Vihtori Viljanen, Nylanderin Leipomo, Kaurialan Leipomo, Pintilän Leipomo, ehkä muitakin?
Tuohon aikaan Hämeelinnassa oli vielä pieniä paikallisleipomoita, joista sai päivätuoreita tuotteita monesta paikallisesta elintarvikekaupasta.
Samaan aikaan oli leipomoalaa valtaamassa suuret valtakunnalliset leipomoketjut, kuten Oululainen joka rakennutti suuren leipomotehtaan lähelle Lahtea, en tarkalleen muista paikkakuntaa, oliskohan ollut Oitti?
Voimakkaan markkinoinnin aloittanut Oululainen, valtasi leioähyllytilaa Hnl kaupoista, vieden niiltä markkinaosuutta.
Olin paikalla Hml kauppatorilla, kun paikalliset leipomot yhdistuvät markkinointiaan ja julistivat LEIPÄVIIKON, jonka päätapahtumana kauppatorilla oli eräänä päätapahtuma, jossa oli hiukan ohjelmaa, pidettiin puheita paikallisten leipomoiden tulevaisuuden puolesta.
Keskellä toria parkkeerasi rinnakkain Kaurialan Leipomon, Nylanderin Leipomon, Vihtori Viljasen pakettiautot perät Sibeliuksenkadulle päin ja niiden takana odotti suuri, kirjava ihmisjoukko tiettyä kellonaikaa, jolloin pakettiautojen peräovet avautuvat ja niistä aletaan jakaa ilmaise tuotepusseja, joissa oli erilaisia leipiä, pullaa jne.
Joiillakinn oli mukana pieniå lapsia joista osa tietysti lapsen uteliaisuudella oli mennyt eteen aivan lähelle leipäautojen peräovia.
En ikinå unohda mitä tapahtui, kun autojen peräovet avattiin sisäpuolelta ja oviaukosta alettiin ojennella ilmaisia pulleita valkoisia muovisia leipäpusseja....
Koko jonottajien joukko nytkähti kädet ojossa sieppaamaan saalista, joukon takaosasta vierestäni hyökkäsi silmät kiiluen eräskin iso nahkatakkinen eläkeläismies kuin sumopainija eteenpäin kaataen edestään nurin pienen pojan ja siitä välittämättä edelleen muita jonottajia tönien mies kiilasi eteenpäin hakemaan ilmaista "ämpäriään".
Minulla kilahti.
Tartuin äijän nahkatakin olkapäistä kiinni ja riuhtaisin täysillä taaksepäin niin, että se eläkeläisäijä lensi torille persauksilleen ja karjaisin ... Jumankauta ukko, älä nyt lapsia tuolleen runttaa!
Pelöstyin itsekin ja kuulin, että nyt tuleekin sitten eläkeläisnyrkkiä.nenääni, mutta yllätys yllätys äijä nousi mukulakiviltä, mulkaisi kerran minuun päin ja keskittyi saalistamaan leipäpussia, tällä kertaa käsi ojossa rauhallisemmin, tönimättä ketään.
Tuohon aikaan Hämeelinnassa oli vielä pieniä paikallisleipomoita, joista sai päivätuoreita tuotteita monesta paikallisesta elintarvikekaupasta.
Samaan aikaan oli leipomoalaa valtaamassa suuret valtakunnalliset leipomoketjut, kuten Oululainen joka rakennutti suuren leipomotehtaan lähelle Lahtea, en tarkalleen muista paikkakuntaa, oliskohan ollut Oitti?
Voimakkaan markkinoinnin aloittanut Oululainen, valtasi leioähyllytilaa Hnl kaupoista, vieden niiltä markkinaosuutta.
Olin paikalla Hml kauppatorilla, kun paikalliset leipomot yhdistuvät markkinointiaan ja julistivat LEIPÄVIIKON, jonka päätapahtumana kauppatorilla oli eräänä päätapahtuma, jossa oli hiukan ohjelmaa, pidettiin puheita paikallisten leipomoiden tulevaisuuden puolesta.
Keskellä toria parkkeerasi rinnakkain Kaurialan Leipomon, Nylanderin Leipomon, Vihtori Viljasen pakettiautot perät Sibeliuksenkadulle päin ja niiden takana odotti suuri, kirjava ihmisjoukko tiettyä kellonaikaa, jolloin pakettiautojen peräovet avautuvat ja niistä aletaan jakaa ilmaise tuotepusseja, joissa oli erilaisia leipiä, pullaa jne.
