.. huomenna olisi aika raskauden keskeytyksee .. pelottaa ihan kauheesti .. on jo tullut kiinnittyä tähän pikkuiseen sisälläni mutta elämän tilanne on mikä on .. lapsi ei siis sovi kuvioihin .. olen 18-vuotias, ei ammattia, ei vakituista työpaikkaa, avopuoliso on mutta silti ..
mä pelkään katuvani asiaa loppuelämäni mutta .. silti olen ajatellut sen tehdä .. .. olenhan minä nuori ja voin joskus myöhemmin tehdä lapsia .. mut mä ajattelen sitä etten saa koskaan pitää pikkuistani sylissä ym. varmaan ihan yleisiä ajatuksia ennen abporttia .. ..
mä en keksiny muutakaan paikkaa minne kirjoitella ajatuksistani .. .. rv on nyt 9 6 ..
mutta ihan suoraan KENENKÄÄN EI TARVII ALKAA ARVOSTELEMAAN PÄÄTÖSTÄNI , se on raskas jo muutenkin .. .. mä oon aina ollut aborttia "vastaan" ja sit menen ja teen sen itse .. :/
mä pelkään katuvani asiaa loppuelämäni mutta .. silti olen ajatellut sen tehdä .. .. olenhan minä nuori ja voin joskus myöhemmin tehdä lapsia .. mut mä ajattelen sitä etten saa koskaan pitää pikkuistani sylissä ym. varmaan ihan yleisiä ajatuksia ennen abporttia .. ..
mä en keksiny muutakaan paikkaa minne kirjoitella ajatuksistani .. .. rv on nyt 9 6 ..
mutta ihan suoraan KENENKÄÄN EI TARVII ALKAA ARVOSTELEMAAN PÄÄTÖSTÄNI , se on raskas jo muutenkin .. .. mä oon aina ollut aborttia "vastaan" ja sit menen ja teen sen itse .. :/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hei! En halua arvostella päätöstäsi. Halusin vain sanoa, että et kuulosta siltä että tämä olisi vakaa päätöksesi. Voi tosiaan olla että kadut loppuelämäsi; tehtyä kun ei saa tekemättömäksi. Sen sijaan vauvan kanssa tulisit sen sijaan pärjäämään; asioilla kun on tapana järjestyä usein parhain päin. :-)
Itse sain ensimmäisen lapsen 26-vuotiaana, eikä minulla vielä silloinkaan ollut mainitsemiasi asioita: ammattia tai vakituista työtä. Nyt yli 3-kymppisenä sen sijaan on ammatti mutta ei vakityötä. Opiskella voi lapsen jälkeenkin.
Tein itse abortin 2-kymppisenä. Tulin raskaaksi miehestä, jolle olin vain "pikapano" silloin tällöin. Mies vaati aborttia, ja minä tottelin. Vielä yli 10 vuoden jälkeenkin joskus mietin, millainen lapsesta olisi tullut jos se olisi saanut syntyä, minkäikäinen hän nyt olisi jne jne.
Tahdoin vain sanoa, että älä tee aborttia jos et ole täysin varma asiasta! Mitä mieltä avopuolisosi on?
Aiemman vastaajan kanssa olen samaa mieltä. Et kuulosta aivan varmalta. Ja isoja päätöksiä tehdessä kannattaisi olla melko varma.
Itse olen parikymppinen elämän haahuilija. Minulla ei ole ammattia ja työpaikkakaan ei ole mieleinen. Tarkoitus on siis lähteä opiskelemaan. Yllätysvaavi iski kehiin ja vaikka tiedän mieheni kanssa, että rankkaa tulee olemaan, aiomme silti hänet pitää. Jos hän vain luonamme pysyy...
Kuten jo sanottu, asioilla on tosiaan taipumus järjestyä ja opiskelijavanhemmatkin pärjäävät hyvinvointiyhteiskunnassa. Iso kysymys on sitten se, miten avopuolisosi asiaan suhtautuu. Tukea tässä hommassa kuitenkin tarvitaan. =O)
Olin 19, kun tulin raskaaksi toukokuussa -97. Olin juuri valmistunut ompelijaksi. Tein puoli vuotta töitä mitä sain (siivosian, jaoin aamulehtiä yöllä), ja jäin äitiyslomalle jouluna. Olin kotona 8 kk, ja jatkoin siivoustöitä. Sitten aloin opiskella oppisopimuksella hoitotyötä, kun lapsi oli kolme. Sain vakituisen työpaikan, ja nyt opiskelen työn ohessa sairaanhoitajaksi. Elämä on mennyt todella hyvin, vaikka käytännössä näin jälkikäteen ajateltuna minulla ei ollut mitään koulutusta. Ompelijan papereilla ei tee yhtään mitään nykyään.
