Hei. Tästä aiheesta ovat kyllä muutkin kirjoitelleet täällä, mutta monesti tieto on vanhaa, tai ei suoranaisesti vastaa minua painaviin kysymyksiin, joten todella arvostaisin jos jollakin olisi apuja tai neuvoja :)
Olen siis kohta 18 vuotias nuori. Syntyessäni minut määriteltiin tytöksi, mutta useiden vuosien ajan olen kokenut, että identiteettini vastaa enemmän poikaa. Asia on pyörinyt silloin tällöin mielessäni aina ala-asteelta asti, mutta sysädin sen usein syrjään. Nyt olen kuitenkin alkanut pohtia asiaa syvällisemmin.
Mutta mikä minua siis mietityttää. Alettuani selvittelemään asioita liittyen transsukupuolisuuteen esille nousi esimerkiksi monenlaisia kertomuksia muiden kokemuksista. Vaikka kokemus onkin kaikille erilainen, silti pystyi helposti huomaamaan monia yhtäläisyyksiä. Minua vaivaakin juuri se, etten samaistu kaikkiin näihin yhtäläisyyksiin. Monet transsukupuoliset ovat osoittaneet sukupuoliristiriitaa jo taaperoiässä, ja minä taas en ainakaan oman tietoni mukaan. Minusta on useita kuvia noin 4-6 vuotiaana, missä olen pukeutunut prinsessamekkoihin ja meikannut ilman sen kummempaa vastustelua. En ole taaperona muutenkaan osoittanut halua olla toista sukupuolta. Haluttomuuteni pitää mekkoja ja "tyttömäisiä" vaatteita on kyllä vähentynyt tullessani ala-asteikään, ja vanhempana naisellisuutta korostavat vaatteet ovat olleet ehdoton ei.
Tiedän toki, etteivät vaatteet tai meikki määritä sukupuolta, mutta minua silti vaivaa tämä asia. Itselläni nämä ajatukset tuntuivat kunnolla saavan kipinän vasta murrosiässä. Minulla on lapsena ollut myös paljon epävarmuutta painoni kanssa, ja mielessäni on käynyt myös, että kenties kehon epävarmuus on kummittelua siitä. Ristiriitani ei kuitenkaan kohdistu vain fyysisiin piirteisiin, vaan myös sosiaalisiin ja omiin pään sisäisiin ajatuksiin.
Toinen yleinen asia, jonka huonasin, ovat minet mielenterveydelliset ongelmat. Olen tietenkin hyvin iloinen, etten ole kroonisesti masentunut, tai mitään vastaavaa, mutta tämä asia on aiheuttanut minulle epäröintiä. Voinko todella olla trans, jos sukupuoliristiriitani ei aiheuta minulle vakavia ongelmia? Olen melkein koko ikäni tuntenut oloni "poikkeavaksi", ja toisinaan yksinäiseksi, mutta pelkään tekeväni pilkkaa "oikeista" transsukupuolisista ja heidän kokemistaan haasteista, jos virheellisesti vertaan itseäni heihin.
Olen myös miettinyt, että ehkä olen vain poikamainen tyttö, mutta kyseinen ajatus ei tunnu oikealta, sillä tuossa tapauksessa en voisi kuitenkaan ilmaista itseäni miehenä, eivätkä muutkaan näkisi minua näin. Kokonaisuudessaan en siis ole varma, olenko "tarpeeksi" trans. Olen myös lukenut detransitio tarinoita, joissa ihmiset kertovat, miten tekivät virheen ajatellessaan olevansa trans. En itse pysty kuvitella, miksi katuisin asiaa, mutta tuskin pystyivät nekään, jotka myöhemmin katuivat.
Tämä on koko loppuelämään vaikuttava asia, ja minua pelottaa, että teen väärän valinnan. Minun on vaikea kuvitella elämää naisena, mutta en tiedä, täytänkö ns. transsukupuolisen "kriteerejä". Ehkä jotkut ajattelevat että olen hölmö kun kyselen tällaista, mutta olisi kultaakin arvokkaampaa, jos joku tietäisi, miten selviytyä tästä ongelmasta. ♡
Olenko trans
12
1012
Vastaukset
- Anonyymi
Fiksua pohdintaa. Muuten, on myös paljon transsukupuolisia, joilla asia nosti päätään vasta murrosiässä, se ei siis ole tässä ongelma.
