Mietinnässä rintamamiestalon (laajennuksineen noin 115m2) lämmitysjärjestelmän uusiminen.
Taloa asuttaa asumisoikeudella yli 70 vuotiaat vanhukset.
Talon rakenteet on hyvässä kunnossa, joten talolla on arvoa kun vanhuksista aika jättää.
Alunperin rakennus on lämminnyt öljyllä mutta parin vuode takaisessa kuntokartoituksessa ilmeni että öljysäiliö on sökö.
Ei kiinnosta uusia öljylämmitysvälppeitä koska koko öljylämmityksen tulevaisuus on mielestäni tuhoon tuomittu.
Puulämmitys ei onnistu pitkään vanhusten iästä johtuen.
Talossa on valmiin akakstariffimittarit ja käytössä kausisähkö, muistaakseni.
Pellettilämmitys lienee taloudellisin tulevaisuuden investointi... kellarin halkovarastoon saisi kohtalaisen pellettivaraston jne.
Vaihtoehtojen pohdintaa:
A) pell.kattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (sähkövastus on varalla) pellettivarasto
- Tämäntapainen perusratkaisu olisi kait erinomainen.
- appiukko haluaisi kuitenkin vielä puitakin poltella
- Edullisinta lämpöä.
B) puu pell.kattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (sähkövastus on varalla) pellettivarasto
- kalliimpi kuin edellinen, ehkä hyötysuhdekin huonompi
C) 2*700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksilla (yö päiväsähkö) (vanha puukattila lisälämmönlähteenä)
- myöhemmin voi rakentaa pellettivaraston ja vaihtaa pelletinpolttokattilan tai tehdä takan puiden polttoa varten
- kalliimmat käyttökulut, mutta ei tarvitsisi pellettivarastoa ainakaan heti
- joskus tulevaisuudessa jos siirtyy pellettiin olisi toinen varaaja turha
D) uusi puukattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (yö päiväsähkö)
- appiukkokin olisi tyytyväinen
- puukattilaan voi myöhemmin laittaa pellettipolttimen jne. (sitten puut vois polttaa vaikka takassa)
- ei turhaa investointia missään vaiheessa
Malli D on alkanut miellyttää eniten.
Vanhassa kattilassa (about 25 vuotias jämä miniter) voi olla vielä käyttövuosia jäljellä, mutta miksi odottaa sen posahdusta, se kun voi sattua kovilla pakkasilla yms.
hoxioita: Vaikkakin käyttöveden tuotto kierukalla rajoittaa sitä kuinka alas varaajan lämmön kestää päästää kuuman KV tuoton vaarantumatta (verrattuna siihen että olisi oma erillinen varaaja lämmitys- ja käyttövesille), asialla on merkitystä vain silloin kun/jos haluaa maksimoida yösähköstä saatavaa hyötyä, sen jälkeen kun on siirretty pellettiin asialla ei ole merkitystä.
Putkimies suositteli maalämpöä mutta mielestäni se on kyseiseen kohteeseen kohtuuttoman kallis investointi.
Myöskin kaukolämpö olisi mahdollinen mutta silloin jouduttaisiin kaivamaan perunamaat & pihat & salaojat & varomaan sähkökaapelit & puhelinkaapelit.... samalla se luultavasti rajoittaisi tontin käytettävyyttä jatkossa.
Vaihtoehto D lienee paras kaikista vaiko mitä komentoi raati?
(lisäksi on toki syytä laittaa Ouman kääntelemään lämmityksen shunttia appiukon sijaan)
Taloa asuttaa asumisoikeudella yli 70 vuotiaat vanhukset.
Talon rakenteet on hyvässä kunnossa, joten talolla on arvoa kun vanhuksista aika jättää.
Alunperin rakennus on lämminnyt öljyllä mutta parin vuode takaisessa kuntokartoituksessa ilmeni että öljysäiliö on sökö.
