Millä perusteella on asperger ja millä autisti.
Sen tiedän että kaikki aspergerit osaavat puhua.
Sen tiedän että kaikki aspergerit osaavat puhua.
MIKÄ ERO ON
A vai A
4211813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Niin Miksi haluat tietää? Siinä kun on suurikin ero. Joten otappa selvää. Mene vaikka google haulla lukemaan.
Googlen hakukoneellahan voisi myös tulla vastaus että hae tietosi kirjastosta vai?
Olet ilmeisesti ymmärtänyt palstan tarkoituksen väärin sillä tämähän on tarkoitettu asiallisten vastausten antamiseen sitä tarvitseville.
Ei tarvitse ottaa hernettä nenään. Oletko itse aspergeri? pidätkö kenties itseäsi parempana kun autistisia, kun noin suutuit. Aspergeri on autimin yksi muodoista. Tutkija joka erotti sen aikoinaan omaksi ryhmäksi katui sitä jälkeen päin. Minun lapsellani on autismi diagnoosi ja sen vuoksi mietin, muutuuko hänen diagnoosinsa jossain vaiheessa vielä aspergeri diagnoosiin.
Ei tämä asia ole minulle kovin iso kunhan mietin.
Muistaakseni AS syndroomaa esiintyy tavallista älykkäämmillä ihmisillä.Heillä on vaikea solmia kunnollisia ihmissuhteita ja tuntea empatiaa toisia kohtaan.Jotkut AS syndroomaa sairastavat saattavat olla aggressiivisia.
Aamulehdessä oli iso kokoinen juttu kyseiseen syndroomaan liittyen.Kuulemma kyseistä syndroomaa sairastavilla mielenkiinnonkohteet tai harrastukset saattavat olla hyvinkin erikoisia!
Eräs tuttuni tuntee as syndroomaa sairastavan.Tämä oli opetellut puhelinluettelon ulkoa! että näin..
Löysin paljonkin tietoa googlen kautta.
On helpompi neuvoa sinne, koska tietoa on paljon ja maallikon on turha sitä tässä sulle selittää.
Kysymykseni oli ihan asiallinen, joten mietihän kuka tässä ei oikeen osannut suhtautua asiallisesti? Onko sinun vaikea kertoa, miksi olet kiinnostunut?
osasin penskana ulkoa lähes kaikki (osaa osan vieläkin) Suomen, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan ravihervosten sukulinjat. Mulla oli tuhansia sukutauluja, joita sitten kirjoittelin vihkooni aina kun aikaa löytyi. Tietokone olisi ollut silloin mahtava juttu!
Nyt on harrastus hieman muuttunut, mutta ravureissa on pysytty.
Nyt en kyllä ymmärtäny mitä viestilläs tarkotit.
Mulla on aspergerin syndrooma diagnosoitu..
mulla ei oo mitään vaikeuksii ihmissuhteissa
tai empatiakyvyssä, paitsi että sitä on omast
mielestä liikaa ja olen liian avoin ja kiltti
ihminen. Suurimaks ongelmaksi mulle on muodostu-
nut se että väsyn helposti jos olen koko päivän
eri ihmisten kanssa omasta tahdosta riippumatta
(nautin kavereiden seurasta ja jutustelusta ym.),
ja varsinkin se että mulla on todella huono ajan-
taju ja rahaa en osaa käyttää myöskään kovinkaan
hyvin joka voi tosin johtuu iästäkin..menee ra-
haa turhan paljon kuteisiin,viinaan,kahvitteluun
ja muuhin hömppään..unirytmi on yleensä aina ihan
viturallaan. Nytki tullu valvottua koko yö..
Seurustelen myös ja suhde kärsii näistä..
Mun "suppeat" kiinnostuksen kohteet ovat kauhu/
mytologia/kultti-sarjat ja teknomusiikki..teen
koneella trancemättöä taukoamatta kun on vapaata
aikaa..puhun ihmisille joita nämä asiat eivät
edes kiinnostaa kuin mikäkin papupata, pystyn
kyllä sen jotenkuten hallitsemaan.
