukumppaniasi, tai tehdä hänestä naurettavan?

Salapoliisin työni ei toki ole päättynyt, lopullista syyllistä ei ole vielä julistettu.

Niin kuin sanoin, osa huijaa ihmisiä, olen tietoinen Alexanderin saamasta kritiikistä, totta kai nyt tuollaiset jutut saavat kriitikot kirkumaan, varsinkin kun kyseessä on neurokirurgi. En ole tutustunut kritiikkiin sen kummemmin, ehkä hän huijaa, en ymmärrä mikä on hänen motiivinsa, ehkä raha, tai kuuluisuus, amerikkalaisista ei koskaan tiedä, ovat aika outoa porukkaa.

Et viitsi sitten katsoa sitä videota, joka kertoo pikkupojasta, joka muisti edellisen elämänsä lentäjänä? Olisi kiva tietää, mitä kritiikkiä siitä osaat sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Jumalan näkökulmasta sellaista kuin ihmisen `vapaa tahto´, ei ole olemassakaan, sillä jos Hän on kaikkitietävä, kuten sanotaan, niin Hän tiesi jo ennen kuin oli edes luonut ihmisen mitä jokainen ihminen, joka syntyy tulee tekemään elämänsä aikana. Sekunti sekunnilta. Jokaisen ajatuksen, jokaisen teon, jokaisen tunteen.

Jumalan näkökulmasta ihminen ei voi myöskään tehdä `parannusta´, koska Hän tietää jo etukäteen mitä ihminen tekee 63:n vuoden kuluttua syntymästään.

Lue lisää

Jumala voi tietääkin ennalta mutta ihminen itse ei, kun tekee valintojaan. Ne on kuitenkin hänen omia valintojaan, vaihtoehtoja on tarjolla eikä kukaan estä.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on jonkinlainen pettymys, tai katkeruus takanasi, uskoit joskus Jumalaan, mutta et usko enää, jotenkin sellaisen vaikutelman kirjoituksistasi aistii että kokemuksesi ovat olleet kovin negatiivisia. Tiukassa uskonnollisuudessa kasvaneet saattavat olla hyvin katkeria, itse kasvoin kaikkea muuta, kuin tiukkaa uskonnollisuutta sisältäneen lapsuuden, ja teini-iän. Hevimusiikki oli silloin teininä kova juttu, ja sitähän pidetään saatanallisena, mutta mielestäni se on vain viihdettä, joka ammentaa myös uskonnoista sanoituksiinsa. Rokkia on aina pidetty paheellisena, Beatleskin oli satanistista, ja osa lapsuuttani, vaikka kiinnostukseni musiikkia kohtaan alkoi vasta teini-iässä. En siis pidä itseäni aivopestynä, sen ajan heviä kuuntelen edelleenkin, ja pidän sitä parhaimpana rokkina mitä koskaan on tehty.

Mulla oli hyvin uskonnollinen opettaja, vanhapiika, joka jäi heti eläkkeelle, opetti meitä vain sen ekan luokan, ja sai minut kiinnostumaan näistä uskontojen jutuista. Uskoin Jumalaan, ja tapanani taisi olla iltaisin nukkumaan mennessäni "keskustella Jumalalle", höoöttää vaan kaikkea mitä lapsen elämään nyt kuuluu, tapa tais loppua aika pian, jos nyt muistan oikein. Riparit kävin, ja aika tavallinset sen ajan lapsen, ja nuoren kokemukset mitä uskontoon tulee. Parikymppisenä sitten alkoi reinkarnaatio tuntua järkevältä, Paul Bruntonin kirjoja löytyi kirjastoista, ja ne taisivat olla ensimmäisiä teoksia, joissa käsiteltiin uskontojen mysteereitä. Sitten alkoi reiluna pari kymppisenä tulla kokemuksia yliluonnollisesta, jotka vakuuttivat minut henkiolentojen olemassaolosta, Kokemukset ovat jatkuneet sen jälkeen aina silloin tällöin.

Ja olen päätellyt, että jos kerran on näitä ns. alemman tason henkiä, niin miksei ole myöskin ns. ylemmän tason henkiä, ja Jumalakin, joka on henki. jos päämäärämme on jumaluuden saavuttaminen, niin meitä kehityksessä paljon edellä olevia olentoja lienee lukematon määrä, me olemme pelkkiä aloittelijoita koko universumissa. Maailmankaikkeus on siis täynnä jumalia, onko sitten ns. ylijumalaa olemassa, onko sillä edes niin väliä?

Niin, onhan se parempi aina tietää, kuin joutua olemaan uskon varassa, ja jos olemme valmiita tietämään, niin ehkä saamme tietää, eikä enää uskoa tarvita, joten ihan hyvä tuo halusi saada tietää, kolkuttavalle avataan, ja etsivä löytää. Ehkä alat olla valmis, tai ehkä koko ihmiskunta alkaa olla valmis, koska paljastus Jumalan olemassa olosta kuuluu oikeastaan koko ihmiskunnalle, kun se vaan on siihen valmis, tai se, että maailmankaikkeus on täynnä jumalia, tai ehkä paremminkin jumalolentoja.

Jos ihmiskunta saisi tietää totuuden tästä kaikesta, niin varmaan kaikki muuttuisi, aiemmin ihmiskunta ei vain ole ollut siihen siis valmis, ja kehityksemme takia meidän on täytynyt elää tavallaan pimennossa. Meidän on pitänyt tehdä kokeiluja itsellämme, kuten sotia, ja muita vastaavia ikäviä asioita, jotta ymmärtäisimme tiettyjä asioita.

Jos joskus on tarvittu messiasta, niin nyt sellaisella olisi tilausta, kun olemme menettämässä kosketuksen pyhään, luontoon, ja omaan sisäiseen luontoomme. Maailma on kaaoksessa, kun vanhat rakenteet ovat alkaneet romahtaa, materialismi jyllää, ja siihen liittyvä kyynisyys ja pinnallisuus. Jos tässä ajassamme ei tapahdu jotain erikoista, niin ei sitten koskaan. Messias saattaa olla liian vanhanaikainen ratkaisu, edelliset tekivät jo tarpeeksi, joten ratkaisun täytyy tulla jotain muuta kautta, tai sitten tiede, ja teknologia koituvat pelastukseksemme. Tuntematonkin tekijä täytyy ottaa huomioon, koska epätodennäköisin on usein todennäköisin silloin, kun tarve muutokselle on suurin. Ehkä kontakti toiseen sivilisaatioon saattaisi olla sellainen.

Vastauksesi ovat vaan sellaisia, joista ei saa oikein tarkalleen selvää mitä tarkoitat, annat tietosanakirjamaisia vastauksia, joita joudun sitten itse täydentämään. Haluat olla oikeassa, ihmisellä voi olla pakkomielteinen halu olla koko ajan kaikessa oikeassa, en tiedä, jotenkin sellaisen vaikutelman olen jutuistasi saanut.

Voi mahoton sentään. pidätkö minua siis no, sanotaan sitten vaikka jumalolentona, kun kerran pitäisi sanoa, että kyllä, kaikki käsitykseni ovat täyttä totta, tarkistin niiden paikkaansa pitävyyden Aku Ankasta? Uskoisitko? Haluatko kenties nöyryyttää keskustelukumppaniasi, tai tehdä hänestä naurettavan?

Salapoliisin työni ei toki ole päättynyt, lopullista syyllistä ei ole vielä julistettu.

Niin kuin sanoin, osa huijaa ihmisiä, olen tietoinen Alexanderin saamasta kritiikistä, totta kai nyt tuollaiset jutut saavat kriitikot kirkumaan, varsinkin kun kyseessä on neurokirurgi. En ole tutustunut kritiikkiin sen kummemmin, ehkä hän huijaa, en ymmärrä mikä on hänen motiivinsa, ehkä raha, tai kuuluisuus, amerikkalaisista ei koskaan tiedä, ovat aika outoa porukkaa.

Et viitsi sitten katsoa sitä videota, joka kertoo pikkupojasta, joka muisti edellisen elämänsä lentäjänä? Olisi kiva tietää, mitä kritiikkiä siitä osaat sanoa?

Lue lisää

"Sulla on jonkinlainen pettymys, tai katkeruus takanasi,"

Eipäs ole. Mulla vain hyviä muistoja pyhäkoulussa ja riparilta (enhän mä muuten olisi isoseksi mennyt) ja koulun uskonopetuksessa ei ollut mitään ihmeellistä.

"uskoit joskus Jumalaan, mutta et usko enää"

Niin, koska yhdestäkään jumaluudesta ei ole mitään näyttöä.

"jotenkin sellaisen vaikutelman kirjoituksistasi aistii että kokemuksesi ovat olleet kovin negatiivisia."

Aistit väärin.

"Vastauksesi ovat vaan sellaisia, joista ei saa oikein tarkalleen selvää mitä tarkoitat, annat tietosanakirjamaisia vastauksia, joita joudun sitten itse täydentämään."

Ymmärsin ensimmäisellä kerralla. Sen jälkeen olen pyytänyt sinua kahdesti osoittamaan kohdan, jossa olen epäselvä. Puhut vastauksistani monikossa, muttet kykene antamaan edes yhtä esimerkkiä. Yritetään kolmannen kerran:
missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

"Voi mahoton sentään. pidätkö minua siis no, sanotaan sitten vaikka jumalolentona, kun kerran pitäisi sanoa, että kyllä, kaikki käsitykseni ovat täyttä totta, tarkistin niiden paikkaansa pitävyyden Aku Ankasta?"

Missä kohtaa olen väittänyt että sinun pitäisi sanoa jotain tuollaista? Jälleen kerran: olisiko se oikeasti niin kamalaa kertoa, mitä kohtaa viestistäni kommentoit?
Mä en pidä sinua jumalolentona eikä sinun pidä sanoa että käsityksesi on totta. Sen sijaan haluaisin tietää onko sinulla keinoa tarkistaa henkiä, Jumalaa ym. koskevien käsitystäni paikkansapitävyys (jos sinulla sellainen on, niin tietenkin jatkokysymyksenä seuraa että mikä se keino on?)
Yritetään taas:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

"Uskoisitko?"

