Oliko Uniper-kauppa virhe?
Mika Lintilä oli omistajaohjaus-ministerinä, kun Fortum osti Uniperia: Minut olisi ammuttu julkisesti alas, jos olisin estänyt kaupan .
Jouni Nikula
Kun Fortum osti Uniperia vuonna 2017, nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toimi omistajaohjausministerinä. Silloin kauppaan liittyvät riskit, myös ulkopoliittiset riskit, sivuutettiin.
Oston myötä valtionyhtiö Fortum nousi Suomen suurimmaksi yritykseksi. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä Fortum ajautui kuitenkin isoihin vaikeuksiin. Se johtui Uniper-omistuksesta ja venäläisen maakaasun vähentymisestä.
Perjantaina julkaistu miljardien pelastuspaketti teki Saksasta Uniperin merkittävän vähemmistöomistajan. Fortumin omistusosuus supistui 56 prosenttiin. Uniper pelastettiin, eikä suomalaisten veronmaksajien rahaa lopulta tarvittu.
Sotku oli kuitenkin melkoinen. Mika Lintilä, oliko viiden vuoden takainen Uniper-kauppa virhe?
-Varmasti, jos ajattelee tämänhetkisestä kulmasta, niin mahdollisia tulevia riskejä olisi pitänyt arvioida tarkemmin, mutta se on jälkiviisautta. Toki Krimin valtaus oli ollut, mutta pitää huomioida, että kun puhutaan pörssiyhtiöstä, niin ratkaisut tekee hyvin puhtaasti operatiivinen johto hallituksen siunauksella. Vaikka valtion omistus Fortumista oli yli 50 prosenttia, minulle kerrottiin Uniper-kaupasta varttia aiemmin kuin tiedote kaupasta lähti ulos.
Lintilän mukaan rima sille, että hän ministerinä olisi lähtenyt estämään kauppaa, oli hyvin korkealla.
-Hanketta oli varmasti Fortumin puolelta valmisteltu kuukausia, ellei vuosia. Minun olisi pitänyt ampua se alas vartissa, tilanteessa, jossa hädin tuskin tiesin, mikä Uniper on. Koolle olisi kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous, ylin johto ja hallitus olisi erotettu. Se taas olisi tarkoittanut sitä, että julkisuudessa olisi alettu kysellä, millä substanssilla ministeri estää kaupan. Kaikki mediat olisivat ampuneet minut omistajaohjausministerinä alas. On erittäin vahvaa jälkiviisastelua, että vartissa olisi saatu kokonaiskuva ulko-, talous- ja energiapoliittisista riskeistä, Lintilä sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa yrityksissä ollaan entistä tarkempia muidenkin kuin talouspoliittisten riskien analysoinnissa.
- Muiden arvojen rooli tulee nousemaan, mutta taas pitää sanoa, että pörssiyhtiöt, joissa valtio on enemmistöomistaja, ovat aina jostain vinkkelistä ongelmallisia.
Uniperin merkitys Suomelle on ollut suuri. Lintilän mukaan Uniper on ollut muutakin kuin julkisuudessa myllytettyä saastuttavaa hiilivoimaa.
-Uniperin kautta on saatu merkittävä määrä vesi- ja ydinvoimaa, ja taitaa olla niin, että noin puolet Fortumin osinkotuloista on ollut Uniperin tuloksesta tulevaa. Julkisessa keskustelussa myös maakaasu jäi vähälle huomiolle. Jos joku olisi muutamia vuosia sitten tiennyt, että kaasun hinta 10-kertaistuu, hän eläisi aika leveästi tänä päivänä.
Perjantaina julkistetun järjestelyn myötä Saksan valtio hankkii 30 prosentin osuuden Uniperista noin 267 miljoonalla eurolla.
Miten Saksan ja Suomen yhteiselo lähtee rullaamaan?
- Roolituksesta tullaan varmasti keskustelemaan paljon. Omistajaohjaukseen en sekaannu, mutta kyllä tulemme istumaan alas ja arvioimaan sen, että Fortum pystyy kaikki sille lasketut edellytykset täyttämään.
Lintilän mukaan energian riittävyyden ja energian hinnan ennustaminen on erittäin vaikeaa .
-Pitkälti se johtuu Venäjän toimista maakaasun suhteen. Nord Stream 1 -putken toimitusten ennakoiminen on vaikeaa. Sitä ei oikein mielletä Suomessa, kuinka tärkeässä roolissa maakaasu on Keski-Euroopassa. Saksassa suuri osa kotitalouksista lämpiää maakaasulla, lisäksi teollisuus on kaasun varassa. Suomen osalta olen luottavainen sähkön riittävyyteen, koska Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tilanne on verrattain hyvä. Sähköä ajetaan täydellä teholla jo syyskuussa. Sitä ennen tehdään muutamia testejä ja alasajoja. Omavaraisuus on hyvällä tasolla.