Nykyään on aina sellainen ajatus maailmassa, että pitäisi olla hieno talo, täydellinen työpaikka, koulutusta vaikka kuinka paljon, että voisi tehdä lapsen. Siitten huomataan, että oho...olenkin jo 35-vuotias ja lapsen tekeminen ei olekaan enää niin helppoa...raskaita lapsettomuushoitoja, vammaisen lapsen syntyumisriski lisääntyy iän myötä! Tätä näen työssäni joka päivä!!!
Toivon todella, että et tee aborttia, vaan elämä varmasti jatkuu lapsen syntymän jälkeen. Ja uskon, että muutaman vuoden päästä olet onnellinen, että et murhannut lastasi...olet onnellinen, kun näet lapsesi oppivan kävelemään, lukemaan. Oma lapseni on nyt 7-vuotias reipas kohta eskarin aloittava nuori miehenalku, ja olen joka hetki kiitollinen siitä, että en tehnyt aborttia.
7-vuotias kohta eskarin aloittava miehen alku?? -eskariin mennään 6-vuotiaina tai jopa 5 vuotiaina. Ja jos koulun alku siirtyy, se siirtyy eskarin jälkeen vasta...7-vuotias ei voi olla menossa eskariin...
No kirjoitin vahingossa väärin, kun kyyneleet silmissä kirjoitin. Menee kouluun syksyllä!!!Tarviiko joka asiaan puuttua. Taitaa sinulla olla tekemisen puutetta, kun joka pikku asiaan ehdit puuttua. Mene töihin!!!
Onnea ja kaikkea hyvää sinulle. Teit aikoinasi todella järkevän päätöksen pitäessäsi lapsesi.
Kumpa kaltaisiasi olisi enemmän, kuin niitä jotka tekevät abortin, niin saisivat ne tuhannet muutkin lapset ansaitsemansa mahdollisuuden omaan elämään :)
...Et enää saakkaan lasta abortin jälkeen? Se olisi kyllä kauhein rangaistus mitä voi olla. Tai että tämä syntymätön lapsesi olisikin tyttö ja että et saisi enää muita kuin poikalapsia...anyway, tee mitä teet, itse vastuun kannat, en minä eikä nää muut kommentoijat...
vaikuta siihen saako tulevaisuudessa lapsia vai ei. abortti osataan nykyään tehdä oikein ..
se ei tod. altista sille riskille ettei lapsia voisi saada sen jälkeen !!
jotkut ei voi saada ikinä kun yhden lapsen, ja olen kuullut tapauksen jossa abortin jälkeen ei ole saanut yhtään lasta, syy ei ehkä ole ollut abortissa vaan tämä ihmisen elimistö nyt on niin monimutkainen.
Niin tosiaankin abortti tehdään niin "hyvin" ettei siitä elimistöön "pitäisi" jäädä mitään, mutta entäs jos kohtu tulehtuu tms ja jos se vaikuttaa myöhemmin lapsen saantiin? en tiedä, oletan vaan ja kannattaa muittenkin pohtia sitä ennen aborttia, jos lahjaa kerran tarjotaan, voi olla ettei toista kertaa tulekkaan...joten näin...
Valitettavasti yksi naapureistani teki abortin joitain vuosia sitten. Lapsi ei olisi ollut elinkelpoinen ja abortti oli ainoa vaihtoehto. Jotain meni kuitenkin vikaan ja ainoa keinoa saada lapsia tätä nykyä on adoptoida. Se on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että näin käy.
sairaalapapereissakin kerrottiin, että kaavintoihin liittyy repeämäriski. Kohdunkaula voi revetä, jos ei anneta cytoteciä, mutta sen antamisen jälkeen kaikki paikat on pehmeitä ja instrumentit menee helpommin koko kohdunseinämän läpi. Harvinaista, mutta aina välillä. Lääkkeellisen jälkeen joudutaan aina välillä kaavintaan ja pahimmillaan verenvuoto voi olla niin runsasta, että joudutaan tekemään aika radikaalejakin toimenpiteitä.
Lisäksi useamman kerran kaavittu limakalvo alkaa helpommin kasvattamaan hyvänlaatuisia kasvaimia, ja useita abortteja tehneillä on myös suurempi syöpäriski.
Joten ei noita huvikseen kannata tehdä, vaikka epäilen, ettei kukaan teekään, jotain teinipeeloja lukuunottamatta.
