Saisinko vinkkejä miehiltä

Olisi pitänyt laittaa aloitukseen vielä, että kyse on miehestä, jota ei tunne entuudestaan. Tiedämme kyllä toisemme, mutta emme ole tekemisissä. Keskusteltu vain ns. "Virallisissa" asioissa.
Onko sellaisessa tilanteessa eroa, jos vertaa siihen, että oltaisiin vaikka kavereita/tuttuja jo entuudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi pitänyt laittaa aloitukseen vielä, että kyse on miehestä, jota ei tunne entuudestaan. Tiedämme kyllä toisemme, mutta emme ole tekemisissä. Keskusteltu vain ns. "Virallisissa" asioissa.
Onko sellaisessa tilanteessa eroa, jos vertaa siihen, että oltaisiin vaikka kavereita/tuttuja jo entuudestaan.

Tuohon mitä kirjoitin, se ei vaikuta, siinä oletettiin, että tunnette jollain tavoin, mutta ette mitenkään hyvin, vaan tunnette esim. kuin työsuhteessa.

randombypasser kirjoitti:

Tuohon mitä kirjoitin, se ei vaikuta, siinä oletettiin, että tunnette jollain tavoin, mutta ette mitenkään hyvin, vaan tunnette esim. kuin työsuhteessa.

Kiitos vinkistä. Mutta vielä lisäkysymystä...
Kun tämä paikka, missä yleensä nähdään, on ehkä vähän hankala tällaiseen.
Kun minä olen töissä ja pitäisi olla asiallinen ja ammatillinen. Yms. Niin minun on vähän vaikea siinä yhtäkkiä pamauttaa, että "hei, minä tykkään sinusta"... Ja kun paikka on täynnä ylimääräisiä silmiä ja korvia, niin sekin tekee siitä haastavaa. Tai ainakin itse voisin kuvitella, että menisin aika hämilleni, enkä välttämättä osaisi vastata. Tai voisinko vastata sellaiseen kaikkien kuullen. Niin miten sitten?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vinkistä. Mutta vielä lisäkysymystä...
Kun tämä paikka, missä yleensä nähdään, on ehkä vähän hankala tällaiseen.
Kun minä olen töissä ja pitäisi olla asiallinen ja ammatillinen. Yms. Niin minun on vähän vaikea siinä yhtäkkiä pamauttaa, että "hei, minä tykkään sinusta"... Ja kun paikka on täynnä ylimääräisiä silmiä ja korvia, niin sekin tekee siitä haastavaa. Tai ainakin itse voisin kuvitella, että menisin aika hämilleni, enkä välttämättä osaisi vastata. Tai voisinko vastata sellaiseen kaikkien kuullen. Niin miten sitten?

Hmmmm, tuo kuvailu jättää paljon auki, mutta koitan.
Jos itselleni vaikkapa lähikaupan kassa heittäisi pahimman ruuhkan keskellä nopeasti, että olet kiva, lähtisitkö joskus kahville tms., niin alkuhäkellyksen jälkeen vastaisin kyllä, hoitaisin ostokseni ja kirjottelisin sitten tarvittavat tiedot lapulle antaakseni sen kassalle.
Aika usein joku pieni tilaisuus siinä tulee sanoa enemmän kuin ne tyypilliset tarvittavat asiakaspalvelufraasit tai vastaavat, mikä se työnkuvasi onkaan. Ja totta puhuakseni, pikkaisen pitää uskaltaa, uskaltaa ottaa riskiä.
Kuten tuossa itse totesin, että vastaisin heti kyllä, niin en välttämättä tekisi sitä siksi, että olen hillittömän kiinnostunut, vaan siksi että saadaan tilanne etenemään niin, että voimme puhua rauhassa. Ja silloin voisin myös tarvittaessa torjua lähestymisesi rauhassa, ilman ulkopuolisia. Tai hypätä kaulaasi.
On myös mahdollista kirjottaa jokin lappu tai kortti etukäteen, sujauttaa se asiakaspalvelun yhteydessä kiinnostuksen kohteellesi ja sitä kautta antaa hänelle aikaa ja tilaa miettiä mitä halua tehdä.