Joiillakinn oli mukana pieniå lapsia joista osa tietysti lapsen uteliaisuudella oli mennyt eteen aivan lähelle leipäautojen peräovia.
En ikinå unohda mitä tapahtui, kun autojen peräovet avattiin sisäpuolelta ja oviaukosta alettiin ojennella ilmaisia pulleita valkoisia muovisia leipäpusseja....
Koko jonottajien joukko nytkähti kädet ojossa sieppaamaan saalista, joukon takaosasta vierestäni hyökkäsi silmät kiiluen eräskin iso nahkatakkinen eläkeläismies kuin sumopainija eteenpäin kaataen edestään nurin pienen pojan ja siitä välittämättä edelleen muita jonottajia tönien mies kiilasi eteenpäin hakemaan ilmaista "ämpäriään".
Minulla kilahti.
Tartuin äijän nahkatakin olkapäistä kiinni ja riuhtaisin täysillä taaksepäin niin, että se eläkeläisäijä lensi torille persauksilleen ja karjaisin ... Jumankauta ukko, älä nyt lapsia tuolleen runttaa!
Pelöstyin itsekin ja kuulin, että nyt tuleekin sitten eläkeläisnyrkkiä.nenääni, mutta yllätys yllätys äijä nousi mukulakiviltä, mulkaisi kerran minuun päin ja keskittyi saalistamaan leipäpussia, tällä kertaa käsi ojossa rauhallisemmin, tönimättä ketään.
Vastaukset 150
Vanhimmat
Huikee juttu!
Unohtuiko Vainikaisen Leipomo?
Kaarlo ja Vilhelmiina Helenius perustivat Oululainen Kotileipomon Lahteen 9. marraskuuta vuonna 1909. Vilhelmiina kertoo päiväkirjassaan, että he ostivat Majanterin tytöiltä leipomoliikkeen, jonka kauppahinta oli seitsemänsataa markkaa.
Missäs tuo Pintilän leipomo sijaitsi?
Eikös se ollut Fager-Pintilä Asemantaassa Rautatienkadun ja Juhontien kulmassa?
Juuri siellä, Rautatienkadulta nousevassa jyrkässä mäessä Juhontiellä.
Entä Torikadun Leipomo oliko sitä vielä silloin olemassa?
Käsi ylös ketä kiinnostaa tämän muistelijan 100v vanhat leipomoluettelot ja yksinpuhelut täällä? Huoli ilmoitus ehkä kehiin!?
Ehkä tämä muistaa niin hyvin koska kävi joka leipomon oven takana kerjäämässä lapsena.
MINUA KIINNOSTAA@
Meitå on täällä nyt ootas.... yy kaa koo nee, viistoist kuustoist ...kolkytyks
Ja kaikilla innostuksesta aloitukseen kåsi, molemmat kädet ylhäällä!😜😜😜
Sitten oli Leon Leipomo Turuntiellä ja hyvät rinkelit. Joskus sain ilmaiseksi.
Rinkeli ole kyllä koskaan maistunut miltään.
Äläs nyt jospa se ennen maistuikin paremmalta kun viljassa oli enemmän hometta, timoteitä, juoluvehnää, hiirenpapanoita ja hiekkaa.
Åbergin tai Åhlbergin leipomo Hattelmalassa. Ahoinen Rengossa ja Lipasti& Kallioinen Eteläisissä.
Turengissa oli aseman lähellä Grönbergin paakari.
Aseman lähellä oli Hetan Pulla ja oli itse syönyt ettensanoisi paljon pullaa noin ulkoa katsoen.
Ranskanleipä kuului 1960 luvulla hintasäännöstelyn piiriin, se maksoi 1969 muistaakseni 69penniä ja jokaisesta ranskiksesta tuki muutamakymmentä penniä tappiota leipomolle, mutta sitä oli puolipakosta valmistettava kun asiakkaat sitä kaupoilta vaativat.
Sitten leipomot keksivät alkaa valmistamaan ERIKOISRANSKANLEIPÄÄ ... jossa oli hiukan erilainen resepti kuin tavallisessa hintasäännöstellyssä ranskaleivässä, joten sitä ei koskenut hintasäännöstely ja salaisuus oli siinä, että muuten samaan reseptiin oli lisätty vähän HIENOA SOKERIA.
Erikoisranskanleipää myytiin hintaan 1 markka.
