Diagnoosin hankkiminen, ovatko nämä oireita ja diagnoosin perusteita?

Olen aikuinen nainen ja olen epäillyt itselläni jo 20 vuotta ADHD:ta (tai ADD), mutta aina unohdan hoitaa diagnoosin hakemisen. Olen onnistunut hankkimaan ammatin ja olen työssä ja on lapset ja aviomies.

Kuitenkin nyt oireet alkavat haittamaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Haluasinkin vihdoin vahvistuksen epäilyksilleni, ja mahdollisesti lääkityksen ja apua selvitä elämässäni.

Ovatko seuraavat ADHD-oireita?

Aistiherkkyydet:
-hajut, äänet, tuntemukset iholla tuntuvat aivan liian suurilta, enkä pysty keskittymään, mikäli näitä esiintyy, hipaisusta saatan suuttua.
-Vaatteiden saumat, terävät kulmat niskalapuissa kutittavat.
-Ulkona jos on kylmä, kuuma, tuulee, sataa, pakkastaa, porottaa aurinko tms. en voi mennä sinne, sillä nämä asiat vaativat kaiken huomioni ja ulkoilu tuntuu epämiellyttävältä. Ainut hyvä sää on kesä 22-24c varjossa.
-Talvella, jos asunnossa on kylmä, jähmetyn sohvan nurkkaan peittokasan alle, enkä kykene toimimaan, ellei lämpötila kohene.
-Jos syön vääränlaista ruokaa, vatsani menee sekaisin ja mieleni myös, sillä en kestä outoa tunnetta vatsassa, vaan jään odottamaan olon helpottumista, joka pilaa keskittymiseni muuhun.
-Olen yliempaattinen ja muiden ihmisten tunnetilat tarttuvat minuun, jos joku on vihainen, vihastun myös ja ahdistun ja menen tiloihin -erityisesti omien lasten kiukuttelut vievät kaikki voimat.
-Olen tarkkanäköinen ja huomaan kaikenlaiset yksityiskohdat, erityisesti vilkkuvat ja liikkuvat asiat tai ihmiset kääntävät heti pääni. (haittaa töissä, kun seurailen muiden puuhia työni sijaan)
-Mikä vaan aistiärsykkeen ylittyminen saattaa saada minut nopeasti vihaiseksi ja ärähdän, toki lepyn usein myös välittömästi ja häpeän impulssiani.
-Sosiaaliset tilaisuudet kuormittavat minua, ja tarvitsen vetäytymisaikaa itsekseni.
-Liika yksinäisyyskin kuormittaa ja rupean soittelemaan tuttuvaringilleni.

Luki- ja keskittymisvaikeus todettiin lukiossa, keskittyminen on suuri haaste:
-Minulla vie huomattavan paljon aikaa löytää keskittymisolosuhteita, tai aloittaa rutiinityötehtäviä. Sitten, kun viimein pääsen uppoutumaan, saattaa erittäin vähäinenkin ärsyke pilata keskittymisen ja joudun aloittelemaan keskittymistä alusta. Keskittymiseen onkin hieman auttanut vastamelukuulokkeet, muuten ikkunasta tulevat autojen äänet, ilmanvaihtokoneiden pörinät, näppäintä naputtavat työkaverit tai kirkuvat lapset tuhoavat uppoutumisen täysin. Mutta, jos tehtävät ovat erityisen mieleisiä saatan keskittyä todella hyvin, ja työskennellä yli kymmentuntisia päiviä. Myös erilaiset ideat tai satunnainen someselailu kesken työpäivän saattavat harhauttaa minut verkkokauppaostoksille -toki nekin jäävät usein kesken, kun en jaksakaan kaivaa pankkitunnuksia.

Rutiinihommat ja ns. monotoniset liukuhihnatyöt (joita joka työssä vähän on silti) ovat suuri haaste keskittymiselle ja lykkään niiden aloittamista viimeiseen asti. Tästä kärsii erityisesti puoliso, sillä kotityöt jäävät hoitamatta, vaatteet lattioilta siivoamatta ja tiskit tiskaamatta.

Olen aika kärsimätön, enkä jaksaisi odottaa määränsä enempää, etenkin jos jokin pitäisi tapahtua tietysää ajassa, ja jos ei tapahdu, olen aivan hermona.
Vaikka toisaalta saatan siirtää uratavoitteita hyvinkin kauas, enkä uskalla tehdä liian ratkaisevia siirtoja, vähän kuin lykkään tärkeitäkin asioita.

Tavaroita katoaa jatkuvasti ja unohtelen asioita niin, että pelkään nuoruusiän muistisairautta. Myös aikataulut ovat vaikeita, ja usein perheemme on myöhässä minun takiani.

Kun innostun, saatan höpötellä niin paljon, että väsytän muut jutuillani. En osaa lukea oikein toisten tuntemuksia, vaan tulkitsen väärin. Pitkät jutteluni uuvuttavat muita.

Aloitan jatkuvasti uusia vapaa-ajan projekteja, ja lähes kaikki jäävät kesken, tai en jaksa tehdä viime silausta. Otan keskeneräisistä projekteista stressiä, kun näen niiden suuren määrän. Kuitenkaan en saa luopua vanhoista projekteista, sillä kiinnyn niihin turhan paljon. Muutenkaan en osaa luopua esineistä, oli ne rikkikin.

Möläyttelen sammakoita ja sanon suoraan asioita, jotka kaduttavat jälkikäteen. Tästä aiheutuu sosiaalisia haasteita ja erityisesti työssä.

Ostelen heräteostoksia, ja unohdan palauttaa ne ajoissa. Myös kirjastoon olen maksanut jopa kolminumeroisia sakkoja myöhästyinen lainojen takia. Saatankin lainata yli 20 kirjaa kerralla -niitä kuitenkaan lukematta, sillä keskittymiskyky ei riitä. Laskujen maksut olenkin ulkoistanut puolisolleni...

Motorisesti olen aika kömpelö, vaikkakin käsistäni olen taitava.

Olen sairastanut useasti masennusta ja ahdistusta. Välillä työskentelen töissä tai opinnoissa todella kiivaasti, sitten uuvutan itseni, enkä saa mitään aikaan pitkiin aikoihin. Kuitenkin "jokin" ajaa taas sykkimään ja seuraukset tunnetaan.

Olen kyllästynyt kipuilemaan oireideni kanssa ja samoin on puolisoni. Haluan nyt apua, ja toivoisin, että se olisi diagnoosi ja sen mukainen hoitosuunnittelma.


Onko tämä ADHD:ta? Ja jos ei, niin mitä se voisi olla?