Ja olen helvetin hajamielinen ;)
Olen lukenut asiasta melko paljon. Aloittaessani tuon erottelun pohtimisen olin varma, että tiedän miten ne eroavat toisistaan, nyt en enää olekaan niin kovin varma.
Aspergerin oireyhtymä diagnosoidaan silloin, kun lapsi on kielellisen kehityksensä puolesta normaali, ts. oppinut puhumaan alle kaksivuotiaana ja puhunut lauseita alle 3-vuotiaana. Autismi diagnosoidaan, kun tuossa kehityksessä on ollut häikkää.
Käsitys siitä, että kaikki Aspergerit olisivat hyvin älykkäitä ei pidä paikkaansa - Aspergerin oireyhtymään kuuluu kyllä se, että älyllinen taso on hyvä, mutta kokonaisuutena se on usein keskitasoa erilaisten taitojen vaihdellessa hyvinkin paljon.
Autistisissakin ihmisissä on älyllisesti kaiken tasoisia - 75% autisteista (vs. käytännössä ei kukaan Aspergereista) on jonkin asteisesti kehitysvammaisia, mutta erotteluongelmat tulevatkin kognitiiviselta tasoltaan normaaleiden/korkeiden autistien ja Aspergerien välillä. Autistiset ihmiset voivat myös oppia puhumaan ja käyttämään kieltä, mutta heillä - kuten Aspergereillakin - on usein ongelmia sanattomien viestien ymmärtämisessä, asioiden tulkitsemisessa liian kirjaimellisesti ja kommunikointityylin sopeuttamisessa (perheenjäsenille puhutaan eri lailla kuin pankkivirkailijoille).
Tästä erottelusta käydään paljonkin kädenvääntöä ja siitä päätellen, miten usein AS ja hyvätasoinen autismi koetaan erillisiksi intuitiivisesti, voi hyvinkin olla, että erottelevia tekijöitä on. Käsittääkseni tällä hetkellä diagnoosi perustuu kuitenkin tuohon varhaiskehitykseen ja siihen, kumpi termi kuvaa henkilöä paremmin.
käsittääkseni tuo empatiajuttukaan ei ole ihan yksinkertainen - perusongelma ei ole se, mitä arkikielessä tarkoitetaan empatialla vaan enemmän sosiaalisen havaitsemisen poikkeavuus ja vaikeudet epäselvien tilanteiden ymmärtämisessä. Epäempaattisena näen esim. psykopaattien käytöksen: he ovat usein sosiaalisesti hyvinkin taitavia, mutta käyttävät taitoaan puhtaasti oman edun tavoitteluun. Aspergerin oireyhtymään kuuluu usein (rutiinien ja säännönmukaisuuksien suosimiseen ehkä liittyen) korkeamoraalinen käytös silloin, kun henkilö on ymmärtänyt ja hyväksynyt tietyn käyttäytymissäännön. Rikollisuus on käsittääkseni aika harvinaista ihmisillä, joilla on AS.
Aspergerin syndroomalla ei ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä.
Ennemminkin niin päin, että ihminen ei välttämättä ole sen vähemmän älykäs kuin muutkaan, vaikka hänellä olisikin As.
Yhteistä autismin kanssa on mm. juuri tämä kyky opetella ulkoa loputtomia luetteloja yms.
Tunnetko henkilökohtaisesti AS henkilöä?
Vai perustuuko tietosi pelkästään siihen mitä olet lukenut? (olen utelias)
Minäkin olen lukenut paljon ja käynyt luennoillakin. Ihan siitä syystä että 12-vuotiaalla pojallani on tutkimukset menossa k.o. syndrooman epäilystä.
Ja olen tällä hetkellä sitä mieltä että AS henkilötkin on jokainen omia yksilöitä ja persoonallisuuksia. Ja heitä on paljon paljon erilaisia kuten meitä ns.normaalejakin.
