Ohikulkiessa vien vehkeitä oikeille paikoilleen, toisen sinne, toisen tänne, ei meinaa pysyä huusholli kunnossa. "Vie mennessäs, tuo tullessas" on hyvä neuvo!
Kunpa olisin aina kaikki paikat järjestyksessä pitävä ihminen!
Kateeksi ihan käy, kun jotkut osaa.
Onneksi olen vieraskorea!
Aina kun joku tulee kylään, niin siivoan kaiken.
Sillä tavalla saan jotenkin pidettyä kunnossa välillä huushollin.
Olen oppinut yhden hyvän tavan: vaatteita ei loju enää missään.
Miten muut?
Kunpa olisin aina kaikki paikat järjestyksessä pitävä ihminen!
Kateeksi ihan käy, kun jotkut osaa.
Onneksi olen vieraskorea!
Aina kun joku tulee kylään, niin siivoan kaiken.
Sillä tavalla saan jotenkin pidettyä kunnossa välillä huushollin.
Olen oppinut yhden hyvän tavan: vaatteita ei loju enää missään.
Miten muut?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kun jokaisella tavaralla on oma paikkansa, ei tarvitse kuljetella niitä eestaas. Mut varmaan tottumiskysymys.
Jotkut eivät petaa petiäänkään mikä olisi taas minulle kauhistus.
Siili
kyllä niitä vaatteita täytyy kuljetelle edestakaisin,
pyykkikoriin
pesukoneeseen
kuivuun
laskostaan kaappeihin,
osa odottaa silitykseen,
sitten henkariin, jne.
sama se on petivaatteiden huolto, pesua, vaihtoa , siirtämistä "paikasta toiseen".
Juu mut niille odottelijoillekin on omat paikkansa. Eivät loju missä sattuu.
Siili
Ei minulla ainakaan tavarat vain loju omassa paikassaan, vaan kun niitä käytän niin joudun niitä kuljettamaan ja sitten palauttamaan takaisin. Olen onneksi sen verran järjestelmällinen, että en jätä tavaroita lojumaan minne sattuu, paitsi kirjan jota luen tai sanaristikkolehden jota olen juuri tekemässä, ne lasken kädestäni "minne sattuu".
Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä enemmän aikaa kuluu kotitöihin. Sen, minkä ennen teki tosta vaan, niin nykyisin yhä enemmän samoihin hommiin kuluu aikaa, että siisteys ja järjestys pysyy kunnossa. Harrasta siinä sitten vielä jotain ”kivaa harrastusta”! Älä unta nää!
toisaalta , eläkkeellä ollessa myös ollaan kotona enemmän, ja vaatteiden vaihtoakin päivän mittaan, on lenkkeilyvaatetta, kotivaatetta, kaupoille, kaupunkiin taas eri vaatteet, kun taas aiemmin töissä ollessa , aamulla yhdet vaatteet, ja illalla toiset, ja sit yövaatteet, ja kotikin pysy kai siistimpänä, kun ei siellä kukaan oleskellut sitten päivän mittaan, kun lapset lähteneet pois kotoa.
siivoilen kyllä ihan etenkin kesäaikana, sitä siitepölyä tulee ihan päivittäin , kun ikkunat kesäaikaan auki.
talvisin pysyy siistimpänä, ei tule roskaa, hiekkaa, pölyä, vaan puhdasta lunta !!
Petin petaan jos tiedän jonkun tulevan.
Olohuoneen sohvalla on lakana kankaan suojana, siinä lojun, syön, luen, katson televisiota.
Olen tehnyt vaatehuoneeseen yhden hyllyn. Siinä on vierekkäin vaatenippu kun lähden lenkille, mustikkaan, kauppaan. Kun tulevat likaiseksi muutaman käytön jälkeen, siirrän pyykkiin yksi kerrallaan.
Alla on kolme kangaskassia, yhdessä järviuimavehkeet, toisessa uimahallivehkeet ja kolmannessa salikamppeet.
Tiskipöydän tyhjään koneeseen kerran päivässä ja koko päivän otan joka syömiskerta puhtaan astian. Eli keittiö on sekainen lähes aina.
Pöydällä on keltaisia muistilappuja ja lehtiä.
En näe kotiani sotkuisena, tuttavan ilmoittaessa tulostaan kestää 10 min, kun kaikki on kunnossa.
