Kokeilin itse viimekesänä ensi kertaa ja kyllä tuntuisi asia olevan ihan oman keskustelupalstan ansainnut!
Hieno viljelymuoto tälläiselle laiskalle/huonoselkäiselle/luomumieliselle/kiireiselle ja kokeilunhaluiselle;)!
Ja nyt tuli mieleen että varmasti myös kesämökillä kasvattajille jotka eivät pääse joka paahteen jälkeen vettä kippaamaan.
Eli mistä löytyy asiasta keskustelua vai saammeko tänne oman?
Hieno viljelymuoto tälläiselle laiskalle/huonoselkäiselle/luomumieliselle/kiireiselle ja kokeilunhaluiselle;)!
Ja nyt tuli mieleen että varmasti myös kesämökillä kasvattajille jotka eivät pääse joka paahteen jälkeen vettä kippaamaan.
Eli mistä löytyy asiasta keskustelua vai saammeko tänne oman?
Vastaukset 10
Vanhimmat
On kokemuksia ja niiden perusteella ehdotan yhdistelmää: Syväpenkki kateviljely.
Syväpenkkiä ei käännetä keväällä, lisätään vaan katetta. Ennen katteen lisäämistä on hyvä ripotella tuhkaa maan/vanhan katteen pinnalle. Syväpenkin tein siten, että kaivoin 40 cm syvän ojan aiotun penkin keskikohdalle koko penkin mitalle ja panin ojaan reilusti karkeaa, puoliksi maatunutta kompostia ja tuhkaa. Sitten peitin ojan ja kasasin käytäväkohdan mullat penkin päälle. Lisäsin katteen ja istutin maissin ja kurpitsan taimia. Maissipenkin kuva löytyy osoitteesta: http://www.cedunet.com/~rte47 -linkistä sokerimaissi. Myös härkäpapu on samassa penkissä (härkäpapu -> kuva). Herneet ja pavut keräävät typpeä seuraavan vuoden kasvien käyttöön. Kaikkia kasveja voi vuorotella syväpenkissä, mutta eniten hyötyvät isokasvuiset/voimakaskasvuiset, lämpöä vaativat kasvit (maissi, kurpitsat, tomaatti, kurkku, purjo muut sipulit, kaalit,...). Taimet on helppo istuttaa katettuun penkkiin, mutta siemekylvökin onnistuu, kunhan "avaa" katteen kylvörivistä ja lisää katteen siihen vasta kun kasvit ovat n. 10 cm korkuisia.
Minäkin haluaisin kateviljelijäksi, mutten keksi millä kattaa. Läheisestä metsiköstäkään ei kai saa hakea kuivia lehtia tms. Onko jollakulla kokemusta ideoita katteesta, mikä ei olisi kovin kallista tai hankalaa kuljettaa kaupunkipalstalle.
En oikeastaan ymmärrä miksi siitä metsästä ei voisi pienessämäärin kuivaa kariketta ottaa...
Itse olen käyttänyt tontiltakerätyn lisäksi puuverstaista hakemaani kutteripurua, siis ei sahanpurua, joka on mielestäni liian tiivistä. Pienelle verstaalle saattaa olla helpotuskin jos joku huolii...
Mutta, huolehdi että puru on peräisin käsittelemättömästä puhtaasta puusta!
Ruohosilppu on käsittääkseni erinomaista katetta; typpipitoista, helposti hajoavaa, yms. Täytyy vaan lisätä tarpeen mukaan. =)
Näin "maalaisena" ja 0,5 ha:n tontin asujana ei tule ajatelleeksi tuota mistä-katetta-ongelmaa. Minä käytän katteena keräävän ruohonleikkurin säkkiin kertyvää silppua, vadelmille puiden ja pensaiden oksasilppua ja karkeana katteena syväpenkissä syksyllä haravoituja lehtiä ja neulasia, jotka ovat olleet talven mustissa muovisäkeissä "kypsymässä" ja pakkasen torjuntatyössä maakellarin päällä.