Eikä kaikkia piirteitä voida yleistää AS henkilöihin. Monet eivät edes erota että heidän lähellään on kasvanut AS henkilö, ovat vaan pitäneet erikoisena persoonana.
Niin, minun poikaanikin on välillä pidetty hyvällä tavalla erikoisena, mutta kukaan ei ole koskaan ajatellut että hän olisi poikkeava.
Hän käy normaalia musiikkiluokkaa ja on luokkansa lahjakkaimpia. Hänellä on kavereita. Harrastaa jalkapalloa ja musiikkia.
Sosiaalisia tapoja ollaan kovasti opeteltu, kuten tervehtimisen tarkoitus jne.. No, sellaisia tapoja, jotka meille muille on päiväselviä, mutta hänelle niiden tarkoitus pitää selittää. Onneks poika on kova kyselemään ja tiedän kuinka se hänelle pitää selittää. Kyllä hän sitten ymmärtää.
En nyt tässä sen enempää.
Perheenjäsenellä on AS-diagnoosi. Olen myös tavannut jonkin verran muita Aspergereita toisissa yhteyksissä, mutta heitä en tietenkään voi sanoa tuntevani syvemmin. Tunnistan myös itsessäni joitain AS-piirteitä, en kuitenkaan riittävästi, jotta voisin sanoa että minulla on AS.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että AS-henkilöt ovat yhtä lailla erilaisia ja omia persoonallisuuksiaan kuin muutkin - siksi vähän särähtää Aspergerista puhuminen "persoonallisuustyyppinä", vaikka se hyvällä tavalla painottaakin ettei kyseessä ole sairaus tai (mitenkään välttämättä) vamma tms.
Tsemppiä sinulle ja pojallesi, toivottavasti hänen ainutlaatuisuuttaan ymmärretään myös koulussa! :)
Meillä ainakin autisti osaa rakastaa. Joskus rutistaa vain liian kovaa.
Minullakin on sama käsitys. Autisti\aspergeri hyvinkin tarkka säännöistä ja eihän sääntöjä rikota.
Harrstat
...haiskahtaa virhediagnoosilta, enemmän jotain ADHD-tyyppistä.
Mutta nämä "monimuotoiset kehityshäiriöt" ovat vaikeita asioita, todellisia roskakoppadiagnooseja, joiden etiologiaa ei kunnolla ymmärretä. Joskus päätyy epäilemään, onko näitä oikeasti edes olemassa muuta kuin paperilla.
Hei
Olen koulunkäyntiavustaja opiskelija. Olisin kysellyt millaisia tukia ja palveluita saat autistiselle lapsukaisellesi?
Hei autistisen lapsen äiti!
Olen koulunkäyntivustaja opiskelija ja teen näyttötehtävää autimista. Keroisitko miten arki teillä sujuu? Millaisia tukia ja palveluita saat lapsukaisellesi. Hyvää kesää ja kiitos etukäteen!!
Vastaus viestiisi ei tullut alkuperäiseltä kysyjältä vaan seriffiltä, joten ennen kuin alat aukomaan, opettele käyttämään sivustoa, kiitos!
Aspergerin oireyhtymä (AS) luokitellaan yleisesti autismiryhmään kuuluvaksi sairaudeksi. Ominaista AS:lle on henkilön omalaatuinen suppea-alainen kiinostuksen kohde, josta hän yleensä tietää lähes kaiken. Muita AS:lle ominaisia piirteitä ovat outo käytös lapsuudessa, sosiaalinen eristyneisyys, muodollinen ja pikkuvanha puhe, aikaavievät ja epätarkoituksenmukaiset rutiinit. Muuten varhaiskehitys on yleensä normaalin rajoissa.
AS esiintyy 0,35%:lla väestöstä, pojilla yleisemmin kuin tytöillä. Periytyvyydellä on suuri merkitys, mutta sairauden varsinaista syytä ei tunneta. AS ei ole kasvatusongelma!