Juuri noin se oli. Muistan hyvin erikoisranskiksen ja vieläpä sen värikkään muovipussin johon se oli pakattu
Wikepedia
Ranskanleipä oli 1970-luvun alkuun saakka Suomen suosituimpia kaupasta ostettavia leipiä, minkä vuoksi ranskanleivän hinta otettiin yhdeksi komponentiksi kuluttajahintaindeksiin. Tällöin sen hinta joutui niin suuren huomion kohteeksi, että leipomot siirtyivät sen valmistuksesta erilaisten erikoisleipien kehittämiseen, koska niitä voitiin hinnoitella vapaammin.[2]
Ranskanleipä taikinaan tehtiin leivontavaiheessa pitkittäinen viilto päästä päähän.
Sqmasta taikinasta tehtiin myös Polakka leipää, siinä oli taiknaan leivontavaigeessa tehty kolme poikittaista viiiltoa.
Muistan vieläkin sotilaskodin inttipullat vuodelta 1965. Ne oli pullataikinasta tehty ja niissä oli taikinaan viilletty aliupseerien arvomerkit. Korpraalilla yksi väkänen, alikessulla kakI väköstä kessulla kolme ylikessulla (kuten minä) neljä väkästä vääpelillä yksi tosi levee väkänen ylivääpelillä yksi tosi levee väkänen ja sen vieressä yksi korpraalin väkänen ja sotilasmestarilla sen tosi leveen väkäsen vieressä alikwssun väkäset. Upseereilla oli omat pullansa, niisdä ei ollut väkäsiä vaan rusinat pullan päällä.keskellä. Muistaakseni Vänrikillä yksi, lutilla kaksi rusinaa vierekkäin ja kapulla kahden rusinan välissä poikittain karrelle poltettu Sampo tulitikku.
Muita upseeripullia en tunnistanut koska en osannut enempää upseerien sotilasarvoja.
Vasta valan jälkeen päästiin ekaa kertaa sotkuun ja jokaiselle myytiim vain sotilasarvoa vastaava pulla, minä sainkin varusmiesaikana syödä, korppi, alikessu, kessu , ylikessupullia, mutta otti päähän kun en saanut ylennystä vääpeliksi ja päästä syömään väpäpullaa, kun tuli täyteen varusmiespalveluaika 10 kuukautta ja potkittiin pois armeijan leivistä siviiliin marraskuussa 1964. Aineksia minulla olisi ollut kyllä omasta takaa jopa sotilasmestariksi. Kertausharjoituksiin kyllä osallistuin kolmeenkin kertaan. 1971, 1974 ja 1984 kun eivät pärjännwet niissä ilman neuvojani ja taitojani.
Melkoinen tarina. Lieneekö totta?
Ja hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi.
Hitsiläinen...
Jäi pois alokaspulla. Siis sitä ollut koska alokas ei ole sotilasarvo, eikä alokkaalla ole yhtåän väkästå. Sen takia sotkussa myydäänkin munkkeja. Valan jälkeen kun päästiin sotkuun kahville niin oli siis pakko ostaa munkki, eikä ne olis alokkaalle myynyykään noita äsken kuvaamiani intti väkäspullia.
On se totta. Olin itsekin intissä 1965 Kuopion Potkukelkkapataljoonassa. Väkäspullia tuli syötyä.
Olin intissä 1963 Utisa ja siellä söimme Bopullia ja niissä oli syötävää vaan raparperihillo.
Joo. Sotilaskotien leipomo taisi jäädä mainitsematta.
Se Vihtori Viljasen leipuri teki eläkkeellä Joulupukin hommia ainakin isommissa pikkujoulu bileissä. Raketti Anttilassakin jakoi lapsille karkkia.
Muistan hyvin kun ihmettelin äidin kansa sen jauhosia sormia
On siinä melkoinen litania tekstejä yhdelyä ja samalta dementikolta. Et taida enää eilistä muistaa yhtä hyvin? Ranskanleipä oli muuten suosittu myös siksi että se suodatti tentusta karvasaineet pois.
Niinhän te puliukot suodatitte deaatuurin pois spriistä.
Me laskettiin tenttua , siis Masinolia vinossa olevaa rautakankea pitkin kuppiin. Näkökin säilyi just kävin rillit uusimassa Specksqversilla. Kaukonäkö oli terävä kuin partisaanilla, lähiönäkö ontui huikan verran.
Vaikutat hyvin katkeralta ja yksinäiseltå reppanalta negatiivisine kommentteinesi. Voihan olla, että sinusta löytyy jotain positiivistakin, ehkä hivtestissä????