- Anonyymi
Hei,
Hyvä, että kirjoitit tänne ja pohdit mieltä askarruttavia asioita. Vertaistuki voi olla hyvä voimavara!
Jos kaipaat ulkopuolista keskusteluapua, niin laitan tähän tiedoksesi paikkoja, joihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti.
Tukinet - tukipisteesi netissä https://tukinet.net/
Tukinetissä voi jutella ammattilaisten kanssa tai saada vertaistukea. Palvelumuotoina ovat tukisuhteet, ryhmäkeskustelut, ryhmächatit ja yksilöchatit. Esim. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus järjestää Tukinetissä ryhmächattejä, joista voisit hyötyä. https://tukinet.net/ryhmachatit/chat-sukupuolen-moninaisuudesta-12-29-vuotiaille-22/
Tukisuhteessa voi myös jutella pidemmän aikaa saman tukihenkilön kanssa. Kaikki tukisuhteet löydät esim. täältä https://tukinet.net/teemat/?service=conversations&orderby=last_activity
Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tukinetin kaikki palvelut saa maksutta käyttöönsä, kun on anonyymisti rekisteröitynyt ja kirjautunut sivuille. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
https://sekasin247.fi/
Sekasin-chat nuorille on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata Hei,
Hyvä, että kirjoitit tänne ja pohdit mieltä askarruttavia asioita. Vertaistuki voi olla hyvä voimavara!
Jos kaipaat ulkopuolista keskusteluapua, niin laitan tähän tiedoksesi paikkoja, joihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti.
Tukinet - tukipisteesi netissä https://tukinet.net/
Tukinetissä voi jutella ammattilaisten kanssa tai saada vertaistukea. Palvelumuotoina ovat tukisuhteet, ryhmäkeskustelut, ryhmächatit ja yksilöchatit. Esim. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus järjestää Tukinetissä ryhmächattejä, joista voisit hyötyä. https://tukinet.net/ryhmachatit/chat-sukupuolen-moninaisuudesta-12-29-vuotiaille-22/
Tukisuhteessa voi myös jutella pidemmän aikaa saman tukihenkilön kanssa. Kaikki tukisuhteet löydät esim. täältä https://tukinet.net/teemat/?service=conversations&orderby=last_activity
Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tukinetin kaikki palvelut saa maksutta käyttöönsä, kun on anonyymisti rekisteröitynyt ja kirjautunut sivuille. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
https://sekasin247.fi/
Sekasin-chat nuorille on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/KataPahoittelen tuplaviestiä edellä, mutta ensimmäinen viesti lähti vahingossa siten, että en ollut kirjautuneena tänne.
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata- Anonyymi
Kiitos paljon näistä neuvoista!
- Anonyymi
Moi! Halusin sinulle laittaa viestin / kannustuksen, sillä pohdintasi oli erittäin osuvaa myös omalle kohdalleni. Paljon asiaa tutkineena ja kokemuksia lukeneena, löytyy kovasti yhtäläisyyksiä muiden kokemuksiin, mutta itsellänikin nousee esiin tuo kysymys, olenko riittävän "trans"?
Toki, jokaisen kokemus on aina erilainen ja me ihmiset ollaan erilaisia, ei oikein voisi verrata. Mahtavaa, että pohdit asiaa myös ääneen, onko sinulla keskustelukaveria?
Itse olen sinua huomattavasti vanhempi, maskuliininen nainen, ollut koko ikäni. Nyt olen aloittamassa transprosessia erittäin pienin askelin. Itse kävin erittäin hyvän ja avaavan keskustelun terapian kautta, tämä selvensi ajatuksiani juuri noiden sinun esittämien pohdintojen aiheista. Terapia oli minun vaihtoehtoni, koska keskustelutukea en oikein muualta saanut / osannut hakea.
Parasta jatkoa sinulle! Toivottavasti löydät oman tiesi!- Anonyymi
Sinulta tullaan kysymään ensimmäiseksi miksi prosessiin, jos olet maskuliininen nainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulta tullaan kysymään ensimmäiseksi miksi prosessiin, jos olet maskuliininen nainen.
Niin, sitä olen aina ollut, tähän asti. Nyt vuosien pohdinnan jälkeen koen olevani enemmän kuin "vain" maskuliininen nainen. Siksi tässä nyt ollaan.
Ja, varmasti kysytään paljon muutakin.