AS:aa sairastavan ennuste on vaihteleva, osa pärjää elämässään erinomaisesti, osa huonommin. Tämä riippuu autististen piirteiden vaikeusasteesta. Autisteista (ilman Aspergeria) on aikuisiällä täysin ulkopuolisesta avusta riippuvaisia peräti 60%.
Saisit kyllä hävetä tuota ulkopuolisen tirkistelevää asennettasi!
Autismi, ja varsinkin asperger on huu-haata, kuten AD/HD-kin! Asperger-diagnoosin saa, jos tuo totuuden esille. Valehtelijat pitävät tätä häiritsevänä ja haluavat lääkkeillä vaientaa luovuuden ja totuuden pois. Moni tutkija on luokiteltu Aspergeriksi sen vuoksi, että hän vetäytyy tutkimustyöhönsä. Ei silloin voi piitata kaikista ulkomaailman ärsykkeistä. Ei voi reagoida jokaiseen tyhjänpäiväisyyteen. Se olisi voimavarojen tuhlausta.
Autismi on eräs persoonallisuuden piirre. Tällaisia piirteitä omaavaa voidaan kyllä auttaa, jos henkilö itse kokee vetäytymisen haitalliseksi. Autismikaan ei kuitenkaan ole sairaus, ja pahinta mitä voi tehdä, on lääkitä diagnoosin uhri hiljaiseksi psykoosilääkkeillä.
AD/HD taas on keksitty sen vuoksi, että halutaan syrjäyttää ns. "huonommilta asuinalueilta" ja "huonommassa sosiaalisessa asemassa" olevien perheiden lapset pois työelämästä! Varsinkin ns. vaativammista tehtävistä.
Usein lisäksi näiden diagnoosien uhria kohdellaan epäoikeudenmukaisesti! Se taas aiheuttaa asioita, joita lääkäreiksi itseään kutsuvat "tiedemiehet" pitävät "sairauden" oireina!
Näitä kolmea, sairaudeksi väitettyä luokittelu-ajattelun kohdetta voisi tarkastella myös Jungin esittämän syntipukkiteorian kannalta. Yhteisöt haluavat etsiä syntipukkeja, ja heikoimmaksi kuvitelluista tehdään helposti ensimmäisinä sylkykuppeja. Tämä toteutuu usein myöskin perhetasolla, kuten monet muutkin kirjoittajat ovat todenneet.
Siinä taas kirjoitti yksi joka ei tiedä mistään mitään. Autismi on neurobiologinen sairaus, aspergerin syndrooma autismin lievä muoto. Tulepas katsomaan meidän autistiluokalle tätä autistien "persoonallisuudenpiirrettä". Meidän oppilaat ovat syvästi vammaisista ihmisiä. Toki löytyy parempitasoisiakin autisteja, mutta meidän nuoret tarvitsevat apua aivan kaikessa ja syövät psyykenlääkkeitä, etteivät vahingoittaisi itseään. Ei niillä lääkkeillä tehdä "uhria" hiljaiseksi, vaan tasapainotetaan ylikuohuvaa mieltä. Usko pois, moni autisti voi lääkkeiden avulla paremmin.
Hanki Elle Naturelle tietoa ennen kuin avaat sanaisen arkkusi. vaikutat muuten idiootilta.
Onko pakko syödä lääkkeitä. Eikö kuntoutus, kuvakommunikaatio auttais. Tietenkin jos on hyvin syvästi autistinen (kaikki kanavat tukossa.)Ilmeisesti tarkoitit vaikeasti autistisia ja niitä joilla on adhd mukana.
Mistäpä olet teorias keksinyt, olis hauska kuulla.