En, ellet sitten kykenisi perustelemaan miten Aku Ankan lukemisella tuo tarkistaminen onnistuu.

"Haluatko kenties nöyryyttää keskustelukumppaniasi, tai tehdä hänestä naurettavan?"

En, vaan haluan että keskustelukumppani keskustelisi. Perusteluiden antaminen kysyttäessä ja kysymyksiin vastaaminen on keskustelua. Jos keskustelukumppani haluaa välttämättä nolata itsensä kiemurtelemalla yksinkertaisten aiheeseen liittyvien kysymysten edessä, niin siitä vaan jos kerran huvittaa. Mieluummin haluaisin tosin lukea vastauksia. Ei kannata esittää väitteitä, joiden takana ei ole valmis seisomaan.

"totta kai nyt tuollaiset jutut saavat kriitikot kirkumaan, varsinkin kun kyseessä on neurokirurgi"

Niinpä, neurokirurgin kun pitäisi tietää varsin hyvin, että kooma ei ole aivokuolema. Jo yksistään tuo seikka osoittaa ettei hän ole rehellinen tai että hänen kokemuksensa vaikuttaa vakavasti hänen pätevyyteensä.

"Et viitsi sitten katsoa sitä videota, joka kertoo pikkupojasta, joka muisti edellisen elämänsä lentäjänä?"

Katsoinpas, juuri siksi tiesin että siinä on tarina, jonka todenperäisyyttä on mahdoton tarkistaa. Outoa että vaadit minua katsomaan videon,muttet itse ole valmis edes muutamalla sanalla kertomaan miksi se on katsomisen arvoinen.

"Olisi kiva tietää, mitä kritiikkiä siitä osaat sanoa?

Perusteettomat väitteet voi ohittaa perustelematta. Ja sitä paitsi nuorilla lapsilla, tarkemmin sanoen pojilla, voi olla hämmästyttävä tietomäärä kiinnostuksensa kohteista, esim. autoista, dinosauruksista tai vaikka taistelulentokoneista. Tuon videon tekijä taitaa luottaa siihen että katsojat eivät ole koskaan tavanneet tällaista lasta.

Unohdit vastata kysymyksiin:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?
Oliko se se aloitus (jonka kerroit tehneesi) se, jossa aloittaja paljasti tietämättömyytensä käsitteista ”ateismi” ja ”agnosismi”?

Michelarkangelo kirjoitti:

"Sulla on jonkinlainen pettymys, tai katkeruus takanasi,"

Eipäs ole. Mulla vain hyviä muistoja pyhäkoulussa ja riparilta (enhän mä muuten olisi isoseksi mennyt) ja koulun uskonopetuksessa ei ollut mitään ihmeellistä.

"uskoit joskus Jumalaan, mutta et usko enää"

Niin, koska yhdestäkään jumaluudesta ei ole mitään näyttöä.

"jotenkin sellaisen vaikutelman kirjoituksistasi aistii että kokemuksesi ovat olleet kovin negatiivisia."

Aistit väärin.

"Vastauksesi ovat vaan sellaisia, joista ei saa oikein tarkalleen selvää mitä tarkoitat, annat tietosanakirjamaisia vastauksia, joita joudun sitten itse täydentämään."

Ymmärsin ensimmäisellä kerralla. Sen jälkeen olen pyytänyt sinua kahdesti osoittamaan kohdan, jossa olen epäselvä. Puhut vastauksistani monikossa, muttet kykene antamaan edes yhtä esimerkkiä. Yritetään kolmannen kerran:
missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

"Voi mahoton sentään. pidätkö minua siis no, sanotaan sitten vaikka jumalolentona, kun kerran pitäisi sanoa, että kyllä, kaikki käsitykseni ovat täyttä totta, tarkistin niiden paikkaansa pitävyyden Aku Ankasta?"

Missä kohtaa olen väittänyt että sinun pitäisi sanoa jotain tuollaista? Jälleen kerran: olisiko se oikeasti niin kamalaa kertoa, mitä kohtaa viestistäni kommentoit?
Mä en pidä sinua jumalolentona eikä sinun pidä sanoa että käsityksesi on totta. Sen sijaan haluaisin tietää onko sinulla keinoa tarkistaa henkiä, Jumalaa ym. koskevien käsitystäni paikkansapitävyys (jos sinulla sellainen on, niin tietenkin jatkokysymyksenä seuraa että mikä se keino on?)
Yritetään taas:
onko sinulla mitään objektiivista keinoa tarkistaa, ovatko muodostamasi synteesit paikkansapitäviä ja että onko salapoliisityösi päätynyt paikkansapitäviin lopputuloksiin, tai ovatko kokemuksesi todellakin Jumalasta tai henkimaailmasta eivätkä mielikuvituksestasi lähtöisin? Ihan vaan kyllä tai ei riittää.

"Uskoisitko?"

En, ellet sitten kykenisi perustelemaan miten Aku Ankan lukemisella tuo tarkistaminen onnistuu.

"Haluatko kenties nöyryyttää keskustelukumppaniasi, tai tehdä hänestä naurettavan?"

En, vaan haluan että keskustelukumppani keskustelisi. Perusteluiden antaminen kysyttäessä ja kysymyksiin vastaaminen on keskustelua. Jos keskustelukumppani haluaa välttämättä nolata itsensä kiemurtelemalla yksinkertaisten aiheeseen liittyvien kysymysten edessä, niin siitä vaan jos kerran huvittaa. Mieluummin haluaisin tosin lukea vastauksia. Ei kannata esittää väitteitä, joiden takana ei ole valmis seisomaan.

"totta kai nyt tuollaiset jutut saavat kriitikot kirkumaan, varsinkin kun kyseessä on neurokirurgi"

Niinpä, neurokirurgin kun pitäisi tietää varsin hyvin, että kooma ei ole aivokuolema. Jo yksistään tuo seikka osoittaa ettei hän ole rehellinen tai että hänen kokemuksensa vaikuttaa vakavasti hänen pätevyyteensä.

"Et viitsi sitten katsoa sitä videota, joka kertoo pikkupojasta, joka muisti edellisen elämänsä lentäjänä?"

Katsoinpas, juuri siksi tiesin että siinä on tarina, jonka todenperäisyyttä on mahdoton tarkistaa. Outoa että vaadit minua katsomaan videon,muttet itse ole valmis edes muutamalla sanalla kertomaan miksi se on katsomisen arvoinen.

"Olisi kiva tietää, mitä kritiikkiä siitä osaat sanoa?

Perusteettomat väitteet voi ohittaa perustelematta. Ja sitä paitsi nuorilla lapsilla, tarkemmin sanoen pojilla, voi olla hämmästyttävä tietomäärä kiinnostuksensa kohteista, esim. autoista, dinosauruksista tai vaikka taistelulentokoneista. Tuon videon tekijä taitaa luottaa siihen että katsojat eivät ole koskaan tavanneet tällaista lasta.

Unohdit vastata kysymyksiin:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?
Oliko se se aloitus (jonka kerroit tehneesi) se, jossa aloittaja paljasti tietämättömyytensä käsitteista ”ateismi” ja ”agnosismi”?

Lue lisää

Jep, antamasi tietosanakirjamaiset vastaukset ovat ok, niissä on se materialistinen selitysmalli kaikelle, ja uskonnot antavat taas erilaisen selitysmallin asioille, ollaan kuitenkin nyt uskonto-, eikä tiedepalstalla. Tietenkin tiedän materialistisen selitysmallin, jokainen vähänkin asioista perillä oleva tietää sen. Tylsää, on vain materialismi, kaikki muu on harhaa. Selitän asioita, mutta ehkä aivan liikaa, että ne pystyisi heti sisäistämään, pitäs syventyä ehkä yhteen asiaan kerrallaan. Liika juttua, ja ihminen menee vaan niistä sekaisin. Olet asioista hyvin perillä, joten tuskin tässä on nyt siitä kysymys. Pelkkää höpinää, enemmänkin tajunnanvirtaa, kuin tiukkaa faktaa. Spekuloin asioilla, koska varmaa tietoa ei ole.

Uskonnot on tieteen kannalta vähän hankalia, mutta ehkä se tiede tulee tosiaankin jossain vaiheessa uskontoa puolitiessä vastaan, pystyy todistamaan hengen olemassa olon, tiedehän menee koko ajan vaan oudompaan suuntaan, mikä on vaan hyvä, vaikka jotain uusia ongelmiakin saattaa tulla, jos kaiken maailman mengelet alkaa huseerata tieteessä, vaikka orjuuttamalla ihmiset jotenkin teknologian avulla.

Hienoa, ettei sulla ole ollut vaikeaa, kai me sitten ollaan tietyssä mielessä aika samanlaisia, kiinnostuneita näistä jutuista. Minä olen vaan kokenut niitä ns. henkimaailman juttuja, ja sinä sanot tietäväsi, että niiden täytyy olla pelkää harhaa, yksikään kokemus ei voi olla totta, vai miten minun tulisi tuo suhtautumisesi käsittää?

Sanot, että et ole varma, mutta silti kirjoitat jatkuvasti, niin kuin olisit varma asioista, koko ajan haluat aliarvioida ihmisten kokemuksiakin.

Mistähän lähteestä minun pitäisi oikein tarkistaa se, miten hyvin olen perillä näistä ns. mysteereistä? Olen siis lukenut vaikka mitä kirjoja, katsellut videoita netistä, sun muita telkkarista tulleita dokkareita, Reiluun 30 vuoteen riittää kaikenlaista tutkimista, vaikka aloitin tavallaan jo siis 7-vuotiaana, vasta parikymppisenä aloin kuitenkin pohtia asioita syvemmin, kun tietoa alkoi kertyä. Aloin pitää kristinuskoa illuusiona, jossa on kuitenkin totuuttakin, niin kuin on kaikkien muidenkin uskontojen kohdalla. Ristiriidat ja suoranaiset älyttömyydet olivat liikaa, että jotain uskontoa voisi pitää täysin totena.