Suoraan jos sqnon niin viksippä suttuun omoh!
Käntty Tolvanen ?
Hemmetin hyvä aloitus. Viertokadulla oli Taurun Jaskan piirakkaleipomo joka teki liha- ja omenapiirakoita hotsipuljuille ja kauppoihin litteitä levypiiraita omenahillotäytteellÄ. Käytiin joskus ostamassa niistä leikattuja piirakan syrjiä 20 penniä pussi.
Hittoon historiikki. Mikä on paras leipomo nyt. Tuskinpa ennen on kuitenkaan saanut yhtään mitään niin laadukasta ja tasalaatuista kuin nyt.
Jaatisen Leipo on kuuluisa ELKUN MUVAS!
Siinä oli 1970 luvulla kunnon eväs!
Viekäkö se joku huutaa pulinassa?
🤣🤣🤣
1963 vuonna, vai oliko peräti 1964 Sipeliuksen ja Raatihuoneenkadun risteyksessä keskellå risteystä siinä Jaakko Lassilan Tosi ON KOP konttorin pääoven rappusten edessä, muuten voi vattujen kevät ja kyrpilöijen takatalvi oli se kuuluisa Pankeri Irmasen Kalakukkoleipomo, muistaako kukkaan ennää?
Kalat se Pankeri Irmanen nuottasi kalakukkoloihinsa sieltä Eteläkadun, vai oliko peräti Palokunnankadun ja Kasarmikadun kulmassa olleesta Kauppahallista joka nykyään taitaa olla jo konkurssin läpikäynyt mikä lie vittuva kätöseen muu kauppa. Kukot siihe Kulakakkoon Parene Irtasen miäs, Veli Puivari Irtanen kävi kettu kun oli puliveivaamassa kättyä vitoseen sanon minä vistain jotun kanalasta.
Siinä se seisoi neljällä pyörällä keskellä risteystä tämä mainittu kalakukoleipomo ainakin 1.5.2021 astikka.
Muistaako kukkaa ennää?
Ei perkle ookoskaa ollu mitää kukkolwipomoo siinä risteyksesä. Asun ihan kohalla, toine kerros. Tietän.
Sitten oli Levosen leipomo Ruununmyllyn aseman lähellä. Muistan kun oli hyviä sämpylöitä ja halpoja.
Tuohon aikaan kaikki joille oli sattunut siunaantumaan tavallista isompi leivinuuni oli leipomoita joista tuli ulos monenlaista tavaraa. Tämä päti tietenkin myös itse emäntiin ja uuneistahan tuli sitten ulos kaikenlaista vähän sinne päin olevaa tavaraa kuten tämäkin ketju hyvin osoittaa.
Tuota en ymmärtänyt outo oli kommentti
Taikinajuuresi lienee ollut jotenkin heikkoa.
Eipä mennyt nappiin sillä isoisäni on saksalainen upseeri ja isoäitini suomalainen huo*a.
Luulin tähän asti, että sukusi viimeisetkin jäänteet huuhtoutuivat saippuavetenä ... .
Tajuatko tyhmä?
Mistä tuo kaikki rotuviha. Oletko metsäläinen?
Sitten oli Repulan Leipä ja Leivos rengontien varressa ja muistan vieläkin huonon leivän maun.
Monta on mainittu jo leipomoa. Turuntiellä on ollut turpaanleipomo siinä Yömakkaran edustalla nakkijonossa.
Tiedän. Olin kerran osallisena nakkijonon turpiinleipojaisissa . Lähti etuylä- ja alahampaat. Refleksinä vahibgossa nielaisin ne. Kunnallisessa hammaslääkärissä kehaisi asentavansa ne puoleen hintaan takaisin verrattuna implantteihin kunhan ne tulee vessakäynnillä ulos. Sihdin kanssa piti väijyä pytyllä 2 päivää kun ummetti. Tulivat ulos, pesin keittiön raanan alla ja vein pussisssa hammaslääkärille.
Selvisi se puolella hintaa tekniikkakin, miksi niin halvalla tekee,, kun porasi niihin 3,3mm läpireiät ja ruuvasi ristipää terassiruuveilla suoraan leukaluuhin. Hyvin on pysyneet, näkkäriä purressa jomottelee.
Kovaa touhua ;-)))
Sitten oli Lehtosen Leipä Parolassa. Muistan vieläkin kui isoi limbui se leipoi.