...turvautua lääkkeisiin. Kun kaikki muut keinot on käytetty niin silloin tehdään lääkekokeilu, jos vanhemmat päätyvät siihen ratkaisuun. Ainoa syy, milloin on syytä kokeilla lääkitystä on väkivaltaisuus; lapsi vahingoittaa itseään ja/tai muita. Kun autismi ilmenee siten, että lapsi on syvällä omassa maailmassaan, siihen ei tietääkseni ole vielä mitään lääkettä keksitty. Autistinen lapsi voi kärsiä myös aivan samoista psyykkisistä häiriöistä kuin terveetkin lapset, hän voi esim. olla masentunut ja tällöin jos on tarpeen, hänellä on täysi oikeus saada tarpeellinen hoito johon saattaa kuulua myös lääkitys.
Lasta ei lääkitä, jotta hänet saataisiin helppohoitoiseksi, vaan että mahdollistettaisiin hänen oppimisensa. Ja autistin pitää opetella kuntoutuksen avulla kaikki se, minkä terve lapsi oppii itsestään elämällä elämäänsä. Sosiaaliset taidot ovat kai ne kaikkein vaikeimmat opittavat.
En laula mitään medikalisaation ylistyslaulua: minulle oli kova paikka se, että tyttärellä piti aloittaa Risperdal-lääkitys. Tilanne meni mahdottomaksi; koulussa tytärtä ei voinut viedä enää luokkaan kun hän hyökkäsi heti toisten tyttöjen tukkaan kiinni. Pihalle meno oli poissa kuvioista yms. Lääkitys vaikutti niin, että tuö aggressiivisuus poistui vähitellen. Mitään muuta muutosta en huomannut.
selvittämätön käytös häitiö hänellä ... ?
Mun edellinen kommentti oli Ellen naturellenille.
Läälkityksistä olen täysin samaa mieltä. Tapauskohtaisesti ja autistin parhaaksi ei ympäristön/ laitoksen resurssi pulaan. Meidän täytyy tehdä voitvamme autisti ymmärtämiseksi ja tukemiseksi. Ei varmasti ole helppoa elää meidän täydellisyyttä tavoittelemassa maailmassa, joka on vielä niin rutiiniton ja kova kiire kaikilla.
Yritätkö keksiä Autismin kirjolaisille uutta nimitystä. (käytös häiriö?)
itse olen syönyt tuota Risperdalia, en autismin tai as:n, vaan vaikean psykoottistasoisen ahdistuksen vuoksi. En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi jotain mömmöjä pitää noin pelätä, jos ne kerran auttaa. Ja kokeilemalla löytää lääkkeen, jonka sivuvaikutukset on vähäiset. Joskus tosiaan pitää valita pienempi paha: hyppiikö seinille pahassa olossaan vai ottaako sen kammottavan pillerin. Risperdal ei muuttanut minua alieniksi, teki vain samanlaiseksi tyytyväiseksi eläjäksi mikä olin ennen sairastumistakin.
Käytöshairiöitä liittyy usein autismiin. Lääkitys on nimenomaan oltava autistin parhaaksi. Jatkuva aggressio, pahan olon purkaminen itseä vahingoittamalla on raskasta ennen kaikkea AUTISTILLE ITSELLEEN, siksi lääkitys tarpeen.
mtt:n psykiatrikin väitti, että as on nyt sellainen muoti-ilmiö, mutta oikeasti sitä ei ole olemassakaan. Persoonallisuuden piirteen sijaan sen mukaan as henkilöt ovat oikeasti persoonallisuushäiriöisiä. Mullakin on dg:t vaihdelleet määritelemäätömästä, eristyvään ja skitsotyyppiseen häiriöön.
Mä olin ainakin tyytyväinen as dg:stä. En siis olekaan hullu ja tahallani hankala ym. ym. ym. ja nyt tiedän, miksi mulla on hankaluuksia tulla toimee monien ihmisten kanssa. Eikä muuten ole kovin kivaa, kun porukka luulee että olen ylimielinen, kun en tervehdi heitä kadulla, kun en tunnista heitä. Selitä nyt siinä sitten, sorry en tunnistanut sua. Ei sitä moni ymmärrä.