Mulla on omat todisteeni, jotka ei muille välttämättä kelpaa, eikä se minua haittaa, koska tärkeintä on kuitenkin se, että ne riittävät minulle. Materialisti ei tätä ehkä halua uskoa, vaan alkaa kitistä, olet harhainen, olet jopa hullu, jne.

Kun olen vielä sitäkin mieltä, että kaikkien ei ehkä pidä tietää totuutta tästä kaikesta, parempi elää illuusiossa, koska se on paljon helpompaa. Lohduttavat illuusiot ovat ilmeisesti usein tarpeen, koska elämämme täällä materiassa on hyvin rakasta, voisi sanoa, että jopa helvetillistä, eikä muuta helvettiä olekaan, olemme olemassa olon alimmalla tasolla, emme edes tiedä sitä, miksi täällä olemme, ja keitä me oikeasti olemme, eikö se ole jo aika helvetillistä?

Kyllä sulla tuntuu olevan vähän sellainen taipumus, että haluat "voittaa" jotenkin näissä keskusteluissa toisen. Tunnut kyllä enemmänkin haluavasi väitellä, kuin keskustella.

Vaadit välillä mielestäni aivan mahdottomia, etkä näytä sitä oikein ymmärtävän, siltä se ainakin vaikuttaisi.

Minulle maailma on ainakin riittävän ihmeellinen, sinulle taas ei, joten mielipidekysymys, joten ehkä on turhaa jatkaa siitä?

Ateismi käsittääkseni on sitä mieltä, että Jumalaa/jumalia ei voi mitenkään olla olemassa, agnostikko taas sanoo, että varmaa tietoa ei ole. Esko Valtaoja on käsittääkseni agnostikko. Kummaa kilpailua taas, jos kirjoitan jotain epäselvästi, väärinkin, niin tartut heti siihen, osoittaaksesi, että minun täytyy olla kaikessa väärässä, jos teen siis välillä virheitäkin. Edelleenkin minun pitäisi olla se erehtymätön jumalolento, mikä lie?

Huomaatko yhtään virheitä omassa suhtautumisessasi, vaikka myönnät meidän olevan epätäydellisiä, eli teemme virheitäkin, meillä on harhaisia uskomuksiakin, sitähän se epätäydellisyys on, voi mahoton taas. Pitäs olla täydellinen, vaikka on epätäydellinen, voi logiikka sentään.

Pienet lapset tietää kaikenlaista, en muista kohdanneeni sellaista, enkä ollut itsekään mikään "ihmelapsi", vaikka koulussa opettajat pitivät minua esimerkillisenä oppilaana, jopa kehuivat minua joskus kaikkien oppilaisen edessä, mikä oli hiukan kiusallista, koska en pidä siitä, että minua kehutaan, enkä tarvitse kenenkään arvostusta mihinkään. Onhan niitä ihmelapsiakin olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, antamasi tietosanakirjamaiset vastaukset ovat ok, niissä on se materialistinen selitysmalli kaikelle, ja uskonnot antavat taas erilaisen selitysmallin asioille, ollaan kuitenkin nyt uskonto-, eikä tiedepalstalla. Tietenkin tiedän materialistisen selitysmallin, jokainen vähänkin asioista perillä oleva tietää sen. Tylsää, on vain materialismi, kaikki muu on harhaa. Selitän asioita, mutta ehkä aivan liikaa, että ne pystyisi heti sisäistämään, pitäs syventyä ehkä yhteen asiaan kerrallaan. Liika juttua, ja ihminen menee vaan niistä sekaisin. Olet asioista hyvin perillä, joten tuskin tässä on nyt siitä kysymys. Pelkkää höpinää, enemmänkin tajunnanvirtaa, kuin tiukkaa faktaa. Spekuloin asioilla, koska varmaa tietoa ei ole.

Uskonnot on tieteen kannalta vähän hankalia, mutta ehkä se tiede tulee tosiaankin jossain vaiheessa uskontoa puolitiessä vastaan, pystyy todistamaan hengen olemassa olon, tiedehän menee koko ajan vaan oudompaan suuntaan, mikä on vaan hyvä, vaikka jotain uusia ongelmiakin saattaa tulla, jos kaiken maailman mengelet alkaa huseerata tieteessä, vaikka orjuuttamalla ihmiset jotenkin teknologian avulla.

Hienoa, ettei sulla ole ollut vaikeaa, kai me sitten ollaan tietyssä mielessä aika samanlaisia, kiinnostuneita näistä jutuista. Minä olen vaan kokenut niitä ns. henkimaailman juttuja, ja sinä sanot tietäväsi, että niiden täytyy olla pelkää harhaa, yksikään kokemus ei voi olla totta, vai miten minun tulisi tuo suhtautumisesi käsittää?

Sanot, että et ole varma, mutta silti kirjoitat jatkuvasti, niin kuin olisit varma asioista, koko ajan haluat aliarvioida ihmisten kokemuksiakin.

Mistähän lähteestä minun pitäisi oikein tarkistaa se, miten hyvin olen perillä näistä ns. mysteereistä? Olen siis lukenut vaikka mitä kirjoja, katsellut videoita netistä, sun muita telkkarista tulleita dokkareita, Reiluun 30 vuoteen riittää kaikenlaista tutkimista, vaikka aloitin tavallaan jo siis 7-vuotiaana, vasta parikymppisenä aloin kuitenkin pohtia asioita syvemmin, kun tietoa alkoi kertyä. Aloin pitää kristinuskoa illuusiona, jossa on kuitenkin totuuttakin, niin kuin on kaikkien muidenkin uskontojen kohdalla. Ristiriidat ja suoranaiset älyttömyydet olivat liikaa, että jotain uskontoa voisi pitää täysin totena.

Mulla on omat todisteeni, jotka ei muille välttämättä kelpaa, eikä se minua haittaa, koska tärkeintä on kuitenkin se, että ne riittävät minulle. Materialisti ei tätä ehkä halua uskoa, vaan alkaa kitistä, olet harhainen, olet jopa hullu, jne.

Kun olen vielä sitäkin mieltä, että kaikkien ei ehkä pidä tietää totuutta tästä kaikesta, parempi elää illuusiossa, koska se on paljon helpompaa. Lohduttavat illuusiot ovat ilmeisesti usein tarpeen, koska elämämme täällä materiassa on hyvin rakasta, voisi sanoa, että jopa helvetillistä, eikä muuta helvettiä olekaan, olemme olemassa olon alimmalla tasolla, emme edes tiedä sitä, miksi täällä olemme, ja keitä me oikeasti olemme, eikö se ole jo aika helvetillistä?

Kyllä sulla tuntuu olevan vähän sellainen taipumus, että haluat "voittaa" jotenkin näissä keskusteluissa toisen. Tunnut kyllä enemmänkin haluavasi väitellä, kuin keskustella.

Vaadit välillä mielestäni aivan mahdottomia, etkä näytä sitä oikein ymmärtävän, siltä se ainakin vaikuttaisi.

Minulle maailma on ainakin riittävän ihmeellinen, sinulle taas ei, joten mielipidekysymys, joten ehkä on turhaa jatkaa siitä?

Ateismi käsittääkseni on sitä mieltä, että Jumalaa/jumalia ei voi mitenkään olla olemassa, agnostikko taas sanoo, että varmaa tietoa ei ole. Esko Valtaoja on käsittääkseni agnostikko. Kummaa kilpailua taas, jos kirjoitan jotain epäselvästi, väärinkin, niin tartut heti siihen, osoittaaksesi, että minun täytyy olla kaikessa väärässä, jos teen siis välillä virheitäkin. Edelleenkin minun pitäisi olla se erehtymätön jumalolento, mikä lie?

Huomaatko yhtään virheitä omassa suhtautumisessasi, vaikka myönnät meidän olevan epätäydellisiä, eli teemme virheitäkin, meillä on harhaisia uskomuksiakin, sitähän se epätäydellisyys on, voi mahoton taas. Pitäs olla täydellinen, vaikka on epätäydellinen, voi logiikka sentään.

Pienet lapset tietää kaikenlaista, en muista kohdanneeni sellaista, enkä ollut itsekään mikään "ihmelapsi", vaikka koulussa opettajat pitivät minua esimerkillisenä oppilaana, jopa kehuivat minua joskus kaikkien oppilaisen edessä, mikä oli hiukan kiusallista, koska en pidä siitä, että minua kehutaan, enkä tarvitse kenenkään arvostusta mihinkään. Onhan niitä ihmelapsiakin olemassa.

Lue lisää

” Mistähän lähteestä minun pitäisi oikein tarkistaa se, miten hyvin olen perillä näistä ns. mysteereistä?”

Sitähän minä yritän sinulta koko ajan selvittää, että onko sinulla uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa synteesiesi ja henkimaailmaa koskeviesi näkemysten ja kokemusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi? Onko sinulla sellaista keinoa? Kyllä vai ei?

” Tunnut kyllä enemmänkin haluavasi väitellä, kuin keskustella.”

Ei, kun haluan nimenomaan keskustella ja olen sen osoittanut vastaamalla suoraan ja kiertelemättä kysymyksiisi, esittämällä kysymyksiä sinun esittämistäsi väitteistä ja muutenkin tarttumalla sinun keskusteluun tuomiisi aiheisiin. Väittelyllä tarkoitettaneen yleensä pyrkimystä päätyä yhteen tiettyyn lopputulokseen. Mulle sopii aivan hyvin, että lopputulos on se, että ei päädytä samoihin johtopäätöksiin, mutta haluan tietää perustelusi ja muuta aiheeseen liittyvää. Perusteiden pyytäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua. Kysymysten esittäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua.