Lintilä matkustaa tiistaiksi Brysseliin, jossa järjestetään ylimääräinen energianeuvoston kokous.
-Äänenpainot tulevat olemaan kovia ja ristiriitaisia. Kysehän on siitä, että Putin yrittää energiasodalla hajottaa EU:ta. Pärjäämme vain yhtenäisyydellä.
Fennovoima on päättänyt Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa.
Onko mahdollista, että Pyhäjoelle rakennetaan vielä ydinvoimala?
-Generaattorisalia ei ainakaan voi hyödyntää, koska se on tehty Rosatomin tekniikalla, mutta onhan siellä rakennuksia, väylät ja muuta jo valmiina. Ohuita kyselyitä on tullut, mutta ei sellaista varteenotettavaa, Lintilä sanoo.
Mika Lintilä oli omistajaohjaus-ministerinä, kun Fortum osti Uniperia: Minut olisi ammuttu julkisesti alas, jos olisin estänyt kaupan .
Jouni Nikula
Kun Fortum osti Uniperia vuonna 2017, nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toimi omistajaohjausministerinä. Silloin kauppaan liittyvät riskit, myös ulkopoliittiset riskit, sivuutettiin.
Oston myötä valtionyhtiö Fortum nousi Suomen suurimmaksi yritykseksi. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä Fortum ajautui kuitenkin isoihin vaikeuksiin. Se johtui Uniper-omistuksesta ja venäläisen maakaasun vähentymisestä.
Perjantaina julkaistu miljardien pelastuspaketti teki Saksasta Uniperin merkittävän vähemmistöomistajan. Fortumin omistusosuus supistui 56 prosenttiin. Uniper pelastettiin, eikä suomalaisten veronmaksajien rahaa lopulta tarvittu.
Sotku oli kuitenkin melkoinen. Mika Lintilä, oliko viiden vuoden takainen Uniper-kauppa virhe?
-Varmasti, jos ajattelee tämänhetkisestä kulmasta, niin mahdollisia tulevia riskejä olisi pitänyt arvioida tarkemmin, mutta se on jälkiviisautta. Toki Krimin valtaus oli ollut, mutta pitää huomioida, että kun puhutaan pörssiyhtiöstä, niin ratkaisut tekee hyvin puhtaasti operatiivinen johto hallituksen siunauksella. Vaikka valtion omistus Fortumista oli yli 50 prosenttia, minulle kerrottiin Uniper-kaupasta varttia aiemmin kuin tiedote kaupasta lähti ulos.
Lintilän mukaan rima sille, että hän ministerinä olisi lähtenyt estämään kauppaa, oli hyvin korkealla.
-Hanketta oli varmasti Fortumin puolelta valmisteltu kuukausia, ellei vuosia. Minun olisi pitänyt ampua se alas vartissa, tilanteessa, jossa hädin tuskin tiesin, mikä Uniper on. Koolle olisi kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous, ylin johto ja hallitus olisi erotettu. Se taas olisi tarkoittanut sitä, että julkisuudessa olisi alettu kysellä, millä substanssilla ministeri estää kaupan. Kaikki mediat olisivat ampuneet minut omistajaohjausministerinä alas. On erittäin vahvaa jälkiviisastelua, että vartissa olisi saatu kokonaiskuva ulko-, talous- ja energiapoliittisista riskeistä, Lintilä sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa yrityksissä ollaan entistä tarkempia muidenkin kuin talouspoliittisten riskien analysoinnissa.
- Muiden arvojen rooli tulee nousemaan, mutta taas pitää sanoa, että pörssiyhtiöt, joissa valtio on enemmistöomistaja, ovat aina jostain vinkkelistä ongelmallisia.
Uniperin merkitys Suomelle on ollut suuri. Lintilän mukaan Uniper on ollut muutakin kuin julkisuudessa myllytettyä saastuttavaa hiilivoimaa.
-Uniperin kautta on saatu merkittävä määrä vesi- ja ydinvoimaa, ja taitaa olla niin, että noin puolet Fortumin osinkotuloista on ollut Uniperin tuloksesta tulevaa. Julkisessa keskustelussa myös maakaasu jäi vähälle huomiolle. Jos joku olisi muutamia vuosia sitten tiennyt, että kaasun hinta 10-kertaistuu, hän eläisi aika leveästi tänä päivänä.