Wateenin Leipomon mielettömän hyvät piiraat, pullat ja leivät sai vielä 1980 luvulla Parolasta
Sotkussa on hyviä munkkeja. Ollu aina. No ei ne oikeesti mitään erikoisia ole mutta hokema siitä että on niin menee läpi että on. Vaikka tarvii litran limun että saa alas sen taikinapallon.
Olin 12v Tuomelan koulun 3. Luokalla kun pääsin välitunnilla käytävällä puristelemaan yhden Kristiinan tissejä. Siitä asti 57 vuotta olen ollut tissimies.
Et päässyt mutta puristelit silti.
Kristiinan tissit herättivät minussa uinuneen heteron.
Siihen asti olin tietämätön tytön pehmeän vartalon herkullisista eroista luiseen pojanvartaloon jotka tiesin poikapaineista vääntäessäni painikaveria ketoon.
Sinäpä sen sanoit. Jos pystyy painimaan hikisen ja limaisen iljakkaan pojan kanssa täytyy olla ainakin pikkuisen homo. Näin olen aatellut ja sinähän sen todeksi totesit
Sotkun munkit on kamalaa rasvaa ja heikkoja jauhoja. Oli jo kun oli intisä 1956 linnankadarmilla .
Nuin on, rasvaa n. 60 pros.
Samoin intinkäyneissä lippalakkimiehissä.
Leipä on hitaasti tappavaa myrkkyä.
Tähän mennessä jokainen kuollut on syönyt leipää
Sanonta.
Kaikkia se leipäkin elättää.. ...
Ei se ihan noin mene. Se menee näin:
Kaikkia se leipä elättääkin.
Ymmärrän toki ettei aivot kehity kerjätyillä vehnärinkeleillä tarpeeksi voidakseen hahmottaa kunnolla erilaisia kielemme koukeroita.
Aivopierusi lähde ollee sotkun rasvaiset munkit!
Aivoni ovat kyllä vain suurimmaksi osaksi rasvaa entä sinun?
Jaa.. minun aivojeni koostumus, toisin kuin sinun sianrasvaiset aivosi on seuraavanlainen:
Aivoistani 80 prosenttia on aivokudosta, joka koostuu harmaasta ja valkeasta aineesta, jotka sisältävät hermosoluja ja glia- eli hermotukisoluja. Aivoista kymmenen prosenttia on verta ja kymmenen prosenttia aivo-selkäydinnestettä.
Hyvin googletettu apina.
Ranskanleipä tulee nykyään ranskasta ja bostoninkakku oregonista !
Sibeliusleivos ei tule Sibeliuskodista, vaan Tampereentieltä Kokon Leipomosta
Ryssänlimppu tulee Venäjältä
Msrkkinarinkelit tulee Markkinoilta
Ossin Pulla
Paras viipaloitu, lisäaineeton käsin leivottu ruisleipä on Porokylän Leipomon Pikkueväs. Maistuu tuoreena mannalta jopa sellaisenaan ilman levitteitä. Voilevin kera Pikkuevään viipaleesta syntyy verraton makuelämys. Onhan niitä muitakin leipiä, hyviäkin, mutta tämä on kuoreltaan rapean maukas ja sisältä paistuneena kuin Ruiskaunokin kuuma suudelma.😜😜😜
Lidlin Oma Paisto per myymälä
Muistaako kukaan sitä Raatihuoneenkadun ja Rauhankadun kulmassa ollutta Jugent puutaloa jossa oli Juseliuksen leipomo, muistaakseni nimeltään Hukarin Limppu ja Pitko ?
Semmottii oon ihmetellyt ettei pulla tuoksu raitilla eikä sen vieressä. Vahva epäilys että nykyään tarjotaan pelkkää pakaste laatua.
Sitten oli vielä Ritvan Rinkeli&Pulla Kantolassa ja muistan vieläkin hyvät rinkelit
Äiti, Exä ja Nyxä leipoivat ikiaikojen parhaat pitkot, pikkupullat, piiraat ja korvapuustit joissa ei aineita, jauhoja, voita, sokeria, suolaa, kanelia, kardemummaa, eikä pintojen munavoitelua säästelty.
Kuumat pinnat kiilsivät uunista otettuina tumman mustanruskeina peilaten ja viestivän tuoksullaan höyryävää lupausta kuin feromonia lähes tajun vievästä makuelämyksestä, jääkaappikylmän täysmaidon kanssa..
Pullafani kun olen, siinä meni palmikoitu pitko, tai puoli pellillistä pikkupullia ja usein lähes pellillinen mitä tahansa marjapiirakkaa aamulla yövuorosta tultua tuoreen Hämeen Saomien kera.