” Vaadit välillä mielestäni aivan mahdottomia, etkä näytä sitä oikein ymmärtävän, siltä se ainakin vaikuttaisi.”

Kerro, mitkä vaatimukseni ovat mahdottomia? Ei mun ymmärrystä auta että heittelet tuollaisia epämääräisiä vihjailuja. Olisiko se todella niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

” Minulle maailma on ainakin riittävän ihmeellinen, sinulle taas ei, joten mielipidekysymys, joten ehkä on turhaa jatkaa siitä?”

Siksi että minua kiinnostaa tietää, millä perusteilla päädyit lopputulokseesi. En kysynyt onko maailma sinulle riittävän ihmeellinen. Sen sijaan kysyin ja kysyn jälleen uudestaan:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

”Ateismi käsittääkseni on sitä mieltä, että Jumalaa/jumalia ei voi mitenkään olla olemassa, agnostikko taas sanoo, että varmaa tietoa ei ole.”

Ei, ateismi on uskon puutetta teistisiin jumaluuksiin. Ateisti voi olla agnostikko, jonka mielestä ei ole saatavilla tietoa jumalien olemattomuudesta, tai gnostikko, jonka mielestä tuollaista tietoa on.

” Esko Valtaoja on käsittääkseni agnostikko.”

Ja käsittääkseni hän on myös ateisti.

” Kummaa kilpailua taas, jos kirjoitan jotain epäselvästi, väärinkin, niin tartut heti siihen, osoittaaksesi, että minun täytyy olla kaikessa väärässä, jos teen siis välillä virheitäkin. Edelleenkin minun pitäisi olla se erehtymätön jumalolento, mikä lie?”

Ei, vaan edelleenkin odotan vain, että vastaat suoraan ja kiertelemättä kysymyksiin (vaikka se tuntuu ylivoimaista olevan)

”Huomaatko yhtään virheitä omassa suhtautumisessasi, vaikka myönnät meidän olevan epätäydellisiä, eli teemme virheitäkin, meillä on harhaisia uskomuksiakin, sitähän se epätäydellisyys on, voi mahoton taas. Pitäs olla täydellinen, vaikka on epätäydellinen, voi logiikka sentään.”

Jälleen kerran olen ymmälläni, mihin viittaat. Olisiko se niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

”Onhan niitä ihmelapsiakin olemassa.”

Niin on, mutta viittasin siihen, että hyvinkin nuoret tavalliset lapset voivat tietää tavattoman paljon jostain kiinnostuksensa kohteesta. Videolla annetaan ymmärtää, että pojan tietämys taistelulentokoneista olisi jotenkin käsittämätöntä ja mahdotonta jos hän ei olisi ollut edellisessä elämässään taistelulentäjä.


Kerro nyt ihan rohkeasti: mikä siinä linkkaamassasi videossa oli tsekkaamisen arvoista?

Ja yritetään neljännen kerran:
missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

Michelarkangelo kirjoitti:

” Mistähän lähteestä minun pitäisi oikein tarkistaa se, miten hyvin olen perillä näistä ns. mysteereistä?”

Sitähän minä yritän sinulta koko ajan selvittää, että onko sinulla uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa synteesiesi ja henkimaailmaa koskeviesi näkemysten ja kokemusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi? Onko sinulla sellaista keinoa? Kyllä vai ei?

” Tunnut kyllä enemmänkin haluavasi väitellä, kuin keskustella.”

Ei, kun haluan nimenomaan keskustella ja olen sen osoittanut vastaamalla suoraan ja kiertelemättä kysymyksiisi, esittämällä kysymyksiä sinun esittämistäsi väitteistä ja muutenkin tarttumalla sinun keskusteluun tuomiisi aiheisiin. Väittelyllä tarkoitettaneen yleensä pyrkimystä päätyä yhteen tiettyyn lopputulokseen. Mulle sopii aivan hyvin, että lopputulos on se, että ei päädytä samoihin johtopäätöksiin, mutta haluan tietää perustelusi ja muuta aiheeseen liittyvää. Perusteiden pyytäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua. Kysymysten esittäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua.

” Vaadit välillä mielestäni aivan mahdottomia, etkä näytä sitä oikein ymmärtävän, siltä se ainakin vaikuttaisi.”

Kerro, mitkä vaatimukseni ovat mahdottomia? Ei mun ymmärrystä auta että heittelet tuollaisia epämääräisiä vihjailuja. Olisiko se todella niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

” Minulle maailma on ainakin riittävän ihmeellinen, sinulle taas ei, joten mielipidekysymys, joten ehkä on turhaa jatkaa siitä?”

Siksi että minua kiinnostaa tietää, millä perusteilla päädyit lopputulokseesi. En kysynyt onko maailma sinulle riittävän ihmeellinen. Sen sijaan kysyin ja kysyn jälleen uudestaan:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

”Ateismi käsittääkseni on sitä mieltä, että Jumalaa/jumalia ei voi mitenkään olla olemassa, agnostikko taas sanoo, että varmaa tietoa ei ole.”

Ei, ateismi on uskon puutetta teistisiin jumaluuksiin. Ateisti voi olla agnostikko, jonka mielestä ei ole saatavilla tietoa jumalien olemattomuudesta, tai gnostikko, jonka mielestä tuollaista tietoa on.

” Esko Valtaoja on käsittääkseni agnostikko.”

Ja käsittääkseni hän on myös ateisti.

” Kummaa kilpailua taas, jos kirjoitan jotain epäselvästi, väärinkin, niin tartut heti siihen, osoittaaksesi, että minun täytyy olla kaikessa väärässä, jos teen siis välillä virheitäkin. Edelleenkin minun pitäisi olla se erehtymätön jumalolento, mikä lie?”

Ei, vaan edelleenkin odotan vain, että vastaat suoraan ja kiertelemättä kysymyksiin (vaikka se tuntuu ylivoimaista olevan)

”Huomaatko yhtään virheitä omassa suhtautumisessasi, vaikka myönnät meidän olevan epätäydellisiä, eli teemme virheitäkin, meillä on harhaisia uskomuksiakin, sitähän se epätäydellisyys on, voi mahoton taas. Pitäs olla täydellinen, vaikka on epätäydellinen, voi logiikka sentään.”

Jälleen kerran olen ymmälläni, mihin viittaat. Olisiko se niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

”Onhan niitä ihmelapsiakin olemassa.”

Niin on, mutta viittasin siihen, että hyvinkin nuoret tavalliset lapset voivat tietää tavattoman paljon jostain kiinnostuksensa kohteesta. Videolla annetaan ymmärtää, että pojan tietämys taistelulentokoneista olisi jotenkin käsittämätöntä ja mahdotonta jos hän ei olisi ollut edellisessä elämässään taistelulentäjä.


Kerro nyt ihan rohkeasti: mikä siinä linkkaamassasi videossa oli tsekkaamisen arvoista?

Ja yritetään neljännen kerran:
missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

Lue lisää

Oletkos muuten katsellut täältä netistä uusia kuvia, uuden avaruusteleskoopin ottamia?

Minusta ne ovat todiste maailman ihmeellisyydestä, siellä lienee paljon olentoja, kuten mekin olemme täällä. En tiedä oletko sitäkin mieltä, että ei siellä ketään ole, vai mitä mieltä olet sellaisesta?

Me olemme vain yhdellä, pienellä planeetalla suhteellisen lyhyen aikaa, en vedä sellaisesta vielä kovinkaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä koskien koko valtavaa universumia mahdollisia jumaluuksia, sun muuta, Täällä on kuin tynnyrissä kasvanut.

Miksi pitäisi vastata itsestään selvään kysymykseen kyllä, tai ei, koska ei tuohon voi vastata, kuin vain yhdellä tavalla, ei tietenkään ole mitään kirjallista, tai muutakaan lähdettä, josta voisin mitään mysteereitä tarkistaa. Voisin valehdella, mutta sovitaan, että voitit tämän erän, ja vastaan EI.

Helpottiko?

Huvittavaa, no huumori on ollut aina osa elämääni, ja osa jopa niitä kokemuksiani myös henkien kanssa, koska niilläkin on muuten huumorintajua, joten eivät ne nyt ehkä nyt niin hirveän kamalia otuksia ole.

Kannattaa myös aina yrittää säilyttää lapsenmielisyytensäkin, koska heidän kaltaisteen on Taivaskin. Lapsenmielisyys auttaa näkemään maailman ihmeellisenä, kaikesta huolimatta, muistatko miten lapsena suhtauduit maailmaan, minä ainakin olin haltioissani, halusin tutkia kaikkea, tietää kaiken kaikesta.

Mulla on vaan järkeni, älyni, kokemukseni, ehkä viisautta ja ymmärrystäkin, niiden mukaan menen, en minkään kirjan, tai karjankaan mukana. Vajavaisia, mutta siihen on vaan tyytyminen.

Voidaan aina pyöritellä sanoja, ja määritelmiä, uskon puute, epävarmuus, miten vaan,

Lapset tietää mitä tietää, ja olihan sitä mietitty, että poika on vaikka katsonut televisiosta dokumenttia, mutta vanhemmat olivat sitä mieltä, että sellaista on tuskin tapahtunut. Pitäisi etsiä sitten sellainen sotadokumentti, jossa kerrotaan lentäjien nimet, kohtalot, sun muut mistä poika kertoi, ei luulisi olevan liian vaikeaa.

Epäuskosi on suuri, Luke Skywalkerini. ;)

Sanoin jo, että annat tietosanakirjamaisia vastauksia, kuin robotin kanssa keskustelisi, ihan ok, ei siinä mitään, mutta kun kyse on edelleenkin ei konkreettisista, eli ei aistein havaittavista asioista, joten hankalaksi menee.

Sulla on vaan niin materialistinen suhtautuminen kaikkeen, että menee vähän jo överiksi, ihan vaan oma mielipiteeni, pelkkä huomio, ei mikään tuomio.