randombypasser kirjoitti:

Hmmmm, tuo kuvailu jättää paljon auki, mutta koitan.
Jos itselleni vaikkapa lähikaupan kassa heittäisi pahimman ruuhkan keskellä nopeasti, että olet kiva, lähtisitkö joskus kahville tms., niin alkuhäkellyksen jälkeen vastaisin kyllä, hoitaisin ostokseni ja kirjottelisin sitten tarvittavat tiedot lapulle antaakseni sen kassalle.
Aika usein joku pieni tilaisuus siinä tulee sanoa enemmän kuin ne tyypilliset tarvittavat asiakaspalvelufraasit tai vastaavat, mikä se työnkuvasi onkaan. Ja totta puhuakseni, pikkaisen pitää uskaltaa, uskaltaa ottaa riskiä.
Kuten tuossa itse totesin, että vastaisin heti kyllä, niin en välttämättä tekisi sitä siksi, että olen hillittömän kiinnostunut, vaan siksi että saadaan tilanne etenemään niin, että voimme puhua rauhassa. Ja silloin voisin myös tarvittaessa torjua lähestymisesi rauhassa, ilman ulkopuolisia. Tai hypätä kaulaasi.
On myös mahdollista kirjottaa jokin lappu tai kortti etukäteen, sujauttaa se asiakaspalvelun yhteydessä kiinnostuksen kohteellesi ja sitä kautta antaa hänelle aikaa ja tilaa miettiä mitä halua tehdä.

Tuota lappua olen miettinyt, sen saattaisi onnistua antamaan toiselle ilman, että kaikki ylimääräiset ymmärtävät mistä on kyse. Jostakin pitäisi vain saada rohkeutta toteutukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota lappua olen miettinyt, sen saattaisi onnistua antamaan toiselle ilman, että kaikki ylimääräiset ymmärtävät mistä on kyse. Jostakin pitäisi vain saada rohkeutta toteutukseen.

Lappu on ihan validi vaihtoehto.
Otat vaikka jonkun firman lapun, ehkä oman käyntikorttisi, piirrät siihen sydämen ja kirjoitat siihen jonkin soveltuvan yhteystiedon, esim. puhelinnumeron.
Teet sen kaikessa rauhassa valmiiksi kotona, omalla ajallasi, silloin saat sen tehtyä valmiiksi. Otat mukaasi töihin, laitat työasun taskuun odottamaan. Siihen asti et tarvitse rohkeutta.
Ja sitten tulee H-hetki. Jos olet epävarma, laita ekalla kerralla käsi taskuusi, ota lapusta kiinni ja kuvittele antavasi sen sille asiakkaalle, kuvittele mitä saattaisi ilmeillään ja eleillään siitä sillä hetkellä osoittaa, mieti mitä se voisi olla pahimmillaan, mitä parhaimmillaan. Jatka mielikuvaharjoituksia, niin kohta et tarvitse rohkeutta enää.

No eikö se säikäyttäisi, jos yhtäkkiä sanoo jotain sellaisya, ihan odottamatta?
Ainakin itse ujona saattaisi mennä aika hämilleen tilanteesta. Tietäisipä vain, miten monta kertaa olen suunnitellut kaiken valmiiksi... Tänään minä sen sanon, kun hänet näen. Suunnittelen valmiiksi mitä ja miten sanon yms. Ja kun hänet näen, niin en saa suutani auki...

Ei ne halua että niitä lähestytään. Ne haluu saalistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne halua että niitä lähestytään. Ne haluu saalistaa.

Tällainen mielikuva minullakin on, että miehet kyllä tekisi asialle jotain, jos oikeasti olisivat kiinnostuneita...
No ei voi mitään, mutta yllätti kyllä itsenikin, että näin vähän tuli vihjeitä lopulta. Vaikka kyllä aika kattavasti siitä huolimatta.