Kuka suunnitteli

Noin pienen levikin laulajia ei pitäisi kutsua Huittisiin edes perhejuhliinkaan laulamaan. Kyllä jonkinlainen taso laulamisessa ja viihepuolen kulttuurissa on meillä säilytettävä.

Jos ihan outoja laulajia tuodaan, ja koitetaan sitten myydä pääsylippuja sinen, niin ei sinne tule kuin joku kymmenen kattojaa paikalle. Tappiolle menee. Ja jos se laulaja vielä muka ei löydä edes paikan päälle, peruuttaa tulonsa kun ei osannut tulla.

Niin, jos on syntyperäinen huittislainen. Mutta ei kaikki heistäkään.
Huittinen on kaupunki jossa ei ole keskustaa ollenkaan. Keskusta on levällään kuin jokisen eväät, hajanainen kompleksi. Ei taida koko kylästä löytyä pikitien pätkää, jossa olisi edes 100 metrin matka suoraa tietä. Pelkkää kiemuraa ja kurvia.
Keskustasta edes kakkostielle ei tahdo löytää kun ei ole kylässä opasteita.
Liikennesuunnittelija olisi ollut hyvä palkata ajoissa. Kukaan helsingintien matkaajista ei poikkea mielellään Huittisissa sen sekavuuden vuoksi. Se on yrittäjille huono juttu.
Tosiasia, että ensi kertaa huittisiin autolla poikkeava kiroaa jossain vaiheessa että miten hlvtissä täältä pääsee pikatielle.

Kööpenhamina on maa jossa on erittäin epäystävällisiä ihmisiä. Kukaan ei halua auttaa matkailijaa, kun hän kysyy neuvoa.
Olin Kööpenhaminan keskusrautatieasemalla ja yritin selvittää, miten saan ostetuksi junalipun. Kysyin ihmisiltä neuvoa kun minkäänlaista palveluhenkilöä ei ollut koko asemalla, eikä infoluukkua.
Kaikki lippuautomaatit oli vain tanskan kielellä, eikä sitä ymmärrä tanskalainenkaan.
Kukaan ei auttanut, ei kertonut miten lippuautomaatti toimii.
En ollut yksin. Luojan kiitos asemalla oli kolme mustaa naista, jotka puhuivat englantia. He olivat aivan kuhuissaan, että mihin helvettiin he olivat oikein tulleet, kun tanskalaiset olivat tosi kylmiä ja töykeitä heille, eikä heitäkään kukaan suostunut auttamaan lippuautomaatin käytössä. Olivat tosi iloisia kun tapasimme, että edes jonkun kanssa sai puheyhteyden. Yhdessä pähkäillen siitä selvisimme, lähdimme busseilla eteenpäin, mikä oli oma episodinsa. Köpiksen rautatieaseman luota bussit ei lähde, ne ovat 10 minuutin kävelymatkan päässä asemasta, ja ovat peräkkäin parkissa tienposkessa, ei asemalla, ei pysäkillä. Sata metriä pitkä bussiletka tien sivuun pysäköitynä, eikä pirulaan tiedä mihin ne on menossa. Numero on auton etuikkunassa, ei muuta.
Kuljettajat ties mistä maasta, ja kysyttäessä jotain vastaus kuuluu tyyliin no habla inglese.
Ei kannata mennä, en mene enää koskaan.

Loimaalla on ihan selkeät tienviittaukset. Pikatielle pääsee joko Turkuun tai Tampereelle, Forssan kautta Helsinkiin. Eipäs nyt olla niin uusavuttomia.

Taisi navigaattori osata ennustaa lähitulevaisuutta jo. Sastamalan päärautatieasemasta tulee myös Huittisten päärautatieasema. Kuntaliitos on pakosti edessä, ja Sastamala taitaa olla se suunta.