Ei kiinnosta uusia öljylämmitysvälppeitä koska koko öljylämmityksen tulevaisuus on mielestäni tuhoon tuomittu.
Puulämmitys ei onnistu pitkään vanhusten iästä johtuen.
Talossa on valmiin akakstariffimittarit ja käytössä kausisähkö, muistaakseni.
Pellettilämmitys lienee taloudellisin tulevaisuuden investointi... kellarin halkovarastoon saisi kohtalaisen pellettivaraston jne.
Vaihtoehtojen pohdintaa:
A) pell.kattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (sähkövastus on varalla) pellettivarasto
- Tämäntapainen perusratkaisu olisi kait erinomainen.
- appiukko haluaisi kuitenkin vielä puitakin poltella
- Edullisinta lämpöä.
B) puu pell.kattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (sähkövastus on varalla) pellettivarasto
- kalliimpi kuin edellinen, ehkä hyötysuhdekin huonompi
C) 2*700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksilla (yö päiväsähkö) (vanha puukattila lisälämmönlähteenä)
- myöhemmin voi rakentaa pellettivaraston ja vaihtaa pelletinpolttokattilan tai tehdä takan puiden polttoa varten
- kalliimmat käyttökulut, mutta ei tarvitsisi pellettivarastoa ainakaan heti
- joskus tulevaisuudessa jos siirtyy pellettiin olisi toinen varaaja turha
D) uusi puukattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (yö päiväsähkö)
- appiukkokin olisi tyytyväinen
- puukattilaan voi myöhemmin laittaa pellettipolttimen jne. (sitten puut vois polttaa vaikka takassa)
- ei turhaa investointia missään vaiheessa
Malli D on alkanut miellyttää eniten.
Vanhassa kattilassa (about 25 vuotias jämä miniter) voi olla vielä käyttövuosia jäljellä, mutta miksi odottaa sen posahdusta, se kun voi sattua kovilla pakkasilla yms.
hoxioita: Vaikkakin käyttöveden tuotto kierukalla rajoittaa sitä kuinka alas varaajan lämmön kestää päästää kuuman KV tuoton vaarantumatta (verrattuna siihen että olisi oma erillinen varaaja lämmitys- ja käyttövesille), asialla on merkitystä vain silloin kun/jos haluaa maksimoida yösähköstä saatavaa hyötyä, sen jälkeen kun on siirretty pellettiin asialla ei ole merkitystä.
Putkimies suositteli maalämpöä mutta mielestäni se on kyseiseen kohteeseen kohtuuttoman kallis investointi.
Myöskin kaukolämpö olisi mahdollinen mutta silloin jouduttaisiin kaivamaan perunamaat & pihat & salaojat & varomaan sähkökaapelit & puhelinkaapelit.... samalla se luultavasti rajoittaisi tontin käytettävyyttä jatkossa.
Vaihtoehto D lienee paras kaikista vaiko mitä komentoi raati?
(lisäksi on toki syytä laittaa Ouman kääntelemään lämmityksen shunttia appiukon sijaan)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uusi Vaihtoehto
E) uusi puukattila 700l varaaja lämminvesikierukalla ja sähkövastuksella (yö päiväsähkö) pieni 200-300€ käyttövesivaraaja
- olisi kuten D paitsi että on kalliimpi, mutta 700L varaajan koko varauskapasiteetti olisi paremmin hyödynnettävissä
- lisukevaraajan hyöty lienee teoreettinen?