Perjantaina julkistetun järjestelyn myötä Saksan valtio hankkii 30 prosentin osuuden Uniperista noin 267 miljoonalla eurolla.
Miten Saksan ja Suomen yhteiselo lähtee rullaamaan?
- Roolituksesta tullaan varmasti keskustelemaan paljon. Omistajaohjaukseen en sekaannu, mutta kyllä tulemme istumaan alas ja arvioimaan sen, että Fortum pystyy kaikki sille lasketut edellytykset täyttämään.
Lintilän mukaan energian riittävyyden ja energian hinnan ennustaminen on erittäin vaikeaa .
-Pitkälti se johtuu Venäjän toimista maakaasun suhteen. Nord Stream 1 -putken toimitusten ennakoiminen on vaikeaa. Sitä ei oikein mielletä Suomessa, kuinka tärkeässä roolissa maakaasu on Keski-Euroopassa. Saksassa suuri osa kotitalouksista lämpiää maakaasulla, lisäksi teollisuus on kaasun varassa. Suomen osalta olen luottavainen sähkön riittävyyteen, koska Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tilanne on verrattain hyvä. Sähköä ajetaan täydellä teholla jo syyskuussa. Sitä ennen tehdään muutamia testejä ja alasajoja. Omavaraisuus on hyvällä tasolla.
Lintilä matkustaa tiistaiksi Brysseliin, jossa järjestetään ylimääräinen energianeuvoston kokous.
-Äänenpainot tulevat olemaan kovia ja ristiriitaisia. Kysehän on siitä, että Putin yrittää energiasodalla hajottaa EU:ta. Pärjäämme vain yhtenäisyydellä.
Fennovoima on päättänyt Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa.
Onko mahdollista, että Pyhäjoelle rakennetaan vielä ydinvoimala?
-Generaattorisalia ei ainakaan voi hyödyntää, koska se on tehty Rosatomin tekniikalla, mutta onhan siellä rakennuksia, väylät ja muuta jo valmiina. Ohuita kyselyitä on tullut, mutta ei sellaista varteenotettavaa, Lintilä sanoo.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tämä kaveri Fortumilta joka päätti kaupoista sai yli 400 000 euron bonukset kauppojen jälkeen.
Tämäkin yksi niistä loputtomista Venäjään kytkeytyvistä jälkiviisastelun aiheista. Liiketoimintaan ja sijoituksiin liittyy aina riskinsä ja ilman riskiä ei tule voittojakaan.
Riski toteutui ja voitot meni...
Niin onkin ja eihän uniperissa sinänsä mitään vikaa olekaan. Siinä että uniperistä ei tehty toimialoittain omia yhtiöitään heti oston jälkeen ja siinä että kaasu toimitus sopimuksia ei ole kattavasti suojattu forcemajoure lausekkeella on paljonkin vikaa. Uskomatonta naiviutta!
Ei niitä sopimuksia erikseen suojata forse major lausekkeella.
Sitä voi käyttää jos tulee forse major tilanne.
Saksan hallitus ei ole halunnut sitä käyttää.
Kyllä myyjän pitää laittaa se "pienellä painettu" präntti niihin soppareihin. Sehän on selvä että jos semmoista ei ole niin ei ostajaosapuoli halua semmoista käyttää.
Uniper itse vastusti kauppaa, eipä siinä kukaan ministereistä voi olla sellainen asiantuntija joka kokisi olevansa viisaampi kuin yrityksen johto. Tämän kaupan pilaamiseen syyllinen on Kremlissä istuva diktaattori.
Kyllä se oli suuri virhe josta Suomalaiset joutuvat taas maksamaan muiden tämän kyykyttäjä hallituksen tekemisten ohessa,sanna samarin se vain lentelee pitikin ja poikin ja tekee lisää velkaa
Voi näitä katkeria persuja.
Tiedätkö muuten että Suomi on eniten velkaantunut pohjoismaa kaikki alkoi siitä kun liityttiin euroopan unioniin ja kun kokoomus ja keskusta ja vihreät ovat päässeet valtaan,sanna samarin tämä punikkien keulakuva on aiheuttanut Suomelle kaikkien aikojen suurimmat velat lyhyessä ajassa
Ei voi olla että ollaan velkaannuttu liikaa, Orpohan lupaa hyvätuloisille heti vaalivoiton jälkeen miljardien veronalennukset. Eihän niitä voisi antaa jos on jo liikaa velkaa?
Niinpä, yli kolmevuotta hoettu, että hallitus kaatuu kohta. Hallituksen suosio kasvaa ja persujen laskee. Kuinkas näin kävikään?