Petaan sängyn laittamalla makuuhuoneenoven kiinni. Pidän tavarat järjestyksessä ettei niitä tarvi kanniskella edes takaisin. Siivoan silloin kun siltä tuntuu. Tämä on minun koti/asunto ja tänne saa tulla kylään ilman ennakko varoituksia ja soittoja. Ovikello toimii. Minä elän tavallani ja vieraat käy ajallaan. Kahvit on aina tarjottu eikä muutenkaan ole kuivin suin tarvinu lähteä. Ketään en majoita mutta vieraita voi käydä.
Kyllä minua vieraskoreana ärsyttää, jos joku tulee käymään ilmoittamatta. Jokaisella puhelin matkassa koko ajan eli voi pirauttaa vaikka puolisen tuntia etukäteen. Siinä ajassa ehtii vähän raivaamaan suuremmat sotkut, mutta pullaa pakkaseen tai tuoretta ei ehdi loihtia. Mutta aina sitä jotain pientä koti/vierasvaraa on. Talo elää tavallaan ja vieraat tulevat silloin, kun isäntäväellekin sopii.
en myöskään välitä että kyläileen tullaan kuin hollitupaan, onhan sitä jokaisella , myös eläkeläisellä omat arkipuuhastelut, että ei pitäis olla suuri vaiva, vaikka tekstarilla tai puhelimitse, ilmoittaa , kysyä, "sopiiko tulla poikkeen".
Ihan samoin minullakin. Niin harvoin ketään käy lapsenlapsia lukuunottamatta että en edes ota mitään stressiä siivouksista ja olen kaikille tutuille sanonutkin että tulla saa milloin siltä tuntuu jos ei haittaa että välillä on käsityötarvikkeita ja kahvinporojakin pitkin pienen yksiöni lattiaa . Jos en ole vastaanottavaisella tuulella niin nään ikkunasta jos joku tulee ja voin leikkiä että en ole kotona :)
Petiä en petaa hikoiluni takia koskaan ja makuuhuoneen oven vetäisen kiinni jos joku tulee. Lenkkivaatteet roikkuu vessan naulakossa kun ei muuta paikkaa niille ole, joka lenkin jälkeen en niitä pyykkiin laita, merinovilla t-paidan huuhtaisen joka toisen lenkin jälkeen eikä välttämättä edes tarvitsisi mutta koska hikoan niin paljon niin koen huuhtelun tarpeelliseksi.
vn
Minä en pidä kotiani järjestyksessä vieraita varten vaan meitä asujia varten.
Ovellahan voi sanoa, että nyt ei vierailu sovi. Siinä voi myös kertoa, että vierailuajan voi varata puhelimella määrättynä aikana. Naurettavaa tuollainen toisille eläminen. Minä elän itselleni.
Samoin ajatuksin aloittajan kanssa mennään. Pikkuhiljaa saan itseäni enemmän ja enemmän niskasta kiinni. Homma alkaa toimia. Arvostelijoille näytän kuin koiralle tontin rajat
Kahden aikuisen kodissa "sotkee" vain kaksi aikuista, joten ei sitä sotkua niin hirveästi tule. Pyykkikone pesee pyykit, astianpesukone tiskit, imurointi on helppoa ja pölyjä voi pyyhkiä vaikka päivittäin eli helpoksi on elämä mennyt.
Elämisen jälkiä saa toki näkyä mutta jos/kun jättää tavarat lojumaan, niitä on tympeä etsiä sitten kun seuraavan kerran tarvitsee. Vaivannäköähän tavaroiden järjestys ei vaadi, vain asennetta ja vähän älyäkin.
Minulla on tietty aamurutiini eli järjestelen sohvan tyynyt, petaan petit ja täytän tiskikoneen - koko ruljanssiin menee noin 5 - 10 minuuttia, eli ei juuri mitään mutta on mukava tulla kotiin kun paikat on kutakuinkin järjestyksessä. Miehenikin on hoksannut, miten vähällä vaivalla saa ison ilon.
päivittäiset askareet menee melko kevyesti, vaan joskus on urakoitava niitä harvemmin tehtäviäkin pölynkerääjiä, kuten , - taulut, lamput, ovien ylälistat tai koko ovet ja muuta isompaa, ne ei enää niin "mukavia" todellakaan, eikä minkäänlainen kiipeily jakkaralle, mut jotenkin varovasti niitä vaan koetettava tehtyä.
taulut on ainakin sellaisia, mitkä helposti unohtuu, ja ehkä monta muutakin.
Kylläkyllä mutta ihan turhaa on vouhottaa muutamasta pölyhiukkasesta, olipa sitten taulujen päällä tai muualla, pöly ei tapa!