Maalämmön olet näemmä rasinut jo pois. Kaikkein "huolettomin", vaan ei halvin on mainitsemasi kaukolämpö. Asiansa osaavat henkilöt osaavat toki "väistää" esteet, ja ei se mitenkään estä pihan käyttöä. Saisit mukavasti lisätilaa, kun paketit ovat mallia matkalaukku, ja kerran kun saa käyrät kohdallensa, eipä ole tarvis väännellä sen jälkeen. Mutta se hinta??? Muuten vaihtoehto A.
siirry kaukolämpöön, muita ei kannata ajatellakaan.
pelletti sinänsä ok, vaatii vaan vähän puuhastelua tuhkanpoistoineen yms. pellettivarasto kannattaa rakentaa niin isoksi kun mahdollista -> halvempi yksikköhinta täytölle.
mutta muista että talossa kannattaa olla myös pelti- tai kaakeliuuni tai jokin muu puulämmitteinen tulisija: paitsi että on tyyliin sopiva, pitää myös huolta ilmanvaihdosta ja sitä kautta rakenteitten kestävyydestä. takuuvarmasti kannattava investointi.
Pari komenttia:
Miksi jätit kaukolämmön pois? Yleensä kaukolämpö on niin halpa ja helppo ettei muita vaihtoehtoja tarvitse edes miettiä.
Jos puukattilalla on takoitus lämmittää varaaja päivittäin tai harvemmin, tuollainen 700litraa ei taida riittää varaajaksi. Yleensä puukattilan kaveriksi laitetaan 2000l tai jopa suurempia varaajia. Pienellä varaajalla puita joutuu pakkasella polttamaan monta kertaa päivässä.
Kuinka paljon on öljyn vuosikulutus?
"Miksi jätit kaukolämmön pois? Yleensä kaukolämpö on niin halpa ja helppo ettei muita vaihtoehtoja tarvitse edes miettiä."
Talon sijainti suhteessa kaukolämpöverkon putkien sijaintiin on hankala.
(viimevuosina kosteusongelmien vuoksi uusitut kosteussulut, salaojat, pihan poikki kulkevat puhelinkaapelit, tonttia rajaavat maantie, viemäriverkko, koko kunnan keskustan sähkönsyöttö maanalaisin kaapelein jne)
Mutta kannattaa varmaan kuitenkin kunnalta tarjous pyytää & ehdotus putken linjauksesta.
"Jos puukattilalla on takoitus lämmittää varaaja päivittäin tai harvemmin, tuollainen 700litraa ei taida riittää varaajaksi. Yleensä puukattilan kaveriksi laitetaan 2000l tai jopa suurempia varaajia. Pienellä varaajalla puita joutuu pakkasella polttamaan monta kertaa päivässä. "
Aivan.
Arvelen että 700L on suurin mitä saadaan kellariin ilman että kaivetaan kivijalka auki ja tehdään reikä kellarin seinään & tuodaan varaaja siitä.
Ideani olikin käyttää esim kahta tuollaista 700L varaaja ja/tai kiltisti antaa sähkövastuksen mennä päälle silloin kun ei jakseta tiuhaan puita poltella.
700L olisi kuitenkin suuri parannus siihen että vanhukset ovat muutaman vuoden pärjänneet miniter kattilan sisäänrakennetulla (alle 100L) "varaajalla" sähkövastuksella.
"Kuinka paljon on öljyn vuosikulutus?"
Sellaisella systeemillä että appiukko & anoppi polttivat puita kaiket päivät ja öljypoltin oli päällä vain klo22 ja 06 välisenä aikana, öljyä kului 1000L vuodessa.
Polttopuuta lienee poltetun vuosittain about 24 mottia. (noin puukellarin kuutiotilavuuden verran)
Nykyisin jalat on "kompurat", kellarin portaat lasketaan joskus "persetyyryä", eikä puuta polteta yhtä ahkerasti. Öljypolttimen korvaa sähkövastus.
Sähkönkulutus on ollut muistaakseni 24 000kwh yösähköä ja 7000kwh päiväsähköä kolmessa vuodessa. (taas ulkomuistista muistelen että kakstariffimittari hankittiin kolme vuotta sitten)
Kosteusvauriorempan aikana, kun puita ei poltettu ja lämpötila oli korkeampi, sähköä kului noin liki 30 000kwh per marras-joulukuu !!!