Samat leipojat, samat taidot... ikimuistoiset Kaalikääryleet, kaalista, jauhelihasta, suolasta ja siirapista, suolaisen makeat pinnat yhtäkaikki paistuneet mustanruskeiksi peilaten etiäisenä siirappisuolavoitelun kohta nautittavaa kulinaarista ihmettä.
Pitkän ja hartaan haudutuksen hajoittamana kuorikerroksen kaalinlehdet olivat hajonneet pehmeiksi ja suussa sulaviksi kuin kuumassa maitokahvissa liotettu voideltu maukas Vaasan näkkileipä.
Kiitos Äiti, Exä ja Nyxä!
Hyi olkoon. Kahvissa liotettu näkkileipäkin ja mustaksi paistetut pullat on jonkun mielestä hyvää. On meitä moneen junaan.
Maitokahvissa liotettu, voills voideltu näkkäri se oli, ja mustanruskeiksi paistetut pullat jääkaappikylmän maidon kanssa...
Onko sinulla molopää makuaistia ollenkaan jäänyt ehkä sairastamasi aoinarokon jälkeen?
Teholtako kirjuittelet kun sait paljon ylipainoisena sydärin ? Kohtele hoitajia hyvin .
Naapurissa asui todellinen pulla mutta ei ehtinyt teholle asti vaan kuolla kupsahti lanssiin. Ihan loppuun asti söi herkut ja pullat.
Muistelijaa ottaa kaaliin kun eli pathaan ikänsä aikana jolloin "herkut" olivat tuota tasoa tyyliin liotettu näkkileipä.
Senkin vihainen äiti pakotti syömään.
Paras kesäherkku oli 1950 luvulla syvä lautasellinen Kauraryynihuitaleita, päälle hienoa sokuria runsaasti ja raanasta kylmää vettä.päälle niin että tuntuu.
Kokeilkaapa.
Minä tykkäsin ja tykkään edelleen 1950 luvun hellepäivän herkusta. Isosti lautaselle oikein venyvää pitkää piimää ja siihen päälle keko Nevilän myllyn kalkkunajauhoja ja päälle hianoo sokuria. Lusikalla piti kääntää talkkunat nurinniskoin pitkänpiimän ja hianon sokerin kera ettei jauhot pölähä henkitykseen ja laita köhimään. Syön edelleeen. Olen aina syöny. 70 vuotta, mutta en talvella.
Muistelijalla on kirjoittamisen lahja. Hienoja kielikuvia. Sekin kahvissa liotettu voilla voideltu näkkäri.
Olen samaa mieltä. Taitaa olla akateeminen? Osaa jäsennellä.
Kuvaili hienosti pullia ja piiraita. Tuli nälkä.
Muori teki joulukinkun ruistaikinakuoren sisään. Ei ollu volioo siihen aikaan. Kun kinkku oli syöty syötiin maukas kovaks päältä paistunut osin kova kuori. Välillä joku joulu joltain katkes hammaskin kunmpuri liian äkisti ja kovaa. Piti hivuttaa, nylkyttää hampaissa ja samalla sylki kostutti ja kuorta pysty syömään. Maukasta oli. Sianrasvasta ja suolasta.
Juu se palanut erittäin sitkeä kuori löytyy nykyisin enää kalakukosta. Tai lihakukosta. On meinaan moneksi päiväksi vastusta kun sen pupeltaa ei auta vaikka liottaisi yön yli kahvikupissa.
1940-luvulla oli minulle herkkua kaurapuuro ja päälle liotettua kalakukkoa kun vieläkin saisi tuota.
Kaurapuuro Vinetto-silmällä niin lähtee koneet käyntiin aamulla, silmän kokoa voi säädellä tarpeen mukaan !
40 luvulta muistan vihneisen ohraleivän. Sen kun liotti ahvenenperkuuvadissa ai että oli hyvää. Ei haitannut särjen suomutkaan kun tuoksukin huumasi makunystyt.
Lapsena kävin usein mato-ongella. Joskus sain lahnojakin. Usein sulkavia. Niistä tehtiin parkaamatta sulkavakukkoa taikinakuoreen. Kerran oli kukossa iso lahna jossa oli pitkä lapamato. Puolet olin syönyt kun äiti kaivaa pihalle kuopan ja haudata loput lahnakukosta kuoppaan.