Pari kertaa vuodessa tilaan suursiivouksen ammattilaisilta ja tuo riittää taulujenkin ja "muiden helposti unohtuvan" (mitä lienevätkään) puhdistukseksi. On ihanaa esim. keskittyä jouluaskareisiin kun joku toinen käy tekemässä sen ikävimmän homman mielestäni eli joulusiivouksen
Olen tullu siihen tulokseen,,,, maailma on paskanen paikka elää,
joka päivä on pölykerros lattialla, jos päivällä välillä vain kokeeksi pyyhkii lattiaa vaikka aamulla olisi kunnolla pyyhkiny pöly niin silloinki on sama pölykerros uudleen ehtiny tulla lattialle,
olenki ajatelle, en jaksa enään juosta kilpaa maailman pskan kanssa, peittäköön paska koko maailman aivan rauhassa,
mä kahlaan loppuelämäni sen paskan läpi ja annan se olla siinä,
käyn vain itse välillä suihkussa pahimmat paskat huutelemasta pois,
ja elämä jatkukoon paskan keskellä,
Minä en!
Oli järkyttävä kuvaus elämästäsi, sorry.
En ole sika, vaan ihminen, joka välittää hygienista.
On puhdas olo, kun siivoaa ja ei elä kuin .....
Nyt on aikaa pitää koti kunnossa.
Niin mukava illalla pötkähtää puhtaisiin lakanoihin, nukkua rauhassa yöunensa.
No- kerran pittää käydä veskissä yöllä, mutta sitten jatkaa taas unosiaan.
Aamulla herää siistiin kämppäänsä, keittelee aamukahvit ja kaurapuuron, silmäilee uutisia ja ruppee touhuumaan mitä milloinkin.
Siinä se päivä hurahtaa ehtooseen, ja taas sama: pötkähtää puhtaisiin lakanoihin jne.
Kai se tylsyyden tunne joskus yllättää, mutta niin se on muillakin, kaikilla.
Ohimenevää.
Parempi näin kuin kaikki päivänsä jossain työhommassa, - jo riittää.
Onkin tässä nyt aika pötkähtää maate, hyvää yötä kaikille!
Juurikin näin eikä siihen tarvittu naista.
Mukavan leppoisalta kuulostaa, rutiinit tuovat vakautta ja mielihyvää. Ja vapaus .
Siili
Siis vaihdat joka päivä lakanat???? No huvinsa kullakin
Eikä ihan mikä tahansa huvi, ilmeisesti nämä vaihdetut lakanat sitten pestään joka kerta - ei onnistu jos ruetaan järkeistämään sähkön kulutusta, joka muuten on ihan oikein.
On ihan tyypillistä länsimaista vouhotusta tuo jatkuva peseminen ja ylihygienia, samaan listaan toki kuuluu fine dining ym. naurettavat hienostelukuviot. No, nämä on isompia juttuja nämä mutta sähkön säästö on kuitenkin asia oikeaan suuntaan.
Yksin asuvana pieni koti. pidän kinni rutiinit.Enää en kestitä kotini ystäviä uttavia,enkä menen toisten koti. Sovin tapamiset uloilun merkeissä tai kahvilat. Kotini osan olla ihan yksin.Ei se minua piristä istua oma koti ja pöydän toisella puoleella tuttava " ystävä" Vaittaa elämää tai mailman menoa ym.Selttäen en voi kutsua meille kun en siivonnut,kutsun kun sivonut. Sama henkilö kerkisi mutaa vissin 3 kerta ja yhä siivoo.Vuosi kymeniä.Toinen en voi kutsua kotini kun aikamies pojat asuu ei voida puhua rauhassa,Sinun luonna on hyvä käydä kun yksin asut ymm.Näistä ihmisitä todella päsee eron kun sanoo Hei menäänkin kahvila ,maksellan itse kahvimme.Tai kesällä ulkoilaan omat vesipullot mukaan.Nuorempana ei tajunut kun työssä ja perhe ,mitä ihisä keräsin ympärille.Kun eläkellä heränyt hei juttu ei mene näin.Koti osaan yksin olla ja ei tuo mitään iloa olla roska laatikkona muille.Omat läheiset matkan takaa ovat 24h/ 7 päivä tervetuleita aina ja olemaan. Terv. itäHelsinki
jos nyt yleensäkään kyläillään, niin kyllähän kyläilyyn kuuluu aina vastavuoroisuus, eikä niin , että vaan yksipuolisesti tullaan kylään, mutta vastaavasti ei itse kutsuta kylään.
Minuun on iskenyt laiskamato pahemman kerran. En saa aikaiseksi yhtikäs mitään.