Oksia silppuriin ja samalla polttopuitakin olen hakenut läheiseltä "maankaatopaikalta", mihin taajama-asukkaat kuskaavat kaikki puut ja pensaat, mitkä tontiltaan harventavat. Tienvieriltä saa pajunoksat hernekepeiksi ym. tukikepeiksi ja niistäkin sitten taas silppua seuraavana keväänä.
Kaupungissa ehkä saisi ruohosilppua ajelemalla tuttavien ja naapureiden nurmikot puoli-ilmaiseksi, jos sellaiseen on aikaa. Käy muuten samalla kuntoilusta ja laajentaa sosiaalisten suhteiden verkostoa, mistä voi olla ennalta arvaamatonta iloa/hyötyä jatkossa.
Onhan muuten puistoissakin nurmikkoa ja syksyisin lehtiä. Saiskohan niitä hakea, vai laskuttaisiko kaupunki niistä ja lisäksi "keräämisen ilosta"? Lupa kannattaa ainakin kysyä, ettei tarvi yöllä otsalampum valossa haravoida.
Kateviljely ei siis välttämättä säästä aikaa, mutta antaa monipuolisempaa tekemistä ja kunto nousee kohisten.
Ja vapaa-ajan ongelmat... ( vapaa-aika ???)
Olen harrastanut vuosikausia kateviljelyä välillä enemmän välillä vähemmän innokkaasti.
Ongelmana on usein tarpeellisen kateaineksen löytäminen.
Itselläni nykyinen tilanne on melko ihanteellinen; hankin viitisen vuotta sitten pientilan, jossa on järvenrantaa, vähän metsää ja peltoakin.
Katteen kerääminen vie voimia, aikaa ja vaatii oikeita ”hoksottomia”.
Esim. järvenrannasta voi näin keväisin kerätä kärryllisittäin ruokoa, liejua ja muuta rannalle ajautunutta katteeksi sopivia aineksia.
Kattaminen ajanollen palkitsee, vaikka tuloksia näkee yleensä vasta vuoden parin päästä; säästyy aikaa ja vaivaa kastelulta ja rikkaruohojen kitkemiseltä. Kate myös lisää pieneliöstön määrää sekä lannoittaa maata. Näin kasvien taudinkestävyys lisääntyy ja sadon määrä lisääntyy ja laatu paranee.
Kateviljelyä kannattaa harrastaa.
Nyt, kun itselläni oli puolisentoista viikkoa lomaa, sain paljon lisää kateainesta mm. keräämällä oksasilppua, käpyjä ja muuta maatuvia aineksia tonttini rajalla olevasta rinnemetsiköstä.
Lisäsin katetta marjapensaille ja hedelmäpuilleni. Myös mansikkamaa, pari raparperiä ja vadelmapensaat saivat sitä lisää.
Uudistin myös pientä yrttimaata katteen avulla.
Maaperä on hiekkamaata, joten varsinkin kuivina kesinä kateesta on paljon apua.
Lisää aiheesta seuraavasta linkistä, jossa on juttua siitä, miten aloitin kateviljelyn entisellä Porvoon mökilläni: http://members.surfeu.fi/jorma52/puutarha.htm
Menetystä kateviljelyksillesi!
ovat oiva kateaine!
yksi pikku-ongelma vain meinaa tulla: multa yrittää tulla vahvasta katteesta liiankin vahvaksi.
ps. metsässä lehtien haravointi herättää huvitusta ja ihmetystä! viime kesänä vastapäisellä, autiolla, saarella ahertaessani ohilipuva kanoottimiehistö kuului tuumivan "mistähän tuotakin liiraa?". :-)))
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/
kateviljelystä paljon asiaa...
Kateviljelystä paljon asiaa täällä:
https://finlandurbanfarming.blogspot.com/
Hyvä kateviljelyopas. Takaisin Eedeniin- kateviljelymenetelmä oksahakkeella.
https://www.tv7.fi/vod/player/59700/