Et ole ainoa, aikamme vaan nyt on sellainen, että ihmiset on materialistisempia, kuin varmaan koskaan aiemmin.

Minä toki nautin materialismin hedelmistä itsekin, joten mikä minä olen ketään siitäkään tuomitsemaan?

Saahan sitä haastaa, väitellä, ja kilpaillakin, kenen näkemys voittaa?

Häviäminen voi olla jopa mielenkiintoisempaa, kuin voittaminen...

Michelarkangelo kirjoitti:

” Mistähän lähteestä minun pitäisi oikein tarkistaa se, miten hyvin olen perillä näistä ns. mysteereistä?”

Sitähän minä yritän sinulta koko ajan selvittää, että onko sinulla uskostasi riippumatonta keinoa tarkistaa synteesiesi ja henkimaailmaa koskeviesi näkemysten ja kokemusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi? Onko sinulla sellaista keinoa? Kyllä vai ei?

” Tunnut kyllä enemmänkin haluavasi väitellä, kuin keskustella.”

Ei, kun haluan nimenomaan keskustella ja olen sen osoittanut vastaamalla suoraan ja kiertelemättä kysymyksiisi, esittämällä kysymyksiä sinun esittämistäsi väitteistä ja muutenkin tarttumalla sinun keskusteluun tuomiisi aiheisiin. Väittelyllä tarkoitettaneen yleensä pyrkimystä päätyä yhteen tiettyyn lopputulokseen. Mulle sopii aivan hyvin, että lopputulos on se, että ei päädytä samoihin johtopäätöksiin, mutta haluan tietää perustelusi ja muuta aiheeseen liittyvää. Perusteiden pyytäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua. Kysymysten esittäminen ei ole väittelyä, se on keskustelua.

” Vaadit välillä mielestäni aivan mahdottomia, etkä näytä sitä oikein ymmärtävän, siltä se ainakin vaikuttaisi.”

Kerro, mitkä vaatimukseni ovat mahdottomia? Ei mun ymmärrystä auta että heittelet tuollaisia epämääräisiä vihjailuja. Olisiko se todella niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

” Minulle maailma on ainakin riittävän ihmeellinen, sinulle taas ei, joten mielipidekysymys, joten ehkä on turhaa jatkaa siitä?”

Siksi että minua kiinnostaa tietää, millä perusteilla päädyit lopputulokseesi. En kysynyt onko maailma sinulle riittävän ihmeellinen. Sen sijaan kysyin ja kysyn jälleen uudestaan:
Mistä seikoista maailman ihmeellisyydessä voi vetää johtopäätöksen, että ne todistavat korkeammasta voimasta?

”Ateismi käsittääkseni on sitä mieltä, että Jumalaa/jumalia ei voi mitenkään olla olemassa, agnostikko taas sanoo, että varmaa tietoa ei ole.”

Ei, ateismi on uskon puutetta teistisiin jumaluuksiin. Ateisti voi olla agnostikko, jonka mielestä ei ole saatavilla tietoa jumalien olemattomuudesta, tai gnostikko, jonka mielestä tuollaista tietoa on.

” Esko Valtaoja on käsittääkseni agnostikko.”

Ja käsittääkseni hän on myös ateisti.

” Kummaa kilpailua taas, jos kirjoitan jotain epäselvästi, väärinkin, niin tartut heti siihen, osoittaaksesi, että minun täytyy olla kaikessa väärässä, jos teen siis välillä virheitäkin. Edelleenkin minun pitäisi olla se erehtymätön jumalolento, mikä lie?”

Ei, vaan edelleenkin odotan vain, että vastaat suoraan ja kiertelemättä kysymyksiin (vaikka se tuntuu ylivoimaista olevan)

”Huomaatko yhtään virheitä omassa suhtautumisessasi, vaikka myönnät meidän olevan epätäydellisiä, eli teemme virheitäkin, meillä on harhaisia uskomuksiakin, sitähän se epätäydellisyys on, voi mahoton taas. Pitäs olla täydellinen, vaikka on epätäydellinen, voi logiikka sentään.”

Jälleen kerran olen ymmälläni, mihin viittaat. Olisiko se niin kamalaa siteerata kohtaa, jota kommentoit?

”Onhan niitä ihmelapsiakin olemassa.”

Niin on, mutta viittasin siihen, että hyvinkin nuoret tavalliset lapset voivat tietää tavattoman paljon jostain kiinnostuksensa kohteesta. Videolla annetaan ymmärtää, että pojan tietämys taistelulentokoneista olisi jotenkin käsittämätöntä ja mahdotonta jos hän ei olisi ollut edellisessä elämässään taistelulentäjä.


Kerro nyt ihan rohkeasti: mikä siinä linkkaamassasi videossa oli tsekkaamisen arvoista?

Ja yritetään neljännen kerran:
missä kohden olen syyllistynyt ympäripyöreisiin vastauksiin, joista ei voi tarkalleen tietää, mitä kirjoitan?

Lue lisää

En oikein ymmärrä tätä logiikkaa, jos kerran kenelläkään ei voi olla varmaa tietoa Jumalan/jumalien olemassa olosta, niin miten se, kun ateisti sanoo, että niitä ei ole olemassa, ei ole uskoa, vaan uskon puutetta, mielestäni samanlaista uskoa, kuin usko siihen, että ne ovat olemassa. Uskon puuttumisesta ei ole, kyse on vaan pelkästään todisteiden puuttumisesta, Joku paradoksiko tässä on kyseessä?

Ateismi ei ole niin mielenkiintoista, että jaksaisin vääntää aivojani solmuun sen pähkäilemiseksi, joten kyselen sulta sitten tyhmiä

Anonyymi kirjoitti:

En oikein ymmärrä tätä logiikkaa, jos kerran kenelläkään ei voi olla varmaa tietoa Jumalan/jumalien olemassa olosta, niin miten se, kun ateisti sanoo, että niitä ei ole olemassa, ei ole uskoa, vaan uskon puutetta, mielestäni samanlaista uskoa, kuin usko siihen, että ne ovat olemassa. Uskon puuttumisesta ei ole, kyse on vaan pelkästään todisteiden puuttumisesta, Joku paradoksiko tässä on kyseessä?

Ateismi ei ole niin mielenkiintoista, että jaksaisin vääntää aivojani solmuun sen pähkäilemiseksi, joten kyselen sulta sitten tyhmiä

Lue lisää

Äh, siis tiedon puutteesta, ei todisteiden, koska ihmisten kokemuksetkin voivat olla todiste, vaikka sinulle ne eivät kelpaa.

Joo, no itse olen varmaankin sitten panteisti, joku sen alalaji vielä, en muista nyt, mikä niistä tarkalleen ottaen, enkä jaksa nyt sitä täältä netistä etsiä. Voisi sanoa oikeastaan, että olen vähän kaikkea, todennäköisyys osoittaa tiettyihin suuntiin, eli esim. reinkarnaatio on minulle todennäköisin kaikista mahdollisuuksista, ateistikin olen, mutta vain pienellä todennäköisyydellä, pidän sitä madollisesti totena, eli mietin vaan sitä missä on eniten järkeä, ja siksi se on siis todennäköisin vaihtoehto.

Kun kaikki uskonnot ovat minulle illuusioita, niin itsekin voin olla vain ihastunut omiin illuusioihini, mistään ei voi olla siis täysin varma. Mulla on aika tiukka itsekritiikki, mikä täytyy tietenkin olla, koska harrastan myös itsetutkiskelua, osana tätä salapoliisin työtäni. Itsetutkiskelussa mennään varmaankin syvälle omaan mieleen, mikä voi olla vaarallistakin, mutta se vaan kiinnostaa niin paljon, että pakkohan sitä on tehdä, Ei kannata käyttää huumeita kuitenkaan, huumaavia aineita ihmiset on käyttäneet jo tuhansia vuosia päästäkseen omaan mieleensä, mutta itse en moista keinoa käyttäisi, aivothan kehittää pieniä määriä huumeita itsekin, joten ehkä omalla kohdallani ne tekevät sitä enemmän, kuin muiden kohdalla, ja siksi koen ihme juttuja?

Salapoliisin työ, mysteerien selvittäminen on vaan hauskaa, ja mielekästä. Aika harva kuitenkaan viitsi sitä alkaa tekemään, jos ei asia kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta. En tunne edes ketään toista ihmistä, joka tekisi samoin, eli olen tavallaan täysin yksin, ilman ns. taustatukea. Ei se tietenkään haittaa, joskus toki saatan hetken keskustella jonkun tutun kanssa näistäkin, jutuista, mutta aika harvoin kuitenkin. Monet tutut varmaan ihmettelisi, jos lukisivat näitä juttujani, heillä on varmaan aivan erilainen kuva minusta, että olen -jalat maassa- tyyppinen persoona, mitä toki olenkin, mutta minussa on myös tämäkin puoli, jota en ole lähes kenellekään tutulleni koskaan paljastanut. Moni varmaan nauraisi, jos lukisi näitä juttujani, eivätkä uskoisi, että minä todellakin kirjoittelen moisia juttuja tänne.

Anonyymi kirjoitti:

Äh, siis tiedon puutteesta, ei todisteiden, koska ihmisten kokemuksetkin voivat olla todiste, vaikka sinulle ne eivät kelpaa.

Joo, no itse olen varmaankin sitten panteisti, joku sen alalaji vielä, en muista nyt, mikä niistä tarkalleen ottaen, enkä jaksa nyt sitä täältä netistä etsiä. Voisi sanoa oikeastaan, että olen vähän kaikkea, todennäköisyys osoittaa tiettyihin suuntiin, eli esim. reinkarnaatio on minulle todennäköisin kaikista mahdollisuuksista, ateistikin olen, mutta vain pienellä todennäköisyydellä, pidän sitä madollisesti totena, eli mietin vaan sitä missä on eniten järkeä, ja siksi se on siis todennäköisin vaihtoehto.

