..olette lähteneet yrittämään lasta? Tarkoitan että, mitä pelkoja teillä on ollut/on? Olen vasta parikymppinen, avomies on 26. Ollaan puhuttu lapsesta ja ajatus tuntuu mitä ihanimmalta. Mutta kuitenkin mieleen tulee joskus kaikennäköisiä, isompia ja pienempiä, pelkoja pärjäämisestä ja muusta. Olisin todella iloinen jos viitsisitte kertoa omista peloistanne ja kokemuksistanne. Mulla on yksi tyhmä pelko, joka liittyy äitiini ja siihen, miten hän suhtautuu, jos tulisin raskaaksi. Se pelko liittyy siihen että kun nuorempana aina riideltiin äitin kanssa ja yleensä aina osottautu että äiti oli oikeassa. Nyt pelkään että, jos ja kun, äiti ei suhtautuisi asiaan (raskauteeni) hyvin ja puhuisi että miten te muka pärjäätte ym. niin alkaisin itsekin miettimään että pärjätäänkö me sittenkään, jos saataisiinn lapsi. Tosi outo pelko, tai ehkei niinkään pärjäämisen pelko, mutta se että se liittyy äitiini.
millä mielellä..
henu
1239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se ehkä mietityttää eniten että ku se vauva kasvaa lapseks ja murkuks jne. Vauva aika on kummiski loppujen lopuks tosi lyhyt aika, silti sitä ajattelee koko ajan että haluaa vauvan. Pitäs yrittää välillä asennoitua ja miettiä että haluaako uhmaikäsen ja murrosikäsen, mut voi kait se olla niinki että sitä iteki kasvaa ja kehittyy sen lapsen kasvun myötä. Kyllä minä uskon että se sunki äitis heltyy sitte viimeistään lapsenlapsensa edessä. Onnea vaan meille "yrittäjille"! =)