Kaivoin ne kuitenkin äidin silmän vältettyä takaisin ylös ja söin. Hiekka vaan rohisi hampaissa mutta minua ei paistettu lapamato pelottanut. Olin sitäpaitsi omin käsin onkinut sen lahnan. Pariksi viikoksi potkaistiin aina näistä tempuista mieron tielle mutta minäpä näppäränä poikana tiesin kaikki leipomot mistä leipää ja rinkeleitä kerjätä. Olin laiha ja veltto kuin pystyyn paskannettu lapamato. Sisällänikin oli.
Uskonveli. Kiitos todistuksestasi. Veli.HelluntaiHomo.
Eipä kestä. Onhan näitä sun satuja saatu kuunnella ihan kyllästymiseen asti. Tajuutko ettei enää jaksettais kiitos. Vinkvink.
Sitten oli Paten Pulla&Pitko Hallituskadulla. Muistan 40-l kun katu haisi pitkolle päästä päähän.
Fazer ja Oululainen pyrkivät 1939 Hämeenlinnan pettuleipä leipureiksi alkamalla leipoa Vaneritehtaan ja Suomen turkistehtaan tiloissa pettuleipää. Hanke kaatui talvisodan syttymiseen ja liikekannallepanoon, sekä kutsuntoihin joilla jokainen Fazerin ja Oululaisen leipuri ja jauhomestari määrättiin ilmoittautumaan asepalvelukseen armeijan muonituksesta vastaavaan Soppatykki Oy joukko-osastoon, SA INT näkkileipäleipomoon Mikkeliin.
Näkkileipäleipomo oli Lempäälässä 1939-1945. Korjaus.
Olen ennen rairtistumistani nsinut ruisleivän reikääkin
Kaikkea varmaan olet mutta entäpä naista?
Ilokseni bongasin esiin tämän ketjun aloittajana kirjoittamani valtavaa suosiota ja satoja kommentteja keränneen kirjallisen luomukseni. Kahlasin läpi kaikki kommentit ohittaen kursorisesti vilkaisten muiden häpöhöpö kommentit ja pysähdyin, syvennyin lukemaan ja ihailemaan kymmeniä omia kommenttejani, vastauksina höpöhöpö kommentoijille ja heittämällä lisää löylyä kiukaalle.
Hyvä Minä.
Kuinka vanha sä oot?
Mä synnyin 1934. Synnyin Käkisalmessa keskosena.
Hyvä ketju
Viiden kilon pussi korppuja säilyy pitkään ja siinä on 50 kiloa kuivattua leipää.
Oliko tuo siis sen ajan leipäjono rotille?
Kuka muistaa ikiaikaisen 1960 luvun alun munkkileipomon Väinöntien Hillo ja Munkki!
Minä muistan. Tosin vuosiku oli 1950 luvun alku, muistaakseni 1950-1952. Hiton hyviä munkkeja, kahvikupillinen Mansikkahilloa sisällä.
Ei tämä nykyajan vellihousu, piimähiha, kännysukupolvi edes tiedä miten hyvää ruokaa oli 1950 läpi koko vuosikymmenen. Vanajaveden särjet, salakat, lahnat ja lohet joita ongittiin Vaneritehtaan rannassa tukkinipuilla... Ahvenetkin oli Oranssin värisiä.
Totta puhut. Kansakouluikäisestä alkaen minäkin aloin tappelemaan. Aina ennen ensimmäistä iskua käskin vastustajaa ottamaan rillit pois, koska siihen aikaan oltiin reiluja eikä lyöty nasmaan jos oli rillit päässä. Aina ensimmäisen iskuni jälkeen vastustajan suistuttua nenä edellä kenttään ei potkittu maassa olevaa, kuten nykyhuligaanit. Muutenkin oli silleen ettei ollut rasismia koska ei ollut ketään jota olisi voinut rasismoida, ei edes keenereitä, jotka ilmestyi Hauholle vasta 1981.
Oi jospa nuo ajat vielä palaisivat?
Ai jaa mitäs myrkkyjä se tehdas niille syötti?
Kloorifenoli värjää kalat tuon värisiksi, lisäksi hohtavat pimeässä.
Ojoisilla oli sellainen kuin Manon leipomo. Ei taida enää olla.
Hyvät lihapiirakat oli.
Katumantiellä oli Kutalan Kalakukko ja Katuman Silli niminen Kukkoleipomo muistaakseni vielä 1943. Muistaako joku muu milloin lopetti?
Antaisin ajattelematta pois toisen käteni Viljasen leipomon hillomunkeista.