Kun kaikki uskonnot ovat minulle illuusioita, niin itsekin voin olla vain ihastunut omiin illuusioihini, mistään ei voi olla siis täysin varma. Mulla on aika tiukka itsekritiikki, mikä täytyy tietenkin olla, koska harrastan myös itsetutkiskelua, osana tätä salapoliisin työtäni. Itsetutkiskelussa mennään varmaankin syvälle omaan mieleen, mikä voi olla vaarallistakin, mutta se vaan kiinnostaa niin paljon, että pakkohan sitä on tehdä, Ei kannata käyttää huumeita kuitenkaan, huumaavia aineita ihmiset on käyttäneet jo tuhansia vuosia päästäkseen omaan mieleensä, mutta itse en moista keinoa käyttäisi, aivothan kehittää pieniä määriä huumeita itsekin, joten ehkä omalla kohdallani ne tekevät sitä enemmän, kuin muiden kohdalla, ja siksi koen ihme juttuja?

Salapoliisin työ, mysteerien selvittäminen on vaan hauskaa, ja mielekästä. Aika harva kuitenkaan viitsi sitä alkaa tekemään, jos ei asia kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta. En tunne edes ketään toista ihmistä, joka tekisi samoin, eli olen tavallaan täysin yksin, ilman ns. taustatukea. Ei se tietenkään haittaa, joskus toki saatan hetken keskustella jonkun tutun kanssa näistäkin, jutuista, mutta aika harvoin kuitenkin. Monet tutut varmaan ihmettelisi, jos lukisivat näitä juttujani, heillä on varmaan aivan erilainen kuva minusta, että olen -jalat maassa- tyyppinen persoona, mitä toki olenkin, mutta minussa on myös tämäkin puoli, jota en ole lähes kenellekään tutulleni koskaan paljastanut. Moni varmaan nauraisi, jos lukisi näitä juttujani, eivätkä uskoisi, että minä todellakin kirjoittelen moisia juttuja tänne.

Lue lisää

Lievää sekoilua, kun äkkiä kirjoittaa, pitäs aina lukea kirjoitus läpi, ennen kuin painaa lähetä nappulaa.

Ateismi todennäköisin, lause meni väärin lopussa. Siis pidän sitä vain hieman todennäköisensä, taitaa olla viimeisenä siinä listassa. Usein toki se epätodennäköisin voi olla se todennäköisin, kun ollaan mysteereiden äärellä.

Äläpä epäjumala viitsi sekaantua Jumalan asioihin, tulee pipi.
- Aito Jumala

Joo, no et kuitenkaan taitaisi luoda paratiisia, poistaa pahuutta yms. kuulostaa lähinnä hienosäädöltä.

Itse olen sitä mieltä, että ihmisellä pitäisi olla käärmeen ruuansulatusjärjestelmä, jolloin ruokaa riittäisi paremmin koko ihmiskunnalle, ei tarvitsisi syödä kuin vaikka kerran viikossa. Siinä on tosin se ongelma, että ihmiset syövät myös nautinnon takia, ei siksi, että on pakko syödä. Joten en tiedä miten hyvin se sitten käytännössä toimisi.

Sehän olisi vähän sama kuin katsoisi Star Warsia ilman Dark Vaderia, eli helvetin tylsää.

Ehkä paholainen oli sittenkin oikeassa, koska lupasi paratiisissa ihmisille, että nämä tulevat tietämään kaiken minkä Jumalakin tietää, ja etteivät nämä koskaan oikeasti tule kuolemaan?

Ja paholainenhan taitaa olla vain Jumalan alter ego.

Koko juttuhan on aika absurdi, että Jumalalla olisi oikeasti joku vastusta, koska jos näin olisi, niin Jumalahan ei olisi Jumala, koska Jumala on aina ylivoimainen, eikä häntä voi oikeasti voi silloin mitenkään edes vastustaa, koska Jumala voittaa aina, ja häviää vain silloin, kun itse haluaa hävitä. Kaikki on lopulta pelkkää leikkiä, Jumala on oikeasti lapsenkaltainen, ei kuitenkaan lapsi, tai lapsellinen.

Kun ihmisillä on vapaa tahto, niin Jumalanvaltakunnan asukit valikoituvat oman hyvän ja lujan tahtonsa perusteella, ei robottimaisina hyvyyteen ohjelmoituina zombeina. Ylienkeli Luziferkin lankesi, joten on melkoinen saavutus kehittää niin luja solidaarisuus Jumalaa kohtaan, ettei mikään horjuta uskoaan. Jumala kerää lopulliseen valtakuntaansa lapsensa Jeesuksen tuomion perusteella. Jumala on persoona, samoin Jeesus ja Pyhä Henki ja persoona haluaa elää kaltaistensa kanssa, ei robotti laumassa. Kannattaa pyrkiä Jeesuksen all star joukkueeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ihmisillä on vapaa tahto, niin Jumalanvaltakunnan asukit valikoituvat oman hyvän ja lujan tahtonsa perusteella, ei robottimaisina hyvyyteen ohjelmoituina zombeina. Ylienkeli Luziferkin lankesi, joten on melkoinen saavutus kehittää niin luja solidaarisuus Jumalaa kohtaan, ettei mikään horjuta uskoaan. Jumala kerää lopulliseen valtakuntaansa lapsensa Jeesuksen tuomion perusteella. Jumala on persoona, samoin Jeesus ja Pyhä Henki ja persoona haluaa elää kaltaistensa kanssa, ei robotti laumassa. Kannattaa pyrkiä Jeesuksen all star joukkueeseen.

Lue lisää

Näen asiat enemmänkin symbolisina. Esim. paratiisin lankeemus, Jumala toki tiesi mitä tulee tapahtumaan, ei Jumala ole mikään dementikko, joka luomisen jälkeen jäi eläkkeelle, Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, niin paholainen onkin Jumalan alter ego, ihmiset eivät käsittäneet sitä, että Jumala voisi olla myös paha, mikä johtuu vaan siitä, että alun perin ihmiset eivät ymmärtäneet miten Jumala voisi olla samanaikaisesti sekä hyvä, että paha, koska Jumala on myös hyvä ollessaan paha. Tämä on paradoksi, jonka kehittynyt ihminen voi jo aivan hyvin ymmärtää. Jumala siis vain vaikuttaa pahalta, koska ihminen ei ymmärrä Jumalan toimia oikein. Sitä voisi verrata lääkäriin, joka pistää rokotteen lapseen, lapsi kokee lääkärin tekevän pahaa satuttaessaan häntä, vaikka lääkäri vain pistää piikin estääkseen lasta kuolemasta tautiin. Jumala siis paratiisissa esiintyi käärmeenä, joka antoi alkusysäyksen ihmisen kehitykselle. Ei siis ollut mitään pahaa olentoa olemassakaan, joka harhautti ihmisen, Jumalahan olisi tietenkin tiennyt kaiken etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, joten koko tarina on älytön, jos sitä vähänkin miettii, ihmiset eivät tosin osanneet miettiä asioita kovinkaan syvällisesti, heiltä puuttui sekä tieto, että ymmärrys, joten Jumala lavasti kaiken.

Raamatussahan kerrotaan, että meidän tulee tulla Jumalan kaltaisiksi, eli siis jumaliksi, täydellisiksi. En muista kohdanneeni vielä täydellistä ihmistä, joten kehitys lienee vielä aika lailla kesken. Raamatussa ei kerrota meidän syntyvän uudelleen, paratiisissa käärme sanoi, että ette te suinkaan kuole, mitä se oikein tarkoittaa, sitä, että synnymme uudelleen ja uudelleen, kunnes saavutamme täydellisyyden.

Yksi älyttömyys liittyy tähän paholaiseen siinäkin, että hänen nimensä sanotaan olevan Lucifer, joka ei ole edes mikään enkeli nimi, vaan latinan kielinen sana, joka tarkoittaa yksinkertaisesti "valon tuojaa", joka on sekin aivan älytön nimi paholaiselle. Enkelit ovat el-päätteisiä, kuten Mika-el, Gabri-el.

Raamatun tarinat pystyy ymmärtämään symbolisina, jos asiaa miettii pidemmälle, muuten ne tuntuvat täysin älyttömiltä. Jos kaiken takana on vain kehittää ihmistä, ja luoda uusia jumalia, jumalaa ei voi siis luoda, vaan se pitää kehittää. Ihmiset eivät alun perin kyenneet käsittämään sitäkään, mitä kehittäminen tarkoittaa, me nykyihmiset ymmärrämme sen helposti, koska olemme eläneet jatkuvan kehityksen aikakautta.

Anonyymi kirjoitti:

Näen asiat enemmänkin symbolisina. Esim. paratiisin lankeemus, Jumala toki tiesi mitä tulee tapahtumaan, ei Jumala ole mikään dementikko, joka luomisen jälkeen jäi eläkkeelle, Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, niin paholainen onkin Jumalan alter ego, ihmiset eivät käsittäneet sitä, että Jumala voisi olla myös paha, mikä johtuu vaan siitä, että alun perin ihmiset eivät ymmärtäneet miten Jumala voisi olla samanaikaisesti sekä hyvä, että paha, koska Jumala on myös hyvä ollessaan paha. Tämä on paradoksi, jonka kehittynyt ihminen voi jo aivan hyvin ymmärtää. Jumala siis vain vaikuttaa pahalta, koska ihminen ei ymmärrä Jumalan toimia oikein. Sitä voisi verrata lääkäriin, joka pistää rokotteen lapseen, lapsi kokee lääkärin tekevän pahaa satuttaessaan häntä, vaikka lääkäri vain pistää piikin estääkseen lasta kuolemasta tautiin. Jumala siis paratiisissa esiintyi käärmeenä, joka antoi alkusysäyksen ihmisen kehitykselle. Ei siis ollut mitään pahaa olentoa olemassakaan, joka harhautti ihmisen, Jumalahan olisi tietenkin tiennyt kaiken etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, joten koko tarina on älytön, jos sitä vähänkin miettii, ihmiset eivät tosin osanneet miettiä asioita kovinkaan syvällisesti, heiltä puuttui sekä tieto, että ymmärrys, joten Jumala lavasti kaiken.