Summasummaarum. Hatusta vetäisen että normaali vuotuinen lämmitysenergian kulutus olisi noin 20 000kwh kaikkinensa.
"Arvelen että 700L on suurin mitä saadaan kellariin ilman että kaivetaan kivijalka auki ja tehdään reikä kellarin seinään & tuodaan varaaja siitä. "
Oletko tutkinut mahtuisiko sisään ns. saneeraus varaaja? Niillä on kokoa esim. 80x180x150cm (akvantti, jämä, arimax).
"Sellaisella systeemillä että appiukko & anoppi polttivat puita kaiket päivät ja öljypoltin oli päällä vain klo22 ja 06 välisenä aikana, öljyä kului 1000L vuodessa.
Polttopuuta lienee poltetun vuosittain about 24 mottia."
Epäilen että kulutus voi olla jopa 30000kW. Tuollainen puumäärä on energiamäärältään n.25000-35000kW ja päälle 1000l öljyä joka on n.10000kWh. Tietysti huono säätö ja/tai huono hyötysuhde voivat osaltaan vaikuttaa kulutukseen. 20000kWh kaikkinensa vuodessa (ilman puita) tuntuu minusta aika pieneltä tuollaiseen taloon.
Mistä lähtien? :o)
Espoossa kysyin kaukolämpöä silloiseen vuokratalooni. Olisi maksanut kaikkinensa noin 12te ennenkuin lämpö virtaa ja kWh-hinta sen päälle 4,6c. Eli puolitoista kertaa kalliimpaa kuin pelletillä! Investointi olisi varmaan asettunut about samoihin lukuihin (3 talouden isompi talo). Kaukolämmön liittymismaksun saa toki takaisin jos joskus haluaa siitä irtaantua.
Kaukolämmön ehdottomia etuja on helppous ja tilantarve. Ja onhan se halvempaa kuin öljy tai sähkö. Alueellisesti on myös suuria(?) eroja. Ainakin pääkaupunkiseudulla kaukolämpö on tehty hiilellä eli se on ympäristönäkökulmista huono vaihtoehto.
Aika reippaasti nyhtävät näköjään Espoossa. Kuten sanoit niin alueellisia eroja on. Aloittajan kannattaa kysyä tarjous. Joillakin paikkakunnilla liittymismaksu on melko pieni ja energian hintakin voi olla jopa alle 4c/kWh.
mihin sä tarviit noin ison varaajan? siis pienempikin riittää jos jollain yösähköllä aiot lämmittää.. pelletillä et varaajaa tarvii erikseen kattilan oma varaaja riittää pesuille.
kaukolämmöstä sellanen pointti vaikka kai jo sen hylkäsit että siitä et pääse eroon kun muuttamalla ja sitten toivot että joku haluaa sen kanssa naimisiin...
Pelletin kanssa riittää että kattilassa on vesitilavuutta 150..200l ja kattilassa lämminvesikierukka + sähkövastus. Sähkövastus on sitä varten, että pelletti syystä tai toisesta loppuu, kun on matkoilla.
Tuossa vaihtoehdossa säästää yhden varaajan ja se on myös hivenen säästeliäämpi energian käytössä. Varaajan lämmöstä n. 10% häviää ko. tilaan ja jos se ei tule käyttöön, niin menee harakoille. Tuo 10% voi olla muutakin, mutta tavallisella eristyksellä hukka on sitä luokkaa.
Klapien poltossa sitä varaajaa tarvii, mutta kuinka pian sen varaajan hinnan sitten saa takaisin. Pelkästään pellettiä käyttäessä varaaja on vain lisäkulu. Oletuksena ettei täytetä 3000l uima-allasta lämpimällä vedellä... tai että "normaali" lämpimän veden käyttö riittää -- se mitä suihkusta tulee.
eipä sitä varaajaa tarvikaan, jos suoraans iirtyy pellettiin. Mutta appiukolle ehkä pitää vielä olla mieliksi .... ehkä ei.