Alzheimerko pistää muistelemaan?
Vadelmainen hillo munkkinen
Lapsellista touhua väittää että munkit olis jotenkin erityisiä olleet 70 vuotta sitten. Lidlistä saa parempia, väitän.
Siis, kätesi on munkeilla, hillomunkeilla?
Vain kateellinen olet
Voin ihan rehellisesti kertoa etten ole kateellinen jostain hillomunkeista joita tehtiin 70 vuotta sitten. Uskon että nykypäivän munkit ovat vähintäänkin yhtä hyviä. Ainakaan minun elinikäni aikana munkit ovat aina olleet ihan herkullisia kaikki oli ne sitten kenen hyvänsä tekemiä tai osti ne sitten mistä tahansa. Ikääsikään en oikein kauheasti kadehdi. En halua olla vanha.
Tietotaitosi taso huvittaa
Menikö jotain hukkaan kielipppitunneilla, kun kirjoitat noin hölmösti.
- Ainakaan minun "elinikäni aikana"!
"Elinaikanani", on oikein.
Voi noita aikoja vielä kun pullassa oli sitkoo ja lihapiirakassa lihaa.
Kumimaista pakastetaikinaa ja teurasjätteistä koottua jööttiä arvostavat jotkut
Ennen oli kaikki paremmin. Näinhän se menee.
Johtaa väistämättä siihen että tulevaisuudessa kaikki on huonommin.
Katkera kalkki kolahti
Hämeenlinnassa 1960 luvulla Viljasen ranskanleipää kaipailen yhä moni, mutta muistetteko OTK keksitehtaan sen kerrostalomyymälän (vieläkin olemassa se rakennus) missä myytiin keksitehtaan "ylijäämä" keksejä olivat tuolloin "halpatuotteita" rikkimenneitä herkkuja tehtaalta, niitä me mummolassa saatiin aina kun käytiin viikottain kylässä joskus kakarana kun saimme luvan ja muutaman markan haimme niitä herkkuja joskus saimme joskus oli loppu
Joo. Asuin OTKn varjossa SOTKAN puolella, äidit toivat keksejä joka päivä. Tuosta kaupasta hain maitoa 3 L hinkillä.
Olivatko he varkaita?
Muistan 1940 luvun lopulta, taisi olla 1947 kesäkuuta kun olin Hämeenlinnan torilla markkinoilla ja ostin Sen vinosilmän grillivaunusta ranskalaiset Ketsupilla ja höyrytetyn HKn Sinisen Laurellin lihapiirakan väliin. Ai että oli hyvää.
Jos tuo Tuulokse Rievä leipäkauppa vielä tekisi hiukan pienempiä leipiä meille yksin asuville ja jakelu olisi kaikki kaupat HML alue menekki oisi varma
Aijaa miksköhän se nyt toimisi kun joutuivat lopettamaan silloin kun noin oli ja leipiä oli joka kaupassa?
Hemmetin sitkeäkuorista littanaa leipää kukaan enää nykypäivänä syö. Vai vielä menekkiä olisi oliks toi vitsi?
Joku vanhus höperehtii. Varmaan toi on joskus pula-aikaan ollu niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyvää että. Kun ei ollu viikkoon syäny kun yhen jäätyneen lantun.
Sokerihuurrettu kumihanskakäsi aunuksessasi
Sinä tollo ja "aunuksesi"
Jatkosodassa Aunuksen Karjala ja Aunus olivat Suomen miehittämänä syyskuusta 1941 kesään 1944 saakka. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus.
1960 luvulla varsinkin ihan alussa oli tosiaan niitä nakkipuljuja ja niissä myytiin ripsipiirakkaa.
Vanhus on herännyt taaskin kaksimielistelemään. Mutta ei naurata nämä enää nykypäivänä. Myötähäpeä ainoa reaktio.
Leipomot on konkassa nykyään vaikka yölisät poistettiin. Oikeistohallitus on leikannut miljoonalta köyhältä joten eivät osta leipää enään juurikaan.
Muistaisin kyllä leipomotilanteen 1968 ja 1970 mutta juuri vuotta 1969 en muista nyt millään vaikka kuinka yritän.
E-liikkeen leipomo Hämeentiellä ja Backman Raatihuoneenkadulla Raatihuoneen vieressä (yläkerrassa oli samanniminen ravintola).
Muistan ravintolan. Voi hitto kun olis vielä parikymppinen eikä tämmönen kasikymppinen viittä vaille raato