Tämä kaikki on juurikin aloittajan pohdintaa siitä, olenko riittävän trans. Jos ihminen on henkisesti vahva, kuka pystyy määrittelemään ahdistuneisuuden määrän? Jos pystyn toimimaan elämässäni, kuten nyt aika monta vuosikymmentä olenkin toiminut, varmasti pystyn sen tekemään loppuelämänikin, maskuliinisena naisena, joka kuitenkin on aina kokenut olevansa "muutakin". - Anonyymi
Moikka, kiitos vastauksesta! On tosi kiva kuulla, että on joku muukin joka miettii samoja juttuja. Omassa tuttavapiirissäni ei oikein ole ketään, jonka kanssa juttelisin, mutta onneksi olen onnistunut löytämän keskustelupalstoja missä puhua muiden nuorten kanssa. Olen itsekkin harkinnut myös asiantuntijan kanssa puhumista. Kävitkö itse juuri kyseiseen aiheeseen erikoistuneella terapeutilla? Itseäni on jännittänyt puhua aiheesta, koska tiedän, että jotkut ns välttelevät/eivät tiedä tarpeeksi transsukupuolisuudesta.
Kaikkea parasta myös sinulle! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moikka, kiitos vastauksesta! On tosi kiva kuulla, että on joku muukin joka miettii samoja juttuja. Omassa tuttavapiirissäni ei oikein ole ketään, jonka kanssa juttelisin, mutta onneksi olen onnistunut löytämän keskustelupalstoja missä puhua muiden nuorten kanssa. Olen itsekkin harkinnut myös asiantuntijan kanssa puhumista. Kävitkö itse juuri kyseiseen aiheeseen erikoistuneella terapeutilla? Itseäni on jännittänyt puhua aiheesta, koska tiedän, että jotkut ns välttelevät/eivät tiedä tarpeeksi transsukupuolisuudesta.
Kaikkea parasta myös sinulle!Hienoa, että vertaistukea löytyy! Itse koen löytäneeni aika vähän keskustelutukea, koska oma tilanteeni on siinä mielessä hiukan erilainen, koska minulla tuota elettyä elämää on jo takana reilusti. Tuntuu välillä siltä, että olisin jo liian vanha tähän prosessiin.
Minun terapeuttini oli erittäin osaava ja miellyttävä. Oli oikein helppo keskustella. Minä sain mahdollisuuden näihin istuntoihin TAYSin ensikäynnin yhteydessä. Nyt odotan innolla seuraavaa tapaamista Transpolille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hienoa, että vertaistukea löytyy! Itse koen löytäneeni aika vähän keskustelutukea, koska oma tilanteeni on siinä mielessä hiukan erilainen, koska minulla tuota elettyä elämää on jo takana reilusti. Tuntuu välillä siltä, että olisin jo liian vanha tähän prosessiin.
Minun terapeuttini oli erittäin osaava ja miellyttävä. Oli oikein helppo keskustella. Minä sain mahdollisuuden näihin istuntoihin TAYSin ensikäynnin yhteydessä. Nyt odotan innolla seuraavaa tapaamista Transpolille.Vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun itse lähdin (nuorena) prosessiin keski-ikäisiä oli prosessissa hyvinkin paljon. Nykyisin tottakai vähemmän, kun tietoa hoidoista (ja ylipäätään hoitoja) on mahdollista saada jo nuorena. Tuskin polilla ajatellaan, että joku olisi liian vanha, ennemminkin ikä saattaa olla etu siinä mielessä, ettei tarvitse enää todistaa olevansa kypsä eikä kyse ole mistään nuoruuden identiteettikriisistä. Toki polilla saatetaan kysyä mikset voisi elää kuten tähänkin asti, mutta heidän pitää varmistua siitä, että tutkittava on tosissaan, he eivät kysy asioita ilkeyttään tai lannistaakseen ketään.
- Anonyymi
Välikommentti: mielenkiintoisinta tässä omassa (trans)miehuudessa on ollut se, että elettyäni lapsuuteni poikatyttönä ja nuoruuteni todella maskuliinisena, kun sain alkaakin elää omaa elämääni nuorena miehenä olinkin suht' feminiininen - ja ihan mielelläni :D Silti olen täysin sama ihminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 733335
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t311901Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681899Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian171446- 281391
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261308Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61296Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631207Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101197Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.53965