Minkä laisia lääkkeitä autisteilla voi käyttää ja mistä se tiedetään kuinka vaikuttaa kun on poikkeavat aivot?
Siispä ei aspergerille, autistille löydy selvää rajaa. Ja onko sillä niin merkitystäkään. Ja riippuu varmasti myös diagnoosin antajasta. Me ollaan täällä siis tyytyväisiä autismidiagnoosiin ja katsomme mielenkiinnolla miksi se vielä muuttuu jos muuttuu. Totesin myös tuossa käytännössä,kun on autismidiagnoosi saa paremmat edut.
Saa kaikki tuet... Siinäkö on mielestäsi perustelu sille, että laitetaan jokin diagnoosi? Mitäpä jos hän sitten vanhempana ei tarvitse mainittuja tukia, esim tukiasumista? Niissä ei välttämättä ole tarpeeksi virikkeitä vähänkään terveemmälle ihmiselle. En halua kritisoida, mutta kyllä se diagnoosi usein pitäisi tehdä ihan sairauden perusteella.
Mielestäni parempi liikkaa kun liian vähän, mitä pelkoa ei suomenmaassa ole. Et taida itse olla ainakkan pienen erityis lapsen äiti. Minä olen ja kovat taistelut olen käynyt kelan ja sosiaali puolen kanssa, mikään ei mene kerralla läpi ja kukkaan ei loppujen lopuksi edes tiedä mitä autismi on. Ja kaikkein tärkeintä on saada lapselle alkuvaiheessa kaikki mahdollinen tuki ja myös perhelle. Terapiat, avustaja, kommunikaatioon avut, sopetumisvalmennus, invamerkki, hoitotuki, omaishoidontuki, perhe vapaat yms... Siis meille tällä hetkellä on parempi mitä kovempi diagnoosi ja sehän on veteen piirretty viiva A vai A. Aika näyttää. P.S kuntoutussuunnitelma katsotaan läpi vähintään kerran vuodessa ainakin meillä.
hankalissa tapauksissa ei auta muu kuin kokeilla.Yleensä aloitetaan mahd.pienellä annoksella ja lisätään jos ei tehoa.Jos ei vieläkään ole toivottavaa vaikutusta, täytyy kokeilla toista valmistetta.Ja ehkä vielä kolmatta jne.Yksilöllisesti tuntuvat lääkkeetkin vaikuttavan.Risperdal:kaan ei sovi kaikille autisteille.Tietämykseni mukaan käytetään mielialaa tasaavia ja ahdistusta helpottavia läkkeitä.
että ei lapsella niin väliä,kunhan vaan sinä saat paremmat edut?
arvioimaan toista?Katso peiliin näkyykö siellä idiootti.
Autistisen ja AS-persoonan näkyvin ero on luonteessa.
Autistinen henkilö esimerkisksi ei puhu vieraille ihmisille, jos vanhemmat tai joku on niin opettanut, eli Autistinen henkilö ei välttämättä erota realistisuutta ja epärealistísuutta ja uskoo mitä näkee ja kuulee
Itselläni on tuo diagnoosi as siis ja mun mielestä ero autismiin on suuri. En minä ainakaan henkilökohtaisesti tarvitse näitä jatkuvia tuki juttuja sun muuta lääkeitä ei oo ehdotettu ikinä ja mulla on niistä muutenkin se kuva että niillä yritetään saada ns sairaat ihmiset vuodepotilas kuntoon. Eli mumiseviksi mistään ymmärtämätömiksi ja harmitomiksi ihmisiksi. oon muodostanut tuon mielipiteen lukemistani ja kuulemistani jutuista. opiskelen ihan normaalisti ammatti koulussa ja muutenkaan ei mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia paitsi sosiaalisia. Armeijan aijon käydä ajallaan opiskelujen jälkeen ja muutenkin ei se nyt niin erikoista oo vaikka onkin toi as.