Raamatussahan kerrotaan, että meidän tulee tulla Jumalan kaltaisiksi, eli siis jumaliksi, täydellisiksi. En muista kohdanneeni vielä täydellistä ihmistä, joten kehitys lienee vielä aika lailla kesken. Raamatussa ei kerrota meidän syntyvän uudelleen, paratiisissa käärme sanoi, että ette te suinkaan kuole, mitä se oikein tarkoittaa, sitä, että synnymme uudelleen ja uudelleen, kunnes saavutamme täydellisyyden.

Yksi älyttömyys liittyy tähän paholaiseen siinäkin, että hänen nimensä sanotaan olevan Lucifer, joka ei ole edes mikään enkeli nimi, vaan latinan kielinen sana, joka tarkoittaa yksinkertaisesti "valon tuojaa", joka on sekin aivan älytön nimi paholaiselle. Enkelit ovat el-päätteisiä, kuten Mika-el, Gabri-el.

Raamatun tarinat pystyy ymmärtämään symbolisina, jos asiaa miettii pidemmälle, muuten ne tuntuvat täysin älyttömiltä. Jos kaiken takana on vain kehittää ihmistä, ja luoda uusia jumalia, jumalaa ei voi siis luoda, vaan se pitää kehittää. Ihmiset eivät alun perin kyenneet käsittämään sitäkään, mitä kehittäminen tarkoittaa, me nykyihmiset ymmärrämme sen helposti, koska olemme eläneet jatkuvan kehityksen aikakautta.

Lue lisää

Mielestäni Luzifer sopii erinomaisesti vapaan tahdon määritelmään. Hänen ei olisi tarvinnut langeta, eikä Aataminkaan. Luzifer valitsi ylpistymisen ja Aatami tottelevaisuuden Luziferin houkutuksille ja Jumalan käskyjen hylkäämisen. Ylienkelistä tuli pahan perikuva ja joutui aikanaan lähtemään paratiisista, kuten ihmisetkin, eroon elämän puusta, joutuen luopumaan kuolemattomasta ruumiistaan ja hiljaa rappeutuen kuolemaan fyysisesti. Ihmisten henki joutui tuonelaan. Jumalalle kuuliaiset "Aabrhamin helmoihin". Ristin kuolemansa jälkeen, Jeesus kävi saarnaamalla evankeliumin tuonelassa , antaen näin reilun mahdollisuuden niille, jotka eivät olleet kuulleet evankeliumia. Näin Hän pelasti halukkaat "Aabrahamin helmoihin". Kertomus Luziferista on opettava tarina Jumalan toimintatavoista. Mutta lukijan on huomattava myös kertomuksen primääriset opetukset.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni Luzifer sopii erinomaisesti vapaan tahdon määritelmään. Hänen ei olisi tarvinnut langeta, eikä Aataminkaan. Luzifer valitsi ylpistymisen ja Aatami tottelevaisuuden Luziferin houkutuksille ja Jumalan käskyjen hylkäämisen. Ylienkelistä tuli pahan perikuva ja joutui aikanaan lähtemään paratiisista, kuten ihmisetkin, eroon elämän puusta, joutuen luopumaan kuolemattomasta ruumiistaan ja hiljaa rappeutuen kuolemaan fyysisesti. Ihmisten henki joutui tuonelaan. Jumalalle kuuliaiset "Aabrhamin helmoihin". Ristin kuolemansa jälkeen, Jeesus kävi saarnaamalla evankeliumin tuonelassa , antaen näin reilun mahdollisuuden niille, jotka eivät olleet kuulleet evankeliumia. Näin Hän pelasti halukkaat "Aabrahamin helmoihin". Kertomus Luziferista on opettava tarina Jumalan toimintatavoista. Mutta lukijan on huomattava myös kertomuksen primääriset opetukset.

Lue lisää

Legendaa on dramatisoitu tarkoituksella, että se olisi kiinnostavampi, totuus lienee paljon arkisempi. Ylienkeleitä, ja muita uber-olentoja, niinpä niin. Jotenkin niin inhimillistä, mutta se liittyy vaan meihin ihmisiin.

Pelkkää teatteria, koska ihmiset niin rakastavat teatteria.

Koko juttu on pelkkää lavastusta, mutta usko toki miten haluat. Ei anneta totuuden pilata hyvää tarinaa.

Opettavaista toki, joten mitäpä muulla on niin väliä?

Helpointa olisi vain antaa hyville ja oikeamielisille ihmisille yliluonnollinen kyky, jonka avulla väärämieliset, pahat ihmiset kuolisivat saman tien, kun heitä katsoisi suoraan silmiin, ja he syttyisivät tuleen.

Enkelit luultavasti taistelevat paholaisia vastaan pelkällä katseellaan, mitään aseita ei enkeleillä tietenkään ole. Jos enkelit tulevat maan päälle ja hoitavat homman puolestamme, tuskin tässä mitkään profeetat auttaa, ei heitä ole ennekään kuunneltu.

Tai sitten me ihmiset alamme muuttua itse enkeleiksi, koska olemme kehittyneet enkeleiden asteelle, sehän olisi helpoin tapa nujertaa pahuus maan päältä. Saamme sellaisia kykyjä, joita vastaan eivät mitkään aseet enää toimi, luodit menevät lävitsemme, pelkkä katseemme sytyttää meitä vastaan asettuvat tuleen.

Anonyymi kirjoitti:

Helpointa olisi vain antaa hyville ja oikeamielisille ihmisille yliluonnollinen kyky, jonka avulla väärämieliset, pahat ihmiset kuolisivat saman tien, kun heitä katsoisi suoraan silmiin, ja he syttyisivät tuleen.

Enkelit luultavasti taistelevat paholaisia vastaan pelkällä katseellaan, mitään aseita ei enkeleillä tietenkään ole. Jos enkelit tulevat maan päälle ja hoitavat homman puolestamme, tuskin tässä mitkään profeetat auttaa, ei heitä ole ennekään kuunneltu.

Tai sitten me ihmiset alamme muuttua itse enkeleiksi, koska olemme kehittyneet enkeleiden asteelle, sehän olisi helpoin tapa nujertaa pahuus maan päältä. Saamme sellaisia kykyjä, joita vastaan eivät mitkään aseet enää toimi, luodit menevät lävitsemme, pelkkä katseemme sytyttää meitä vastaan asettuvat tuleen.

Lue lisää

Et ymmärrä elämästä ja sen kehityksestä mitään. Miten voitaisi ymmärtää hyvyys, jos pahuutta ei olisi?

1. Onko rohkeus, luonteenlujuus, tavoittelemisen arvoista? Jos on, niin ihminen on kasvatettava ympäristössä, joka tekee välttämättömäksi vaikeuksien kanssa kamppailemisen ja reagoinnin pettymyksiin.

2. Onko kanssaihmisten palveleminen tavoiteltavaa? Jos on, silloin elämänkokemuksen on tarjottava mahdollisuudet kohdata yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta.

3. Onko toivo, luottavaisuuteen sisältyvä ylevyys, tavoiteltavaa? Jos on, niin ihmisen olemassaoloon täytyy alati kuulua turvattomuustekijöitä, ja vähän väliä ilmenevää epävarmuutta.

4. Onko toivottavaa totuuden rakkaus ja halukkuus kulkea minne se johdattaakin? Jos on, silloin ihmisen täytyy kasvaa maailmassa, jossa erhe on läsnä ja valheellisuus aina mahdollinen. Miten totuuden voi oppia tuntemaan ilman valheita? On vaikeaa valehdella, jos ei tunne totuutta, ja ihminen kykenee luomaan valheen luonnostaan, valhekin on siis oikein käytettynä tarpeellinen.

5. Onko ihanteellisuus, jumalallisuutta lähestyvä käsitystapa, toivottavaa? Jos on, niin ihmisen on ponnisteltava ympäristössä, joka ilmentää vain suhteellista hyvyyttä ja kauneutta - olosuhteissa, jotka kannustavat tavoittelemaan lannistumatta sellaista, mikä on parempaa.

6. Onko uskollisuus, omistautuminen korkean velvollisuuden täyttämiseen, toivottavaa? Jos on, silloin ihmisen täytyy elää ympärillään mahdollisuus petturuuteen ja pakoiluun. Velvollisuudentuntoisuuden sisältämä urheus on siinä, että siihen sisältyy aina epäonnistumisen vaara.

7. Onko epäitsekkyys, itsensä unohtamisen henki, tavoiteltavaa? Jos on, silloin ihmisen on elettävä kasvotusten sellaisen minuuden kanssa, joka karttaa tunnustusta ja kunnianosoituksia. Ihminen ei kykenisi dynaamisesti valitsemaan jumalallista elämää, ellei olisi tätä hänen minuutensa elämää, jonka hän voi hylätä. Ihminen ei pystyisi tarttumaan pelastavaan vanhurskauteen, ellei olisi olemassa potentiaalista pahaa, joka vastakohdallaan osoittaa, miten ylevää ja erilaista on hyvä.

8. Onko mielihyvä, onnellisuuden tuottama tyydytys, tavoiteltavaa? Jos on, ihmisen tulee elää maailmassa, jossa tuskan kokemisen vaihtoehto ja kärsimisen todennäköisyys ovat aina vaikuttavia kokemuksellisia mahdollisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä elämästä ja sen kehityksestä mitään. Miten voitaisi ymmärtää hyvyys, jos pahuutta ei olisi?

1. Onko rohkeus, luonteenlujuus, tavoittelemisen arvoista? Jos on, niin ihminen on kasvatettava ympäristössä, joka tekee välttämättömäksi vaikeuksien kanssa kamppailemisen ja reagoinnin pettymyksiin.