Suurin ongelma lapsensaannille on naisten ikä. Alle 25 on hedelmällisimmillään, sen jälkeen alkaa alamäki. Yli 30 on jo selkeästi huonommin hedelmöittyvä kuin nuori nainen, joten siltä kannalta on idioottimaista abortoida "parhaassa iässä" ja mennä sit hoitoihin 10 vuoden päästä.
Miksi pelkäät arvostelua? Suurin osa täällä on tehnyt itsekin abortin.
Ajatteletko niinkuin minä, että en saa kiintyä, näin pitää tehdä, enkä vahingossakaan ajattele, että voisin pitää lapsen?
Abortin jälkeen voi käydä myös niin, että alat itse pahimmaksi tuomitsijaksesi. Itse olen mokannut hyvän työtilaisuuden, muuttunut nyrpeäksi muita ihmisiä kohtaan ja otan eron miehestäkin, koska en kestä itseäni, miestäni enkä sitä hirveää päätöstä, jonka tein. Olen aivan rikki. Kaikki ihmiset, joiden kanssa olen puhunut, ovat sitä mieltä, että tein oikein eikä syyllisyyttä tarvitse tuntea, mutta kun ei itse niin tunne, on vähän vaikea antaa anteeksi.
Ennen aborttia kannattaa miettiä, mitä mieltä on abortista ja mitä mieltä on siitä omassa tilanteessa. Jos se on sinusta väärin, asiat menevät ihan hirveiksi abortin tehtyäsi. Lasta voi kaivata todella paljon, eikä sitä kukaan oikein ymmärrä. Ympäristö toivoo joskus aborttia tai sitä itsekin kuvittelee sen tarpeelliseksi, mutta kun lapsi on mennyt, lapsihan se suurimmalle osalle abortin saaneista on, ei sitä jää muistelemaan muut kuin se äiti. Voi olla vähän vaikea olla haikeana sellaisen perään, jonka on itse eliminoinut.
Minä soisin abortin ihan kaikille, jotka sitä pyytävät, mutta jos olisin tajunnut miten se vaikuttaa omaan elämänhallintaan ja parisuhteeseen, olisin ottanut ne vaikeudet, mitä lapsesta tulee. Sanon vaan, että kannattaa tutkiskella järkiasioiden lisäksi myös tunteet, ennen kuin menee sinne.
ammattia opiskelemaan, kun vanhin lapseni oppi kävelemään. Päivääkään en ole katunut ratkaisuani. Mutta, mutta mahtuu minunkin elämääni yksi abortti. Kolmas lapsi oli tulollaan ja seurestelin vähän epävakaasti nuoren miehen kanssa, joka ei halunnut isäksi. Totesin, etten halua isätöntä lasta vielä kahden muun lisäksi. Sitä päätöstä en ole katunut. Lapsi ansaitsee molemmat vanhemmat. Vaikka minua on feministiksi joskus haukuttu niin tähän asiaan ja vakaumukseen se ei ole vaikuttanut.
Kolmas tuli sitten avioliitosta myöhemmin. Jokainen olemme itse oman onnemme seppä.
kannattaisi sinunkin vilkaista tätä videota ennen tollasta päätöstä, niin tietäisit millaisen asian kanssa todellisuudessa olet leikkimässä. Ja ei se niin vain ole sanottu, että voisit sitten myöhemmin tehdä lapsia, ei ne lapset tilaustavaraa ole. On mahdollista ettet abortin jälkeen enää voikaan saada lapsia. Sellaisiakin tapauksia nimittäin on.
http://www.abortionismurder.org/videos/hardtruth.wmv
Kuinka joku voi olla noin helskutin ku...pää, että pyytää katsomaan videopätkän ja haluaa pahoittaa toisen mielen??? Vai sekö juuri on tarkoituskin? Saada mahdollisesti pois tolalta ja tuntemaan syyllisyyttä??
Aikoinani (yli 10v sitten) olen hankkinut abortin ja nyt ajateltuna olen enemmän kuin onnellinen!!! Jälkikäteen asiaa tarkastellessani se todellakin oli OIKEA ja HYVÄ päätös, siitäkin huolimatta että lapsella olisi ollut huolehtiva isä lisäkseni.
Nämä moralistit, jotka täällä jeesustelevat, voisivat käyttää propagandaansa mielummin kaksinaismoralistien maassa (Amerikassa). Amerikassahan eletään todellakin hyvin kaksinaismoralisesti ja konservatiivisesti, sieltähän ko. videopätkäkin oli lähtöisin.
Alkuperäisen viestin kirjoittajalle hyvää kesän alkua!!! Toivottaa tällä hetkellä yhden ihanan lapsen äiti (ja alku syksyllä toivottavasti toisen)