Täytyisi alkaa ulkoilemaan kunnolla niin saisi energiaa näihin kotihommiinkin.
Samat sanat, mitään ei jaksas tehdä, eikä edes kiinnosta. Odotan vaan et tulis maailmaan rauha ja korona väistys, mutta taitaa mennä pitkäks senkin odottelu. Uutisia katson juuri muu ei kiinnosta.
alotukseen:
niin se on,
se on pakko huuhastella kotona jos ei aio paskaan hukkua,,,
Itelläni on kaksi kikkaa huushollin hoitoon.
Ensteks aamulla teen listan mitä teen päivän ja viikon aikana.
Sitten rupeen vaan tekemään.
Jos ei millään huvita, niin laitan munakellon soimaan esim 5 tai 10 minuutin päästä.
Sitten vaan urakoin sen ajan. Pidän taukoa ja jatkan sitten.
Se viikon työlista saattaa olla AA nelosen pituinenkin.
Viikon lopulla huomaan, että kas tulipa hoidettua. Joku saattaa jäädä seuraavaan viikkoon.
Pikku pätkissä.
Ohimennessä yksi kuppi paikoilleen, toisen kerran jotain muuta.
Olin nuorempana tosi hompssu, mutta nyt vanhoilla päivillä minusta on tullut siisti.
Kun on koti järjestyksessä, niin tuntuu että itsekin on järjestyksessä.
On monta huonetta ja pihamaa, talo yksin hoidettavana, hommaa riittää.
Milloin mitäkin kunnostusta. Välillä tuntuu, että on liikaa ja olis helpompi olla vuokralla.
Mitä sitä pitää vielä huhkia enää.
Mutta onhan se oma tupa, oma lupa, ja pysyy virkeänä.
Olen vielä osittain työelämässäkin kiinni ja puheenjohtajana yhdessä aatteellisessa yhdistyksessä.
Tsempatkaa vain, ja kun vain aloittaa, niin ne hommat vie mukanaan, ja pysyy virkeänä!
Yksin kun jäin, niin ostin oman pikku yksiön ja muutin pois sadasta neliöstä. Oli neljä huonetta ja keittiö. Kolme huonetta tyhjänä ja asuin olohuoneessa ja keittiössä. Tunsin jääneeni kaupungin asunnon loukkuun, kun en pienenpään saanut puoleentoistavuoteen vaihdettua. Tuntui, kuin olis liisterissä ollut!
Onneksi oli kiltti pankkisetä, joka antoi lainan rahattomalle. Nyt on ihana ja helppo asua pikku yksiössä kantakaupungissa!
Sitä minäkin olen ajatellut.
Mutta eron jälkeen jäin asumaan lasten kanssa tähän, ja olen huono katselemaan pienempää.
Olen raivaamassa ja heittämässä pois kaikkea, että ei olisi niin paljon muutossa vehkeitä.
Eihän se siivoominen mielihommaa ole mullakaan.
Pyrin kerran viikossa, saunaoäivänä, imuroimaan tai pyyhkimäön kostealla lattiat. Ei ole iso lukaali, joten ei voimille ota. Pölyjen pyyhkiminen on inhokkihommani. Mustalta tv-tasolta huomaa pölyn kertymisen. Siitä aloitan usein. Ei ole koriste-esineitä eikä muutakaan tilpehööriä. Unohdan joskus typerästi tilaa jätettyjen kiinteiden kaappien päältä pyyhkiä. Siitäkin huomaa miten pölyä kertyy.
Pienessä asunnosa kaikella on oltava paikkansa, joten vaatekasoja ei kerry.
Sängyn petaan aamukahvin jälkeen joka päivä.
Lievä pölyallergia on varmaan osasyy säännölliseen siivoomiseen.
Mutta kuka putsaa korkealla lujasti seinään kiinnitetyt ilmanvaihtokanavien kannet? Ovat asukkaan vastuulla!
Ne onkin yksi riesa. Mulla on a-tikkaat, joilla juuri ja juuri yletän. Joskus pyyhin vain päältä. Kädet väsyy, kun näprään ritilän auki.
Huoh! Niin paljon on hankalia asioita vieläkin.
En uskalla enää kiipeillä tikkaille, tasapaino on ruvennut pettämään.
Pelko että putoan. On tosin sellainen tukea Ikean palli, missä on yksi askel, sitä vain uskallan käyttää, harkiten ja seinästä kiinnipitäen.
Olen aina ollut myös korkeuskammoinen.