2. Onko kanssaihmisten palveleminen tavoiteltavaa? Jos on, silloin elämänkokemuksen on tarjottava mahdollisuudet kohdata yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta.

3. Onko toivo, luottavaisuuteen sisältyvä ylevyys, tavoiteltavaa? Jos on, niin ihmisen olemassaoloon täytyy alati kuulua turvattomuustekijöitä, ja vähän väliä ilmenevää epävarmuutta.

4. Onko toivottavaa totuuden rakkaus ja halukkuus kulkea minne se johdattaakin? Jos on, silloin ihmisen täytyy kasvaa maailmassa, jossa erhe on läsnä ja valheellisuus aina mahdollinen. Miten totuuden voi oppia tuntemaan ilman valheita? On vaikeaa valehdella, jos ei tunne totuutta, ja ihminen kykenee luomaan valheen luonnostaan, valhekin on siis oikein käytettynä tarpeellinen.

5. Onko ihanteellisuus, jumalallisuutta lähestyvä käsitystapa, toivottavaa? Jos on, niin ihmisen on ponnisteltava ympäristössä, joka ilmentää vain suhteellista hyvyyttä ja kauneutta - olosuhteissa, jotka kannustavat tavoittelemaan lannistumatta sellaista, mikä on parempaa.

6. Onko uskollisuus, omistautuminen korkean velvollisuuden täyttämiseen, toivottavaa? Jos on, silloin ihmisen täytyy elää ympärillään mahdollisuus petturuuteen ja pakoiluun. Velvollisuudentuntoisuuden sisältämä urheus on siinä, että siihen sisältyy aina epäonnistumisen vaara.

7. Onko epäitsekkyys, itsensä unohtamisen henki, tavoiteltavaa? Jos on, silloin ihmisen on elettävä kasvotusten sellaisen minuuden kanssa, joka karttaa tunnustusta ja kunnianosoituksia. Ihminen ei kykenisi dynaamisesti valitsemaan jumalallista elämää, ellei olisi tätä hänen minuutensa elämää, jonka hän voi hylätä. Ihminen ei pystyisi tarttumaan pelastavaan vanhurskauteen, ellei olisi olemassa potentiaalista pahaa, joka vastakohdallaan osoittaa, miten ylevää ja erilaista on hyvä.

8. Onko mielihyvä, onnellisuuden tuottama tyydytys, tavoiteltavaa? Jos on, ihmisen tulee elää maailmassa, jossa tuskan kokemisen vaihtoehto ja kärsimisen todennäköisyys ovat aina vaikuttavia kokemuksellisia mahdollisuuksia.

Lue lisää

Niin, maailma on sittenkin epätäydellisyydessään täydellinen.

EI olisi hyvää, ilman pahaa.

Ei sankaruutta ilman pelkuruutta

Ei valoa ilman pimeyttä

listaa voisi jatkaa loputtomiin...

Paitsi että jos et ota Jeesusta Sydämmeesi,niin Jeesuksen veli Perkele tekee sinusta Saatanallisten leikkiensä kohteen!
Muuten voisit hengailla Taivaassa kaikkien Pyhien ja Jeesuksen kanssa!Ja Jumalakin voi joskus tulla käymään!
Ota siis välittömästi yhteyttä lähimpään lahkoon(niitä on kolmisentuhatta)ja pyydä päästä osalliseksi Jeesuksen veriuhrista!
Sen jälkeen on luvassa kaikkea tarkemmin määrittelemätöntä kivaa,kunhan ensin kuolet tai Maailmanloppu(jota on ennustettu viimeiset pari tuhatta vuotta )tapahtuu!

Jumalan näkökulmasta ei ole olemassa sellaista kuin ihmisen `vapaa tahto´, sillä kaikkitietävänä hän tietää jokaisen ihmisen jokaisen ajatuksen ja teon jo ennen näiden ihmisten syntymää. `Vapaa tahto´ on siten raamatullisessa kontekstissa harhaa.

"Ihminen,sinulla on vapaa tahto,kun sinut luotiin."

Me olemme tähten orjia.

Taivaassa ei ole uskontoja.

Anonyymi kirjoitti:

Taivaassa ei ole uskontoja.

Siellä on yksi usko.

Mutta jos seurauksena olisi hirvittävä tylsistyminen, kun jänniä asioita ei enää tapahtuisi, eikä missään olisi mitään haastetta.

Kauhea paikka, minä ainakin lähtisin lipettiin välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jos seurauksena olisi hirvittävä tylsistyminen, kun jänniä asioita ei enää tapahtuisi, eikä missään olisi mitään haastetta.

Kauhea paikka, minä ainakin lähtisin lipettiin välittömästi.

Lue lisää

Mitä ikävää sinusta on kivuttomassa elämässä?
Miksei täydellisessä maailmassa voi sinun mielestäsi olla mukava elää?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ikävää sinusta on kivuttomassa elämässä?
Miksei täydellisessä maailmassa voi sinun mielestäsi olla mukava elää?

Mikään ei ole ikuista, ei edes kipu, ja kärsimys.

Kaikkea on kiva kokeilla, mutta tylsistyminen voi iskeä jossain vaiheessa, jos olo on koko ajan vaan pelkkää ihanuutta, ja ruusuilla tanssimista.

Mä en oikein ymmärrä näitä ihmisten taivaita, ja helvettejä, olen kai toisesta galaksista, sori siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei ole ikuista, ei edes kipu, ja kärsimys.

Kaikkea on kiva kokeilla, mutta tylsistyminen voi iskeä jossain vaiheessa, jos olo on koko ajan vaan pelkkää ihanuutta, ja ruusuilla tanssimista.

Mä en oikein ymmärrä näitä ihmisten taivaita, ja helvettejä, olen kai toisesta galaksista, sori siitä.

Lue lisää

"Mikään ei ole ikuista, ei edes kipu"

Joillakuilla se kestää vuosikymmeniä, tunnen useita, jotka eivät sitä jaksaneet vaan päättivät päivänsä. Kipu kyllä loppui.

"Kaikkea on kiva kokeilla, mutta tylsistyminen voi iskeä jossain vaiheessa, jos olo on koko ajan vaan pelkkää ihanuutta, ja ruusuilla tanssimista."

Ei minulla ole nytkään tylsää, vaikka elämä on kohtuullisen helppoa, siis "ruusuilla tanssimista", enkä kaipaa hammastenkiristystä eloani ryydittämään, sitä on ollut aivan riittävästi.

"Mä en oikein ymmärrä näitä ihmisten taivaita, ja helvettejä, olen kai toisesta galaksista, sori siitä."

En minäkään, siksi en puhunutkaan taivaasta mitään, vaan helvetin sulkemisesta, enkä uskovan osassa, koska minulla ei sitä ole, vaan sen vuoksi että kristinuskon helvettioppi on aiheuttanut tavattomasti kärsimystä jo itsessään, kun tulevaisuuttaan pelkäävät ihmiset pilaavat ainokaisen elämänsä.

Anonyymi kirjoitti:

"Mikään ei ole ikuista, ei edes kipu"

Joillakuilla se kestää vuosikymmeniä, tunnen useita, jotka eivät sitä jaksaneet vaan päättivät päivänsä. Kipu kyllä loppui.

"Kaikkea on kiva kokeilla, mutta tylsistyminen voi iskeä jossain vaiheessa, jos olo on koko ajan vaan pelkkää ihanuutta, ja ruusuilla tanssimista."

Ei minulla ole nytkään tylsää, vaikka elämä on kohtuullisen helppoa, siis "ruusuilla tanssimista", enkä kaipaa hammastenkiristystä eloani ryydittämään, sitä on ollut aivan riittävästi.

"Mä en oikein ymmärrä näitä ihmisten taivaita, ja helvettejä, olen kai toisesta galaksista, sori siitä."

En minäkään, siksi en puhunutkaan taivaasta mitään, vaan helvetin sulkemisesta, enkä uskovan osassa, koska minulla ei sitä ole, vaan sen vuoksi että kristinuskon helvettioppi on aiheuttanut tavattomasti kärsimystä jo itsessään, kun tulevaisuuttaan pelkäävät ihmiset pilaavat ainokaisen elämänsä.

Lue lisää

Maan päällä eläminen on haasteellista, harvalla elämä on ruusuilla tanssimista, kun huomenna kaikki voi olla toisin, ainoa varma täällä on epävarma.

Ei täällä siis pääse ihan helpolla tylsistymään, vaikka elämä helppoa olisikin.

En vain itse ymmärrä sitä, miksi elämän pitäisi olla edes helppoa koska haasteet vetävät puoleensa, eikä paikka, jossa ei ole enää mitään haasteita, tunnu oikein houkuttelevalta.

Tietysti jos elämä on ollut kovin raskasta, niin ehkä lepo sellaisessa paikassa voisi olla paikallaan, mutta en nyt sinne ikuisesti varmaan jäisi. Väitetään, että sielumme käykin elämien välissä lepäämässä sellaisessa maailmassa, mutta sitten on aika taas palata tänne oppimaan, ja kehittymään eteenpäin.

Helvetti on täällä maan päällä, uskovien helvettitarinat ovat soopaa, epävakaan mielen tuotoksia, ne keksittiin vasta joskus keskiajalla, koko sanahan tulee alun perin ruotsinkielen sanasta helvete, joten juutalaiset eivät moisesta sanasta olleet kuulleetkaan. Gehennasta puhutaan, joka oli kuin kiirastuli, josta pääsi kuitenkin pois, kun synnit oli sovitettu, mitään ikuista rangaistusta ei siis ole, sellainen syntyi vasta siis pimeällä keskiajalla, aivan pimeä se tosiaankin oli, kun näin sairaita asioita papit kuvittelivat, että joitain kidutettaisiin ikuisesti, sadistisinta minkä vain kuvitella saattaa, mutta sellaista se aika vain oli, sadistista aikaa ihmiskunnan historiassa.