Pyydän tyttäriäni tai naapuria apuun, jos on yläpaikkoja.
Pyydä jotain opiskelijaa putsaamaa, ja samalla muutkin korkeat paikat.
Opiskelija saa vähän hintaa ja sinä paikat pölyttömiksi.
Minulla taas pölyallergia alkoi hellittämään kun vähensin siivoamista reilu 10 vuotta sitten, enää en lääkkeitä tarvitse kuin kesällä pahimpaan siitepölyaikaan jos lähden lenkille. Tosin sen lenkinkin pystyisin tekemään ilman lääkkeitä mutta sitten silmät ja nenä vuotaisi koko ajan ja yskisin.
Meillä se kuuluu taloyhtiön hommiin ja itse asiassa juuri viime viikolla kävi putsaaja!
Jos siinä kannen ulkopuolella on pölyä niin senhän saa vaikka kuivalla lattiamopilla pyyhittyä siitä pois. Itse olen noin toiminut kun en ole viitsinyt kiivetä porrasjakkaralle. Toinen vaihtoehto on imurilla imaista siitä ne pölyt jos imurin varressa ja letkussa riittää pituus ja pystyy imuria nostamaan lattialta vaikka sen porrasjakkaran päälle niin että ylettää imuroimaan. Minulle sanoi huoltomies että se kannen päältä putsaus riittää ja kantta ei tarvitse irrottaa.
Niin joo, olen tehnytkin, mutta se töhnähän kertyy sinne sisälle ja täytyy koko systeemi pestä. Eikä se kyllä enää onnistu!
Ilmastointi kun hyvä, omat pölyt leijuu, mutta hyvä et on ilmaa riittävästi.
Minusta nykyinen vierailun audienssimenettely on kiusallinen!
Sopiessani vierailusta jonkun tuttavani luona minua kiusaa ajatus, että nyt ne ryhtyvät järjestelemään paikkoja ja inventoimaan kahvileipätilannetta.
Minusta on reiluinta, että meille tulevat soittavat alaoven ovipuhelimella, että avaas ovi, tultas kylään!
Vieraiden noustessa rappuja ehdin vetämään jalkaan verryttelyhousut kalsareiden päälle.
Minusta taas vierailijan roolissa on kohteliasta soittaa isäntäväelle että sopiiko jos tulen
piipahtamaan. Saavat siinä sanoa jos heille ei sovi. Sanon myös että minua ei tartte sitte passata, jos kahvit haluaa keittää niin vien vaikka nisut mennessä
Siili
Kerran viikossa eli tänään:
Laitan Areenasta "Kesäillan Valssi"- jaksot pyörimään, sieltä ne tulevat yks toisensa perään.
Sitten makuuhuoneen kimppuun, petivaatteita vaihtamaan ja lattiaa moppaamaan.
Sen jälkeen keittiö kuntoon, viimeitä piirtoa myöten-
Ja lopuksi wc, putkenavaajaa altaaseen, hyvät aineet pytyn puhdistukseen ja lattiaan omat aineet ja moppaus puhtaat (3kpl) marimekon pyyhkeitä ripustuskoukkuihin.
Ensiviikolla on olohuoneen ja käytävätilojen vuoro.
Ison siivouksen tekee joka vuosi, ennen joulua, kotimainen siivousliike kahden ihmisen voimin ja silloin todella siivotaan niin pilkuntarkasti että en olisi voinut ikinä kuvitella. Vihjeen siivousliikeestä antoi naapurini neljä vuotta sitten, sen jälkeen olen joulusiivouksen teettänyt. Se maksaa kyllä aika paljon mutta------kyllä nautin.
Niin sitä pitää.
Selvät suunnitelmat päivälle ja sitten reippaasti touhuun!
Kun on saanut listan työt tehtyä, niin sitten on aikaa löhöillä.
Tekemättömät työt vain painaa.
En ole vielä itse palkannut ketään tekemään kotihommia, voi tulla vielä sekin aika.
Ei vielä.
Kokeile siivouspalvelua, kerran pari vuodessa. Tuntuu ihanalta kun kaikki on puhdistettu viimeistä piirtoa myöten.
Hella, liesituuletin, katto, kaappien ovet, ikkunat ym
Kotitalousvähennys auttaa asiassa, jotta voit palkata kaksi vaikka neljäksi tunniksi.
Helteiden takia en ole jaksanu, syksyllä piristyn ja sitten paikat kuntoon
Minkä "helteiden" ? - Nm. Tekosyy
Miksi "pakko" ? - Nm. Pieni puuha pitää pirteänä